Pohjoismaisen kulttuurirahaston toimintasuunnitelma 2016 2018 Tarkistettu versio 2017 2018 Esittely hallitukselle Pohjoismaisen kulttuurirahaston hallitus hyväksyi kokouksessaan 20. marraskuuta 2015 vuosien 2016 2018 toimintatavoitteet, kolmivuotisen toimintasuunnitelman ja budjetin vuodeksi 2016. Vuosien 2016 2018 toimintasuunnitelmasta ilmenevät suunnittelukauden yleiset painopistealueet sekä kauden tavoitteet. Tarkistetusta toimintasuunnitelmasta ja vuoden 2017 budjetista päätetään hallituksen kokouksessa 25. marraskuuta 2016. Rahasto on tarkentanut vuoden 2016 toimintasuunnitelmatyöstä saatujen kokemusten pohjalta kuvauksia ja panostuksia, jotka liittyvät toiminnan neljään operatiiviseen osaan ja tavoitteeseen. Kuluneen vuoden seuranta tapahtuu rahaston vuosikertomuksessa. Pohjoismaisen kulttuurirahaston toiminta rahoitetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista. Ministerineuvoston budjetista päättää Pohjoismaiden neuvosto vuotuisessa istunnossaan. Pohjoismaisen kulttuurirahaston hallitukselle nyt esiteltävä toimintasuunnitelma ja budjetti perustuvat siten Pohjoismaiden neuvoston budjettipäätökseen.
Johdanto Pohjoismaisen kulttuurirahaston tehtävänä on edistää Pohjoismaiden taiteen ja kulttuurin myönteistä kehitystä tukemalla Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin välistä kulttuuriyhteistyötä. Tämä tapahtuu kehittämällä osaamista, edistämällä verkostoitumista sekä myöntämällä taloudellista tukea. Pohjoismainen kulttuurirahasto on tehnyt kulttuuriyhteistyötä vuodesta 1966 lähtien yhteispohjoismaisen sopimuksen pohjalta. Pohjoismainen kulttuurirahasto täytti 50 vuotta vuonna 2016. Merkkivuoden kunniaksi rahasto on pyrkinyt entistä näkyvämmäksi ja arvostetummaksi kumppaniksi taiteen ja kulttuuripolitiikan kehitystyössä, jota tehdään olennaisissa pohjoismaisissa yhteyksissä. Rahaston budjetti on nykyisin 36 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 4,8 miljoonaa euroa). Siitä valtaosa jaetaan tukena pohjoismaisille kulttuuriprojekteille, joita toteutetaan niin Pohjoismaissa kuin niiden ulkopuolellakin. Viime vuosina rahasto on lisäksi osallistunut aktiivisesti verkostoihin ja edistänyt verkostoitumista pohjoismaisen kulttuuripolitiikan kehittämiseksi. Kulttuuri auttaa tunnetusti vahvistamaan yksilöitä, parantamaan elämänlaatua ja kehittämään demokraattista yhteiskuntaa. Kansainväliset tutkimukset osoittavat myös, että kulttuuriosallistumisella on selkeä yhteys terveyteen, innovatiivisuuteen ja paikalliseen identiteettiin. Pohjoismaisen kulttuurirahaston toimijuus on nähtävä näiden menestystekijöiden uudistavan ja kehittävän pohjoismaisen kulttuurivaihdon valossa. Rahaston toiminnan nykytila on hyvä. Rahasto rahoittaa noin 260:tä projektia sekä kehittää uusia apurahoitukseen liittyviä toimia, kulttuuripoliittisia panostuksia ja viestintäpanostuksia. Rahaston varat ovat rajalliset, joten sen tulee käyttää varojaan ja resurssejaan strategisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rahaston tulee kirkastaa omakuvaansa ja osallistua oikeille foorumeille ja oikeisiin verkostoihin, joissa se voi tehdä muiden kanssa yhteistyötä taiteen ja kulttuurin kehittämiseksi. Rahasto on itsenäinen toimija verrattuna moniin muihin pohjoismaisiin taiteen tukijoihin ja politiikkalähtöisiin pohjoismaihin toimijoihin. Tältä pohjalta rahasto voi tehdä omia aloitteita ja kehittyä kohti entistä strategisempaa oma-aloitteisuutta. Itsenäisyys kannustaa myös tunnistamaan tarpeita ja purkamaan rakenteita tai esteitä, jotka liittyvät Pohjoismaiden taiteen ja kulttuurin kehitykseen. 1
Rahaston arvopohja Kahden viime vuoden aikana rahasto on pyrkinyt selkeyttämään rahaston brändiasemaa brändistrategialla, jonka rahaston hallitus hyväksyi vuonna 2014. 1 Samassa yhteydessä Pohjoismaiselle kulttuurirahastolle muotoiltiin ja hyväksyttiin uusi visio: Luomme yhdessä uutta Pohjolaa ylittämällä rajoja kulttuurin keinoin. Pohjoismaisen kulttuurirahaston tavoitteena on uudistuva ja dynaaminen pohjoismainen taide- ja kulttuurielämä, joka on monimuotoista, saavutettavaa ja laadukasta. Toimintaympäristö Pohjoismaissa on nykyisin yli 26 miljoonaa asukasta. Kulttuuria kuvataan virallisessa pohjoismaisessa yhteistyössä yhdeksi sen tärkeimmistä osatekijöistä sekä keskeiseksi elementiksi maiden välisten suhteiden luomisen ja arvojen ymmärtämisen kannalta. Rahasto katsoo kuitenkin, että pohjoismainen kulttuuriyhteistyö on pyrkimyksistä huolimatta varsin näkymätöntä ja että sitä pönkitetään välillä vanhentuneella ja päivittämättä jääneellä näkemyksellä Pohjolasta. Nyt tarvitaankin kehitystä ja mahdollisuuksia, joilla kulttuuriyhteistyöstä tehdään uudella tavalla tärkeää. Kaikissa Pohjoismaissa on koettu vuosina 2015 2016 entistä suuremman pakolaisvirran vaikutukset, mikä on yhtäältä haastanut pohjoismaisen yhteistyön ja toisaalta johtanut pohjoismaisiin yhteistyöhankkeisiin, jotka keskittyvät pakolaisten kotouttamiseen. Rahastollekin tulee aiempaa enemmän tätä aihepiiriä koskevia hakemuksia, ja näkemyksemme mukaan osa-aluetta tulisi kehittää suhteessa taiteeseen ja kulttuuriin. Pohjoismaissa on yhä meneillään voimakas murros, joten keskustelua taiteen ja kulttuurin mahdollisesta roolista on pidettävä yllä. Eri Pohjoismaissa pitkään tehty kansallinen kulttuuripoliittinen työ on tuottanut hyviä tuloksia ja ollut varsinkin sikäli onnistunutta, että julkisesti tuettuun kulttuuritarjontaan luotetaan vahvasti ja että kansalaisten kulttuuriosallistuminen on suurta. Pohjoismaisen kulttuurirahaston mielestä kansalaisten aito kiinnostus kulttuuriin luo perustan myös vahvalle ja iskevälle pohjoismaiselle kulttuuripolitiikalle. Pohjoismaiden kulttuurielämällä on kehittynyt ja moniulotteinen tukijärjestelmä, joka koostuu kansallisen, alueellisen ja kunnallisen tason julkisesta rahoituksesta. Sen lisäksi julkisia varoja jaetaan EU:n ja muiden kansainvälisten yhteistyöelinten kautta. Kulttuurirahoituksesta vastaavat kansalliset viranomaiset luovat edellytykset kunkin maan kulttuuri-infrastruktuurille, joka koostuu laitoksista, riippumattomista toimijoista 1 Pohjoismainen kulttuurirahasto: Toimintaympäristöanalyysi 2008 2012. Gry Brandser ja Ole Andreas Brekke, Uni Research Rokkansenteret, ISBN 978-82-8095-096-3, Raportin käsittely rahaston työryhmässä, kokouksen M174 liite, Toimintaympäristöanalyysin suositusten seuranta Suositusten työryhmäkäsittely Toimenpide-ehdotukset vuosiksi 2015 2018 sekä Pohjoismaisen kulttuurirahaston brändistrategia 2015 2018. 2
ja yrittäjistä. Pohjoismaisella kulttuurirahastolla ei ole mahdollisuutta tukea kulttuurilaitosten tai monivuotisten pohjoismaisen kulttuuriprojektien perusrahoitusta. Tämä edellyttää muita, pitkäjänteisesti osallistuvia toimijoita ja rahoituslähteitä. Esimerkiksi kansalliset kulttuurirahoitusviranomaiset on avainasemassa luotaessa infrastruktuuria pohjoismaiselle toiminnalle, jonka juuret ovat kansallisella, alueellisella ja kuntatasolla. Pohjoismaissa suhtaudutaan kulttuurielämään ja mediaan varsin samalla tavalla. Muihin Euroopan osiin verrattuna Pohjolassa ollaan hyvin aktiivisia kulttuurin kuluttajia ja harjoittajia. Samoin digitaalinen infrastruktuuri on täällä hyvin kehittynyttä ja digitaalinen tarjonta suurta. Kulttuurin kulutuksessa kasvua on näyttämötaiteissa ja musiikissa, kuten teatteri- ja konserttikäynneissä, kun taas yksityisistä kulttuurielämyksistä korostuvat kirjojen lukeminen ja musiikinkuuntelu. Kulttuurin harjoittamisessa kasvua on osallistujalähtöisessä kulttuurissa, jonka airuena on nuorempi sukupolvi, sekä kuvataiteen, elokuvien ja musiikin tuottamisessa. Vahvat käsityöläisperinteet ovat lisäksi vaikuttaneet siihen, että materiaalipohjaisuus, itse tekeminen ja kestävä kehitys heijastuvat koko ajan enemmän pohjoismaiseen taiteen ja kulttuurin harjoittamiseen. 2 Myös Pohjoismaiden työmarkkinoilla on useita yhteisiä piirteitä, joita säädellään työmarkkinaosapuolten välisillä sopimuksilla ja jotka takaavat huomattavan yhdenvertaisuuden, turvallisuuden ja konsensuksen. Taiteilijoiden työmarkkinoilla ja taidemarkkinoilla on sen sijaan viitteitä siitä, että pohjoismaisen tason infrastruktuurissa on rajoitteita, jotka tulisi määritellä ja korjata. Kansallisella tasolla pohjoismaalaiset samastuvat kulttuuriin, jossa ei ole riittävästi pohjoismaista ulottuvuutta, vaikka taiteilijoiden tuotannolle löytyykin kiinnostusta. Digitalisaatio ja kansainvälistyminen vaativat meiltä uudenlaista asemoitumista. Musiikin myynti on vuodesta 2000 lähtien vähentynyt 40 60 %, mutta toisaalta Pohjoismaissa käytetään asukasta kohden enemmän musiikin suoratoistopalveluita kuin missään muualla maailmassa. 3 Vastaavaa kehitystä on nähtävissä muillakin taiteenaloilla, kuten elokuva- ja kirjamarkkinoilla. Pohjolasta voi tulla keskeinen taiteilijoiden työmarkkina ja taidemarkkina, mutta tämä vaatii kohtaamiemme uusien haasteiden analysointia ja määrittelyä. Meidän on yhdessä muiden toimijoiden kanssa keskusteltava siitä, miten pohjoismaisia työmarkkinoita voidaan vahvistaa alati digitalisoituvassa ja globalisoituvassa maailmassa ja miten rajoja voidaan avata ja rikkoa. Kansallisella ja pohjoismaisella tasolla on havaittavissa yhteiskunnan jatkuva urbanisoituminen, eriytyminen ja sirpaloituminen. Tästä näkökulmasta onkin tärkeää, että rahasto pyrkii apurahoituksessaan kattamaan koko Pohjolan ja että rahasto edistää kulttuuripolitiikan kehittämistä taiteen ilmaisunvapauden varmistamiseksi. Pohjoismaiden murros asettaa myös taiteilijoiden ilmaisunvapauden uuteen tilanteeseen. Mediakenttä (lehdistönvapaus) on muuttunut, ja taiteilija joutuu toimimaan markkinoilla, joilla taiteen levitykseen investoivat tahot arvioivat taidetta muuttuneiden taloudellisten riskitekijöiden pohjalta. Kansainvälisestä näkökulmasta todettakoon, että muu maailma on alkanut tarkastella Pohjolaa kokonaisuutena, 4 ja oman kokemuksemme mukaan kulttuuritoimijat esittelevät maailmalla yhä enemmän pohjoismaista taidetta kansallisen sijasta. Samalla pohjoismaiset ja kansainväliset yhteishankkeet osoittavat usein sen, että kan- 2 Pohjoismaiden tilastollinen vuosikirja 2014, SOM-raportti 2013:16 Kulturvanor i Sverige 1989 2012, CULTURAL ACCESS AND PARTICIPATION Eurobarometri 2013, Bogen og litteraturens vilkår 2015 vuosiraportti Tanskasta. Samhällstrender och kulturvanor: en omvärldsanalys, raportti 2015:3 Ruotsin kulttuurianalyysiviranomainen. 3 Pohjoismaiden tilastollinen vuosikirja 2014. 4 Esitutkimus yhteispohjoismaisen brändistrategian tarpeellisuudesta. Pohjoismaiden ministerineuvoston viestintäosasto ja Happy Forsman & Bodenfors 2015. 3
sainvälisesti toimivat kansalliset toimijat ovat ensisijaisesti sitoutuneita kansallisiin näkökulmiin. Tällä saralla rahasto voi toimia sillanrakentajana kansallisten, pohjoismaisten ja kansainvälisten toimijoiden välillä esimerkiksi vahvistamalla ulkomaanedustustojen pohjoismaista työtä sekä vahvistamalla kansallisten viranomaisten pohjoismaisia verkostoja. Samalla rahasto voi olla mukana esittelemässä pohjoismaista näkökulmaa keskeisissä kulttuurimetropoleissa ja olla mukana foorumeilla, joilla Pohjoismaat toimivat kansainvälisesti. Päätelmänä todettakoon, että Pohjoismailla on rikas ja laaja-alainen kulttuurielämä, joka kehittyy ja muuttuu nopeasti. Tämä antaa mahdollisuuden osallistua kulttuuriyhteistyön määrittelyyn ja kehittämiseen tavalla, joka ei ollut mahdollinen 50 vuotta sitten rahaston aloittaessa toimintaansa. Esimerkiksi kansainvälistymisen ja digitalisoitumisen aiheuttama muutos tuo taiteelle ja kulttuurille uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Pohjoismainen kulttuurirahasto voi saada tässä keskeisen pohjoismaisen ja kansallisen roolin, jos se keskittää ja systematisoi osaamistaan ja tekee siitä käyttökelpoista kentälle ja kulttuuripolitiikalle sekä esittäytyy uusissa pohjoismaisissa yhteyksissä avatakseen työmarkkinoita ja kehittääkseen taidetta ja kulttuuria riippumatta siitä, missä päin Pohjolaa ollaan. Painopistealueet 2016 2018 Pohjoismainen kulttuurirahasto on hyväksynyt kaksi painopistealuetta kaudeksi 2016 2018. Ne tulee ottaa huomioon Pohjoismaisen kulttuurirahaston kaiken toiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa. Painopistealueiden toteutumisesta on vastaa koko organisaatio. Pohjoismainen kulttuurirahasto aikoo kaudella 2016 2018 kehittää strategisen apurahoituksen ja sen seurannan välistä vuorovaikutusta, jotta rahasto olisi merkityksellinen toimija taiteen ja kulttuuripolitiikan kehittämisessä luoda rahastolle näkyvyyttä ja uusia yhteyksiä oma-aloitteisilla kulttuuripoliittisilla hankkeilla ja aktiivisella viestintätyöllä. Toiminnan suunnittelu ja operatiiviset tavoitteet Rahaston toiminnan, osaamisen kehittämisen ja resurssien käytön optimointi varmistetaan seuraavalla mallilla hallituksen pyrkimysten ja päätösten toteuttamiseksi: suunnittelu -> toteutus -> seuranta -> parannus ja kehitys. Pohjoismaisen kulttuurirahaston hallitus vahvistaa yleisen toimintasuunnitelman, budjetin ja pitkän aikavälin tavoitteet, ja se saa sihteeristöltä säännöllisiä raportteja toteutuksesta sekä mahdollisia muutosehdotuksia. Sihteeristö vastaa vuositasolla juoksevan käytännön toiminnan ja suurten hankkeiden suunnittelusta (kuten osahankkeiden budjetoinnista) toimenpidesuunnitelmien, hankepohjan ja prosessikuvausten perusteella. Kun hallitus on päättänyt yleisestä toimintasuunnitelmasta, sihteeristö jatkaa suunnitteluaan laatimalla ja konkretisoimalla toimenpidesuunnitelmia ja niiden tavoitteita. 4
TOIMINNAN OPERATIIVISET TAVOITTEET Pohjoismaisen kulttuurirahaston mielestä apurahoitusta on yhä syytä kehittää tekemällä seurannasta entistä järjestelmällisempää. Työskentelymuotojen uudistaminen antaa Pohjoismaiselle kulttuurirahastolle mahdollisuuden käyttää kerättyä dataa etupainotteisemmin kuin tähän saakka. Näin voidaan toisaalta jakaa apurahoja perustellusti, toisaalta saada käyttöön laadullinen tietoperusta rahaston panostusten, kuten viestinnän ja kulttuuripoliittisten toimien, kehittämiseksi. Pohjoismainen kulttuurirahasto aikoo suunnittelukaudella vahvistaa viestintäpanostuksia ja kehittää rahaston kulttuuripoliittista näkökulmaa. Eri Pohjoismaiden toimijoilta tulee yhä enemmän toiveita siitä, että rahasto lisäisi läsnäoloaan ja näkyvyyttään. Uusien foorumien, verkostojen ja hankkeiden seurannasta ja niihin osallistumisesta tulee siten rahastolle entistä tärkeämpää. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toiminnan eri osille on määritelty operatiiviset tavoitteet. Ne tukevat yhdessä ja erikseen rahaston rivakkaa kehittämistä suunnittelukaudella 2017 2018. Operatiiviset tavoitteet on kuvattu niitä koskevien otsikoiden alla jäljempänä. Operatiiviset tavoitteet ovat: Apurahoitus Pohjoismaisen kulttuurirahaston apurahoitus luo edellytyksiä kulttuurielämälle, jolle on tunnusomaista monimuotoisuuden ja saavutettavuuden lisääntyminen sekä taiteellisen laadun ja kehityksen parantuminen. Viestintä Pohjoismaisen kulttuurirahaston tulee ulkoisen viestintänsä kautta olla arvostettu toimija Pohjoismaiden kulttuuripolitiikan kehittämisessä, tärkeä kulttuuritiedon lähde sekä uskottava, ammattimainen ja avoin yhteistyökumppani ja apurahoittaja. Kulttuuripoliittiset toimet Pohjoismainen kulttuurirahasto kartuttaa ja levittää kulttuuritietoa, joka tukee kulttuuripolitiikan kehitystä olennaisissa yhteyksissä. Toiminnan toteutus Pohjoismainen kulttuurirahasto kehittää hallituksensa, sihteeristönsä ja asiantuntijoidensa rooleja, tehtäviä ja työskentelymuotoja luodakseen tavoitteellisia prosesseja ja työnkulkuja. APURAHOITUS Tavoite Pohjoismaisen kulttuurirahaston apurahoitus luo edellytyksiä kulttuurielämälle, jolle on tunnusomaista monimuotoisuuden ja saavutettavuuden lisääntyminen sekä taiteellisen laadun ja kehityksen parantuminen. Osa-alueen kuvaus Hanketuen jakaminen on ollut Pohjoismaisen kulttuurirahaston ydintehtävä aina perustamisvuodesta 1966 lähtien. Tämä on määritelty myös rahaston perustamissopimuksessa, jossa todetaan seuraavasti: Rahaston varoista voidaan myöntää avustuksia kertaluontoisia pohjoismaisia hankkeita varten. Avustuksia voidaan myös myöntää toisaalta luonteeltaan pysyväisempiä pohjoismaisia hankkeita varten, kuitenkin etupäässä hallituksen asettamaksi määräajaksi ja toisaalta erityistapauksissa säännönmukaisesti toistuvia tarkoitusperiä varten." 5
Rahasto jakaa kolmenlaista tukea: OPSTART-käynnistystukea, jota voi hakea milloin vain, yleistä projektitukea, jolla on kolme vuotuista hakuaikaa, sekä panostustukea, jolla on panostuskohtaiset kriteerit ja hakuajat. Vuonna 2015 julkistettua käynnistystukea myönnetään enintään 25 000 Tanskan kruunua projektien ensimmäiseen ideointi- ja verkostoitumisvaiheeseen, ja sen on tarkoitus antaa hakijoille eväitä myöhemmin toteutettaviin suurempiin pohjoismaisiin hankkeisiin. Hakuaika on jatkuva, ja hakijat saavat rahaston päätöksen 20 päivässä. Sihteeristö teetti käynnistystuesta vuonna 2016 sisäisen arvioinnin, joka osoitti myönteisiä merkkejä suhteessa tukimuotoon liittyviin rahaston tavoitteisiin. Rahasto on tavoittanut uusia toimijoita, käynnistystuki koetaan kehittäväksi ja uudistavaksi, ja tuensaajat ilmoittavat sen mahdollistaneen projektien pohjoismaisen jalkauttamisen ja laatutason noston. Hallitus päätti arvioinnin perusteella myöntää OPSTARTtukimuodolle jatkoaikaa vuoden 2018 loppuun. Käynnistystuen mahdollisesta muuttamisesta pysyväksi tukimuodoksi päätetään vuonna 2018 toteutettavan uuden ja entistä laajemman arvioinnin pohjalta. Rahaston pääasiallinen tukimuoto on yhä projektituki, jolla tuetaan vuosittain noin 170:tä projektia keskimäärin 130 000:lla ja enintään 500 000 Tanskan kruunulla. Hakemuksia rahasto vastaanottaa yhteensä noin 800 kolmella kiinteällä hakukierroksella. Hakemuksista noin 75 % täyttää rahaston suuntaviivojen muodolliset vaatimukset. Monimuotoisuuden, saavutettavuuden sekä taiteellisen laadun ja kehityksen varmistamiseksi rahaston on jatkossakin pyrittävä huolehtimaan tukikriteeriensä tarkoituksenmukaisuudesta ja joustavuudesta. Kolmantena rahoitustasona on panostustuki, jolla pyritään tukemaan ajankohtaisia kulttuuripoliittisia aloitteita ja jonka tukimuodot räätälöidään panostuskohtaisesti. Vuonna 2016 rahasto on myöntänyt tästä kehyksestä tukea HANDMADEpanostukselle, ja vuosina 2017 2019 tuetaan tulevaa elävän musiikin panostusta. Rahaston asiantuntijaryhmä osallistuu hakemusten arviointiin kaikilla tasoilla laadun ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi. Rahasto aikoo edelleen kehittää työtään, jossa kartutetaan kentän osaamista ja kentältä saatavaa osaamista. Tämä tapahtuu apurahoitusjärjestelmän keskeisten toimijoiden ja hakijoiden sekä rahaston asiantuntijoiden kanssa laaditun suuntausraportin avulla, sekä hyödyntämällä räätälöityjä arviointimenetelmiä, joilla seurataan panostustuella tuettavia suuria panostuksia. Toimenpiteet 2017 2018 Kehitetään edelleen apurahoitusjärjestelmää, jossa on kolme erillistä ja yhteenkuuluvaa tasoa (käynnistystuki, yleistuki ja panostustuki). Jatketaan rahaston arviointityön täytäntöönpanoa: apurahan saajien loppuraportoinnin tarkastelua, suuntausraportin kehittämistä ja erityisten arviointityökalujen kehittämistä panostustuella toteutettavien panostusten yhteydessä. Kehitetään rahaston määritelmää pohjoismaisen ulottuvuuden merkityksestä, jotta se olisi hakijoiden kannalta nykyistä tarkoituksenmukaisempi ja jotta hakemusten taso paranisi. VIESTINTÄ Tavoite Pohjoismaisen kulttuurirahaston tulee ulkoisen viestintänsä kautta olla arvostettu toimija Pohjoismaiden kulttuuripolitiikan kehittämisessä, tärkeä kulttuuritiedon lähde sekä uskottava, ammattimainen ja avoin yhteistyökumppani ja apurahoittaja. 6
Osa-alueen kuvaus Pohjoismainen kulttuurirahasto on työskennellyt vuodesta 2014 lähtien brändi- ja viestintästrategian pohjalta. Tänä aikana rahasto on selkeyttänyt brändiasemaansa ja visuaalista ilmettään. Rahasto on lisäksi pyrkinyt vahvistamaan apurahoitukseen liittyvää viestintää ja kehittämään tulosten levittämistä esimerkiksi projektilähettiläiden ja kansallisten tukijärjestelmien kautta. Rahasto on nykyisin kysytty toimija ja luennoitsija monissa yhteydessä, ja se on tehnyt strategista työstä päästäkseen mukaan uusiin yhteyksiin ja verkostoihin, jotta se voisi lisätä rahaston työn tunnettuutta sekä kasvattaa rahaston merkitystä kulttuurielämässä ja kulttuuripoliittisissa yhteyksissä. Tämä on edelleenkin rahaston viestintätyön painopistealue. Pohjoismaisen kulttuurirahaston ulkoisen viestinnän operatiivisen tavoitteen saavuttamiseksi rahasto kehittää kaudella 2016 2018 rahaston viestinnälle integroidun lähestymistavan, joka sisältää viestintäpanostukset, apurahoituksen ja kulttuuripoliittisen kehitystyön sekä viestintäpanostusten vaikuttavuusmittaukset. Rahaston tärkein ulkoinen viestintäkanava on sen internetsivusto. Sivustoa on kehitetty siten, että se heijastelee entistä paremmin rahaston roolia Pohjoismaiden kulttuuripolitiikan kehittämisessä sekä kulttuuritiedon lähteenä ja sen seurantakanavana. Sivusto toimii jatkossakin rahaston ensisijaisena viestintäkanavana myös suhteessa hakijoihin. Sivustoviestintää täydennetään some-viestinnällä, jota on määrä vahvistaa tulevalla kaudella. Rahaston uutisviestinnän ensisijaisia kanavia ovat uutiskirjeet, lehdistötiedotteet ja sähköinen suorapostitus, jotka keskittyvät hakijalähtöiseen viestintään tai apurahaviestintään. Rahasto selvittää mahdollisuuksia kohdentaa uutisviestintää ja mediavaikuttamista entistä kulttuuripoliittisempaan suuntaan ja tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa tärkeiden teemojen löytämiseksi, kehittämiseksi ja näkyvöittämiseksi. Tämä panostus voisi lisätä rahaston näkyvyyttä muissa yhteyksissä ja vahvistaa sen kulttuuripoliittista roolia. Suurempiin projekteihin liittyvää rahaston työtä täydennetään viestintäsuunnitelmilla ja kohderyhmäanalyyseilla, jotta projektiviestintä olisi mahdollisimman hyvää ja jotta rahaston kaikki toiminta-alueet sekä projektin toteutus ja viestintä nivoutuisivat aiempaa tiiviimmin yhteen. Tulevalla kaudella vahvistetaan HANDMADEen ja elävän musiikin panostukseen liittyvää rahaston viestintää keskittymällä sekä hakija- että verkostoviestintään. Musiikkipanostuksessa rahasto selvittää lisäksi mahdollisuuksia konkreettiseen mediayhteistyöhön, joka voisi tukea panostuksen yleisönäkökulmaa. Toimenpiteet 2017 2018 Kehitetään projektisuunnitelma, joka tarjoaa integroidun lähestymistavan apurahoitukseen ja kulttuuripoliittiseen kehitystyöhön liittyviin viestintäpanostuksiin. Tähän sisältyy strategisen ja operatiivisen viestintätyön nivominen yhteen toiminnassa. Laaditaan strategia ja tavoitteet sosiaaliseen mediaan ja uutisiin liittyvän työn kohdentamiselle. Kehitetään verkostoviestintää ja tulosten levittämistä keskittyen erityisesti rahaston panostuksiin ja muuhun kulttuuripoliittiseen kehitystyöhön. Kehitetään rahaston elävän musiikin panostukseen liittyvää mediayhteistyötä. KULTTUURIPOLIITTISET TOIMET Tavoite 7
Pohjoismainen kulttuurirahasto kartuttaa ja levittää kulttuuritietoa, joka tukee kulttuuripolitiikan kehitystä olennaisissa yhteyksissä. Rahastolla on autonomisen asemansa vuoksi mahdollisuus tehdä itsenäistä kulttuuripoliittista kehitystyötä ja edistää siten laajapohjaista kulttuuripoliittista keskustelua, joka keskittyy Pohjoismaiden taiteen ja kulttuurin kehitykseen. Rahasto on viime vuosina osallistunut aktiivisesti uusiin verkostoihin ja edistänyt verkostoitumista pohjoismaisen kulttuuripolitiikan kehittämiseksi. Rahaston kulttuuripoliittisesta suuntautumisesta ovat esimerkkeinä viime vuosien temaattiset panostukset (Lapset ja nuoret, DIGITAL ja HANDMADE). Niiden lähtökohtana on ollut tunnistaa aloja, joille voitaisiin antaa paitsi taloudellinen piristysruiske kohdennetuin varoin myös kulttuuripoliittista nostetta. Tavoitteena on ollut luoda näkyvyyttä ja keskustelua niin kulttuurielämän kuin kulttuuripoliittisten päättäjienkin keskuudessa. Rahastolla on autonomisen asemansa vuoksi mahdollisuus tehostaa strategisten panostusten tai muiden kulttuuripoliittisten toimenpiteiden kansallista ja pohjoismaista jalkauttamista. Näin saadaan entistä pitkäkestoisempia vaikutuksia ja enemmän vastinetta rahaston myöntämille varoille. Rahasto on käynyt viime vuosina tiivistä vuoropuhelua kansallisten tukijärjestelmien, elävän musiikin organisaatioiden ja muiden musiikkielämän toimijoiden kanssa kuvatakseen Pohjoismaiden elävän musiikin kehittämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Työ on nyt kiteytetty musiikkitapahtumien järjestäjien pohjoismaiseksi tukiohjelmaksi, joka mahdollistaa kulttuuripoliittisen jalkauttamisen vahvistamisen kansallisella ja pohjoismaisella tasolla. Rahasto pyrkii myös tarjoamaan ammatillisia verkostoja, joilla voidaan näkyvöittää, kehittää ja levittää kulttuurista ja kulttuuripoliittista tietämystä käyttämällä apuna omaa tiedonhankintaa, toimintaympäristöanalyysiä sekä olennaisten toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Rahasto aikoo esimerkiksi tunnistaa kysymyksiä, jotka ovat kulttuuripoliittisesti merkityksellisiä ja ajankohtaisia, sekä toimijoita, joiden kanssa kysymyksistä voitaisiin keskustella ja nostaa niitä esiin. Rahasto aikoo myös osallistua nykyisiin verkostoihin ja kehittää yhdessä muiden kanssa teemoja ja keskusteluja, joiden on määrä johtaa poliittisen tason suosituksiin sekä uusiin käytännön yhteistyökuvioihin ja niiden edellytyksiin. Rahasto seuraa lisäksi maakohtaisia kulttuuripoliittisia painopisteitä ja tunnistaa kansallisia agendoja, jotka voivat olla myös yhteisiä ja joita voidaan ottaa esiin pohjoismaisissa keskusteluissa ja kokouksissa. Pohjoismaisen kulttuurirahaston kulttuuripoliittisen kehitystyön jatkaminen edellyttää sitä, että rahasto onnistuu samalla tekemään apurahoituksestaan entistä strategisempaa, kehittämään seurantaansa, viestintäänsä ja läsnäoloaan eri foorumeilla ja verkostoissa. Toimenpiteet 2016 2018 Luodaan ja tunnistetaan kansallisia, pohjoismaisia ja muita kansainvälisiä foorumeja ja osallistutaan niihin pyrkien siten parantamaan taiteen ja kulttuurin pohjoismaisen tason kehitysedellytyksiä. Jatketaan strategisten panostusten (HANDMADE ja elävän musiikin panostus) jalkauttamista tekemällä käytännön yhteistyötä kansallisten tai pohjoismaisten kulttuurirahoitusviranomaisten tai organisaatioiden kanssa. Seurataan maakohtaisia kulttuuripoliittisia painopisteitä ja tunnistetaan kansallisia agendoja, jotka voivat olla myös yhteisiä, ja nostetaan niitä esiin. Edistetään pohjoismaisuuden kehittämistä osana Pohjoismaiden hallitusten kansainvälistä kulttuuripoliittista työtä. 8
TOIMINNAN TOTEUTUS Tavoite Pohjoismainen kulttuurirahasto kehittää hallituksensa, sihteeristönsä ja asiantuntijoidensa rooleja, tehtäviä ja työskentelymuotoja luodakseen tavoitteellisia prosesseja ja työnkulkuja. Osa-alueen kuvaus Taiteellista laatua ja uudistumista tukeva Pohjoismaisen kulttuurirahaston työ vaatii sekä strategisia että oikeusturvaan liittyviä päätöksiä hallitukselta, huomattavaa arviointiosaamista asiantuntijoilta, priorisointeja sekä toimivaa sihteeristöä vastaamaan päivittäisestä toiminnasta. Hallitus, asiantuntijat ja rahaston sihteeristö ovat toiminnan kolme keskeistä osaa, ja niiden tulee yhdessä tehdä laadullista tietoperustaista työtä, jolla on vahva legitimiteetti. Pohjoismaisen kulttuurirahaston ylin päättävä elin on hallitus. Hallituksessa on 13 jäsentä, jotka Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto nimittävät kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kullakin Pohjoismaalla on hallituksessa kaksi edustajaa ja Ahvenanmaalla, Färsaarilla sekä Grönlannilla yksi edustaja. Puheenjohtajuus kiertää maalta toiselle ja kestää kaksi vuotta. Vuosina 2016 2017 puheenjohtajamaana on Suomi ja vuosina 2018 2019 Tanska. Hallituksen kokoonpano on erilainen kuin kaikissa muissa virallisen pohjoismaisen yhteistyön yhteistyöelimissä ja laitoksissa. Pohjoismainen kulttuurirahasto käyttää apuna asiantuntijoita, jotka arvioivat hakemukset ja antavat rahastolle lähtökohdan taiteellisen laadun ja muiden kulttuuripoliittisten seikkojen arvioimiseksi. Asiantuntijaryhmässä on 21 jäsentä viidestä Pohjoismaasta sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista. Asiantuntijat ovat sektoriasiantuntijoita, joilla on huomattava ammatillinen legitimiteetti, ja heidän laadullinen työnsä on rahastolle erittäin tärkeää. Järjestelmä perustuu kiertoon, jossa asiantuntijoiden toimikausi on kolme vuotta ja noin puolet asiantuntijoista vaihtuu joka toinen vuosi. Eri taidealojen edustus kiertää Pohjoismaalta toiselle. Rahastolla on kansallisten kulttuurirahoitusviranomaisten kanssa käytäntö, jonka mukaisesti rahasto pyytää asiantuntijanimityksiä koskevat ehdotukset kansalliselta tasolta. Rahaston sihteeristö sijaitsee Kööpenhaminassa ja vastaa rahaston päivittäisestä toiminnasta. Sihteeristöllä on johtaja, jonka nimittää rahaston hallitus. Muu henkilökunta koostuu kahdesta vanhemmasta erityisasiantuntijasta, yhdestä erityisasiantuntijasta, yhdestä koordinaattorista ja kahdesta opiskelija-avustajasta. Sihteeristön työhön sisältyvät rahaston toiminnan kaikki ne osat, jotka liittyvät apurahoitukseen sekä hallituksen ja asiantuntijaryhmän palvelemiseen. Apurahoitukseen liittyvään työhön sisältyvät hakijoiden neuvonta, hakemusten käsittely ja niistä päättäminen sekä tuettujen projektien seuranta ja tuen maksatukset. Pohjoismainen kulttuurirahasto on vastaanottanut vuodesta 2006 lähtien vain sähköisiä hakemuksia, ja apurahoituksen tukena on teknisiä ratkaisuja, jotka varmistavat toteutuksen tehokkuuden. Pohjoismainen kulttuurirahasto on itsenäinen oikeushenkilö, jonka erityissuhde Pohjoismaiden neuvostoon ja Pohjoismaiden ministerineuvostoon ilmenee asiakirjasta Sopimus pohjoismaisesta kulttuurirahastosta. Sopimus on valtiosopimus, ja siihen tehtävät muutokset on ratifioitava kussakin Pohjoismaassa. Pohjoismaisen kulttuurirahaston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston välisessä hallinnollisessa yhteistyösopimuksessa ilmoitetaan hallinnolliset palvelut, joita rahasto hyödyntää yhteisessä sihteeristössä, sekä niiden kustannukset. Palvelut liittyvät etupäässä henkilöstöhallintoon, taloushallintoon, tieto- ja puhelintekniikkaan, tukipalveluihin sekä sihteeristön muuhun hallintoon. 9
Pohjoismaisen kulttuurirahaston toiminnan ja hallinnon valvonnasta ja tarkastuksesta vastaa Tanskan valtiontalouden tarkastusvirasto, joka toimittaa arvionsa ja lausuntonsa vuosittain Pohjoismaiden neuvostolle ja sen tarkastuskomitealle. Neuvosto tekee komitean mietinnön pohjalta päätöksen siitä, myönnetäänkö rahaston hallitukselle vastuuvapaus. Pohjoismaisen kulttuurirahaston sihteeristö noudattaa samoja työehtoja kuin Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristöt. Rahaston tavoitteena on olla vetovoimainen työnantaja, jolla on erittäin pätevä henkilökunta. Sihteeristön henkilökunnalle tuleekin tarjota hyvät mahdollisuudet osaamisen ja tietämyksen ylläpitoon ja kehittämiseen omien työtehtävien ja roolien puitteissa. Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristöjen virkasuhteiden kestot on rajattu kahdeksaan vuoteen. Näiden rakenteellisten kehysten vuoksi henkilöstön vaihtuvuus on suurta. Heinäkuun 2016 ja tammikuun 2017 välisenä aikana rahastossa vaihtuu kaksi asiantuntijaa ja kaksi opiskelija-avustajaa, joten pitkäjänteinen osaamisen kehittäminen ja siirto on ensiarvoisen tärkeää. Työpaikan ja työskentelymuotojen modernius ja toimivuus on niin ikään erittäin tärkeää henkilöstön motivaation ja viihtyvyyden kannalta. ESDH-järjestelmästä ja webalustoista koostuva digitaalinen infrastruktuuri tukee joustavia työskentelymuotoja ja -ratkaisuja. Henkilöstöpolitiikan periaatteet koskevat vakinaista henkilökuntaa, mutta niitä tulee soveltaa mahdollisimman suuressa määrin myös opiskelija-avustajiin. Toimenpiteet 2016 2018 Kehitetään hallituksen, asiantuntijoiden ja sihteeristön rooleja ja tehtäviä mukaan lukien palkkiotasojen säätäminen. Kehitetään budjettiseurantaa ja resurssiohjausta toiminnan neljällä operatiivisella osa-alueella. Kehitetään hankesuunnittelua, jotta voitaisiin varmistaa tehtäväkohtaisten tavoitteiden ja sihteeristön resurssien välinen tasapaino. Varmistetaan se, että osaamisen kehittämisessä luodaan tasapaino rahaston strategisen kehitystyön ja työntekijöiden yksilöllisen kehityksen välille. 10