4.3. Matemaattinen induktio

Samankaltaiset tiedostot
Ensimmäinen induktioperiaate

Ensimmäinen induktioperiaate

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

811120P Diskreetit rakenteet

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

LUKUTEORIA johdantoa

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

(2n 1) = n 2

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

4 Matemaattinen induktio

Johdatus matemaattiseen päättelyyn (5 op)

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8

Matematiikan tukikurssi

Tietojenkäsittelyteorian alkeet, osa 2

Vastaoletuksen muodostaminen

Algoritmit 1. Luento 5 Ti Timo Männikkö

Diskreetti matematiikka, syksy 2010 Harjoitus 7, ratkaisuista

Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

DFA:n käyttäytyminen ja säännölliset kielet

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1

Valitse kuusi tehtävää! Kaikki tehtävät ovat 6 pisteen arvoisia.

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

= 3 = 1. Induktioaskel. Induktio-oletus: Tehtävän summakaava pätee jollakin luonnollisella luvulla n 1. Induktioväite: n+1

Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi

2017 = = = = = = 26 1

Ekvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa

Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa.

Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }?

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)

Yhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite).

Insinöörimatematiikka A

Matemaattisen analyysin tukikurssi. 1. Kurssikerta ( )

Johdatus matematiikkaan

Algoritmit 1. Luento 10 Ke Timo Männikkö

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

Matematiikan tukikurssi

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

Algoritmi on periaatteellisella tasolla seuraava:

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

Johdatus matematiikkaan

Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkiratkaisut 3 / vko 10

811120P Diskreetit rakenteet

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!

Valitaan alkio x 1 A B ja merkitään A 1 = A { x 1 }. Perinnöllisyyden nojalla A 1 I.

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT

Luonnollisen päättelyn luotettavuus

Juuri 11 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

1 Lukujen jaollisuudesta

Määritelmä, alkuluku/yhdistetty luku: Esimerkki . c) Huomautus Määritelmä, alkutekijä: Esimerkki

Algoritmit 1. Luento 13 Ma Timo Männikkö

Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5.

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Lukuteorian kertausta

Determinantti 1 / 30

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Johdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy /197

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuhahmotelmia viikko 1. ( ) Jeremias Berg

Matematiikan mestariluokka, syksy

Algoritmit 2. Luento 10 To Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 13 Ti Timo Männikkö

Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Perustehtävät. Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 1 / 10. Tehtävä 1. Sievennä 1.

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 11 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Laskennan teoria (kevät 2006) Harjoitus 3, ratkaisuja

Johdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy2015 1/195

Testaa: Vertaa pinon merkkijono syötteeseen merkki kerrallaan. Jos löytyy ero, hylkää. Jos pino tyhjenee samaan aikaan, kun syöte loppuu, niin

Salausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä

verkkojen G ja H välinen isomorfismi. Nyt kuvaus f on bijektio, joka säilyttää kyseisissä verkoissa esiintyvät särmät, joten pari

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset

Algoritmit 1. Luento 10 Ke Timo Männikkö

Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista

Transkriptio:

4.3. Matemaattinen induktio Matemaattinen induktio: Deduktion laji Soveltuu, kun ominaisuus on osoitettava olevan voimassa luonnollisilla luvuilla. Suppea muoto P(n) : Ominaisuus, joka joka riippuu luvusta n. (=Induktiohypoteesi) Väite: P(n) on voimassa aina kun n = 1, 2, 3,.... Matemaattisen induktion suppea muoto: (1) P(1) (=perusaskel) on voimassa (2) Jos P(k) (induktio-oletus) on voimassa, niin P(k + 1) (=induktioväite)on voimassa aina kun k = 1, 2,....

Esimerkki 4.6. Osoita, että 1 + 2 + 2 2 + 2 3 + + 2 n = 2 n+1 1 aina kun n = 1, 2,.... Ratk. Merkitään P(n) : 1 + 2 + 2 2 + 2 3 + + 2 n = 2 n+1 1 On todistettava: P(n) on voimassa aina kun n = 1, 2,.... (1) Koska 1 + 2 1 = 3 = 2 2 1, niin P(1) on voimassa. (2) Induktio-oletus: P(k) : 1 + 2 + 2 2 + 2 3 + + 2 k = 2 k+1 1 on voimassa. Induktioväite: P(k + 1) : 1 + 2 + 2 2 + 2 3 + + 2 k+1 = 2 k+2 1 on voimassa. Induktioväitteen todistus. 1 + 2 + 2 2 + 2 3 + + 2 k+1 = 1 + 2 + 2 2 + 2 3 + + 2 k + 2 k+1 = 2 k+1 1 + 2 k+1 = 2 2 k+1 1 = 2 k+2 1 P(k + 1) on voimassa. Kohtien (1) ja (2) perusteella on P(n) voimassa aina kun n = 1, 2,....

Matemaattinen induktio deduktiota Huom. Nimestään huolimatta matemaattinen induktio on eräs deduktion laji. Huom. Perusaskel ei välttämättä ole P(1), vaan 1 voidaan korvata pienimmällä kokonaisluvulla, jolla väite on voimassa. Esimerkki 4.7. (Ohjelman oikeaksi todistaminen, Program verification) Osoita, että aina kun x, y R, n = 0, 1, 2,... antaa alla oleva ohjelma vastaukseksi arvon xy n. while(n 0) { x = x y; n = n 1; } Vastaus = x;

Ratkaisu Matemaattinen induktio n:n suhteen. P(n): Aina kun x, y R ja ohjelma aloittaa while-silmukan testimuuttujan arvolla n, niin on voimassa: Jos silmukka ohitetaan (n = 0) tai silmukan käskyt suoritetaan n kertaa (n > 0), niin muuttujan Vastaus arvo on x y n. (1) Jos n = 0, niin testi n 0 on epätosi, Vastaus = x = x y 0 P(0) on voimassa. (2) Induktio-oletus: P(k) on voimassa. Induktioväite: P(k + 1) on voimassa. Induktioväitteen todistus. Olkoon testimuuttujan n arvo k + 1. k + 1 > 0, joten silmukan käskyt suoritetaan ainakin kerran. Kun ohjelman suoritus pääsee toistamiseen while-silmukan alkuun, niin n = k + 1 1 = k ja muuttujan x arvo on kerrottu y:llä. Induktio-oletuksen mukaan while- silmukan suoritus k kertaa alkuarvoina x y ja y antaa muuttujan Vastaus arvoksi luvun x y y k = x y k+1. Siis P(k + 1) on voimassa. Kohtien (1) ja (2) perusteella on P(n) voimassa aina kun n = 0, 1, 2,....

Täydellinen muoto Matemaattisen induktion täydellinen muoto: (1) P(1) (=perusaskel) on voimassa (2) Jos P(i) (induktio-oletus) on voimassa kaikilla i = 1, 2,..., k, niin P(k + 1) (=induktioväite)on tosi aina kun k = 1, 2,.... Esimerkki 4.8. Todista tulos: Jokaisella kokonaisluvulla n 2, n on joko alkuluku tai alkulukujen tulo. Ratk.... Esimerkki 4.9. Tietystä joukosta otettu osajoukko yksilöitä voidaan aina järjestää nousevaksi jonoksi täsmälleen yhdellä tavalla. Tästä joukosta on ensin otettu n yksilöä ja järjestetty nousevaksi jonoksi ja sitten m (muuta) yksilöä ja järjestetty toiseksi nousevaksi jonoksi. Todista, että voidaan rakentaa algoritmi, joka yhdistää näistä kahdesta jonosta uuden n + m yksilön nousevan jonon tekemällä korkeintaan n + m 1 vertailua. Ratk. Olkoon P(m + n):"n:n ja m:n alkion (nousevista) jonoista voidaan muodostaa yksi nouseva jono tekemällä korkeintaan n + m 1 vertailua." Väite: P(n + m) on voimassa aina kun n + m = 1, 2,.... (1) Jos n + m = 1, niin toisessa jonoista on yksi alkio ja toisessa ei yhtään. Tarvitaan 0 vertailua, eli P(1) on voimassa.

(2) Induktio-oletus: P(k) on voimassa Induktioväite: P(k + 1) on voimassa Induktioväitteen todistus: Olkoon n + m = k + 1. Jos n = 0, tai m = 0, niin kaikki alkiot sisältävä jono on yhdistetty jono. Tarvittiin 0 vertailua. Voidaan olettaa, että n 1 ja m 1. Vertaillaan kummankin jonon pienintä yksilöä. Poistetaan niistä pienempi. Tähän tarvittiin 1 vertailu. Jäljelle jääneissä jonoissa on yhteensä n + m 1 = k + 1 1 = k alkiota. Induktio-oletuksen perusteella tarvitaan vielä korkeintaan k 1 vertailua näiden jonojen yhdistämiseen. Sijoittamalla ensimmäinen poistettu alkio yhdistetyn jonon pienimmäksi, saadaan yhdistetty jono korkeintaan 1 + (k 1) = n + m 1 vertailulla. Siis P(k + 1) on voimassa. Kohtien (1) ja (2) perusteella P(m + n) on voimassa aina kun n + m = 1, 2,....

Esimerkki Teknisistä rajoituksista johtuen kone saattoi lähettää joko kolme merkkiä tai viisi merkkiä kerrallaan, mutta ei muunlaisia kertaeriä. Osoita, että jokainen n:n mittainen merkkijono (n 8) voidaan panna kokoon 3:n ja 5:n merkin kerta-annoksista (merkkijono voi sisältää sekaisin 3:n ja 5:n merkin kerta-annoksia eikä jonoon voi lisätä merkkejä, jotta jako kerta-annoksiin menisi tasan). Ratk. Väite: n = 3i + 5j joillakin i 0, j 0 aina kun n = 8, 9,.... Tod. Matemaattinen induktio. Olkoon P(n): n = 3i + 5j joillakin i 0, j 0. Nyt 8 = 3 1 + 5 1, joten P(8) on voimassa. Induktio-oletus: P(k) on voimassa. Induktioväite: P(k + 1) on voimassa. Induktioväitteen todistus:induktio-oletuksen perusteella on k + 1 = 3i + 5j + 1 joillakin i 0, j 0. Kaksi tapausta. (i) Jos j 1, niin k + 1 = 3i + 5j + 1 = 3i + 5 + 5(j 1) + 1 = 3(i + 2) + 5(j 1). (ii) Jos j = 0, niin oltava, k 9, eli i 3. Silloin k + 1 = 3i + 1 = 3(i 3) + 3 3 + 1 = 3(i 3) + 5 2. Kohtien (i) ja (ii) perusteella on Induktioväite voimassa. Siis Väite on voimassa.