Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Samankaltaiset tiedostot
Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Karhijärven kalaston nykytila

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Kitkajärvien tila ja sen kehitys

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

KITKAJÄRVIEN JA POSIONJÄRVEN HOIDON JA KUNNOSTUKSEEN TYÖRYHMÄN II KOKOUS

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä. IV kokous Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi ja Kati Häkkilä

Sanginjoen ekologinen tila

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

KITKAJÄRVIEN JA POSIONJÄRVEN HOIDON JA KUNNOSTUKSEN TYÖRYHMÄN 3. KOKOUS

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Helsingin pienvesiympäristöt

Kitkajärvien kuormituksen vähentämistarpeet ja -mahdollisuudet

Aika: Tiistai klo Paikka: Nuorisokeskus Oivanki (Rovaniementie 62a, Oivanki, Kuusamo)

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Kitkajärvien riskikartta. Kuulumiset järvityöryhmän kokouksesta. Kitka-MuHa ohjausryhmä Teemu Ulvi, SYKE

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Vesistövaikutusten arviointi

CLC2012 maankäyttö/maanpeite (25m) paikkatietoaineiston alustava luokkakuvaus (4.taso)

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Lestijärven tila (-arvio)

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Lapinlahden Savonjärvi

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Viherryttämistuki ja peltokasvipalkkio

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Perttu Anttila, Timo Muhonen & Eeva Lehtonen MAATALOUDEN PAINOPISTEALUERAJAUS KESKI-SUOMEN LIITOLLE

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Transkriptio:

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE

Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja, rantakivien limoittumista, lahtien rehevöitymistä ja särkikalojen määrän lisääntymistä

Järvien tilassa muutoksia Ala-Kitkalla ja osin Yli-Kitkalle on levinnyt haitallinen vieraskasvilaji vesirutto, joka on muodostanut massakasvustoja

Järvien tila vuoden 2013 virallisen luokituksen mukaan Kemiallinen tila määräytyy veden fosfori- ja typpipitoisuuden perusteella Yli- ja Ala-Kitkalla sekä Posionjärvellä ulappapisteiden 2006-2012 kasvukauden tuloksiin Yli-Kitkassa ja Ala-Kitkassa erinomainen kemiallinen tila Posionjärvellä hyvä kemiallinen tila Yli-Kitkan Kesälahdessa hyvä kemiallinen tila Ekologinen tila määräytyy veden a-klorofyllin ja eliöryhmien perusteella (kasviplankton, päällyslevästö, vesikasvit, pohjaeläimet ja/tai kalat) Posionjärvi, Yli-Kitka ja Ala-Kitka hyvässä ekologisessa tilassa Yli-Kitkan Kesälahti tyydyttävässä ekologisessa tilassa

Uutta tietoa rantavyöhykkeen ja järviin laskevien jokien ja purojen tilasta

Kalatutkimukset Yhden aarin (100 m 2 ) kokoiset koealat valittiin rannoilta, joilla oli ainakin jonkin verran kivikkoa Saalissa oli tavallisimmin mutuja, kirjoeväsimppuja, nuoria mateita ja kiiskiä Harvemmin saaliissa esiintyneitä kalalajeja olivat ahven, hauki ja kymmenpiikki Särkeä ei saatu lainkaan sähkökalastuksella Nordic verkkokoekalastuksia pyritään tekemään kesällä 2014

Hyvää vedenlaatua indikoiva mutu puuttui esimerkiksi Posionjärveltä ja Ala-Kitkan luoteisosasta

Keskimääräiset kalatiheydet sähkökalastuksissa Posionjärven rantavyöhykkeen kalaston rakenne ja kokonaistiheys poikkesi Kitkajärvien kalastosta

Vedenlaatututkimukset Luokittelu kokonaisfosforin perusteella

Vedenlaatututkimukset Luokittelu typen perusteella Posionjärvi Kuivaniemi Himmerkinlahti

Luokittelu kasviplanktonin a-klorofyllillä

Vesikasvitutkimukset - Kasvilinjojen luokittuminen rehevyysindeksin perusteella Vesiruton massaesiintymä alentaa tilaluokitusta! Puuttuu vesistön tyyppilajit

Maankäyttö Metsät ja harvapuustoiset alueet ylivoimaisesti suurin maankäyttömuoto Peltopinta-ala muutaman prosentin luokkaa Kitkajärvillä pienehkö valuma-alue Posionjärvellä maa-alaa kahdeksankertainen määrä suhteessa vesialaan SYKE (CLC2006 aineisto)

Mitä tiedetään maataloudesta alueella? Maaseutuviraston paikkatietoaineistot, joiden perusteella saadaan jo paljon tietoa maataloudesta Peltolohkot 2011: Peltolohkorajat polygoneina Lohkojen kasvitiedot (vallitseva kasvi) ja pinta-alat Aineisto sisältää ympäristötukea saavat lohkot Eläintilat 2010: Tilan sijainti pistetietona Tieto siitä, mitä eläimiä ja paljonko eläimiä kyseisellä tilalla on

Mitä tiedetään maataloudesta alueella? Peltopinta-ala 1830 ha, joka on noin 1,4 % valuma-alueen maa-alasta Peltolohkokoot 0,03-11,2 ha ja keskimääräinen koko on 1,5 ha 95 % peltopinta-alasta nurmen viljelyä ja suurin osa on monivuotista kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmea Valuma-alueella tiloja 45 kpl Eläinten lukumäärä yht. 1 500 kpl, mikä on noin 1000 eläinyksikköä Eläinten lukumäärä vaihtelee 2-188 eläimeen/tila Eläinyksikkömäärä suhteessa peltopinta-alaan 0,54 Lannan sijoittamiselle riittävästi peltopinta-alaa?

Suonnankylä Holtinniemi ja Mustosenvaara Lohiranta SYKE, Maaseutuvirasto, MML

Mitä tiedetään maataloudesta alueella? Peltolohkoaineistot vuodesta 2008 lähtien, joiden perusteella voidaan arvioida muutosta peltopinta-alassa lyhyellä ajalla Tukea saavien peltojen pintaalassa ei muutoksia vuosien 2008-2011 välillä

Mitä tiedetään maataloudesta alueella? Maastotietokannan peltoaineistossa paljon alueita, jotka eivät viljelyssä 2011 Maastotietokannan kartoitusajankohta epätarkka (alueesta riippuen 1-10 vuotta) Voidaan käyttää tarkasteltaessa käytöstä poistuneita maatalousalueita

Mitä tiedetään maataloudesta alueella? Mitä vesiensuojelua parantavia toimenpiteitä käytössä valuma-alueella? Tiedot vuosien 2008 ja 2011 maataloustuen suojavyöhyke-, kosteikko- ja säätösalaojitussopimuksista sekä ravinnepäästöjen hallinnan lisätoimenpiteistä Valuma-alueella ei yhtään kosteikko-, suojavyöhyke- tai säätösalaojitussopimusta Ravinnetaseet ja vähennetty lannoitus käytössä muutamalla tilalla

Kiitos!