Maakuntakierros 2011 Kanta-Häme 13.10.2011, Hattula Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toimitusjohtaja
Valtion ja kunnan suhde
Peruspalveluohjelmamenettely Menettelyn kolme komponenttia» Osa valtion talousarvion valmistelua Käytännössä peruspalveluohjelma osa kehysmenettelyä ja peruspalvelubudjetti osa talousarvioesityksen yleisperusteluja» Poikkihallinnollisuus Johtaa peruspalveluohjelman ministeriryhmä, valmisteluelimenä sihteeristö» Osa valtion ja kuntien välistä neuvottelumenettelyä Suomen Kuntaliiton edustajien rooli pysyvinä asiantuntijoina 3 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Menettelyn kattavuus Kuntien järjestämis- tai rahoitusvastuulla olevat palvelut Pääpaino sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen palveluissa 4 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kuntalain säännökset Peruspalveluohjelmamenettely Pitää sisällään peruspalveluohjelman ja peruspalvelubudjetin Kohteena lainsäädäntö, periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset kunnallishallinnon ja -talouden asiat sekä valtion- ja kunnallistalouden yhteensovittaminen Osa kehysmenettelyä valtion talousarvion valmistelua Osa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä 5 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Valtio/kunta-neuvottelumenettelyn organisointi 1/2 Peruspalveluohjelman ministeriryhmä Peruspalveluohjelmamenettelyä johtaa Peruspalveluohjelman ministeriryhmä. Ministeriryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri. Kokouksiin osallistuvat muut keskeiset kuntaministerit ja heidän avustajat. Lisäksi ministeriryhmän kokouksiin osallistuu valtiovarainministeriön keskeisiä virkamiehiä. Peruspalveluohjelman ministeriryhmässä Kuntasektoria edustavat pysyvinä jäseninä Suomen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja ja liiton toimitusjohtaja sekä PPO-menettelyn sihteeristön Kuntaliiton edustaja. 6 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Valtio/kunta-neuvottelumenettelyn organisointi 2/2 KUTHANEK: Puheenjohtaja: Kuntaministeri Varapuheenjohtaja: Kuntaliiton edustaja Jäsenet: Kuntaministerin avustaja (VS) VM:n merkittävät virkamiehet kuten valtiosihteeri BO:n edustajat kuntaosaston edustajat Suomen Kuntaliiton edustajat 6 henkilöä + varahenkilöt Jaostot: Talousjaosto Esittelystä vastaa kunkin hallinnonalan valtion virkamies valtionosuusjaosto (ei nyt toiminnassa) arviointijaosto Talousjaoston alaisuudessa laskentaryhmä 7 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Toimintaympäristön muutos
Väestöntiheys Suomessa Koko EU alueen asukastiheys on n. 114 as./km 2 Suomen asukastiheys on 17,6 as./km 2 Uudenmaan maakunnan asukastiheys 222,6 as./km 2 vastaa keskimäärin Saksan asukastiheyttä Helsingin asukastiheys on 2730,3 as./km 2 Maan harvimmin asutuissa prosenttiosuus on vain kunnissa asukastiheys Väestöntiheys/ Asukkaiden koko 0,2 as/km2. km² ruutujen lkm km² ruutujen prosenttiosuus koko maan maapintaalasta km² lkm väestöstä 500 3 350 757 63,6 2 328 0,8 100 499 843 055 16,0 3 671 1,2 50 99 253 320 4,8 3 733 1,2 25 49 257 482 4,9 7 559 2,5 10 24 315 156 6,0 20 972 6,9 1-9 251 634 4,8 63 486 20,9 Yhteensä 5 271 404 100,0 101 749 33,5 9 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Väestönmuutos kunnittain 2010 2030 2010 2015 2010 2020 2010 2025 2010 2030 Koko maan muutos 2,9 % Koko maan muutos 4,8 % Koko maan muutos 7,0 % Koko maan muutos 8,8 % Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 24.8.2011 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste 10 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Väestöllinen huoltosuhde kunnittain Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009 11 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 2030 % väestöstä 20 - (1) 17,5-19,99 (5) 15-17,49 (8) 12,5-14,99 (5) - 12,49 (1) Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Lappeenranta Turku Maarianhamina Helsinki Kotka Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 14.9.2010 12 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kuntatalous
% Kuntien vuosikate % poistoista 1997 2010 Kanta-Häme 250 200 Kanta-Häme Koko maa 150 100 50 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Lähde: Tilastokeskus 14 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
500 Kanta-Hämeen kuntien tilikauden tulos 1997 2010, /as. 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Lähde: Tilastokeskus 15 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 1985 2013 Mrd. % 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. %:a BKT:sta 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Lähde: Vuodet 1985 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 13 ennusteet Peruspalveluohjelma 23.3.2011 16 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Valtionvelka 1985-2013 Mrd. 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Mrd. %:a BKT:sta % 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Lähde: Valtiokonttori, vuosien 2011 2013 ennusteet VM 0 17 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kuntien verotulot vuosina 2009 2015, mrd. Verolaji 2009 2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Kunnallisvero 15,44 15,77 16,33 16,63 17,25 17,87 18,51 Yhteisövero 1,20 1,41 1,62 1,45 1,46 1,30 1,35 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 1,28 1,32 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,16 19,31 19,96 20,45 21,18 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,6 1,8 3,7 3,6 3,6 Yhteisövero -21,9 17,5 15,1-10,5 0,7-11,0 3,8 Kiinteistövero 6,5 20,4 3,0 1,7 1,6 2,4 2,7 Verotulot yhteensä 0,5 4,2 4,4 0,8 3,3 2,5 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,17 19,17 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 25,0 25,0 25,0 25,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 26,99 26,99 21,99 21,99 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 18 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. 2012 2013 2014 2015 Toimintamenojen nimellinen kasvu PPB:n arvion mukaan, %: 3,9 4,0 4,1 4,1 Arvioitu verotulojen kasvu PPB:n mukaan, %: 0,8 3,3 2,5 3,6 Arvioitu verotulojen kasvu uhkakuvan 1) mukaan, %: -1,9-2,1 2,0 3,9 3,5 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Investoinnit, netto Vuosikate PPB:n mukaan Vuosikate uhkakuvan mukaan 1) Kokonaistuotanto ei kasva vuosina 2012-2013, minkä johdosta palkkasumma pysyy näinä vuosina vuoden 2011 tasolla ja yhteisövero alenee vuoden 2011 tasosta puoleen vuonna 2013. Valtionosuudet sisältävät kustannustenjaon tarkistukset sekä verokompensaatiot ja niihin on tehty indeksitarkistukset. Lähde: Vuodet 1997 2010 Tilastokeskus Vuosien 2011 2015 ennusteet, Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 sekä Kuntaliiton laskelmat 0,0 19 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kuntien valtionosuusrahoituksen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 20 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Muiden hallitusohjelman mukaisten leikkausten toteutus Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdennetut leikkaukset toteutetaan vasta v. 2013 21 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, /as. Maakunta Uusimaa Lappi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Yhteisöveron 5 prosentti yksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 70-118 35-13 29-118 45-44 57-118 -2-63 64-118 -18-72 40-118 3-75 36-118 -2-85 39-118 -9-88 34-118 -4-89 35-118 -12-95 41-118 -18-95 47-118 -25-95 35-118 -13-96 32-118 -16-102 37-118 -26-107 38-118 -28-108 34-118 -27-110 38-118 -35-115 38-118 -38-118 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 22 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, /as. Kunnan koko Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Alle 2 000 as. 2 000 6 000 as. 6 001 10 000 as. 10 001 20 000 as. 20 001 40 000 as. 40 001 100 000 as. Yli 100 000 as. Kaikki kunnat Kaikki kunnat, milj. 47-118 17-54 37-118 -17-98 35-118 -13-96 33-118 -34-118 34-118 -11-95 47-118 -6-77 71-118 32-16 49-118 1-68 262-631 5-364 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 23 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kuntakohtaisten vaikutusten ääripäät Kunta Kustavi Kolari Pelkosenniemi Puumala Kittilä Kaikki kunnat Vihanti Lumijoki Merijärvi Liminka Tyrnävä Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 30-118 601 513 32-118 496 410 57-118 406 345 82-118 316 280 51-118 343 275 49-118 1-68 17-118 -105-205 9-118 -102-211 15-118 -109-212 10-118 -107-215 12-118 -113-219 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 24 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Terveydenhuollon järjestämislakityöryhmän esitykset
Tulevaisuuden vaihtoehdot, joihin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisratkaisussa tulisi varautua: Vaihtoehto A: kuntarakennetta uudistettaisiin mahdollisimman optimaaliseksi väestön tarvitseman sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisen kannalta tarkasteltuna; n. 20 kuntaa Vaihtoehto B: kuntarakennetta uudistettaisiin kokonaisuutena selkeästi nykyistä suurempiin kuntiin (n. 30 50) sekä Vaihtoehto C: kuntarakennetta ei juurikaan uudistettaisi tai sitä uudistettaisiin hyvin vähäisessä määrin 26 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Vaihtoehto A: Yksitasoinen malli Yksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa koko sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisestä Perus- ja erityispalveluiden järjestämisestä vastaavia kuntia olisi alle 20 Kansallisesti säädettäisiin kuntien välisten valtakunnallisesti/alueellisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta 27 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Vaihtoehto B: Kaksitasoinen malli Kaksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kunta olisi yksin järjestämis- ja rahoitusvastuussa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, perustasosta sekä erityispalveluista, jotka kunnassa on tarkoituksenmukaista itse hoitaa. Alueen kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Kuntia olisi noin 30 50 ja yhteisistä erityistason palveluista vastaavia alueita 5 Kansallisesti säädettäisiin valtakunnallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta 28 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Vaihtoehto C: Kaksitasoinen kunta- ja aluemalli Kaksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kuntien muodostama alue tai suuri kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa perustasosta sekä erityispalveluista, jotka kunnassa tai alueella on tarkoituksenmukaista itse hoitaa. Alueet ja suuret kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuisi alueratkaisuissa kuntien ja alueen yhteistyönä. Perustasosta vastaavia kuntien muodostamia alueita tai suuria kuntia olisi yhteensä vajaasta 20:stä noin 50:een ja erityistasosta vastaavia alueita 5. Kansallisesti säädettäisiin valtakunnallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta 29 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011
Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Kuntaliiton hallituksen yksimielinen linjaus 20.4.2011 Tavoitteena vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa: 1. pääkaupunkiseutu/metropolialue, 2. kehittyvät kaupunkiseudut ja 3. muut alueet aina jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat.» Vahvat peruskunnat ovat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä.» Kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Kunnan niin halutessa mahdollisuus jopa suorilla vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin.» Niille alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei saada aikaan perustetaan piirikunta, joka vastaa lähinnä monitoimialaista kuntayhtymää.» Mahdollisimman nopeasti asetettavan parlamentaarisen kuntalakikomitean kiireisin tehtävä on linjata tavoiteltava kuntarakennemalli. 31 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013 2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli. 2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli 7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 3. Uudistuksen keskiössä on kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys 6. Kuntia ja piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet 5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä 4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta 32 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
1. Vuosina 2013 2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli Paras-hanke on käynnistänyt muutoksen kuntakentässä. Kaupunkiseuduilla kuntarakenneuudistukset ovat kuitenkin jääneet puitelain tavoitteisiin nähden odotettua vähäisemmiksi. Myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet eivät aina ole tukeneet kaupunkiseutujen toiminnallista kokonaisuutta. Kun varustaudutaan tämän vuosikymmenen lopun ja ensi vuosikymmenen koviin toimintaympäristön muutoksiin, on tärkeää, että uudistusta jatketaan vuosina 2013 2016 kokoavana rakenneuudistuksena. Tavoitteena on, että maassa on vuoden 2017 alussa vahvoihin peruskuntiin perustuvat rakenteet. Rakenneuudistusta ohjaava lainsäädäntö valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa, joka tulee asettaa mahdollisimman pian. 33 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli Alueellinen erilaisuus on tärkeää tunnistaa uudistuksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Vahvan peruskunnan malli tarvitsee omat sovellutuksensa ainakin kolmelle erityyppiselle alueelle: Helsingin ja sen ympäristökuntien osalta tarvitaan omat ratkaisut. Kehittyville kaupunkiseuduille muodostetaan työssäkäyntialueeseen tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuvia kuntia. Muille alueille muodostetaan maakuntiin tai muihin laajoihin alueisiin perustuvia vahvoja kuntia. Silloin kun ei ole edellytyksiä vahvan peruskunnan muodostamiselle, suuren väestöpohjan palvelut turvataan laajan alueen piirikuntaratkaisulla. Tavoitteena on, että maahan muodostuu mahdollisimman kattava vahvojen peruskuntien verkosto. Vahvoilla peruskunnilla on edellytykset pitää huolta hyvinvointipalveluista ja luoda edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle. Kuntien on oltava riittävän vahvoja kantamaan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä sekä toisen asteen koulutuksesta. Tämä johtaa siihen, että kuntien välisten yhteistoimintaelinten määrä vähenee olennaisesti. 34 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
3. Uudistuksen keskiössä tulee olla kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys Kaupunkiseutujen kuntarakenteen yhtenäisyyden vahvistaminen ja koko maan kuntarakenteen toimivuus ovat keskeisiä tavoitteita valtakunnan kehityksen ja asukkaiden arjen sujuvuuden näkökulmasta. Tavoitteena kaupunkiseuduilla on toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuva vahva peruskunta nykyisen kuntajakolain tavoitteen mukaisesti: kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. 35 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta Esimerkiksi laajalla maaseutuvaltaisella alueella on käytössään kaksi vaihtoehtoista mallia: Ensisijaisena vaihtoehtona on laajan alueen vahva peruskunta, jossa koko alue muodostaa yhden kunnan yhdessä alueen keskuskunnan kanssa. Alueilla, joilla kunnat eivät kykene muodostamaan vahvaa peruskuntaa, ne järjestävät ainakin suuren väestöpohjan palvelut (sosiaali- ja terveydenhuolto ja toisen asteen koulutus) yhdessä kuulumalla monialaiseen, laajan alueen piirikuntaan. Piirikunnan tulee täyttää vahvan peruskunnan väestöpohjan ym. vaatimukset eikä se ole alueellisesti sidottu maakuntajakoon. Piirikunnassa ovat nykyiset kunnat ja kuntarakennetta uudistetaan kuntien oman aktiivisuuden pohjalta. Piirikunnalla on kuntien valtuustojen valitsema valtuusto ja sille kuuluvien palvelujen järjestämisvastuu. Rahoitusvastuu on kunnilla. Piirikunta voi toimia palvelutuotannon järjestämisessä kiinteässä yhteistyössä vahvan peruskunnan kanssa. Piirikuntia voi olla kahdenlaisia: A. Piirikunta, johon keskuskaupunki kuuluu B. Piirikunta, johon keskuskaupunki ei kuulu 36 13.10.2011Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä Kuntalakiin valmistellaan säännökset siitä, millä tavoin uusissa väestöltään tai pinta-alaltaan suurissa kunnissa turvataan kunnan eri osissa asuvien mahdollisuus lähidemokratiaan. Lähidemokratian mallit ja niiden käyttöönotto ovat kuntien päätösvallassa. Lähidemokratia tarkoittaa kunnanosan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaamista omaa lähiympäristöään ja lähipalveluita koskevissa asioissa, esimerkiksi suorilla tai välillisillä vaaleilla valittua kunnanosahallintoa. Myös kunnanosien riittävä edustavuus kunnan päätöksenteossa on turvattava. On selvitettävä esimerkiksi Ruotsissa isoissa kunnissa käytössä olevan vaalipiiriratkaisun soveltuvuus Suomen olosuhteisiin. Eri puolilla maata on turvattava palvelujen saavutettavuus. Tämä edellyttää uusien toimintatapojen käyttöönottoa, mm. kuntien ja valtion yhteispalvelupisteitä, joissa kuntalaiset voivat saada palvelut joko paikan päällä, etäpalveluna videoneuvotteluyhteyden kautta tai sähköisenä asiakaspalveluna. 37 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
6. Kuntia tai piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet Kuntia tai piirikuntia muodostettaessa tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin ja uudenlaisten palvelujen tuotantotapojen käyttöön, joilla turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Toimiva kunta- ja piirikuntajako voidaan määritellä monella tapaa. Tärkeätä on valita vaihtoehto, jossa kielikysymykset yhtenä perusoikeuksista turvataan. Myös kielellisen vähemmistön vaikuttamisja osallistumismahdollisuuksia on kehitettävä sekä kaupunki- että muilla seuduilla. Rakenneuudistukseen tulee liittää suunnitelma siitä, miten kielelliset oikeudet turvataan. 38 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä Prosessia ohjataan lailla, joka valmistellaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Laissa määritellään rakenteelliset vaihtoehdot ja kriteerit niiden soveltamiselle eri alueilla suunnitteluprosessi (kunnat, kaupunkiseudut, alueet, valtakunnan taso) valmistelun ja toteuttamisen aikataulu valtioneuvoston toimivalta tavoitteen toteuttamiseksi. Uudistuksen johtamista varten tarvitaan laaja-alainen, parlamentaarinen seurantaryhmä. 39 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille Vahva peruskunta antaa tukevan perustan kunnalliselle itsehallinnolle, jota säännellään uudella kuntalailla. Kuntalain tavoitteena on demokraattisesti toimiva kunta, jossa asukkaiden vaikuttaminen, valtuuston toimivalta sekä poliittisen ja ammatillisen johdon vastuu on selkeästi määritelty. Uuden kuntalain tulee jäsentää ja tehdä läpinäkyväksi kunnallinen demokratia, päätöksenteko, johtaminen ja hallinto sekä toiminta ja talous. 40 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Uusi Kunta 2017 Kuntaliiton ja kuntien kehitysalusta kuntauudistukselle Uusi Kunta 2017 -ohjelma on tulevaisuussuuntautunut kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisyhteiskunnan pelastusohjelma. Uusi kunta 2017 -ohjelmalla varmistetaan:» Paras-hankkeen päättyessä vuoden 2012 lopussa on valmiina rakenne- ja toimintamalli seuraaville valtuustokausille.» Samalla vahvistetaan visiolähtöistä uudistustyötä sekä vahvistetaan kuntalähtöistä muutosjohtajuutta.» Hanke tuottaa tietoa kuntalain uudistamistyöhön.» Itsehallinnollisesti tarkastellen ytimessä on erityisesti kuntien itsehallinnon ja palvelutuotannon mahdollistava rahoitusjärjestelmä.» Kunta-valtiosuhteeseen pureutuva edunvalvonnallinen kokonaisuus.» Itsehallintoa kunnissa itsessään vahvistava kehittämishanke, tuo esiin kuntalaisten vastuuta omasta elämästään ja yhdyskunnastaan. 41 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Hallitusohjelman kannanotot ja mahdolliset vaihtoehdot
Hallitusohjelma ja kunnat Ei erillistä kuntapolitiikkaa Ei menokattoa kunnille osoitettavissa tehtävissä Kuntarakenneuudistus vahvan peruskuntamallin pohjalta» korvaa voimassa olevan PARAS-puitelain» pohjana työssäkäyntialueet» tarkemmat kriteerit ja etenemisen jo vuoden 2011 loppuun mennessä» perusta kuntalain, valtionosuusjärjestelmän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiselle sekä aluehallinnon uudistamiselle Uusien tehtävien lisäämistä kunnille luvataan rajoittaa Uudistusten aiheuttamista kustannuksista luvataan maksaa yli puolet Vanhuspalvelulaki 2013? Tilapäinen leikkaus valtionosuuksiin Kiinteistövero valtionosuuden tasauksen ulkopuolelle Kuntien osuuteen yhteisöveron tuotosta 5 % korotus 2012 ja 2013 Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat menetykset korvataan 43 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kuntauudistus hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maassa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on mm. poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Hallituksen päämääränä on, että vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. 44 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kuntauudistus hallitusohjelmassa Vahvan peruskunnan vaihtoehtona poikkeusmenettely, jossa kunnat voivat muodostaa riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Aluehallinnon uudistaminen ja kehittäminen on tiiviissä yhteydessä kuntauudistuksen jatkon kanssa. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyä jatketaan tehostetusti niin, että valtioneuvostolle säädetään mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. Lisätään asukkaiden valinnanmahdollisuuksia hakeutua kunnallisiin palveluihin yli kuntarajojen. 45 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Lisäinformaatiota
Kuntien hankinnoissa on mahdollista säästää merkittävästi! Kuntien hankintamenot n. 15 mrd. euroa vuonna 2009 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! Eri tavalla toteutetut yhteishankintayhtiöt toimiva ratkaisu: vahvempaa osaamista ja suurempia volyymejä! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. Kuntahankinnat on tehnyt tähän mennessä 34 puitesopimusta IT-, energia- ja muissa tavara- ja palvelukohteissa 450 kuntaasiakkaalle. Asiakastyytyväisyys on asteikolla 1 5 noin 4,4. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6 35 % vrt. kuntien aiemmat omat hankinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt. 47 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Heikko sopimusosaaminen kallis sopimus» Sopimusten sisältöön ei kiinnitetä riittävästi huomiota» Johtaa aukkoihin sopimuksissa, jolloin saatetaan joutua esim. tilaamaan kallista lisätyötä» Joistakin asioista ei huomata sopia lainkaan, jolloin sopimusriitojen riski kasvaa» Vastuukysymyksiä ei mietitä, jolloin sopimuskaudella voi seurata ikäviä yllätyksiä» Käytetään sopijakumppanin sopimuspohjaa, joka saattaa sisältää epäedullisia sopimusehtoja 48 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Sopimuksia ei valvota maksetaan turhasta» Johtaa oikeudenmenetyksiin» Sopimuksiin neuvoteltuja oikeuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti» Ei reklamoida ajoissa» Kilpailutettujen sopimusten ohiostot» Johto ei saa olennaista ja oikeanlaista tietoa (taloudellisten) päätösten pohjaksi» Tehdyistä virheistä ei mahdollista ottaa opiksi» Lisätietoja: Lakimies Leena Hoppu-Mäenpää, Kuntaliiton lakiyksikkö, p. 040 580 8777 leena.hoppu-maenpaa@kuntaliitto.fi 49 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kuntatyönantajien kilpailuetu: Hyvin johdettu ja hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt yhdenvertainen mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin työvälineisiin. Kunta-alalle erikoistuneen uuden palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy.
Kuntarekrystä asiantuntijakumppani tehokas kunta-alalle räätälöity oma järjestelmä perusrekrytointiin ja sijaisuuksien hallintaan sekä työpaikkailmoitteluun. hinnaltaan kilpailukykyinen, selainpohjainen järjestelmä ja maksu vain käyttäjätunnuksista. Kuntaliiton palveluna riskitön hankinta, käyttöönottoa ei tarvitse kilpailuttaa. Tilaa Kuntarekryn esittely organisaatioosi! Tuula Nurminen, toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy puh. 050 597 2791 tai tuula.nurminen@kuntarekry.fi Kuntarekry.fi
Kuntaliitto tukee kuntia ja kuntayhtymiä muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 52 13.10.2011 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma