Tilanne ja näkymät ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA 4/ Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden ongelmat vaikuttavat pitkään s. 2 Teknologiateollisuus Suomessa Liikevaihto pysyy matalalla tasolla, henkilöstösopeutukset jatkuvat, markkinatilanne edelleen vaikea s. 3
Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden ongelmat vaikuttavat pitkään Maailmantalous on kriisissä, jonka veroista ei ole koettu vuosikymmeniin. Kysynnän voimakkaan pudotuksen seurauksena teollisuustuotanto ja investoinnit ovat supistuneet tuntuvasti lähes kaikkialla maailmassa. Teollisuustuotannon lievä elpyminen viime kuukausina esimerkiksi Saksassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa on perustunut suurelta osin valtioiden toteuttamaan finanssipoliittiseen elvytykseen tietyillä teollisuuden sektoreilla. Euroopan elektroniikka- ja sähköteollisuutta sekä kone- ja metallituoteteollisuutta edustava teollisuusjärjestö Orgalime arvioi lokakuussa, että alan liikevaihto Euroopassa supistuu tänä vuonna 2-3 prosenttia. Alan yritysten saamat uudet tilaukset eivät ole kääntyneet kasvuun kesän ja syksyn aikana. Kriisi koskee kaikkia teknologiateollisuuden toimialoja, eikä nopeaa ulospääsyä lamasta ole näköpiirissä. Kysyntänäkymät vuodelle 21 ovat heikot. Maailmanlaajuinen investointilama jatkuukin todennäköisesti pitkään, eikä paluuta viime vuosien kaltaiseen investointibuumiin ole moneen vuoteen. Investointeja jarruttavat eri puolilla maailmaa vapaana olevan tuotantokapasiteetin suuruus sekä pitkäaikaisen rahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä tiukkuus. Kulutuksen elpyessäkin tuotantoa voidaan kasvattaa tuntuvasti ilman uusia tuotannollisia investointeja. Investoinnit käynnistyvät laajassa mitassa vasta kasvun vakiinnuttua hyvälle tasolle. Talouskriisin taustalla keskeisenä tekijänä ovat globaalin talouden epätasapainoon liittyvät ongelmat. Kehittyneet maat, ja suurimpana erityisesti Yhdysvallat, ovat aikaansaaneet kasvua velanoton varassa ja sittemmin ylivelkaantuneet. Sen sijaan kehittyvät taloudet, ja erityisesti Kiina, ovat kerryttäneet säästöjä jopa oman kulutuksensa kustannuksella. Tämän kehityksen seurauksena erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltain välille on muodostunut rahoitusmarkkinoilla kauhun tasapaino. Kiinassa on kasvavaa huolta Yhdysvaltoihin sijoitettujen varojen turvallisuudesta ja dollarin arvosta, Yhdysvaltain talous taas tarvitsee ulkomaisia sijoituksia rahoittamaan kasvavaa valtionvelan tarvetta. Kierre jatkuu eikä sen päättymisestä ole mitään varmuutta. Realistista on lähteä siitä arviosta, että maailmantalous on edelleen hyvin epävarmassa tilanteessa. Luottamusta taloudessa tulee lisätä toimenpiteillä, jotka ovat kestäviä eivätkä rakenna uusia hintakuplia. Globaalin talouden epätasapainoa on samalla pyrittävä korjaamaan yhteistyöllä niin, että protektionismin laajeneminen voitaisiin estää. Parhaimmillaan maailmantalous elpyy hitaasti matalalta tasoltaan ja kestää useita vuosia ennen kuin saavutetaan uudelleen vuosien ja kokonaistuotanto. Teknologiateollisuudessa myös vuosi 21 on vaikea Teknologiateollisuuden yrityksissä kysyntätilanteen äkkinäinen muutos on ollut hämmentävä, osalle ylipääsemätön ja muille vähintäänkin haasteellinen. Erityisen lujille ovat joutuneet alihankkijayritykset. Kansainvälinen investointilama vaikuttaa teknologiateollisuuteen Suomessa pitkään, koska yritysten valmistamat tuotteet ja palvelut ovat täällä enimmäkseen investointihyödykkeitä. Euroopassa sijaitsevien asiakasyritysten investoinnit ovat kysynnän kehityksessä avainasemassa. Euroopan markkinat muodostavat noin 75 prosenttia Suomessa sijaitsevan teknologiateollisuuden myynnistä. Tärkeissä vientimaissa tehtyjen ennusteiden mukaan asiakastoimialojen investoinnit pysyvät matalalla tasolla myös vuonna 21, jopa vähenevät edelleen vuodesta. Nykyisessä vaikeassa tilanteessa Suomen tärkeimmän vientisektorin, teknologiateollisuuden, eikä muidenkaan alojen kustannusrasitetta saa korottaa missään muodossa. Tämä koskee kaikkia keskeisiä kustannuseriä, työvoimakustannuksia, verotusta sekä energian hintaa. Euron kalleus ja monien kilpailijamaiden käyttöönottamat protektionistiset toimenpiteet merkitsevät jo muutoinkin Suomen kilpailukyvylle tuntuvan lisärasitteen. Vakava taantuma mittaa nyt todenteolla teknologiateollisuuden yritysten kykyä ylläpitää ja parantaa tuottavuuttaan Suomessa. Globaalin rakennemuutoksen voimistuessa työpaikat Suomessa voivat säilyä vain, jos tuottavuutta kyetään jatkuvasti parantamaan. Tämä edellyttää sekä yrityksiltä että julkiselta sektorilta määrätietoisia lisäpanostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Euron kurssikehitys kuukausittain 1999-,1=1 145 14 135 13 125 12 115 11 15 1 95 9 85 8 75 7 Suomi EU27-maat USA Japani Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 8/. Lähde: Tilastokeskus, Eurostat, Federal Reserve (USA), Statistics Bureau and Statistics Center (Japan) 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,,9,8,7,6,5 1999 Euron USA:n dollarikeskikurssi Euron Ison-Britannian puntakeskikurssi Viimeinen havainto syyskuu. Lähde: Suomen Pankki 11,6 11,2 1,8 1,4 1, 9,6 9,2 8,8 8,4 8, 1999 Euron Ruotsin kruunukeskikurssi (vas.) Venäjän ruplakeskikurssi (oik.) 5 45 4 35 3 25 2 2 Tilanne ja näkymät 4/
Teknologiateollisuus Suomessa Liikevaihto pysyy matalalla tasolla, henkilöstösopeutukset jatkuvat, markkinatilanne edelleen vaikea Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli tammiheinäkuussa 31 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tavaravienti supistui 4 prosenttia. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, mutta 11 prosenttia enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Tilaukset lisääntyivät huhti-kesäkuusta lähinnä elektroniikkateollisuudessa alalle tyypillisen myynnin kausivaihtelun ja koneteollisuudessa muutamien arvoltaan suurten tilausten takia. On merkittävää, että yrityksistä 49 prosenttia raportoi uusien tilaustensa vähentyneen huhti-kesäkuun tilanteesta ja 41 prosenttia lisääntyneen. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 31 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan, mutta samalla tasolla kuin kesäkuun lopussa. Yrityksistä 5 prosenttia raportoi tilauskantansa supistuneen kesäkuun tilanteesta ja 37 prosenttia lisääntyneen. Viime kuukausien tilauskehityksen sekä vaikeana jatkuvan markkinatilanteen seurauksena teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto pysyy loppuvuonna viimevuotista tuntuvasti alemmalla tasolla. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstösopeutukset Suomessa ovat voimistuneet viime kuukausina. Henkilöstö väheni tammisyyskuun aikana seitsemällä prosentilla eli lähes 2 :lla ja oli 258 syyskuun lopussa. Syyskuun henkilöstöstä noin viidennes eli runsaat 5 oli lomautusjärjestelyjen piirissä. 18 175 17 165 16 155 15 145 14 135 13 125 12 115 11 15 1 95 9,1=1 Teknologiateollisuuden* liikevaihto Suomessa Muutos: 1-7,/1-7,, % *) Pl. telakat Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 7/. Lähde: Tilastokeskus -31 % Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 15 1 5 Kotimaahan Vientiin Yhteensä III,/III, III,/II, *) Metallien jalostus pl., Muutos (vientiin): - 43 % + 21 % tietotekniikka-ala mukana Muutos (kotimaahan): - 23 % - 14 % II/ alkaen. Muutos (yhteensä): - 4 % + 11 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/ Teknologiateollisuuden* tilauskanta 19 18 17 16 15 14 13 1 11 1 9 8 7 6 5 4 3 1 Kotimaahan Vientiin 3.9./3.9. 3.9./3.6. Muutos (vientiin): - 34 % % Muutos (kotimaahan): - 18 % % Muutos (yhteensä): - 31 % % *) Metallien jalostus pl., tietotekniikka-ala mukana 31.3. alkaen. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.9. Yhteensä Teknologiateollisuuden henkilöstö 3 28 26 24 2 18 16 14 1 1 8 6 4 1998 1999 (3.9) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Tästä lomautusjärjestelyjen piirissä 54 3 Tilanne ja näkymät 4/
Elektroniikka- ja sähköteollisuus Heikko tilauskehitys jatkui heinä-syyskuussa Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa oli tammi-heinäkuussa 33 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tavaravienti supistui 32 prosenttia. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 3 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna, mutta 16 prosenttia enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Tilaukset lisääntyivät huhti-kesäkuusta elektroniikkateollisuudessa alalle tyypillisen myynnin kausivaihtelun takia. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 35 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna, mutta 13 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna viimevuotista selvästi alemmalla tasolla. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa väheni tammi-syyskuun aikana noin viidellä prosentilla eli 3 :lla ja oli 6 5. Syyskuun henkilöstöstä 5 5 oli lomautusjärjestelyjen piirissä. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset 5 45 4 35 3 25 15 1 5 55 5 45 4 35 3 25 15 1 5 Kotimaahan III,/III, III,/II, Muutos (vientiin): - 3 % + 17 % Muutos (kotimaahan): - 29 % + 12 % Muutos (yhteensä): - 3 % + 16 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/ Kotimaahan Vientiin Yhteensä Vientiin Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta 3.9./3.9. 3.9./3.6. Muutos (vientiin): - 34 % + 13 % Muutos (kotimaahan): - 42 % + 9 % Muutos (yhteensä): - 35 % + 13 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.9. Yhteensä 4 Tilanne ja näkymät 4/
Kone- ja metallituoteteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset 5 45 4 35 3 25 15 1 5 14 13 1 11 1 9 8 7 6 5 4 3 1 Kotimaahan III,/III, III,/II, Muutos (vientiin): - 57 % + 29 % Muutos (kotimaahan): - 46 % - 22 % Muutos (yhteensä): - 55 % + 13 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/ Vientiin Kotimaahan Vientiin Yhteensä Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta 3.9./3.9. 3.9./3.6. Muutos (vientiin): - 33 % - 3 % Muutos (kotimaahan): - 32 % - 5 % Muutos (yhteensä): - 33 % - 3 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.9. Yhteensä Tilauskanta supistui kolmanneksen Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) liikevaihto Suomessa oli tammi-heinäkuussa 21 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tavaravienti supistui 41 prosenttia. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 55 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna, mutta 13 prosenttia enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Tilaukset lisääntyivät huhti-kesäkuusta koneteollisuudessa muutamien arvoltaan suurten tilausten takia. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 33 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna ja 3 prosenttia pienempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna viimevuotista selvästi alemmalla tasolla. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa väheni tammi-syyskuun aikana yhdeksällä prosentilla eli 12 :lla ja oli 132. Syyskuun henkilöstöstä noin 45 oli lomautusjärjestelyjen piirissä. 5 Tilanne ja näkymät 4/
Metallien jalostus Liikevaihto supistunut merkittävästi Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa oli tammi-heinäkuussa 55 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tavaravienti supistui 56 prosenttia. Sekä terästuotteiden, värimetallien että valujen tuotantomäärät ovat vastaavasti supistuneet tuntuvasti tänä vuonna. Tuotanto oli tammi-elokuussa kaikkiaan 31 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Maailman terästuotanto oli tammi-elokuussa lähes viidenneksen pienempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Tuotanto supistui kaikkialla muualla paitsi Kiinassa, jossa se kasvoi viisi prosenttia viimevuotisesta. Elokuussa tuotanto Kiinassa oli runsaan viidenneksen kasvussa. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli elokuussa lähes 4 prosenttia. Metallien jalostusyritysten henkilöstö Suomessa väheni tammisyyskuun aikana yhdeksällä prosentilla eli 1 5:lla ja oli 14 5. Syyskuun henkilöstöstä noin 2 5 oli lomautusjärjestelyjen piirissä.,1=1 Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 7/. Lähde: Tilastokeskus Muutos: 1-7,/1-7,,% Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa -55 % 13 Muutos: 1-8, /1-8,, % 12,1=1 11 1 9 8 7 6 5-31% Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 8/. Lähde: Tilastokeskus 6 Tilanne ja näkymät 4/
Tietotekniikka-ala Tietotekniikka-alan uudet tilaukset 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/ III,/III, III,/II, Muutos: + 36% - 15 % Tietotekniikka-alan tilauskanta 3.9./3.9. 3.9./3.6. Muutos: + 4 % + 2 % Liikevaihto kääntynyt laskuun Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa oli tammi-heinäkuussa 2 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 36 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna, mutta 15 prosenttia vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Viime vuoden vertailujaksolla uudet tilaukset olivat poikkeuksellisen matalalla tasolla. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 4 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan ja 2 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tietotekniikka-alan yritysten henkilöstö Suomessa väheni tammi-syyskuun aikana vajaalla kahdella prosentilla eli lähes 1 :lla ja oli 51. Syyskuun henkilöstöstä vajaat 1 oli lomautusjärjestelyjen piirissä.. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.9. 7 Tilanne ja näkymät 4/
TILANNE JA NÄKYMÄT 4/ Tiedot perustuvat tilanteeseen 28.1. Lisätietoja: Jukka Palokangas, puhelin (9) 1923 358, 4-75 5469 Lisätietoa teknologiateollisuuden viennin, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi Tilanne ja näkymät 1/21 julkaistaan 2.2.21. Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki, puhelin (9) 19231, faksi (9) 624 462, www.teknologiateollisuus.fi