Espoon toimintympäristö 212 vhvuuksi j hsteit Strtegi- j tloussuunnitteluryhmä 16.5.212/Teuvo Svikko/Mrkku Tkl Espoon vhvuuksi Pitkän väestöennusteen mukn seudun j Espoon ksvu jtkuu kikiss vihtoehdoiss. Espoon väestönksvu on ollut vrsin nope. Espoon suurlueist Leppävr, Vnh-Espoo j Mtinkylä ksvvt eniten. Espoon väestö ikääntyy nopesti vuoteen 23 Espoon 75-vuott täyttäneiden määrä ksv voimkksti vuoden 216-jälkeen Ikääntyvän väestön plvelukustnnukset nousevt nopesti Asuntotuotnto jtkuu vilkkn in vuoteen 221 Yritystoimint on ktiivist j työpikt ovt ksvuss. Liikennesuorite j utojen määrä ksvuss, sähkön kulutus j jätteiden määrä vähentynyt Tekijätiedot j/ti esityksen nimi 3.5.212 2 1
j hsteit 1. Espoon väestön nope ikääntyminen 22-luvulle tultess 2. Mhnmuuttjien määrän kksinkertistuminen 3. Sosilisen j tloudellisen eriytymisprosessin voimistumisen tuomt hsteet 4. Henkilöstön rekrytointitrpeen voimks ksvu 5. Voimkkt henkilöstörkenteen j henkilöstön osmisen kehittämis- j muutostrpeet 6. Asukkiden j kuntlisten trpeiden j vtimusten voimks yksilöllistyminen 7. Perustehtävien j hyvinvointiplvelujen järjestämisen hsteet 8. Plvelujen priorisoinnin j rhoituksen hsteet 9. Verotulopohjn j vltionosuusjärjestelmään liittyvät hsteet 1. Tulev metropolipolitiikk j Helsingin seudun kuntrkenne 11.T3-lueen investointien j yhteistyön kehityksen tuomt vetovoimvikutukset 12.Tietojen voimuuden, verkostoitumisen sekä yhteisöjen j verkostojen osmisen hyödyntämismhdollisuudet 13.Lähivikuttmisen, suorn vikuttmisen j sosilisen medin kehittämisvtimukset 14.Länsimetron jtkmisen j rideliikenteen kehittämisen toteutushsteet Mitä tulevisuudess? Voiko Espoon tlous säilyä näin hyvänä myös pidemmällä tulevisuudess? Miten kuntuudistus mhdollisesti muutt rkenteit j toiminttpoj? Miten uudet sukupolvet orientoituvt työhön? Mitä muut? Tekijätiedot j/ti esityksen nimi 3.5.212 4 2
Tulev väestönksvu? Mikä on todennäköistä j mikä on mhdollist? Voiko Helsingin seudun nope väestönksvu jtku? Pohjois-Euroopn vetovoim tlous, hyvinvointi, turvllisuus, väljyys Vetovoim lähilueilt: Viro, Venäjä, Puol, muu Blti, Vlko-Venäjä, Ilmston lämpeneminen Työntö Afrikst, Asist, Etelä-Euroopst Suuri muuttovoitto ylläpitää syntyvyyttä luonnollinen väestöksvu Kuntien strtegit Tulevlle väestö- ti työpikkmäärälle setetuill kuntkohtisill tvoitteill ei juuri merkitystä toteutuvlle kehitykselle Todellisill toimenpiteillä, jotk vikuttvt lueen kilpilukykyyn, on merkitystä Liikennejärjestelmä, plveluverkostot, tonttitrjont, Ksvu luo mrkkinpinett mnkäyttö joust josskin jos ei Espooss, niin ulompn Mhdollisi rjoittvi tekijöitä Sulkeutuminen - mhnmuuton rjoittminen Tlouden näivettyminen Mnkäytön rjoitukset: ei pystytä kvoittmn & rkentmn suntojen hinnt tyrehdyttävät muuton Väestöprojektiovihtoehdot Helsingin seudulle (14 kunt) Ksvv muutto: seutu ksv nopesti jtkuvsti, veturin mhnmuutto, kovt pineet mnkäytölle j plveluille Nope: nope ksvu seudull, mnkäyttö j plvelut joustvt, mutt pullonkuloj esiintyy Perus: kohtuullinen ksvu seudull Hids: Hgin seudun ksvu pysähtyy, rkentminen vähäistä, plveluverkostoill kov kustnnuspine Ksvv muutto Helsingin seudulle vetovoiminen lue muutto lisääntyy syntyvyys pysyy korken väestöksvu 16 henkeä/vuosi jtkuvsti) Vtii 1-1,2 milj. kem2/v. suntotuotnnon jtkuvsti Kumultiivisesti 38-46 milj. kem2 vuoteen 25 mennessä 3
Vuoden 211 väestönlisäys Espooss oli suurin sitten vuoden 22 Suurlueist eniten ksvvt Leppävr, Vnh-Espoo j Mtinkylä Espoon väestö suurlueittin 1.1.1954-211 j ennuste 212-221 8 Toteutunut Ennuste A s u k k i t 7 6 5 4 3 2 1) 2) 1) 2) 1 Suur- Leppävr 2 Suur-Tpiol 3 Suur- Mtinkylä 4 Suur- Espoonlhti 5 Suur- Kuklhti 6 Vnh- Espoo 7 Pohjois- Espoo 1 1) Ljlhti siirtyi Suur-Leppävrst Suur-Tpioln 1954 1957 196 1963 1966 1969 1972 1975 1978 1981 1984 1987 199 1993 1996 1999 22 25 28 211 214 217 Asikirjhllinto-, käännös- j tietoplvelut/ TJo Lähde: Espoon väestöennuste 212-221 22 2) 616 Ymmerst irtutui 161 Sepänkylästä 1.1.24 4
Vuonn 21 Espoo si suurimmn muuttovoittons 25-29 -vuotiist Espoon 75-vuott täyttäneiden määrä ksv voimkksti vuoden 216-jälkeen 18 Ikäryhmämuutokset Espooss 211-216 j 216-221 16 14 12 A s u 1 k k 8 i 6 t 4 216-221 211-216 2-2 -6-vuotit 7-15-vuotit 16-19-vuotit 2-64-vuotit 65+ -vuotit 75+ -vuotit 85+ -vuotit Asikirjhllinto-, käännös- j tietoplvelut/ TJo Lähde: Espoon väestöennuste 212-221 5
65 vuott täyttäneiden sosili- j terveysplvelujen kustnnukset vstvnikäistä sukst kohti 21 (Kuusikko 6/211) Korkeimmt kustnnukset Helsingissä, pienimmät Espooss Kupunkikehitysyksikkö Lähde: Heikki Helin: Suuruuden ekonomi? 212 3.5.212 11 75 vuott täyttäneiden sosili- j terveysplvelujen kustnnukset vstvnikäistä sukst kohti 21 (Kuusikko 6/211) Kupunkikehitysyksikkö Lähde: Heikki Helin: Suuruuden ekonomi? 3.5.212 12 6
Terveydenhuollon j vnhustenhuollon kokonismenot ikäryhmittäin Terveydenhuollon j vnhustenhuollon kokonismenot ikäryhmittäin 22 25 15 % 28 % 2 MEUR yhteensä 15 1 Muu terveydenhuolto Sirusvkuutuksen korvm hoito Vnhustenhuolto 5 Erikoissirnhoito Perusterveydenhuolto 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 55 6 65 7 75 8 85 9 95 Ikäryhmä Stkes / CHESS / Mrkku Pekurinen Eniten ksvvt pienlueet ovt Suurpelto, Sunniemi, j Uusmäki PALI Asikirjhllinto-, käännös- j tietoplvelut/ TJo Lähde: Espoon väestöennuste 212-221 3.4.212 14 7
Vierskielisten enemmistö työikäisiä nyt j 23 Ikä Espoon väestö iän j kieliryhmän mukn 1.1.212 j 23 95+ 9-94 212 23 85-89 8-84 75-79 7-74 65-69 6-64 55-59 5-54 45-49 4-44 35-39 3-34 25-29 2-24 15-19 1-14 5-9 -4 25 15 5 Asukst 5 15 25 Kntväestö 212 Vierskieliset 212 Kntväestö 23 Vierskieliset 23 Asikirjhllinto-, käännös- j tietoplvelut/ TJo Lähde: Tilstokeskus; Vierskielisen väestön ennuste Helsingin seudull 21-23, PKS:n kupungit Työikäisissä miesenemmistö, iäkkäissä nisenemmistö 23 Ikä Espoon väestö iän j sukupuolen mukn 1.1.212 j 23 95+ 9-94 85-89 8-84 75-79 7-74 65-69 6-64 55-59 5-54 45-49 4-44 35-39 3-34 25-29 2-24 15-19 1-14 5-9 -4 Niset Miehet 15 1 5 5 1 15 Niset 212 Niset 23 Miehet 212 Miehet 23 Asikirjhllinto-, käännös- j tietoplvelut/ TJo Lähde: Tilstokeskus; Espoon kupungin j Helsingin seudun väestöprojektiot 28-24, Kupunkitutkimus TA,Oy Asukst 8
Vierskielisten määrä ksv eniten Espooss työikäisten ikäryhmässä 18 Ikäryhmämuutos Espooss kielen mukn 211 j 221 16 14 A s u k k i t 12 1 8 6 4 Koko Espoo Suomenkieliset Ruotsinkieliset Vierskieliset 2-2 -6 -vuotit 7-15 -vuotit 16-19 -vuotit 2-64 -vuotit 65+ -vuotit Asikirjhllinto-, käännös-j tietoplvelut/ TJo Lähde: Espoon väestöennuste 212-221 Espoon uusist työikäisistä useimmt ovt mhnmuuttjtustisi Työikäisten (2-64-vuotit) vuosimuutos Espooss kieliryhmän mukn 2-21 j ennuste 211-22 35 3 A s u k k i t 25 2 15 1 5-5 vierskieliset suomen-j ruotsinkieliset -1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 Asikirjhllinto-, käännös- j tietoplvelut/ TJo Lähde: Tilstokeskus; Vierskielisen väestön ennuste Helsingin seudull 21-23, PKS:n kunnt 9
Espooss vlmistui v. 211 noin 24 uutt sunto eli suunnilleen edellisvuotinen määrä 3 Vlmistuneet sunnot Espooss v. 1997-211 25 2 Lkm 15 1 5 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Vuosi PALI, Asikirjhllinto-, käännös- j tietoplvelut Vuokr-suntotuotnnon osuus vlmistuneist sunnoist ksvnut viime vuosin Vlmistuneiden suntojen määrä Espooss rhoitusmuodon mukn v. 1994-211 TYT, Asuntoyksikkö 3.5.212 2 1
Vuosin 212-221 Espooseen vlmistuu rviolt n. 25 uutt sunto, vuosituotnto keskimäärin 25 sunto 3 Espoon rvioitu suntotuotnto tlotyypin mukn v. 212-221, suntoj 25 A s u n t o j 2 15 Rivitlo Omkotitlo Kerrostlo 1 5 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 PALI Asikirjhllinto-, käännösj tietoplvelut/ TJo Lähde: TYT, Asuntoyksikkö Espoon tulev suntorkentmist v. 212-214 TYT, Asuntoyksikkö 3.5.212 22 11
Vuonn 21 Espooss oli 15 3 yritystä Yritysknt Espooss v. 25-21 16 14 12 1 8 6 4 2 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Tilstokeskus PALI, Asikirjhllinto-, käännös- j tietoplvelut Vuonn 21 Espooss loitti toimintns noin 17 yritystä, lopetuksi oli noin 1. Lopetusten määrä pieneni 4:ll khdess vuodess. Aloittneet j lopettneet yritykset Espooss v. 1995-21 2 1 8 1 6 1 4 1 2 1 Aloittneit Lopettneit 8 6 4 2 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Tilstokeskus PALI, Asikirjhllinto-, käännös- j tietoplvelut 12
Vuonn 22 Espooss on rviolt noin 131 työpikk Työpikkojen määrä Espooss v. 2-211 j projektio vuoteen 22 14 Uudenmn j Helsingin seudun työpikkprojektiot 12 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 Työssäkäyntitilsto (virllinen) Estimoitu työvoimtutkimuksest Projektio (perusvihtoehto) PALI, Asikirjhllinto-, käännös- j tietoplvelut Liikennesuorite ksv suksluvun thdiss Sri Soini 13
Autojen määrä Espooss ksv Sri Soini Päästöt ilmn vähentyneet vuodest 27 lähtien Espooss NO x : typen oksidit, energintuotnto j liikenne SO 2 : rikkidioksidi Sri Soini 14
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vstnottm jätemäärä ksvoi hiemn v. 211 Sri Soini 8 tulevisuuden megtrendiä 1. Vltsuhteiden muutos tämä vuosist kuuluu Asille 2. Länsi siirtyy jälkimterilistiseen ikkuteen 3. Henkisen hyvinvoinnin mrkkint 4. Uusi tloustiede 5. Mpllon rjt 6. Uusi yhteiskunt. Big Society 7. Arvojen muutos 8. Kssndrn syndroom (tulevisuuden ennustji ei kuunnell) Mik Altonen: Optio 1.5.212 15
Murroskuden hsteit j miten ne näkyvät työpikn rjess 1. Työn jtkuv keskeneräisyys. Muutosviheet jtkuvi j vkiintunut tilnne ohimenevä poikkeustilnne. 2. Työn sujuvuus kärsii. Keskeneräiset muutokset työpikoill, uudet teknologit j rkenteet tuovt poikkeustilnteit j iheuttvt lisätyötä j lisäävät kuormitust. 3. Työn mielekkyys on vrss. Toimitn smnikisesti vnhn j uuden tuotntomllin pelisäännöillä. 4. Työn hjntuminen usen eri toimijn muodostmn verkoston toteuttmiseksi edellyttää jtkuv omn työn käsitteellistämistä. 5. Uudentyyppiset epäoikeudenmukisuuden kokemukset yleistyvät. Työn itseorgnisoitumisen jtkuminen stt joht työmäärien epätsiseen jkutumiseen. 6. Eri sukupolvien työelämän hhmottmistvt j orienttiot erilistuvt. Suomen työelämä 23 Työvoimn jkutuminen eri sukupolviin Suomess vuosin 21 j 23 Sukupolvi 21 23 Luonteenomisi piirteitä Sodn jälkeisten suurten ikäluokkien sukupolvi (1946-64) 4 % 1 % X- sukupolvi (1965-76) 3 % 2 % Y-sukupolvi (1977-97) 3 % 5 % Edistys- j koulutususko, ksvuhkuisuus, suhteellisen vkt työurt, televisiosukupolvi, viimeinen msstuotnnon sukupolvi Edistys- j koulutususkon rputuminen, ktkonisemmt työurt, ensimmäinen tietokone- j internet-sukupolvi (1.), 199- luvun lun lmst työurns luss kärsinyt sukupolvi Vpudenhlu, yksilöllisyys, mielihyvän etsintä, kärsimättömyys, vtivuus, rvoherkkyys, uudenlinen (osin digitlisperusteinen) sosilisuus, yhteistyökykyisyys j neuvottelevuus, uudell tvll sukupolven sisäisesti polrisoitunut j jkutunut (voittjt j häviäjät eivät määrity esim. koulutustson ti työelämän vnhojen hierrkioiden kutt), innovtiivisuus, vuorovikutteisen internetin (2.) sukupolvi, peljsukupolvi Z- sukupolvi (1998-) 2 % Konnektiivisuus, syntynyt j elänyt ensimmäiset vuotens murroskudell (nykyisten yhteiskunnllisten hsteiden keskellä) Yhteensä 1 % 1 % 16