Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 39,92 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 953,72 3. Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. mies 19 63,33% 2. nainen 11 36,67% Yhteensä 30 100% 4. Siviilisääty Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. naimisissa/avoliitossa 24 82,76% 2. naimaton 3 10,34% 3. muu (leski/eronnut) 2 6,90% Yhteensä 29 100% 5. Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäär ä Prosentt i 20% 40% 60% 80% 100% 1. 2. 3. Kansa-/peruskoulu 4 13,33% Ammattikoulu/kurssi 9 30,00% Ylioppilas (ei ammattikoulutusta) 0 0,00% 4 Opisto-/ koulutason tutkinto 4 13,33% Sivu 1
. 5. Alempi korkeakoulututkinto/ammattikorkeakou lu 4 13,33% 6. 7. Ylempi korkeakoulututkinto 7 23,33% Muu, mikä 2 6,67% Yhteensä 30 100% 6. Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Johtava asema 3 10,00% 2. Ylempi toimihenkilö 3 10,00% 3. Alempi toimihenkilö 4 13,33% 4. Työntekijä 0 0,00% 5. Yrittäjä 5 16,67% 6. Maatalousyrittäjä 3 10,00% 7. Opiskelija 1 3,33% 8. Hoidan lapsia/kotia/omaisia 1 3,33% 9. Työtön/lomautettu 0 0,00% 10. Eläkeläinen 10 33,33% 11. Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä 30 100% 7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kunta/kuntayhtymä 5 16,67% 2. Kunnan yhtiö/liikelaitos 0 0,00% 3. Valtio/ muu julkinen 3 10,00% 4. Järjestö/yhdistys 1 3,33% 5. Yritys 4 13,33% Sivu 2
6. Oma yritys/itse työllistynyt 7 23,33% 7. Ei työelämässä 10 33,33% 8. Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä 30 100% 8. Nykyinen perhemuotonne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Yksin asuva 2 6,90% 2. 3. 4. Kahden tai useamman aikuisen talous, ei alaikäisiä lapsia Kahden tai useamman aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia Yhden aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia 18 62,07% 7 24,14% 2 6,90% 5. Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä 29 100% 9. Yhteiskunnallisia näkemyksiä kuvataan julkisessa keskustelussa usein vasemmisto-oikeisto - ulottuvuudella. Miten sijoittaisitte itsenne tälle ulottuvuudelle? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Vasemmisto 0 0,00% 2. 2 5 17,86% 3. 3 6 21,43% 4. 4 6 21,43% 5. Oikeisto 11 39,29% Yhteensä 28 100% 10. Miten tyytyväinen olette Yhteensä Sivu 3
Erittäin tyytymätön (Arvo: 1) 2 3 4 (Arvo: (Arvo: (Arvo: 2) 3) 4) Erittäin tyytyväinen (Arvo: 5) Nykyiseen elämäntilanteeseenne yleensä (avg: 4,03) Omaan tai perheenne taloudelliseen tilanteeseen (avg: 3,73) Omaan tai perheenne asumistilanteeseen (avg: 4,20) Sosiaalisiin suhteisiin ympäristössänne (avg: 3,97) Kuntanne yhteisöllisyyteen (avg: 3,17) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteensä 3 % 5 % 25 % 39 % 27 % 11. Mitä sanomalehtiä luette? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. En lue sanomalehtiä 0 0,00% 2. Etelä-Suomen Sanomat 29 96,67% 3. Paikallinen ilmaisjakelulehti 25 83,33% 4. Käytän vain internettiä 1 3,33% 5. Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä 6. Valtakunnallinen sanomalehti, mikä 16 53,33% 14 46,67% Yhteensä 12. Ihminen voi samaistua ja kokea kuuluvansa erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Missä määrin koette samaistuvanne tai koette yhteenkuuluvaisuutta seuraaviin alueellisiin kokonaisuuksiin? Erittäin vähän (Arvo: 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin Yhteensä paljon (Arvo: 1) 2) 3) 4) 5) Sivu 4
Lähin naapurusto (avg: 3,68) Kaupunginosa tai kylä (avg: 3,21) Seurakunta (avg: 3,21) Asuinkunta tai - kaupunki (avg: 3,34) 100 % 100 % 100 % 100 % Maakunta (avg: 3,18) 100 % Lääni (avg: 2,32) 100 % Suomi (avg: 4,52) 100 % Pohjola (avg: 3,21) 100 % Euroopan Unioni (avg: 2,75) 100 % Yhteensä 5 % 19 % 36 % 24 % 16 % 17. Onko teillä sukulaisia asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 8 26,67% 2. Kyllä 22 73,33% Yhteensä 30 100% 18. Asutteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. 2. Kuntakeskuksessa tai kantakaupungissa Esikaupungissa, lähiössä tai keskustan reuna-alueella 6 20,00% 1 3,33% 3. Kylän keskustassa 4 13,33% 4. Haja-asutusalueella 19 63,33% Yhteensä 30 100% 19. Miten todennäköistä on, että asutte koko loppuelämänne nykyisessä asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin todennäköistä 15 51,72% 2. 2 5 17,24% Sivu 5
3. 3 3 10,34% 4. 4 4 13,79% 5. Erittäin epätodennäköistä 2 6,90% Yhteensä 29 100% 20. Kuvitelkaa tilanne, jossa en kunnat kilpailevat keskenään siitä, missä kunnassa/kaupungissa on "hyvä asua ja elää". Miten arvioisitte nykyisen asuinkuntanne sijoittuvan kilpailussa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin huonosti 1 3,33% 2. 2 5 16,67% 3. 3 11 36,67% 4. 4 6 20,00% 5. Erittäin hyvin 7 23,33% Yhteensä 30 100% 21. Kuinka oheiset määritelmät kuvaavat omaa asuinkuntaanne Erittäin 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin hyvin huonosti (Arvo: 2) 3) 4) (Arvo: 5) 1) Yhteensä tuttu (avg: 4,27) 100 % turvallinen (avg: 3,96) tunnettu (avg: 3,33) läheinen (avg: 3,90) välittävä (avg: 3,45) auttava (avg: 3,48) yhteisöllinen (avg: 3,59) urheilullinen (avg: 3,52) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % kulttuurinen 100 % Sivu 6
(avg: 2,93) avoin (avg: 3,00) 100 % Yhteensä 3 % 14 % 30 % 33 % 21 % 30. Pidättekö kuntaa pelkästään kunnallisten palveluiden järjestäjänä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 23 76,67% 2. Kyllä 7 23,33% Yhteensä 30 100% 32. Onko kuntarajoilla teille merkitystä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 16 55,17% 2. Kyllä 13 44,83% Yhteensä 29 100% 34. Näettekö oman kuntanne yhdistymisen toisen kunnan kanssa mahdollisena? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 4 14,29% 2. Kyllä 24 85,71% Yhteensä 28 100% 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. luonnosta 23 76,67% 2. rakennuksista 10 33,33% 3. ihmisistä 17 56,67% 4. historiasta 14 46,67% 5. saavutuksista 9 30,00% 6. muusta, mistä 17 56,67% Yhteensä 41. Onko kunnassanne omaa murretta? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Sivu 7
1. On 14 56,00% 2. Ei 11 44,00% Yhteensä 25 100% 49. Osallistutteko kunnassanne järjestettäviin tapahtumiin? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Aina 3 10,34% 2. 2 14 48,28% 3. 3 8 27,59% 4. 4 3 10,34% 5. En koskaan 1 3,45% Yhteensä 29 100% 50. Missä paikkakunnan yhdistyksissä, järjestöissä tai osuuskunnissa toimitte aktiivisesti? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kylä- /kaupunginosayhdistys 5 18,52% 2. Kotiseutuyhdistys 6 22,22% 3. Vanhempainyhdistys (koulu,päiväkoti tms.) 3 11,11% 4. Liikunta- tai urheiluseura 11 40,74% 5. Kulttuurijärjestö 6 22,22% 6. Nuoriso- /opiskelijajärjestö 3 11,11% 7. 8. 9. Poliittinen järjestö tai puolue Tuottaja- tai yrittäjäjärjestö Ammattiyhdistys tai - järjestö 16 59,26% 8 29,63% 4 14,81% 10. Eläkeläisjärjestö 5 18,52% 11. Ympäristöjärjestö 0 0,00% 12. Vapaaehtoisjärjestö 6 22,22% 13. Maanpuolustusjärjestö 8 29,63% Sivu 8
Osuuskunta (esim. 14. kauppa) 15. Uskonnollinen järjestö/kerho Muu yhdistys tai 16. järjestö, mikä 2 7,41% 3 11,11% 5 18,52% Yhteensä 51. Oletteko osallistunut kunnassanne liikunta- ja urheiluharrastuksiin tai seurannut kilpailuja? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 25 86,21% 2. Ei 4 13,79% Yhteensä 29 100% Entä lapsenne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 18 75,00% 2. Ei 6 25,00% Yhteensä 24 100% 52. Pidättekö liikunta- ja urheiluharrastuksia kuntalaisia toisiinsa lähtentävinä tapahtumina? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 27 100,00% 2. Ei 0 0,00% Yhteensä 27 100% 56. Tunnetteko kuntaanne liittyviä tai kuntanne innoittamia Kyllä (Arvo: 1) Ei (Arvo: 2) Yhteensä lauluja (avg: 1,38) 100 % tansseja (avg: 1,89) 100 % kirjallisuutta (avg: 1,28) 100 % kuvataidetta (avg: 1,74) 100 % Yhteensä 44 % 56 % 57. Toimitteko aktiivisesti seurakunnassa? Sivu 9
Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 10 33,33% 2. Ei 20 66,67% Yhteensä 30 100% 58. Kunnilla ja seurakunnilla on yhteiset rajat perintönä yhteisten pitäjien ajalta. Liittyvätkö seurakunta- ja kuntasuhteenne jollain lailla toisiinsa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 18 66,67% 2. Ei 9 33,33% Yhteensä 27 100% 61. Hautapaikkaa voidaan pitää myös ihmisen viimeisenä/lopullisena asuinpaikkana. Mihin hautausmaahan haluaisitte mieluiten tulla haudatuksi? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Asialla ei ole minulle merkitystä 5 100,00% Yhteensä 5 100% 66. Tunnetteko en maakuntalaulun Vihreiden harjujen maa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 13 43,33% 2. En 17 56,67% Yhteensä 30 100% Sivu 10
Kuntaidentiteetti 2009 Avoimet vastaukset N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta 10 vuotta 70 vuotta 55 vuotta 39 vuotta 66 vuotta 20 vuotta 4 vuotta 6,5 vuotta 65 vuotta 45 vuotta 16 vuotta 60 vuotta 24 vuotta 51 vuotta 10 Sivu 1
vuotta 49 vuotta 6 vuotta 66 vuotta 59 vuotta 62 vuotta 10 vuotta 74 vuotta 45 vuotta 60 vuotta 62 vuotta 17 vuotta 3 vuotta 40 vuotta 61 vuotta 42 2. Minä vuonna olette syntynyt 1965 1937 1954 1943 Sivu 2
1951 1966 1960 1939 1948 1952 1947 1955 1938 1978 1959 1951 1943 1938 1947 1968 1935 1962 1942 1947 1992 1980 Sivu 3
1969 1948 1944 5. Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä tohtori, yhteiskuntatiede keskikoulu 11. Mitä sanomalehtiä luette? Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä Etelä-Hämeen lehti Etelä-Hämeen Sanomat 3 paikallislehteä Hämeen Sanomat, Aamuposti, Forssan lehti, Viikko-Häme Etelä-Hämeen lehti 2 kpl Etelä-Hämeen Lehti Etelä-Hämeen Lehti Etelä-Hämeen Lehti Etelä-Hämeen Lehti Etelä-Hämeen Lehti Etelä-Hämeen lehti Sivu 4
Etelä-Hämeen lehti Etelä-Häme Etelä-Häme 11. Mitä sanomalehtiä luette? Valtakunnallinen sanomalehti, mikä HS Maaseudun tulevaisuus Aamulehti HS Demari, Kansan Uutiset HS HS, Demari HS HS Helsingin Sanomat HS, Maaseudun Tulevaisuus HS Maaseudun Tulevaisuus 13. Missä kunnissa vanhempanne ovat syntyneet? Janakkala, Riihimäki Sivu 5
, Mäntsälä Turku, Valkeakoski Mäntsälä, Valkeala Jyväskylä, Vieremä Kauhava, Naantali Jämsä,, Janakkala Nastola, Salmi Karjala, Hartola Kuhmoinen Vuoksenranta Äyräpää, Längelmäki, Hattula Kurkijoella ja Impilahdella, Kokemäki Hollola, Johannes, Mäntsälä, Hausjärvi Sivu 6
Häme, Uusimaa Kirvu kärkölä/ orimattila Lammi ja Kauhava, Mäntsälä, Kannus Somero, Urjala 14. Mikä on syntymäkuntanne? Heinola Mäntsälä Valkeakoski Jyväskylä Kokkola Kuhmoinen Sivu 7
Vuoksenranta Viipurin lääni Kouvola Sortavala Tuusula Hollola kärkölä Lammi Mäntsälä 15. Mitä kuntaa pidätte omana kotikuntananne? (Etelä - Hämeen kunnat) Sivu 8
nyt Kouvola Lahti kärkölää Sivu 9
ä 16. Mikä tekee kunnasta kotiseudun? Itsensä kokeminen kuntalaiseksi esim, oman taustan, sukulaisten, suvun tai lähiympäristöön/naapurustoon kiinnittymisen kautta Ihmiset ja ympäristö Asuinpaikka, ystävät, työ Historian, asukkaiden ja paikkojen tuttuus Ihmiset, maisema, koti, kirkko, hautausmaa, jossa kaikki läheiset lepäävät Koti, luonto, ihmiset Asuminen ko. kunnassa. Viihtyy, kokee omaksi, ei kaipaa pois, ei tarvitse kokea väliaikaisuutta Viihtyvyys Luonto, kotipiiri, ihmiset Perhe, ystävät päijäthämäläisyys 7-20 vuoden iän asuinalue Oma historia, kiinteät yhteydet kuntaan. Ystävät, perhe, harrastukset työt. Luonto, ympäristö, ystävät, oma maa Olen syntynyt täällä! Ollut poissa 36 v. ja nyt palannut juurilleni! Sivu 10
Lapsuudenkoti, vanhempien sukujen kotipaikka, oma koti maaseudulla Olen asunut suurimman osan elämästä Lahdessa Väestörekisteri Tuttu ja turvallinen synnyinkunta Kun on asunut kauan - lapsuudesta asti. Yhteinen historia kunnan asukkaiden kanssa. Asuinkunta koska oon asunu täällä koko ikäni Se että täällä on oma koti pidemmällä aikatähtäimellä kuin ennen. Lasten kuuluminen enemmän omiin yhteisöihinsä, kouluun ja päiväkotiin. Juuret Syntymä- ja asuinkunta Koti on täällä 22. Mitkä piirteet erottavat mielestänne kuntanne lähikunnista? tietty erityisen voimakas paikallisuus kunnan yleinen tuntemattomuus pieni, kaikki tuttua, kun on ikänsä asunut täällä On olemassa kärköläläisyys Hyvät liikenneyhteydet, kaunis luonto, elinvoima Yksityisten palvelujen vähyys. Suurin työnantaja teollisuusyritys. Tunnen lähikuntia huonosti Hyvä sijainti, kulkuyhteydet, hyvät rautatie ja maantie Sivu 11
Ökyisäntien luokkapohjainen öykkäröinti ja pullisteleminen kunnallispolitiikassa. Perusasioissa ei juurikaan eroja. Lähes tyypillinen pienen kunnan palveluvarustus ja elinympäristö. Hyvät liikenneyhteydet Maalaismainen, järviköyhä Maalla melkein kaupungissa Rautatie valtaisuus, hyvät palvelut, teollisuus keskellä taajamaa. Tuntuu, että julkisuudessa on enemmän negatiivista kuin positiivista kerrottavaa. Puhdas luonto, järvet, hyvät tontit, hyvä yhteishenki. Tietyt tapahtumat, henkilöt ja kulttuurikin tuoneet julkisuutta. Orimattilan hevoset Vaakuna Kaikki lähikunnat samanlaisia paitsi Lahti. Ei mikään/veroäyri Rauhalline, turvallinen rauhallinen Maine on aika huono, paljon hörhöileviä nuoria ja huumeita. Ihmisläheisyys, inhimillisyys 23. Mikä on mielestänne en menestyksekkäin kunta? taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti hämeenkoski lahti hämeenkoski taloudellisesti Hollola Sivu 12
kulttuurisesti Hollola sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti Hollola kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti ei oikeastaan mikään kulttuurisesti ei oikeastaan mikään sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hämeenkoski taloudellisesti Lahti kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Hämeenkoski kulttuurisesti Hollola sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Asikkala kulttuurisesti Sysmä sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti Lahti kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti Hämeenkoski kulttuurisesti Hollola sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Lahti kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Lahti taloudellisesti Hämeenkoski kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hämeenkoski Sivu 13 taloudellisesti Lahti kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Lahti
taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hämeenkoski Sysmä Asikkala taloudellisesti kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hämeenkoski Lahti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä Hollola Hämeenkoski taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Lahti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Lahti Asikkala Asikkala taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Lahti Asikkala taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola tai Nastola Lahti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hämeenkoski Lahti Hollola taloudellisesti Hollola? kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - Sivu 14
taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Lahti Lahti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hämeenkoski Lahti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti lahti kärkölä kärkölä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Lahti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti Hollola kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - 24. Onko tiedossanne mitään tarinaa tai kertomusta kuntanne synnystä tai varhaisvaiheista?kertokaa pääkohdat Ollut Hollolaa, kärköläläiset olleet omapäisiä 1860 itsenäistyi Suur-Hollolasta Vain faktaa -> kappeliseurakunnasta itsenäiseksi = edellinen suuri kuntauudistus. Ensimmäiset asukkaat "Perä-Hongistoon" tulivat Hauholta, kolme veljestä. He perustivat sinne kolme taloa ja nimesivät ne raamatullisesti: Damasku, Jerikko ja Betlehem. Kylä tunnetaan nykyään Jerikkona ja Damasku on edelleen olemassa talon nimenä. Ensimmäiset asukkaat noin 1200-luvulla kunnan pohjoisosaan Maavehmaalle, än ja Iso- Sattialaan, asiakirjoissa nämä 1400-luvulla. Tätä kautta vanha kauppatie Porvooseen (Mertie). Merkittävä tekijä Riihimäen-Pietarin rata. Sivu 15
ei Ei ole on eronnut Hollolasta 1860-luvulla. n kirkon rakentaminen 1800-luvun loppupuolella. Paikasta kova kiista. Yhteys emopitäjä Hollolaan Rautatien rakentaminen on kuulunut Hollolaan ei Ei Esi-isäni on ollut yksi n kunnan perustajajäsen. 25. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät arvot (perusperiaatteet), jotka ovat kuntaanne leimaavia eli valtaosan hyväksymiä ja noudattamia? matalan profiilin pitäminen, urheilullisuus Hyvä asuinkunta, palvelut lähellä Kyllä yleinen kärköläläisyys on olemassa, "ollaan stä" Rehellisyys, suoruus, omapäisyys, ahkeruus, yritteliäisyys Luonto, maanviljely, kyläkoulut Perinteisyys, menneiden sukupolvien työn kunnioitus, oman työn arvostus, maanviljelyn ja maatalouden arvostut Itsenäinen kunta Maisemalliset arvot Pinta- ja pikkuporvarillinen ajattelutapa Sellaisia tuskin nykypäivänä löytyy, yhteiskunta on muuttunut arvottomaksi ja yksilön itsekkyyttä korostavaksi. Ei tehdä mitään, niin ei tehdä virheitäkään? Sivu 16
Rauhallinen asuinkunta, jossa myös teollisuutta. Palvelut turvattava. Luonnon arvostaminen ja läheisyys. Väljyyden turvaaminen. - kunnioitus - avoimuus - rehtiys Ei niitä taida enää olla. Aiemmin oli "omillaan toimeen tuleminen" kunniassa eli ei mitään yhteiskunnan apuja haluttu. Urheilu -Salpausselän kisat En tiedä Pitää kunta yhtenäisenä ja kunnioittaa edellisen sukupolven saavutuksia. Ollaan maalla - ei lentokenttiä maalle. Puhdas luonto Maatalousammattien arvostaminen, yrittäjyyden tukeminen, säästäväisyys. Rauhallinen ja turvallinen maalla melkein kaupungissa Laadukkaat palvelut kuntalaisille kautta linjan. 26. Miten ne mielestänne eroavat naapurikuntien arvoista? ei mitenkään En osaa sanoa, miten hollolalaisuus, hämeenkoskelaisuus jne poikkeavat Ilmeisesti aika vähän Pieni maalaiskunta on aivan eri asia kuin Hollola, Nastola, Lahti tyyppisten suurten keskusten. Tyypillinen maaseutupitäjä Eivät mitenkään. Ei kovin paljon. Palvelujen asema parempi kuin muissa kunnissa. Sivu 17
- olemme aika omaperäinen kunta - meihin on kuulemma vaikea tutustua (ei pidä mielestäni paikkaansa) En tiedä Tuskin mitenkään Uskoisin kaikissa lähikunnissa asiain olevan samanlainen. Ei mitenkään. muut on kaupunkeja Parempina 27. Monissa kunnissa 'palkitaan' vuosittain joku kuntalainen nimityksellä tai mitalilla. Onko teidän kunnassanne tällainen käytäntö? Mikä sen nimi on? n kärnäpää n Kärnäpää n Kärnäpää n Kärnäpää n kärnäpää n Kärnäpää n Kärnäpää On ja palkitut tuttuja, nimitystä en muista Kunnon kuntalainen n kärnäpää n kärnäpää. Onneksi se on jäänyt vähemmälle huomiolle. Sivu 18
n Kärnäpää Kunnan kulttuuripalkinto, Kunnon kuntalainen, esimerkillinen ja edesauttava urheilun eri toimissa. Kunnon kuntalainen, n Kärnäpää mm. n Kärnäpää n Kärnäpää ja Vuoden kuntalainen n Kärnäpää Lahti mitalli n kunnan kulttuuripalkinto eli Kunnon kuntalaisen valinta Kärnäpää-palkinto jostain ihmeen syystä. n Kärnäpää. Kärnäpää n Kärnäpää Kärnäpää ei ole On, n Kärnäpää Kärnäpää n Kärnäpää Kärnäpää 28. Mikä on kuntanne vaakunan aihe? kolme kärköä (havukirves) Hakokirveet Sivu 19
Kolme hakokirvestä (kärkköä) Kolme kärköä (= hakokirvestä) 3 hvaukirvestä Kolme ns. vesuria, joissa koukku 3 havukirvestä Joku sirpin tapainen 3 hakokirvestä 3 terätyökalua, kärkeä Kärkö eli hakokirves. Kolme kärkivesuria. Havukassara - "kärkö" Kolme hakokirvestä punaisella pohjalla. Kärkö - niminen työkalu (jos olen oikein ymmärtänyt) Kolme hakokirvestä Hakkuukirvea Kolem vesuria (kärköä) Rautatienpyörä ja tulenlieskat Hakokirves Hakokirves Kolme hakokirvestä 3 "hakkua". Havukirveet Sivu 20
Havukirves morat Jonkinlaiset puukot 3 kirvestä Kolme "kärköä" Kolme kärköä 29. Mitä symboleja kuntanne käyttää vaakunan ohella (eläin, kukka, kivi, laulu yms)? laulu Omena Omena omena Omena Huovilan puiston vesipatsaan jalkakuvio Omena Omena Omena Punainen omena llä on oma perusidea kaikessa mainonnassa, julkaisuissa, tiedottamisessa (tietyllä tapaa kirjoitettu sana, perus väritys ja lisäksi omena taulussa) Omena Omena, Huovila, Kirkko Sivu 21
Omena ja joku lehti (koivu) (Ei-kärköläläissyntyisten uusien virkamiesten haihattelua) Mallasjuoma Omena Olisikohan jossain omena? Omena Laulu stä veitsiä? Omena Laulu 31. Pitäisikö kunnalla olla nykyistä laajempia päämääriä tai tehtäviä, jos kyllä niin, mitä? Ei ole resursseja Ei Ei Pitäisi, muttei tällaisella rahoitusjärjestelmällä. Pääomatuloista pitäisi saada myös kunnalle tuloja. Ei Ei, on liian pieni itsehallinnollinen toimija Nykyisetkin tehtävät liian laajoja. Kyllä, maakunnan yhteinen kehittäminen. Ei? Lisää kauppapalveluja, erikoiskauppoja. Lisää uusia asukkaita ja lapsiperheitä. Sivu 22
Antaa asukkaille, varsinkin nuorille, juuret eli identitetti, johon voivat myöhemmin elämässään turvata. (Olen kotoisin stä) Vanhuksista, vammaisista ja sairaista huolehtiminen Pitäisi olla myös kulttuuria, yhteisöllisyyttä ja identiteettiä vahvistava rooli. Jos kunta pysyy itsenäisenä, sitten kyllä. Ei varmaan laajempi, mutta pitäisi kunnolla palvella kuntalaisia, terveydenhuolto ja vanhusasiat. Vaikuttaa ympäristön viihtyvyyteen Ei ei Enemmän huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnista Ei ole rahoitusta. Tosin valtiohan niitä kunnille ohjaa ilman rahoitusta. Harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille myös sivukyliin, ei vain kuntakeskukseen. 33. Liittyykö kuntasuhteeseenne mitään sellaista, joka ei liity välittömästi palveluihin? seurakunta, oma kylä ja kylänseutu Kotiseutu, jos tulisi Suurlahti, olisin silti kärköläläinen Lahdessa. Mukava elää "tutussa ympäristössä" Identiteetti eli juuret Ei Identiteetti, tunne kuulumisesta, yhteisistä asioista. Kyllä Hyvin vähän. Kyllä, eräiden etupiirien voimakas painostus. Sivu 23
Mukavia muistoja mm. mummolassa oleilusta ja vierailuista ssä. Kyllä. Esi-isien ja -äitien synnyinseutua, jota tutkin aloittelevana sukututkijana. Kyllä Vaimo Kulttuuri ja liikunta Historialliset tekijät. Huovilan puisto ei Ei Sukutila 35. Jos vastasitte kyllä, minkä kuntien kanssa oman kotikuntanne yhdistyminen olisi mahdollista tai toivottavaa? Hollola / Hämeenkoski Hollola Uusikuntapohja plus Asikkala ja Orimattila tai Hollola ja Hämeenkoski sekä Lähinaapurit Hollola-Hämeenkoski, Suurlahti, joko - tai. Mäntsälä olisi hyvä, mutta ei taida onnistua. Hollola, Hämeenkoski, Lahti, Asikkala, Padasjoki, Nastola Hollola, Hämeenkoski, Lahti, Nastola, Padasjoki, Heinola, Hartola, Asikkala, Sysmä Hollola, Hämeenkoski Hollola ja Hämeenkoski Sivu 24
Kaikkien muiden talousalueen kuntien kanssa. Lahti, Hollola, Hämeenkoski, Nastola, Asikkala, Orimattila. Koko, jos joku kunta jää pois, se ei kokonaisuutta murenna. Hollola, Hämeenkoski Hollola ja Hämeenkoski. Hämeenkoski, Hollola Hollola, Hämeenkoski Hollola ja nastola Uusi Kunta Hollola + Hämeenkoski tai koko en alue Hollola, ja Hämeenkoski Hollola - Lahti Hollola, Hämeenkoski Hollola ja Hämeenkoski Jos välttämättä tarvitsee kuntarajoihin koskea, niin Hämeenkoski-Hollola. Kuntakoko olisi noin 30 000 asukasta ja vielä hallittavissa. Hämeenkoski, Hollola Hollola, Hämeenkoski 36. Mitkä asiat kunnastanne tulee mahdollisessa liitostilanteessa ehdottomasti säilyttää? lähipalvelut = ala-aste kuläkouluina Koulutus, terveyspalvelut Terveyskeskus ja koulut Sivu 25
Paikannimet, osoitteet ja nimi. alueen nimenä Mahdollisimman hyvät palvelut = nykyiset ja ainakin pitää tämä taso. - peruspalvelut, terveysasema, lukio, yläaste + 1 yhteinen ala-aste Koulut, uimahalli, terveysasema, kirjasto. Eli kaikki nykyiset pitää säilyä. Päiväkodit, koulut, terveyskeskus, poliisi Terveysasemat, koulut (lukio ja peruskoulu) Vanhusten palvelut Vanhusten kotipalvelut, alakoulut, terveyskeskus Lappilan koulu liitettävä Järvelään oppilaiden vähyyden takia. Paikallinen yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Sellaiset palvelut, jotka on järkevää tuottaa lähellä n. 5000 ihmiselle. Palvelut paikallisina, määräysvalta omiin asioihin. Hyvät palvelut. Kyläkoulut - lähipalvelut, koulut, terveyskeskukset Peruspalvelut, koulut, terveyskeskus, jossa lääkäripalvelut ja labra arkipäivisin ympäri vuoden. Salpparin kisat Terveyskeskus, koulut, poliisi, vanhustenhuolto Urheilu- ja liikuntamahdollisuudet + kouluolot + terveyskeskus + vanhainkoti Terveys, koulu, kulttuuri, liikunta ja vanhusten palvelujen ylläpitäminen. Palvelut, terveyspalvelut, koulut Koulut, kirjasto, poliisi, terveyspalvelut, vanhainkodit Lukio ja muut nykyiset Sivu 26
terveysasema ja koulut Kirjasto, uimahalli ja terveyskeskus Nykyinen palvelurakenne kokonaisuudessaan. Lukio, uimahalli, kirjasto, rautatieasema, lääkäripalvelut ja muu terveyden- ja hammashoito, seurakunta. 37. Mistä kunnasta kuntanne on irtautunut/itsenäistynyt? Hollolasta Hollolasta Hollolasta Hollolasta Hollola Hollola Hollola Hollola Suur-Hollola Hollolasta Vanhasta Suur-Hollolasta Hollolasta? Hollola Hollola Hollola Hollolasta kai Sivu 27
Hollolasta Hollolasta Suur-Hollolasta Hollola Hollolasta joskus kauan sitten ei mistää? Hollola Hollola Hollola 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko muusta, mistä kulttuurimaisemasta nykytilanteesta teollisuudesta Huovila, Koskisen Oy Koskisen Oy sijainnista, palveluista, tapahtumista, omasta viihtymisestä Koskisen Oy liikenneyhteydet elinkeinoista Huovilasta, kirkosta, ym. nähtävyyksistä Sivu 28
Huovilanpuistosta, kunnallispolitiikan omituisuuksista Siitä, että se sijaitsee Lahden ja Riihimäen puolivälissä Uimahallista harrastusmahdollisuudet koko kunta, sijainti, palvelut suurin työnantaja: Koskisen Oy 39. Mitkä ovat mielestänne merkittävimmät kunnassanne tehdyt tuotteet tai palvelut? Koskisen tuotteet maatalous yleensä Koskisen Oy Koulut ja päivähoito lapsille Terveyden yms. hoito ja vanhuspalvelut Koskisen Oy:n tuotteet Koskisen Oy -> mekaanien puunjalostus Huonekalut Koskisen Oy Koskisen Oy:n tuotteet Oma KOTI! Huovilan puisto Lappilan kyläkoulu Uimhalli+ kuntosali Terveyskeskus Päiväkoti ja koulut Koskisen sahan tuotteet Koskisen tuotteet Vaneri, tiilet Puunjalostus Kulttuuri tulossa (Huovilan puisto) Koskisen Oy:n tuotteet Lappilan tiilitehtaan tuotteet Koskisen Oy:n puunjalostuskonsernin erilaiset tuotteet. Lappilan tiilitehtaan tiilet. Sivu 29
Koskisen Oy:n koko tuotanto (monenlaiset puutuotteet). Palveluista omat koulut (perus + lukio, erityisesti kyläkoulut), terveyskeskus, kirjasto, uimahalli +muut liikuntapaikat, päiväkoti. Koskisen Oy:n laaja tuotanto Omenat, puunjalostus, vaneri, tiiliteollisuus, leipomo, huonekalut. Koskinen Oy:n tuotanto Huonekalut, olut ja leipä Koskisen Oy:n tuotteet Puujalosteet Aikanaan jalostetut maataloustuotteet, puutavaran jalostus, Koskisen Oy. Uimahalli, hyvät ladut -> tosin ne on vapaaehtoisin voimin toteutettu Koskisen vaneri Kaupat, pankit, posti, koulut, terveyskeskus Koskisen Oy:n puutavaratuotteet Koskisen työpaikat, uimahalli, terveyskeskus ym. uimahalli ja punttisali Koskisen saha Oiva-liikelaitos, yhteinen sivistystoimi Hollolan kanssa. Puunjalostustuotteet 40. Mitkä ovat kuntanne keskeiset luonto- ja rakennuskohteet? Huovilan puisto- ja laakso Huovilan puisto ja museo Huovilanpuisto ja hienot peltomaisemat Koskisen laitokset ja n kirkko - Huovilan puisto - kirkko - kunnatalo - koulut Sivu 30
Peltomaisemat, metsät, harjut, Huovilan puisto Taajamien ympäristön siistiminen Huovila koulut, Järvelä Huovilan puisto Huovilan puisto, hautausmaa, kirkko, koulut Vanhat, kauniit kunnostetut talot, kuten omamme Huovilan puisto Kirkko ja seurakuntakeskus Huovilanpuisto, kirkko, Koskisen Oy:n teollisuuslaitokset, rautatie Huovilan puisto n kirkko Huovilan puisto, vesijakoalueen isot suot (mm.luutasuo) Huovilan puisto Vanha rautatieasema n kirkko 120 v. Hyvä latuverkosto (Kukonmäki, ampumaradan alue), Huovilan puisto. Kaunis kirkonkylän alue. Huovilan puisto Vesijohtoverkosto Päiväkoti Huovilan kunnostus Huovilan puisto Kirkko Kivikalliot Orimattilan rajalla Salpausselän harjut Huovilan puisto, Vuokkoharjun koulu/päiväkoti. Huovilanpuisto Luontokohteina: Huovilan puisto. Kirkko, kunnantalo, Vuokkoharjun koulu, Opintien koulu, Uimahalli, Vuokkoharjun päiväkoti Huovilan puisto Päiväkoti Huovilan puisto Maaseutu ym. huovilanpuisto Ei tietoa Sivu 31
Huovila, melontareitit, kirkonseutu Huovilan puisto, kirkko Huovilanpuisto + kotiseutumuseo 42. Jos on, miten kuvaisitte sen oleellisia piirteitä? (esim. lahtelaiset sanovat olevansa "Lahesta" ja Hollolassa käytetään l:ää: Ehlota mitä ehlotat, mutta älä mahlottomia) hevosia : hevoisia On vähän sellaista Hollolan ja Lahden ja kirjakielen sekoitusta Täydytten käydä meillä kylässä Vähän samaa ja r:n painotus Lähellä Hollolan murretta Sama kuin Hollolan murre. Tul tost mielehein... Muutamia murresanoja, aika lähellä Hollolan murretta mutta ottanut ehkä hieman enemmän vaikutteita Karjalaisista siirtolaisilta ja muista lähikunnista. Kärnäpäisten kunnasta r-kirjaimen käyttö d:n tilalla (..tahron tehrä..) Olen Lahesta Jonkin verran samaa mitä Hollolassa. Oisko r-painottelinen, saaraan, tuoraan, d:n tilalla r Loppuheittoista r-valtaista murretta. ei ole Perkele, mä oon st, pa tulemaan, nääs Sivu 32
Hollolan murretta 43. Miten murteenne eroaa mielestänne lähikuntien murteista? Pohjoisessa osassa puheessa on piirteitä Hollolan murteesta ja eteläosassa on Mäntsälän vaikutusta Ei mitenkään. Itse puhun keskisuomalaisittain. En puhu paikallista murretta itse. Ei eroa. Hollolan murteen jatke Hieman huomaamattomampi ja ei hirvittävän selkeästi käy ilmi. Ei mitenkään r-kirjaimen käyttö ja ä:n runsas käyttö. Murre tosin vähentynyt. Ei paljoakaan Ei ole ällää Kärnäpäämäisempää Saman tyylisiä hyvin pitkälle. 44. Mitkä ovat kuntanne historian ja kulttuurin tärkeimmät tapahtumat ja henkilöt? Collin ja Huovilan puistoon liittyvät yleensä C.G. Collin, Helvi Sipilä Huovilanpuiston kunnostaminen Helvi Sipilä, Alli Paasikivi, Collin (kunnan syntyessä) siirtolaisten tulo 1940-luvulla rautatien tulo, yhteiskoulun tulo Lahti-Riihimäki-tien tulo Isä Collin, jonka vetämänä itsenäistyi, Helvi Sipilä, Alli Paasikivi, Kalle Keskinen, eversti Valo Nihtilä, Kalevi Koskinen, Pekka Liljendahl Sivu 33
Huovilan Collin Minulle: talossamme aiemmin asuneet vanhat Koskelan sisarukset. Arvostan. Mahtihäät ja päivä Huovilassa Alli Paasikivi, Helvi Sipilä Collinin suku ja Palmin suku emil Väre Lepistö edustajana Forssan kokouksessa 1903. Laaja valkoinen terrori 1918 sisällissodan jälkeen. Collinit = kunnan perustaminen ja Huovila Valo Nihtilä = jatkosota Helvi Sipilä = moderni naisvaikuttaja Tapani Mörttinen = "nykyajan" ykkösvaikuttaja Huovilan puiston tapahtumat Pietarin radan rakentaminen (ja radanrakentajien kalmisto) Vuoden 1918 kahinat Collin ja Huovilan puiston rakentaminen, Alli Paasikivien syntymäpitäjä, Helvi Sipilän kotipitäjä, Valo Nihtilä Ylimetsänhoitaja C. Collin Vuori-insinööri Carl Konstantin Collin Kalle ja Kalevi Koskinen. Koskisen Oy:n historiaan liittyvät vuodet ja tapahtumat tärkeitä myös kunnan historian kannalta. Helvi Sipilä ja hänen kansainvälinen ja kansallinen uransa. C.C. Collin Helvi Sipilä Kalle Koskinen, Kalevi Koskinen Emil Väre Oma kappeliseurakunta ja kirkon rakentaminen 1700-luvulla. Kunnan ja seurakunnan muodostaminen 1860-luvulla. Uuden kirkon rakentaminen ja sen paikasta kiisteleminen 1870-luvulla. Koulujen rakentaminen, rautatie, Huovilan puiston perustaminen ja saneeraus. Niitä on paljon Mennään vanhalle hautausmaalle Lahdessa Itsenäistyminen v. 1867, Riihimäki-Lahti rautatie 1869. Carl Collin, Kalle Koskinen, Helvi Sipilä. Helvi Sipilä, Tapani Mörttinen ja minä itse. n Huovilanpuiston Valon ilta. Ministeri Helvi Sipilä, presidentin puoliso Alli Paasikivi. Koskisen sahan synty - Koskinen Kalle, yleensäkin Koskisen sahan vaiheet - koko perhe Huovilanpuiston Collan C.C.Collin ja maisemapuiston perustaminen ja uudistaminen. Helvi Sipilän kansainvälinen ura. Sivu 34
Helvi Sipilä, Valo Nihtilä huovilanpuiston mes Collin - Huovilan puisto, kunnan perustajajäsenet, painin olympiavoittaja Väre, Alli Paasikivi, Helvi Sipilä, kärköläläiset sodassa Helvi Sipilä, Alli Paasikivi 45. Miten kuvailisitte kunnassanne asuvia ihmisiä? Hitaasti lämpenenviä, ystävällisiä, jäyhiä Tavallisia suomalaisia Pääasiassa suoraselkäisiä, reiluja ja avuliaita ihmisiä tavallisia hämäläisiä (jos toimeen tartutaan) maustettuna karjalaisten siirtolaisten vilkkaudella tasaisia, "hämäläisiä", jurnaajia Tavallisia kansalaisia kuten muuallakin, ei erityispiirteitä Välittömiä, mukavia, auttavia, iloisia, huumorintajuisia Yrittäviä ja ystävällisiä Vähän pidättyväisiä Tavallisia junantuomia. Peruskärköläläiset yhtä sisäänlämpiäviä kuin muissakin pikkukunnissa. Jäyhiä maalaisia Identiteetti joko työläinen tai iso-porvari. Ahkeria työntekijöitä Iloisia, mutta vähättelevät itseään ja kotikuntaansa liikaa. Aluksi vaikeita lähestyä, lopulta mukavia. Minusta ominaista ovat vanhat suvut, joista tuntuu, että kaikki ovat toisilleen sukua. Sivu 35
Kohteliaita, hämäläisiä, iloisia, pidättyväisiä, kärnäpäitä Itsellisiä, toisen apuun turvaamattomia, jääräpäitä (n Kärnäpäät), siis syntyperäiset, uudet asukkaat tuoneet ehkä muutosta. En kuvaile. Kaikki erilaisia En mitenkään. Rauhallisia, tavallisia. Lähinaapurit ok, mukavia Vetäytyviä, itsetietoisia, tavallisia. Kateellisia juoppoja Maalaisia, tavallisia ihmisiä. Nuorissa liian paljon rikkureita ja päihteiden väärinkäyttäjiä. Tavallisia kärköläläisiä 46. Mitä historian kohokohtia muistatte lähikunnissa tapahtuneen? 1918 tapahtumat Kordelinin ampuminen Hausjärvellä Useat MM-hiihdot Lahdessa Lahdessa Fellmannin kentän ja Hennalan vankileirit vapaussodan/sis.sodan jälkeen Mäntsälän kapina 1918 sisällissota Lahden monet MM-kisat Lahdesta Ankkurin alue ja Sibeliustalo Ensimmäinen asutus (Orimattila, Lahden Renkomäki), Hollolan kirkon rakentaminen, Mommilan verilöyly, Mäntsälän kapina, Lahden taistelut ja Hennalan vankileiri, Salpausselän kisat Sivu 36
Mäntsälän tapahtumat 30-luvulla. Lammin Mommilan tapahtumat. Mäntsälän kapina. Lahden 100-vuotisjuhlat Vapaussota Jättiläiset rakensivat Hollolan kirkon. Hiihtäjät kärysivät hemohessin käytöstä Mäntsälän kapina, vapaussodan loppuvaiheet Hämeenkoskella ja Hollolassa. Mäntsälän kapina. Mäntsälän kapina miss milla oli alan mestassa Mäntsälän kapina. 47. Mitkä ovat kuntanne tärkeimmät kulttuuri/urheilutapahtumat? Huovilan puiston tapahtumat, maalaismarkkinat, e Ampumahiihto tai ampumajuoksu kisat Järvelässä -päivä, talvitapahtuma hiihtoloman alussa Lappilan maraton Huovilan kesä srk-juhlat Kesän avajaiset, maalaismarkkinat, srk:n tilaisuuset, Valon juhla Huovilassa, Lappila Maraton, Toivon kuusen-juhla Huovilan tapahtumat Ampumahiihdon SM-kisat Hippokisat ja Teuronjoen soutu -päivä, veteraanijuhla, itsenäisyyspäivän juhla. Huovilan puiston tapahtumat Huovilan eri kulttuuritapahtumat Ampumahiihtotapahtumat Itsenäisyyspäivän juhla Sivu 37
Urheilusta lasten Vikkelät vipeltäjät sekä kesäiset Tiistaikisat. Vireä jalkapallokoulutoiminta lapsille. Suunnistus ja KKV:n hiihto tapahtumat. Ampumahiihdon osaaminen ja siihen liittyvät urheilutapahtumat. Virä Kino kulttuuripuolelta sekä 4h:n sekä MLL:n järjestämät lastentapahtumat, Nuokku sekä Erilaiset arvokkaat tapahtumat Huovilanpuistossa (kesäteatteri, kierrokset, näyttelyt, valon ja musiikin ilta jne.) OP:n hippokisat, Valon ja musiikin ilta, kirkonkylän kylämarkkinat Lappila-maraton, erilaiset tori- ja markkinatapahtumat, musiikkiesitykset Ei ole jokavuotista merkittävää tapahtumaa, paitsi Huovila-päivä, johon kutsutaan uudet kuntalaiset ja valitaan vuoden Kärnäpää. Sibelius-viikko Salpparin kisat Huovilan taru -näytelmä v. 2009. n Kisa-Veikot järjestäny useita Suomen mestaruus ampumahiihto/juoksu kilpailuja. Huovilan kesätapahtumat, SM-ampumahiihtokilpailut Ampumahiihtokilpailut Valon ja musiikin juhla, -päivä, ampumakilpailut, kunnan yleisurheilukilpailut, laturetki, melontatapahtuma, viikottainen suunnistus. Huovilan puiston näytelmät ym. hippo kisat Elokuvateatteri, Huovila, eri yhdistysten järjestämät kilpailut ja tapahtumat eri puolilla kuntaa, vilkas yhdistystoiminta. 48. Onko kunnassanne muita suuria yleisötapahtumia? Mitä? Valon ja musiikin ilta Huovilassa Eipä juuri pysyviä Ei ole. ei Sivu 38
Kirkonkylien syysmarkkinat -päivä Valon ilta Huovilan puistossa Markkinat kirkonkylällä sekä paikallisten baarien järjestämät koko kansan tapahtumat. Kirkonkylän markkinat OLi Veteraanien MM-kisat kesällä 2009 Mahtihäät. Huovilan valon ilta, Huovila tarru Urheilukilpailut vitos divarin futis pelit Polyathlon kisat, ammunta, markkinat, eri kilpailut, Huovilan näytelmä. Valon ilta Huovilan puistossa, Kylämarkkinat. 50. Missä paikkakunnan yhdistyksissä, järjestöissä tai osuuskunnissa toimitte aktiivisesti? Muu yhdistys tai järjestö, mikä Laulu ja Musiikki yhteisalue osakaskunta metsästysseura historiatoimikunta sotaveteraanien neuvottelukunta 53. Oletteko osallistunut kunnassanne vapaaehtoistyöhön/talkoisiin tai muihin me-henkeä kohottaviin tilaisuuksiin? Mihin? Kouluun liittyvät Muksujen urheilukisat seurakunnan toiminta kesäteatteri Sivu 39
Tuhansia tunteja n museolla 43 vuoden aikana. Seurakunnassa Nuorisoseurassa ja maamiesseurassa -päivä, toimitsijana urheilukilpailuissa (suunnistus, ampumahiihto) ja LC-klubin (talvitapahtumaan) Monenlaisiin Politiikka, hevosseura, vanhustyö Kyllä oman yhdistyksen ja urheiluseuran kanssa. Kirkkokuoro, srk:n luottamustoimet, koulun vanhempainyhdistys Huovilan talkoisiin ja seurakunnan. n Kisa-Veikkojen urheilutapahtumiin. Lähes kaikkiin yleisötapahtumiin jossain roolissa. Puistojen kunnostukseen. Keskuspuiston rakentaminen, istutustalkoot Ollut mukana järjestämässä lapsille harrastustapahtumia ja yhteisiä tapahtumia kulttuurin tms. saralla. -seuran tilaisuudet, Huovilan näytelmä Oman yhdistyksen talkoot, kyläyhdistyksen tapahtumat, srk-vapaaehtoistyö, kunnan talkoot. Vain kyläyhteisön epävirallisiin Veteraanien MM-kisoihin 2 viikkoa Ollut rakentamassa kaikkia nykyisin käytössä olevia valaistuja kuntoratoja sekä ampumahiihtorataa. En Urheilu, metsästys, Huovilan talkoot. Lions-aktiviteetit Liikunta Sivu 40
kyllä Keskuspuiston raivaus/siivous, radanrakentajien kalmisto, eri yhdistysten talkoot. Puolisoni on osallistunut kotiseutumuseon kunnostustalkoisiin ja työnäytöksiin. Talkoisiin 54. Annatteko tai saatteko naapuriapua? Milloin ja mihin? Kyllä, aina tarvittaessa lastenhoito/piha/lumenauraus (saantipuolella) Hiukan Kyllä ja kyllä, pieniin jokapäiväisiin asioihin satunnaisesti tarpeen mukaan. tarvittaessa Kyllä Kyllä, piha, remontti, auraus Kyllä, naapurustossa kaikki ovat ns. yhteistä. Kaiken aikaa. Lenkkeilemme, matkustamme, laitamme ruokaa yhdessä, lainaamme tavaroita, marjastamme, sienestämmä ja vietämme juhlia. Kyllä. Juhlien järjestelyissä ja yleinen auttaminen. Kyllä Erilaisia töitä ja työkaluja puolin ja toisin. Kyllä, viime viikolla selvitin vikapalvelun numeroita naapurille. Tonttiaidan kunnostus Vanhempia naapureita auttelen mm. pihanhoidossa ja lumitöissä tarvittaessa. Annan apuani naapuriin (vanhemmat) - jokapäiväistä. Jatkuvasti vaikka minkälaista. Kyläyhteisössä hyvä yhteishenki. Sivu 41
En tarvitse Kyllä Antaisin, jos joku tarvitsisi. Saan maataloustöihin. Kyllä molemmin puolin. Varmaan saisin, jos tarvitsisin.. Pieniä askareita puolin ja toisin. Rakennus, sadonkorjuu ym. kyllä Annan ja saan aina tarvittaessa. Annan apua lähinnä vanhalle isälleni sekä lapsilleni; puolisoni auttaa esim. erilaisissa korjaustöissä. Tarvittaessa 55. Mitkä ovat kunnassanne/kotonanne perinteiset ruoat? Arkena Pyhänä Peruna, leipä pataruuat Arkena Pyhänä Peruna ja liha Samaa Arkena Pyhänä monipuolisesti emme erottele viikonlppuja arjesta Arkena Pyhänä Lihakeitto, makaronilaatikko Hirvenpaisti, lihapullat ja muusi Arkena Pyhänä suomalainen perusruoka, puuro ja peruna Hirvi, kala eri muodoissa Sivu 42
Arkena Pyhänä Hernesoppa, perunat ja kastike Neljän viljan velli Arkena Pyhänä - Laatikkoruoat Arkena Pyhänä Lihakeitto, lihapullat Paisti, kalaruoat Arkena Pyhänä Peruna ja soosi, lihakeitto, veriletut, uunijuusto, uunipuurot Laatikot, kaalikääryleet, sieniruoat ja rosolli syksyllä Arkena Pyhänä Syödään kaikkea Samoin Arkena Pyhänä - Hirvikeitto Arkena Pyhänä Hirvikeitto, makaronilaatikko Lihapullat, muusi, hirvipaisti Arkena Pyhänä Normaali kotiruoka Imelletty perunalaatikko Arkena Pyhänä Lihakeitto, sianlihakastike Perunalaatikko, paisti. Arkena Pyhänä Karjalanpaisti Karjalan piiraat Arkena Pyhänä koti ruuat koti ruuat Arkena Pyhänä Peruna, lihakastike, talkkunavelli, jälkiuunileipä, juusto Peruna, liha, pitoleipä Arkena Pyhänä Peruna eri muodoissa, liha, kala, makkara, keitot Hirvipaisti Arkena Pyhänä Hämäläiset kotiruoat Perinneruoat Sivu 43
59. Mitä odotatte seurakunnaltanne? uskonnollisten asioiden lisäksi yhteisöllistä paikallista toimintaa Läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta Olkapää, johon voisi tarvittaessa nojata kirkollisia palveluita Se on tärkeä identiteetin ja moraalin ylläpitäjä Nuorten leirit Jumalanpalvelukset Vanhukset En mitään Samaa kuin tähän asti. Mielekästä ja monipuolista toimintaa. Hengellisiä tilaisuuksia, iloa ja vaihtelua arkeen. Toivoisin, että olemassa olevat palvelut säilytettäisiin. Eroon kuntasuhteesta Osaltaan paikallisidentiteetin ylläpitoa. Lapsille tapahtumia ja uskontokasvatusta. Vanhusten toiminnan järjestämistä ja auttamista heitä harjoittamaan uskontoaan. Jalkautumista Lisää lähestyvää tapaa toimia kuntalaisten kanssa. Modernimpaa osallistumista. Apua yksilön vaikeuksissa. Apua nuorison vapaa-ajan toiminnan järjestämiseen. Siunausta elämän loppuvuosiksi Aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Mukanaoloa arjessa. Seurakunta pysyköön itsenäisenä. Kirkollisia toimituksia. Sivu 44
Palveluja kirkko pysyy kasassa Erilaista toimintaa lapsille ja muillekin ikäryhmille Aktiivista kuntalaismyönteistä toimintaa. 60. Mikä on mielestänne "paras" kirkko (rakennus) essä? Oma kirkko /, Paikka on ylivoimanen n n kirkko Hollolan (vanha) kivikirkko Kaunein ssä, komein Hollolassa Hollolan kirkko Oma kotikirkkoni ssä. Hollolan kivikirkko Hollolan kirkko (vanha). Hollolan keskiaikainen kivikirkko n kirkko tai Hollolan kirkko. n kirkko n kirkko uudemmista, Hollola vanhemmista. Oli vanha puukirkko Lahdessa Hollolan kirkko n kirkko Sivu 45
Hollolan vanha kivikirkko, nkin hieno Hollolan vanha kirkko n kirkko kärkölän kirkko n kirkko on kaunein n kirkko 61. Hautapaikkaa voidaan pitää myös ihmisen viimeisenä/lopullisena asuinpaikkana. Mihin hautausmaahan haluaisitte mieluiten tulla haudatuksi? än n än än Jyväskylään, mutta todennäköisin on n hautausmaa. Lähelle sitä paikkaa, missä lapseni asuvat, kun asia on ajankohtainen n Tulevia sukupolvia ei pidä rasittaa tuntemattomien haudan hoidolla. En halua tulla haudatuksi vaan tuhkat saa ripotella jonnekin ja minua saa muistella aivan normaaliympyröissä. n vanha hautausmaa, sukuhauta Sivu 46
än Mustankallion hautausmaahan n hautausmaalle (perhehauta) n kärkölän Siihen missä asun sitten kun kuolen 62. Oletteko seurakunnan jäsen? Minkä n srk n n ev. lut. n n srk n srk Sivu 47
n n En evl n ev.lut n n Keski-Lahti n n kyllä, kärkölä EVL Sivu 48
63. Mihin maakuntaan kuntanne kuuluu? Sivu 49
päijät-hämeeseen 64. Mitä pidätte omana maakuntananne? Etelä-Häme? päijät-häme Keski-Suomi ttä ja Pohjanmaata Sivu 50
Kymenlaakso ttä Häme (Karjala) päijät-hämettä ttä 65. Mikä maakunnan merkitys teille itsellenne on? Se on nouseva arvo joka auttaa kiinnitymään tiettyyn, ei kaupunkeskeiseen identiteettiin ja samalla tunnustaa suvun jatkuvuuden samalla alueella Ei merkitse mitään Eipä kovin suurta merkitystä (hämäläisyys on "tärkeämpi") Samaistumiskohde/ paljon ystäviä ja tuttuja Sivu 51
kokonaisvahvuus Ei kovin suuri hämäläisyyttä Ei kovin suuri Seutuidentiteetin luoja. Iso kotiseutu on siellä, jokin Kymenlaaksolaisuuden ydin olemus on tutuinta edelleen itselleni. Hämäläisyyteen, joka on vanhimpia Suomen heimoja, liittyen tärkeä merkitys minulle. Ok Ei mikään Totuttu maisema- ja murrealue. Eipä mitään ei mikään Hämeessä ollaan ja Hämeessä pysytään. Sukujuuret 1600-luvulta 67. Mitkä ovat maakunnan palkitsemismuodot? mitali Huomionosoituksia en tiedä P-H yrittäjä (olisiko P-H vuoden taiteilija) Ei tarvitse palkita ketään mitali kaulaan Sivu 52
Yrittäjät en rahasto 68. Mikä on maakuntavaakunan aihe? Vellamo Vellamo Veden Neito Viirissä on merenneito Vellamo-vedenneito Vellamoneito vedenneito Wellamo Wellamo Vesijärven neito Vellamo Merenneito ja käki Merenneito Vellamo "merenneito" muistaakseni nimeltään Vellamo? Vellamo Vellamo Harjut ja järvet Wellamo Vellamo Sivu 53
Vellamo Vellamo-neito Ilves Vellamo Joku vedenneito tms Vedenneito ja käki Vellamo 69. Halutessanne voitte kertoa tässä kuntasuhteestanne ja asioista, joita ei ole huomattu kysyä Kulttuuri ja musiikkielämästä ei juuri mitään Kotikuntaan liittyy myös tunne siitä, että kuuluu johonkin ja on juuret, mutta rajoilla ei ole niin suurta merkitystä kuin ihmisillä ja ympäristöllä, jossa elää. Suuressa kunnassa se läheisyys vain jotenkin katoaa ja tuntuu ettei kuulu mihinkään. Korostan oman kodin merkitystä. Kun siinä viihtyy ja on lisäksi toimintaa ja ihmissuhteita, on juurtuminen tehokasta, vaikka sukujuuria ei täällä olekaan. Tänne oli helppo tulla ja näyttää olevan yhtä helppo jäädä. ssä vasemmistolaisia pidetään vanhoillisimpien porvarien taholta B-luokan kansalaisina, "punikkien" jälkikasvuna. Suvaitsevaisuus siis vähäistä. ssä toimii puoluepoliittista leimaa kantava poliisi. "Puoluepoliisi" toimii jopa kunnanvaltuustossa ja koulun johtokunnassa ym. tehtävissä. Voidaan kysyä, miten tämä vaikuttaa viranhoitoon. Kokoomuspoliisi täällä on ollut pitkään aikaisemminkin. Kohdellaanko oikeistolaisia lempeämmin kuin vasemmistolaisia? Kyllä kohdellaan. Maakunnan kokoinen kunta on järkevin, taloudellisin ja voimavaroiltaan paras tuottamaan palveluja. 1. Maakuntaradion (Lahden radion) merkitystä ja kuuntelua ei kysytty eikä netin käyttöä uutisten lukemisessa. 2. Miksi kuntanne pitäisi säilyttää ei kysytty suoraan. Minun vastaukseni on: ei tärkeää, jos palvelut säilyvät tai paranevat. Hyvää yötä Sivu 54
n kunta on erinomainen asua. Voi olla, että perheestämme toinen henkilö on vastannut kyselyyn aikaisemmin. Hänellä on omat mielipiteensä. Suurkuntainnossa "mopo" karannut käsistä. Sivu 55