MUUTOKSEN VUOSI 2014 Vuosikertomus
KEMIJOKI OY:N ESITTELY OLEMME SUOMEN MERKITTÄVIN VESI- JA SÄÄTÖVOIMAN TUOTTAJA VESIVOIMA ON Suomen tärkeintä uusiutuvaa sähköntuotantoa. Tuotamme noin kolmanneksen maamme vesisähköstä 20 voimalaitoksellamme. KOTIMAINEN, UUSIUTUVA JA PÄÄSTÖTÖN vesivoima varmistaa sähkön saatavuuden pitäen Suomen käynnissä ja lämpimänä. Vesivoiman ansiosta fossiilisten polttoaineiden tarve on pienempi, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta. TÄYDENNÄMME MYÖS vahvasti muita uusiutuvia energiamuotoja: pilvisinä päivinä aurinkovoimaa ja tyynellä säällä tuulivoimaa. Huomioimme toiminnassamme ympäristön ja olemme päivittäin tekemisissä jokivarren ihmisten kanssa. TOIMIMME KOLMELLA VESISTÖALUEELLA: KEMIJOELLA, KYMIJOELLA JA LIEKSANJOELLA. KEMIJOEN VESISTÖALUE Kemijoki Oy:n voimalaitokset Kemijoki Oy:n voimalaitokset Voimalaitos suunnitteilla VESIVOIMAN OSUUS UUSIUTUVASTA SÄHKÖENERGIASTA ON NOIN PUOLET Vesivoimantuotantomme on nopeaa ja joustavaa - vuonna 2014 tuotimme 4 126 gigawattituntia energiaa. ERINOMAISTA SÄÄTÖVOIMAA Tuotamme kolmanneksen valtakunnallisesta säätötehon tarpeesta. LUOTETTAVAA HUOLTOVARMUUTTA Vesivoimalaitoksemme turvaavat sähkönsaannin. KOLME JOKEA JA YLI 1 000 KILOMETRIÄ JOKIVARTTA Toiminta-alueidemme kahdeksassa kunnassa asukkaita on lähes 200 000. LIEKSANJOEN JA KYMIJOEN VESISTÖALUEET LIEKSANJOEN TIETOA KEMIJOKI VESISTÖALUE OY:STÄ Valtion omistusosuus [osakepääomasta] 50,1 % Henkilöstöä (31.12.2014) 45 Hallituksen puheenjohtaja Matti Ruotsala Toimitusjohtaja KYMIJOEN Tuomas Timonen VESISTÖALUE Päätoimipaikat Suomessa Rovaniemi Perustettu 1954 2
KEMIJOKI OY:N ESITTELY VASTUULLISTA VESISÄHKÖÄ KUMPPANEIDEN KANSSA KETTERÄN JA KUMPPANUUKSIA hyödyntävän toimintamallimme ansiosta tuotamme vesisähköä kustannustehokkaasti ja synnytämme uusia työpaikkoja. Yhdessä kumppaniemme kanssa olemme vastuullisia vesivoimaosaamisen kehittäjiä, työllistäjiä ja jokivarren yhteisöjen aktiivisia jäseniä. MAINTPARTNER OY huolehtii Lieksanjoen vesistöalueen voimalaitostemme paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta. VOIMALOHI OY hoitaa Kemijoki Oy:lle asetetut kalanistutusvelvoitteet. CAVERION INDUSTRIA OY huolehtii Kemijoen vesistöalueen voimalaitostemme paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta. INFRAKAT OY vastaa palveluntoimittajana Kemijoki Oy:n velvoite- ja ympäristötöistä. PELISÄÄNTÖMME STORA ENSO PUBLICATION PAPERS OY LTD huolehtii Kymijoen vesistöalueen voimalaitostemme paikalliskäytöstä, kunnossapidosta ja käytönvalvonnasta. Kumppanimme FORTUM OYJ:N tehtäväalueita ovat rahoituksen tukitehtävät ja tuotannon suunnittelu sekä vuoden 2016 aikana valvomotoiminta. ILO Iloitsemme omasta ja muiden onnistumisesta; Etsimme aktiivisesti myönteistä ihmisten tekemisestä AVOIN YHTEISTYÖ JA VUOROPUHELU Olemme avoimia, erityisesti vaikeissa ja ikävissä asioissa; Haemme yhteisiä ratkaisuja ENFO OYJ huolehtii Kemijoki Oy:n ICT-palveluista. ADMINISTER OY hoitaa Kemijoki Oy:n talous- ja palkkahallinnon. UUDISTUMINEN JA NÄKEMYKSELLISYYS Haemme uusia ratkaisuja ja uskallamme muuttua VASTUULLISUUS Kehitämme toimintaamme pitkäjänteisesti HILL AND KNOWLTON FINLAND OY tuottaa Kemijoki Oy:lle viestintäpalveluita. FONDIA OY tuottaa Kemijoki Oy:n tarvitsemat lakiasiainpalvelut. 3
VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO Poimintoja vuodesta 2014 5 Toimitusjohtajan katsaus 6 Strategiset tavoitteet 8 Sähkön tuotanto ja voimalaitosten käyttö 10 Merkittävät hankkeet 12 Keskeiset riskit 13 Vastuullinen Kemijoki 15 Ympäristö 18 Ihmiset ja yhteisöt 21 Taloudellinen vaikuttavuus 24 Hallinto 27 GRI-sisältövertailu 30 4
POIMINTOJA VUODESTA 2014 VUOTEMME 2014 SÄHKÖNTUOTANTO HYVÄLLÄ TASOLLA TOIMINTAMALLIN MUUTOS YRITYSVASTUUTYÖTÄ YHDESSÄ VOIMALAITOSKONEISTOJEN TOIMINTAVALMIUS tuottaa sähköä oli vuonna 2014 hyvällä tasolla. Vuonna 2014 tuotimme sähköä 4 126 gigawattituntia (GWh). Voimalaitosten kokonaiskäytettävyys, johon vaikuttavat häiriöiden lisäksi koneiden seisokit huoltojen aikana, oli 96,63 prosenttia, mikä oli suunnitellulla tasolla. YMPÄRISTÖTÖITÄ SUUNNITELMIEN MUKAAN PITKÄJÄNTEINEN YMPÄRISTÖSTÄ HUOLEHTIMINEN on keskeinen osa toimintaamme. Saavutimme vuodelle 2014 asetut ympäristötavoitteemme kiitettävästi. Vaelluskalakantojen elvyttämisen kannalta vuosi 2014 oli erityisen tärkeä. Vuoden aikana osallistuimme useisiin kalakantoja kehittäviin hankkeisiin, kuten Auttin kauneuspadon yhteyteen suunnitellun kalatien kustannuksiin. Kalatalousvelvoitteiden osalta Kemijoki Oy:llä on Suomen suurin kalojen istutusvelvoite. Jatkuva työ maisemien ja vesistöjen parantamiseksi jatkui rannansuojauksilla, maisemoinneilla ja raivauksilla. Velvoite- ja ympäristötöihin vuonna 2014 käytimme 3,4 miljoonaa euroa. Näistä kalatalousvelvoitteiden osuus oli 2,3 miljoonaa euroa. SIIRRYIMME MAALISKUUSSA kumppanuuteen perustuvaan toimintamalliin. Kemijoki omistaa edelleen voimalaitoksensa ja toimii vesivoiman tilaaja- ja asiantuntijaorganisaationa, joka hankkii merkittävän osan toiminnoista palveluina sopimuskumppaneilta. Viimeinen merkittävä vaihe muutoksessa uuteen toimintamalliin tapahtui marraskuussa, kun yhtiön hallitus päätti valvomotoiminnan siirtämisestä Fortum Power and Heat Oy:lle. Siirtoprojekti kestää noin kaksi vuotta. TEHONNOSTOILLA LISÄÄ VESIVOIMAA VUODEN AIKANA toteutimme voimalaitoksillamme peruskorjauksia ja tehonnostoja. Tehonnostoilla lisäsimme vuoden aikana voimalaitostemme vesivoimatehoa 14 megawattia (MW). Yhteensä tehonnostoilla on lisätty vesivoimaa noin 240 megawattia. Vuodessa nämä tehonnostot tuottavat noin 240 gigawattituntia (GWh) lisää energiaa, eli noin 50 000 kotitalouden keskimääräisen sähkönkulutuksen verran. Energiatehokkuutta parantavat tehonnostot ja peruskorjaukset edistävät merkittävästi myös ympäristönsuojelua. MÄÄRITTELIMME KEVÄÄN JA KESÄN AIKANA kokonaiskuvan yritysvastuumme olennaisista näkökohdista. Työhön osallistui laaja joukko kumppaneitamme ja asiantuntijoitamme. Kemijoki Oy:n hallitus vahvisti olennaisuusmäärittelyn tulokset 2.10. Uuden toimintamallin johdosta aloitimme myös ympäristöjärjestelmämme uudistamisen vuoden aikana. TIIVISTÄ SIDOSRYHMÄ- YHTEISTYÖTÄ PAIKALLISYHTEISÖJEN LUOTTAMUS ja paikallinen sidosryhmätyö ovat Kemijoki Oy:n vastuullisuudessa tärkeitä. Toimintamallin muutoksesta ja ajankohtaisista aiheista järjestettiin toimintavuonna noin 50 tapaamista keskeisimpien sidosryhmien kanssa. Vierailijoita Kemijoki Oy:n voimalaitoksilla kävi aiempien vuosien tapaan noin tuhat. Kemijokivarren peruskoululaisille ja lukiolaisille käynnistimme ympäristöaiheisen luovuuskilpailun. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille käynnistimme Hyvä elämä kylissä -palvelumuotoilukilpailun yhteistyössä Arctic Design Week -tapahtuman kanssa. 60 VUOTTA VASTUULLISTA VESIVOIMAA VUONNA 1954 PERUSTETTU KEMIJOKI juhli lokakuussa 60-vuotista matkaansa joella. Tasavuosien kunniaksi uusimme myös logomme ja visuaalisen ilmeemme. Järjestimme työntekijöillemme, eläkkeelle siirtyneille työntekijöille, kumppaneillemme, sidosryhmillemme ja omistajillemme lokakuussa 60-vuotisjuhlatilaisuuden. Juhlassa sai ensiesityksensä myös dokumentti Padottu voima Kemijoen tarina. Dokumentissa on haastateltu Kemijokivarren asukkaita, päättäjiä, asiantuntijoita sekä yhtiön nykyisiä ja eläkkeelle siirtyneitä työntekijöitä. 5
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VESIVOIMA KOSKETTAA MEITÄ KAIKKIA Toimintamallin muutos oli meille vuoden 2014 suurin teema. Vuoden aikana siirryimme kumppanuuteen perus tuvaan toimintamalliin. 6
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VESIVOIMA ON VIHREÄN KASVUN KÄYTTÖVOIMAA. VESIVOIMA KOSKETTAA KAIKKIA. Sillä tuotetaan Suomessa uusiutuvasta sähköenergiasta noin puolet. Vesivoimalla on myös hyvin tärkeä säätövoiman rooli. Säätövoima tarkoittaa sähköä, jonka tuotantomääriä voidaan nopeasti muuttaa tarpeen mukaan. Vesivoimalla tuotetaan noin 80 90 prosenttia Suomessa tuotetusta säätösähköstä. Olemme Kemijoki Oy:ssä sekä Suomen merkittävin vesivoiman että säätövoiman tuottaja. Pidämme teollisuuden pyörät pyörimässä, saunat kuumina ja kotiuunien herkut lämpiminä tehokkaasti, varmasti ja päästöttömästi. ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ on kansainvälisesti ja Suomessa tapahtumassa isoja muutoksia. Uusiutuvan energian osuus kasvaa ja samalla ilmastopäästöjä leikataan merkittävästi. EU on asettanut tavoitteeksi vähentää päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoite ohjaa energiajärjestelmän kehitystä Euroopan, Pohjoismaiden ja Suomen tasolla. Vesivoima on vihreän kasvun käyttövoimaa. Vakaa vesisähkö mahdollistaa tuuli- ja aurinkoenergian maksimaalisen hyödyntämisen. Vesivoimalaitokset voidaan käynnistää ja pysäyttää nopeasti sekä niiden tehoa voidaan säätää. Veden kerääminen varastoaltaisiin antaa säätövaraa silloin, kun sähkönkulutus on huipussaan, tai tuuli- ja aurinkovoimaa ei ole saatavilla. Kotimaisena energianlähteenä vesivoima tukee myös sähköntuotannon omavaraisuustavoitetta. TOIMINTAMALLIN MUUTOS oli meille vuoden 2014 suurin teema. Siirryimme kumppanuuteen perustuvaan toimintamalliin. Muutoksen taustalla on sekä koko energia-alan kehitys että omat kehitystarpeemme yhtiönä. Vesivoiman rakentamisen ja mittavien tehonnostojen vaiheen jälkeen menemme eteenpäin. Ketterän, kumppanuuksia hyödyntävän toimintamallin ansiosta Kemijoki tuottaa vesisähköä kustannustehokkaasti ja pystyy sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin. Koko toimintamalli rakentuu ainutlaatuisella tavalla yritysvastuuperiaatteille ja yhteiselle käytännön tekemiselle. Kustannustehokkuus, innovatiivisuus ja sähköjärjestelmän turvaaminen ovat strategisia tavoitteitamme. Vesivoiman ja Kemijoen toimintaedellytykset ovat hyvät. Laitostemme käytettävyys on korkea. Vuoden 2014 aikana valmistuneita merkittäviä hankkeita olivat Pankakosken peruskorjaus ja Seitakorvan voimalaitoksen tehonnosto. Kumpikin tuo entisestään lisää tehoa ja ympäristöhyötyjä. Taivalkoskella käynnistyy vuonna 2015 ympäristöinvestointi, jossa turbiinien juoksupyörien öljyvoitelu korvataan vesivoitelulla. VESIVOIMAOSAAMISEN ylläpitäminen ja kehittäminen on meille avainasia, sillä Kemijoen liiketoiminnan ytimessä on vastuullisuus. Täytämme yhdessä kumppanien kanssa vesivoimavelvoitteet, mutta haluamme tehdä enemmän. Olemme yhdessä vesivoimaosaamisen kehittäjiä, työllistäjiä ja jokivarren yhteisöjen aktiivisia jäseniä. Kumppanuusmallin ansiosta Lappiin on jo syntynyt ja syntyy edelleen uusia mahdollisuuksia sekä kasvu- että suuremmille yrityksille. Kemijoki täytti 60 vuotta vuonna 2014. Yhtiön ja vesivoiman vaiheista tuotettua dokumenttielokuvaa katsoessani sekä monia muistoja ja palautteita kuunnellessani näkyi vesivoiman rooli Lapille ja Suomelle koko kirjossaan. Vesisähköä tarvittiin kipeästi sotien runteleman Suomen uutta nousua varten. Vesivoiman rooli korostui myös 1970-luvun energiakriisin aikana. Kolmas erityinen kausi Kemijoen historiassa on nyt toimintamallin muutoksen myötä. Vesivoima on herättänyt ja herättää ristiriitaisia tunteita. Tarve uusiutuvalle vesisähkölle on pysynyt kautta vuosien. Ympäristöajattelu ja moni muu vesivoimaosaamisen alue sen sijaan on kehittynyt voimakkaasti, kuten pitääkin. HENKILÖSTÖ on kulkenut toimintamallin muutoksessa ison matkan lyhyessä ajassa. Muutuimme työnantajasta merkittäväksi työllistäjäksi yhdessä kumppaneidemme kanssa. Toimenkuvissa painottuvat nyt vesivoiman tilaaja- ja asiantuntijaorganisaation tehtävät sekä monipuolinen yhteistyö. Uusi toimintamalli tuo mukanaan myös uuden toimintakulttuurin. Avoimuuteen, vuoropuheluun ja näkemykselliseen asiantuntijuuteen pohjaava kulttuuri on hyvällä alulla. Suuri kiitos jokaiselle kemijokelaiselle sinnikkyydestä, osaamisesta ja rohkeudesta. SIDOSRYHMÄKENTTÄMME on ainutlaatuisen monipuolinen ja laaja. Kaikki uusi luodaan yhdessä. Siksi yhteydenpito on paljon enemmän kuin tiedon välittämistä, se on yhdessä ideointia ja rakentamista. Sitä haluamme jatkaa monipuolisesti ja avoimin mielin. Toivon henkilökohtaisesti ja koko Kemijoki Oy:n puolesta, että vilkas ja elävä yhteys säilyy ja kehittyy myös jatkossa. Vaelluskalat ovat tärkeä asia sidosryhmillemme ja Kemijoelle. Vaelluskalakantojen palauttamisessa rakennettuihin vesistöihin tarvitaan valikoima toimenpiteitä sopivassa järjestyksessä. Ensin on vahvistettava esimerkiksi Kemi- ja Ounasjokiin leimautuvien vaelluskalojen kantoja. Näin siksi, että mahdollisia kalateitä varten olisi riittävästi kalakantaa jokiin nousemaan. Käynnistämme vuoden 2015 aikana yhdessä sidosryhmien kanssa työn, jossa Kemi- ja Ounasjoelle luodaan käytännön toimintaohjelma. Kemijoki Oy tukee vastuullisesti, kustannustehokkaasti ja vakaasti Suomen vihreää kasvua. Kun luet raporttiamme, on hyvä tietää sen noudattavan valtion omistajaohjauksen ja Global Reporting Initiativen ohjeistusta, mikä tuo kattavuutta ja vertailtavuutta. TUOMAS TIMONEN toimitusjohtaja 7
STRATEGISET TAVOITTEET VESISÄHKÖÄ VASTUULLISESTI JA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Visiomme on olla vuonna 2025 arvostetuin ja vastuullisin uusiutuvan vesivoiman tuottaja. Tärkein tavoitteemme on tuottaa osakkaillemme vesisähköä kustannustehokkaasti. Visiomme saavuttamisen mahdollistavat strategiset tavoitteet ovat: OLEMME KUSTANNUS- TEHOKKAIN OLEMME INNOVATIIVISIN TURVAAMME SÄHKÖJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUTTA HUOLEHDIMME pitkän aikavälin kokonaistehokkuudestamme. Huomioimme toimintamme suorat ja epäsuorat kustannukset sekä kehitämme toimintaamme ja osaamistamme vastuullisesti ja pelisääntöjemme mukaisesti. Hyvät toimintaedellytykset joella ovat kustannustehokkaan vesivoimatuotannon edellytys. ETSIMME AKTIIVISESTI keinoja toimintamme tehostamiseksi ylläpidämme ja kehitämme laitoksiamme ja toimintatapaamme. Parannamme joen käytön tehokkuutta vastuullisesti muun muassa ympäristötöillä ja uomanparannushankkeilla. Kannustamme henkilöstöämme ja kumppaneitamme uusien, ennakkoluulottomien ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. LAITOSTEMME käytettävyys on korkea. Teemme läheistä yhteistyötä Kemijoki Oy:n osakkaiden ja kansallisesti merkittävien sähkön toimitusvarmuudesta vastaavien toimijoiden kanssa. PARANNAMME JOEN KÄYTÖN TEHOKKUUTTA VASTUULLISESTI. 8
VESIVOIMAOSAAMISEN YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN ON MEILLE AVAINASIA. Vuoden 2014 aikana siirryimme kumppanuuteen perustuvaan toimintamalliin, jossa hankimme merkittävän osan toiminnoista palveluina sopimuskumppaneilta. Ketterän ja yhdessä tekemisestä lähtevän toimintamallin ansiosta tuotamme vesisähköä kustannustehokkaasti ja vastuullisesti. Pystymme myös entistä tehokkaammin sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin ja vastaamaan kehitystarpeisiimme. 9
SÄHKÖN TUOTANTO JA VOIMALAITOSTEN KÄYTTÖ SÄHKÖNTUOTANTO SUUNNITELLULLA TASOLLA Olemme Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja, jonka 20 vesivoimalaitoksessa syntyy kolmannes Suomen vesisähköstä. Voimalaitoskoneistojen toimintavalmius tuottaa sähköä oli vuonna 2014 hyvällä tasolla. Vuonna 2014 tuotimme sähköä 4 126 gigawattituntia (GWh). VOIMALAITOSTEMME korkea käytettävyys ja kapasiteetin säätökyky maksimoivat tuotannon joustavuuden ja osakkaidemme tuotot sekä tukevat sähköverkon häiriötöntä toimintaa. Toimimme vesivoimatuotannon tilaaja- ja asiantuntijaorganisaationa ja hyödynnämme toimintamallissamme kumppaneita, joilta ostamme suurimman osan toiminnoistamme. Kemijoki Oy on niin sanottu Mankala-yhtiö, joten tuotamme sähköä osakkaillemme omakustannushintaan. Samalla tuomme merkittävää hyvinvointia toiminta-alueillemme sekä suoraan että epäsuorasti. Käytämme vesistöjä vastuullisesti lupaehtojen ja suositusten mukaisesti ja huomioimme toiminnassamme tuotantotarpeet, ympäristön sekä vesistön muiden käyttäjien tarpeet. Suomessa tunnin sisäisen säätötarpeen arvioidaan kasvavan noin 400 MW vuoteen 2020 mennessä pelkästään kansallisen tuulivoimatavoitteen toteutumisen myötä. Päivän sisäisen säätötarpeen arvioidaan puolestaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Sähköjärjestelmän luotettavuuden kannalta on keskeistä, että kotimaista säätövoimakapasiteettia on riittävästä tarjolla. SÄHKÖNTUOTANTO Kemijoki Oy:n voimalaitoksilla vuonna 2014 oli 4 126 gigawattituntia (GWh). Porttipahta Porttipahta Tuotantomäärä jäi seitsemän prosenttia Lokka alle keskivesituotannon. Merkittävin syy tähän oli se, Lokka että Kurittukoski Vajukoski koko vuoden sadesumma jäi Kemijoella hieman Matarakoski Kelukoski Kurkiaskakeskimääräistä pienemmäksi. Kemijoki Oy:n Kokkosniva säh- Permantokoski Kemijärvi Olkkajärvi SÄÄTÖVOIMAKAPASITEETIN kasvava tarve luo hyvän mahdollisuuden kehittää Kemijoki Oy:n tuo- Valajaskoski Seitakorva Petäjäskoski NETTOTUOTANTO 2010 2014: Pirttikoski Ossauskoski Sierilä Vanttauskoski tantoa edelleen. Valtaosa Suomen säätövoimatarpeesta katetaan vesivoimatuotannolla tai tuomalla KEMIJOEN Taivalkoski 2014 4 126 GWh 2013 VESISTÖALUE 4 148 GWh vesivoimalla tuotettua sähköä muista Pohjoismaista. Säätötarpeen arvioidaan lisääntyvän Länsi- ja 2012 5 037 GWh 2011 4 365 GWh Pohjois-Euroopassa voimakkaasti lähivuosina, kun 2010 4 560 GWh sään mukaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman osuus energiantuotannosta lisääntyy merkittävästi. LIEKSANJOEN VESISTÖALUE KEMIJOKI OY:N VOIMALAITOKSET sijaitsevat kolmella vesistöalueella: Kemijoella, Lieksanjoella ja Kymijoella. Kemijoen valuma-alueen vesivoimalaitokset sijaitsevat pääasiassa Kemijoen ja Kitisen varrella. Vesimäärältään suurimmat voimalaitoksemme sijaitsevat Kemijoen pääuo wman Rovaniemen alapuolisessa osassa. Pankakoski Lieksankoski Kemijoki Oy:n voimalaitokset Voimalaitos suunnitteilla Muut voimalaitokset vesistöalueella Säännöstelty järvi Vesivarasto Porttipahta Kurittukoski Vajukoski Kelukoski Kurkiaska Permantokoski Valajaskoski Petäjäskoski Ossauskoski Taivalkoski Porttipahta Sierilä Lokka Kemijärvi Olkkajärvi KEMIJOEN VESISTÖALUE LIEKSANJOEN VESISTÖALUE KYMIJOEN VESISTÖALUE Lokka Matarakoski Kokkosniva Seitakorva Pirttikoski Vanttauskoski Inkeroinen Anjalankoski 10 Pankakoski Lieksankoski Ke Vo Mu ves Sää Ve
SÄHKÖN TUOTANTO JA VOIMALAITOSTEN KÄYTTÖ köstä 92 prosenttia tuotettiin Kemijoella ja loput Lieksan- ja Kymijoen voimalaitoksilla. TEHONNOSTOILLA Kemijoki Oy lisäsi vuoden 2014 aikana voimalaitostensa vesivoimatehoa 14 megawattia (MW). Yhteensä tehonnostoilla on vuosina 1996 2014 vesivoimaa lisätty noin 240 megawattia. Vuodessa nämä tehonnostot tuottavat noin 240 gigawattituntia (GWh) lisää energiaa, eli noin 50 000 kotitalouden keskimääräisen sähkönkulutuksen verran. Fossiilisilla polttoaineilla tuotettuna tämä energiamäärä aiheuttaisi hiilidioksidipäästöjä 214 000 tonnia vuodessa. KÄYTETTÄVYYS eli voimalaitoskoneistojen toimintavalmius tuottaa sähköä oli vuonna 2014 hyvällä tasolla. Pelkästään häiriöt huomioon ottava käytettävyys oli keskimääräinen, 99,45 prosenttia. Kokonaiskäytettävyys, johon vaikuttavat häiriöiden lisäksi koneiden seisokit huoltojen aikana, oli 96,63 prosenttia, mikä oli suunnitellulla tasolla. Pisimmät seisokit aiheutuivat Pankakosken koneiston 2 pe- KOKONAISKÄYTETTÄVYYS 2010 2014 2014 96,63 % 2013 98,51 % 2012 98,45 % 2011 96,46 % 2010 96,12 % ruskorjauksesta ja Seitakorvan koneiston 2 tehonnostosta. Koneiden ja laitteiden suunnitelmallisella ylläpidolla ja ennakoivalla huollolla Kemijoki Oy pyrkii pitämään voimalaitostensa käytettävyyden korkeana. SÄÄNNÖSTELYLLÄ ja juoksutuksilla vesivoimatuotanto sovitetaan vaihtelevaan vesitilanteeseen. Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä sekä Kemijärven säännöstelyllä vaikutetaan merkittävästi kevättulvien aikaisiin sekä kuivien aikojen pinnankorkeuksiin eri osissa Kemijokea. Vuoden 2014 päättyessä säännöstelyaltaiden energiasisältö oli 968 GWh, mikä on 86 prosenttia ajankohdan keskiarvosta. Lisäystä varastoihin tuli vuoden 2014 aikana 89 GWh. VESIVARASTOJEN KEHITYKSEEN vaikutti merkittävimmin se, että koko vuoden sadesumma jäi Kemijoella hieman keskimääräistä pienemmäksi. Vuoden 2014 alussa Kemijoen vesivarastoissa oli 22 prosenttia keskimääräistä vähemmän vettä. Kevättulva oli vesimäärältään 13 prosenttia keskimääräistä pienempi. Noin kaksi viikkoa tavanomaista aiemmin alkaneen tulvan kesto oli keskimääräistä pitempi. Lumen varsin alhaisesta vesiarvosta johtuen virtaamatasot pysyivät tavanomaisia huippuvirtaamia matalampina. Vuoden 2014 kesä oli keskimääräistä runsassateisempi. Porttipahdan ja Lokan pinnat nousivat syksyä kohden aiempien vuosien tapaan noin puoli metriä. Vuoden 2014 lopussa tekojärvien pinta oli noin puoli metriä alle keskimääräisen tason. PATO- JA VOIMALAITOSTURVALLISUUS on toimintamme keskeinen kulmakivi, sillä omistamme pituudessa mitaten eniten patoja Suomessa. Patojen omistajana olemme vastuussa patojemme turvallisuudesta. Kumppaneidemme kanssa valvomme patoja ja huolehdimme niiden kunnosta ylläpito-ohjelmamme mukaisesti. Hankimme patojen kunnossapitotyöt Infrakat Oy:ltä, jonka henkilöstöllä on pitkä kokemus patoihin liittyvistä töistä. Vuoden 2014 aikana viranomaiset tekivät määräaikaistarkastukset Porttipahdan, Lokan ja Vajukosken padoilla. Patoturvallisuusviranomaisella ei ollut huomautettavaa patojen kunnosta. Lapin ELY-keskus toimii patoturvallisuusviranomaisena Lapin toimialueella. POIKKEAVIEN TILANTEIDEN ehkäisemiseksi ja lupaehtojen noudattamisen varmistamiseksi Kemijoki Oy seuraa ja valvoo jatkuvasti vesistöjen käyttöä tuotannossaan. Yhtiön toiminnalle asetetut lupaehdot määräävät vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden rajat. Nopeasti muuttuvat sääolosuhteet tai voimalaitosten viat sekä muut häiriöt voivat johtaa poikkeamiin. Mahdollisista poikkeamista laaditaan kirjallinen raportti lupaehtoja valvovalle viranomaiselle. Vuonna 2014 Kemijoki Oy:n toiminnassa sattui yksi lupaehtorikkomus. 5. 6.11.2014 Kokkosnivan voimalaitoksen laitosvirtaama ylitti lupaehtojen mukaisen määrän, mistä tehtiin ilmoitus lupaehtoja valvovalle viranomaiselle. Kokkosnivan lupaehdon mukaan laitosvirtaaman 12 tunnin liukuva keskiarvo saa poiketa ylöspäin enintään 80 m 3 /s seitsemän vuorokauden liukuvasta keskiarvosta. Aikavälillä 5.11.2014 klo 23 6.11.2014 klo 3 poikkeama oli suurempi kuin 80 m3/s. Suurimmillaan poikkeama oli 91,7 m3/s. Kuvassa Heikki Vuollo, Caverion Industria Oy Caverion Industria Oy pitää voimalaitokset pyörimässä CAVERION INDUSTRIA OY vastaa Kemijoen vesistöalueen voimalaitosten paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta. Kokenut kumppani varmistaa, että voimalaitokset tuottavat sähköä silloin, kun sitä tarvitaan, ja että esimerkiksi vesivoimakoneet huolletaan ajallaan. Kemijoen kumppanuusmalli on uusi, mutta voimalaitosammattilaiset ovat kokeneita osaajia. Hyvä startti oli pitkälti kokeneen henkilöstömme ansiota. Tutut pelisäännöt käytännön töiden osalta säilyivät pitkälti ennallaan, Erkki Kähkölä Caverion Industrian kunnossapitopalveluista kertoo. Toimintamallin muututtua noin 80 kemijokilaista siirtyi Caverionin palvelukseen entisinä työntekijöinä. Kemijoen ja Caverion Industrian yhteyshenkilöt tapaavat viikko- ja kuukausipalavereissa, joissa ajankohtaiset ja yhteistä ratkomista vaativat asiat käydään läpi. 11
MERKITTÄVÄT HANKKEET TOIMINTAMME KEHITTYI MERKITTÄVIEN HANKKEIDEN ANSIOSTA Vuoden 2014 aikana toteutimme voimalaitoksillamme peruskorjauksia ja tehonnostoja. Sierilän voimalaitoshankkeen ja Loue Tervolan uomanparannuksen lupakäsittelyt jatkuivat. KEMIJOKI OY:N VUODEN 2014 investointisuunnitelmaan sisältyneet hankkeet liittyivät voimalaitosten peruskorjauksiin ja tehonnostoihin, uomanparannushankkeisiin sekä uusiin vesivoimahankkeisiin. Investointihankkeilla lisäämme tuotantoa parantamalla hyötysuhdetta olemassa olevassa tuotantojärjestelmässämme tai hyödyntämällä uutta vesivoimapotentiaalia. Peruskorjauksilla ja korvausinvestoinneilla varmistamme voimalaitostemme pitkäaikaisen tuotantokyvyn ja korkean käytettävyystason. Huollettu ja ajanmukainen tuotantokoneisto on myös henkilö-, ympäristö- ja laiteturvallisuuden välttämätön edellytys. PANKAKOSKEN VOIMALAITOKSEN koneiston 2 peruskorjaus valmistui huhtikuussa 2014. Joulukuussa 2013 aloitetun peruskorjauksen yhteydessä uusittiin muun muassa turbiinin juoksupyörä, säätöhydrauliikkajärjestelmä ja generaattorin staattori. Koneiston hyötysuhde parani ja siitä saatiin lisätehoa suunnitelman mukaisesti. Peruskorjauksen yhteydessä laitos liitettiin osaksi Kemijoki Oy:n käytönvalvontajärjestelmää. SEITAKORVAN VOIMALAITOKSEN vuonna 2014 tehty tehonnosto päätti Kemijoen pääuoman tehonnostojen sarjan, joka alkoi vuonna 1996 Petäjäskoskelta. Vaasan hallinto-oikeus antoi maaliskuussa luvan Seitakorvan voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamiseksi 700 m 3 :iin sekunnissa. Seitakorvan koneiston 2 tehonnoston seisokki aloitettiin elokuussa, ja se valmistui joulukuussa. Koneiston juoksupyörä, säätöhydrauliikkajärjestelmä, päämuuntaja ja generaattorin staattori uusittiin. Uudistukset toivat 14 megawattia lisätehoa, mikä nosti voimalaitoksen kokonaistehon 144 megawattiin. TAIVALKOSKEN KONEISTOJEN peruskorjauksien valmistelu aloitettiin tekemällä koneistojen 1 3 päälaitehankinnat vuosina 2015 2017 toteutettavia peruskorjauksia varten. Peruskorjauksissa uusitaan muun muassa turbiinien juoksupyörät vesinavallisiksi ja niiden hyötysuhdetta parannetaan. Hyötysuhteen parantaminen lisää sähköenergian tuotantoa ja vähentää tulva-ajan ohijuoksutusta. LOUE TERVOLAN UOMANPARANNUKSEN tarkoituksena on vähentää jokiuoman virtaushäviöitä ja parantaa jääolosuhteita. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2016. Hankkeessa jokea perataan noin kolmen kilometrin matkalta ja rantoja vahvistetaan sekä maisemoidaan noin 15 kilo- metriä Ossauskosken voimalaitoksen alapuolella. Tehtävät rannansuojaukset vähentävät alueen rantavyörymiä ja parantavat rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Nykyisin joen ahtaat virtausalueet pysyvät sulina talvella. Sulat saavat aikaan hyyteen muodostumista. Hyyde heikentää virtaamaolosuhteita ja aiheuttaa putouskorkeuden pienentymistä ja sitä kautta energiataloudellisia menetyksiä. Lisäksi hyyde aiheuttaa haittoja myös joen virkistyskäytölle. Vaasan hallinto-oikeus myönsi hankkeelle luvan maaliskuussa 2014. Luvasta tehtiin yksi valitus, jonka seurauksena hanke on käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Raportointikauden 2014 jälkeen korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 12.3.2015 ja lupa sai lainvoiman. SIERILÄN VOIMALAITOSHANKKEEN lupakäsittelyt jatkuivat vuoden 2014 aikana. Sierilä on viimeinen Kemijoen pääuomaan suunniteltu laitos. Voimalaitoksen nimellisteho olisi 44 megawattia ja vuosittainen energiantuotanto 155 gigawattituntia. Sierilän voimalaitoksella olisi merkittävä rooli kotimaisen päästöttömän ja uusiutuvan säätöenergian tuotannossa. Laitoksesta maksettaisiin kiinteistöveroa vuosittain noin miljoona euroa. Sierilän voimalaitoksen lupahakemus jätettiin Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon vuonna 2005. Toukokuussa 2011 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi yhtiölle vesitalousluvan voimalaitoksen rakentamiseen ja käyttöön. Lupa myönnettiin intressivertailun perusteella. Hankkeen arvioidut hyödyt ovat 112 miljoonaa euroa ja vahingot, haitat ja muut edunmenetykset noin kahdeksan miljoonaa euroa. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus suoritti elokuussa 2014 viikon kestäneen maastotarkastuksen. Maastotarkastuksen yhteydessä tutustuttiin hankkeen olosuhteisiin ja yksityiskohtiin sekä valituksen tehneisiin kiinteistöihin ja kuultiin perusteita valituksille suullisesti. Myös luonnonsuojelulain mukaisten poikkeamislupahakemusten käsittely on vireillä. Olemme suunnitelleet yhteistyössä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kanssa toimenpiteitä, joilla uhanalaisen eliölajin, apilakirjokääriäisen, suojelutaso voidaan säilyttää. Raportointikauden 2014 jälkeen Vaasan hallintooikeus hyväksyi Sierilän voimalaitoshankkeen 3.3.2015. Päätöksestä tehtiin 25 valitusta. Lupakäsittely jatkuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 12
KESKEISET RISKIT RISKIENHALLINNALLA VARMISTETAAN JATKUVUUS JA KEHITYS Merkittävimmät riskimme eivät muuttuneet toimintamallin muutoksen myötä. Kumppaneihin liittyvät riskit nousivat vuoden aikana aiempaa keskeisemmiksi. RISKIENHALLINNAN tavoitteena on tukea Kemijoki Oy:n strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi varmistetaan yhtiön toiminnan jatkuvuus ja kehittyminen myös siinä tapauksessa, että jokin riskeistä toteutuu. Merkittävimmät riskit ja niiden hallintakeinot käsitellään yhtiön hallituksessa vuosittain. Hallitus päättää myös riskienhallinnan strategisista linjauksista ja keskeisistä toimintaohjeista. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja johtoryhmä arvioi riskejä kokonaisvaltaisesti vuosittain. Kukin yksikkö vastaa vastuualueeseensa kohdistuvien riskien tunnistamisesta, arvioinnista, käsittelystä ja riskienhallinnan toteuttamisesta. ILMASTON JA SÄÄOLOJEN MUUTOKSET vaikuttavat vesivoiman hyödyntämiseen tuoden epävarmuustekijöitä. Ilmaston lämmetessä vesivoimatuotannon ennakoitavuus heikkenee. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sademääriä Suomen pohjoisosissa. Mahdollisesti aikaisempaa suurempi osa talvisateista tulee maahan vetenä, mikä voi kasvattaa vesivoimalaitosten talviaikaista tuotantoa. Toisaalta rankkasateiden lisääntyminen saattaa muuttaa jokien tulvimista, luoden epäsuotuisia tuotanto-olosuhteita, mikä vähentää vesivoimatuotantoa. MERKITTÄVIMMÄT RISKIMME OVAT: Merkittävimmät riskimme eivät muuttuneet toimintamallin muutoksen myötä. Kumppaneihin liittyvät riskit nousivat aiempaa keskeisemmiksi, mutta eivät muuttaneet oleellisesti merkittävimpien riskien asemaa. Riskienhallintakeinot valitaan vertaamalla kustannuksia ja saavutettavia hyötyjä. ENNAKOIMATON KULUJEN KASVU Hallintakeinot> budjettiseuranta, säännöllinen raportointi ja analysointi toimitusjohtajalle ja hallitukselle, lainojen suojaus hallituksen asettamien periaatteiden mukaisesti, edunvalvonta LUPIEN JA VELVOITTEIDEN EPÄSUOTUISA KEHITTYMINEN Hallintakeinot> keskusteluyhteys vaikuttajatahoihin TULOJEN OLENNAINEN PIENENEMINEN Hallintakeinot> hyvä taloudenpito, sopeutumiskyvyn ylläpito, edunvalvonta RAHOITUSRISKIT Hallintakeinot> seuranta, säännöllinen raportointi, hajautus sekä korko- ja valuuttariskien suojaukset TUOTANTOJÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVA MERKITTÄVÄ VAURIO Hallintakeinot> oikein kohdistettu kunnossapito ja korvausinvestoinnit, tehokas valvonta, kriisitilanteisiin varautuminen KESKEISIIN KUMPPANEIHIN LIITTYVÄT RISKIT Hallintakeinot> valvonta, sopimushallinta, auditoinnit VALVE 2014 -suurhäiriöharjoitus oli hyvä oppitunti ROVANIEMI PIMENI noin tunniksi 23.9.2014 sähköyhtiöiden ja viranomaisten VALVE 2014 -suurhäiriöharjoituksen ajaksi. Harjoituksessa testattiin sähkönpalautusta vesivoiman avulla tilanteessa, jossa Ruotsista saatavaa siemensähköä ei olisi saatavilla. Rovaniemen eteläpuolella sijaitsevat Petäjäskosken vesivoimalaitos ja Fingridin sähköasema olivat harjoituksen pääroolissa. Harjoituksen laajan ennakkotiedotuksen ansiosta kotitaloudet vähensivät sähkönkulutusta huomattavasti normaalista. Pääosin tästä johtuneet tekniset ongelmat viivästyttivät sähkönpalautusta vesivoiman avulla. Harjoitus keskeytettiin, jotta sähköt saatiin palautettua ilmoitetussa aikataulussa. Harjoitusta pidettiin onnistuneena, sillä tositilannetta varten löydettiin konkreettisia kehittämistarpeita. Rovaniemen kaupungille ja alueen viranomaisille harjoitus antoi tärkeää tietoa siitä, millaiset valmiudet alueen toimijoilla on varautua sähkönjakelun suurhäiriöön. 13
LIIKETOIMINTAMME YTIMESSÄ ON VASTUULLISUUS. Työstimme vuoden 2014 aikana kumppaneidemme kanssa kokonaiskuvan Kemijoen yritysvastuun olennaisista näkökohdista. Työhön osallistui kattavasti Kemijoen asiantuntijoita tuoden laajasti eri sidosryhmiemme näkökulmia mukaan. Yritysvastuu on sisällytetty meidän ja kumppaneidemme toimintaan ja sitä toteutetaan yhteistyössä. 14
VASTUULLINEN KEMIJOKI LIIKETOIMINNAN YTIMESSÄ KUMPPANUUS JA VASTUULLISUUS Vuonna 2014 loimme Kemijoki Oy:lle kumppanuuteen, vastuullisuuteen ja yhteiseen tekemiseen perustuvan toimintamallin. OLENNAISET NÄKÖKOHDAT Kemijoki Oy:n yritysvastuussa kattavat monipuolisesti ihmisiin, ympäristöön ja talouteen liittyviä aiheita. Vesivoima on keskeinen uusiutuva sähköntuotantomuoto. Kemijoki Oy:n liiketoiminnan lähtökohtana on vesivoiman hyödyntäminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Keskitymme kaikessa toiminnassamme sidosryhmiemme ja liiketoiminnan kannalta tärkeisiin asioihin. Työstimme yhdessä kumppaneidemme kanssa kevään ja kesän 2014 aikana kokonaiskuvan yritysvastuun olennaisista näkökohdista. Työhön osallistui kattavasti Kemijoki Oy:n asiantuntijoita, jotka toivat laajasti sidosryhmien näkökulmia mukaan. Sekä Kemijoki Oy:n johtoryhmä että hallitus ovat vahvistaneet olennaisuusmäärittelyn tulokset. LIIKETOIMINNAN MENESTYKSEEN olennaiset näkökohdat vaikuttavat kolmella tärkeällä tasolla. Kemijoki Oy vastaa lupaehtovelvoitteiden täyttämisestä. Vesivoiman tuotanto on tiukasti lakien, asetusten ja velvoitteiden säätelemää toimintaa. Yhdessä kumppaneidemme kanssa olemme vesivoimaosaamisen kehittäjiä, työllistäjiä ja jokivarren yhteisöjen aktiivisia jäseniä. Kumppanuusmallin ansiosta Lappiin on syntynyt ja syntyy edelleen uusia mahdollisuuksia sekä kasvu- että suuremmille yrityksille. YRITYSVASTUUOHJELMA KOKOAA Kemijoki Oy:n ja kumppaneiden keskeiset toimenpiteet kokonaisuudeksi. Kemijoki hankkii merkittävän osan toiminnoista palveluina sopimuskumppaneilta. Yritysvastuu on sisällytetty Kemijoki Oy:n ja kumppaneiden toimintaan ja sitä toteutetaan yhteistyössä suhteissa muihin tahoihin. Odotamme kumppaneidemme sitoutuvan edistämään yhteistyöhön pohjautuvaa yritysvastuuohjelmaa. Sen pääkohtia ovat vesivoimaosaamisen kehittäminen, yhteistyö paikallisten sidosryhmien kanssa sekä turvallisuus ja ympäristövaikutusten hallinta. Ohjelma käynnistyi syksyllä 2014. Kerromme tämän raportin eri osioissa työstä ja ensimmäisistä tuloksista. TAVOITTEET Kemijoki Oy:n vastuullisuustyölle on määritelty sekä osana yritysvastuuohjelmaa että ympäristön osalta vuosittaisissa tarkemman tason suunnitelmissa. Yritysvastuuohjelma luotiin vuoden 2014 aikana, jolloin asetettiin alkuvaiheen tavoitteita. Tavoitteiden asetantaa tarkennetaan vuoden 2015 aikana. Taloudellinen lisäarvo omistajille ja alueelle Työllistäminen Tuki paikallisyhteisöille ja paikalliset hankkeet Vastuullinen hankinta ja ostokäytännöt sekä seuranta Huoltovarmuus Mankala-periaatteet Sähkömarkkinat Vaikuttaminen ja luottamuksellisuus TALOUDELLINEN VASTUU Vesivoimaosaamisen kehittäminen Henkilöstökäytännöt Turvallisuus Henkilöstö-, prosessi-, yleisö- SOSIAALINEN VASTUU Ympäristönhoito Elinympäristöt YMPÄRISTÖ VASTUU Kalasto ja kalastus Kalaistutukset, -tarkkailu ja kalatiet Vesistöt Säännöstely ja tarkkailu Tulvasuojelu Virkistyskäyttö Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Ympäristöluvat Häiriöt ja poikkeustilanteet Paikallisyhteisöt, paikallinen sidosryhmätyö Eettiset liiketoimintaperiaatteet Maankäyttö Henkilöstön hyvinvointi Hallinto ja palkitseminen Vesivoiman hyödyntäminen aiheuttaa muutoksia luontoon, maisemaan ja paikallisten asukkaiden elämään. Tunnemme voimalaitosten käytön, tehonnostojen, rakentamisen, säännöstelyjen sekä poikkeus- ja häiriötilanteiden ympäristövaikutukset. Seuraamme vesivoimatuotannon vaikutusalueen vesistöjen tilaa jatkuvasti muun muassa kalakantoja, vedenlaatua ja rantaeroosiota tarkkailemalla. Pyrimme ehkäisemään ja lieventämään toimintaamme liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia aina, kun se on mahdollista. Ympäristöön vaikuttavissa hankkeissa arvioimme ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. Haemme ympäristöystävällisiä ja elinympäristön viihtyisyyttä edistäviä ratkaisuja yhteistyössä omistajiemme, kumppaniemme, paikallisten asukkaiden ja viranomaisten kanssa. 15
VASTUULLINEN KEMIJOKI Yhteiset satsaukset sekä yhtiöille itselleen että yhteiskunnallisesti lisäarvoa tuottaviin hankkeisiin Tehokkaampi ja kilpailukykyisempi toimintatapa kumppanuuden avulla Lakisääteiset sekä muut velvoitteet ja sitoumukset, joiden toteutuminen varmistetaan yhteistyössä VAHVASTI LISÄARVOA TEHOKKUUTTA KUMPPANUUSMALLILLA LAKIEN NOUDATTAMINEN, VELVOITTEIDEN TÄYTTÄMINEN JA EETTISET PERIAATTEET > vesivoimaosaamisen kehittäminen > sidosryhmätyö > turvallisuus > energiatehokkuus > henkilöstön osaamisen kehittäminen > ympäristönhoito > huoltovarmuus, > sähkömarkkinat - vaikuttaminen ja luottamuksellisuus Oy:n visioon ja strategiaan sisällytetyt pelisäännöt ja periaatteet. Yritysvastuun painopistealueet, tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet määritellään Kemijoki Oy:n hallituksen hyväksymässä yritysvastuuohjelmassa, jonka toteuttamiseen Kemijoki Oy ja kumppanit ovat yhdessä sitoutuneet. Yritysvastuuohjelman tuloksista raportoidaan säännöllisesti henkilöstölle, kumppaneille ja ulkoisille sidosryhmille. Kemijoki Oy:n yritysvastuutyötä ohjaavat myös Valtioneuvoston periaatepäätös yritysten vastuullisuudesta sekä toimintaan soveltuvat kansainväliset vastuullisuuden toimintasäännöt. Yritysvastuu sisältyy Kemijoki Oy:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään. Kolmas keskeinen vastuullisuustyön tavoitekokonaisuus liittyy kalatalousvelvoitteiden täyttämiseen. Kemijoki Oy:llä on Suomen suurin kalojen istutusvelvoite. Ympäristötavoitteet ja kalojen istutuksiin liittyvät tavoitteet tuloksineen ovat tämän raportin ympäristöosiossa. YMPÄRISTÖTYÖTÄMME OHJAAVAT ympäristöperiaatteet. Niiden mukaisesti kehitämme ympäristövaikutusten hallintaa yhteistyössä omistajiemme ja palvelusopimuskumppaneiden kanssa. Investoinneilla ja nykyaikaisen tekniikan käyttöönotolla turvaamme tuotantojärjestelmien toiminnan ja energiatehokkuuden ympäristöä säästäen. Seuraamme vaikutusalueellamme ympäristön tilaa jatkuvasti muun muassa kalakantoja, veden laatua ja rantaeroosiota tarkkailemalla. Noudatamme ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin vaatimuksia. Edellytämme myös palvelusopimuskumppaneiltamme sen mukaista toimintaa. Olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa paikallisten asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Haemme ympäristöystävällisiä ja elinympäristön viihtyisyyttä lisääviä ratkaisuja yhteistyössä palvelusopimuskumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Ympäristöviestintämme on avointa ja aktiivista. Vastaamme saamaamme palautteeseen viivyttelemättä ja otamme sen huomioon toiminnassamme. YRITYSVASTUUN JOHTAMISTA ohjaavat Kemijoki KEMIJOKI KALA-ASIAT > Vaelluskalakysymykset ja istutukset KEMIJOKI OSALLISTUU > Tuki paikallisyhteisöille > Ympäristöön liittyvät yhteishankkeet > Joen virkistyskäytön edistäminen KEMIJOKI VIESTII > Yritysvastuuraportointi ja viestintä KUMPPANIT JA KEMIJOKI YHDESSÄ PARHAAT OSAAJAT VESIVOIMAAN > Oppilaitosohjelma, vesivoimaosaamisen kehittäminen MITTAAMME ONNISTUMISTA > Kumppanityytyväisyyden mittaaminen ja sidosryhmäpalautteen arviointi YHDESSÄ OSA JOKIVARREN YHTEISÖÄ > Yhteiset jokivarren sidosryhmätapaamiset 16
VASTUULLINEN KEMIJOKI YRITYSVASTUUOHJELMAN ENSIVAIHEEN TAVOITTEET TAVOITE Olennaisuusanalyysin ja yritysvastuun toimintamallin luominen uuden toimintamallin mukaiselle Kemijoki Oy:lle TOTEUMA Kumppanipalautemallin luominen ja kyselytutkimuksen toteutus Sidosryhmäpalautteen kerääminen kumppanuuteen perustuvasta toimintamallista ja Kemijoki Oy:n sidosryhmätyöstä Oppilaitosyhteistyön ohjelman luominen yhdessä kumppaneiden kanssa Vaelluskalakantojen vahvistaminen Tukemisen periaatteiden päivitys Sidosryhmähankkeet Yritysvastuun raportointi valtion omistajaohjauksen ja Global Reporting Initiativen (GRI) ohjeistojen mukaisesti Toteutettiin 2014. Käynnistettiin 2014 lopulla, valmistui helmikuussa 2015. Toteutetaan 2015 alkupuolella. Etenemissuunnitelma luotiin 2014, käynnistys 2015. Kalojen ylisiirtotyön tuen käynnistys 2014 toteutui. Tavoitteena ylisiirtojen merkittävä kasvattaminen tulevina vuosina. Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtääville toimille kokonaissuunnitelma tulevia vuosia varten. Laaditaan 2015. Tuki tutkimustyölle. Toteutui vuonna 2014 Lapin ELY-keskuksen Askel Ounasjoelle III -hankkeen myötä, jossa valmistuivat suunnitelmat kalateistä Kemijoki Oy:n omistamiin voimalaitoksiin Kemijoen alaosalla. Vuoden aikana jatkuivat pitkän aikavälin tukemme Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL)* rakennettujen jokien tutkimusohjelmalle. Auttin kauneuspadon kalatien rakentamisen kustannuksiin osallistuminen. Hanke käynnistyi 2014. Lieksanjoella olemme mukana suunnittelemassa järvilohen hyväksi kohdennettuja hankkeita. Kala-asioista tarkemmin vuosikertomuksen Ympäristö-osiossa. Toteutettiin 2014. Tavoitteena oli käynnistää osana 60-vuotisjuhlavuotta innovatiivinen ja uudentyyppinen sidosryhmähanke. Vuoden 2014 lopulla käynnistyivät Hyvä elämä kylissä -palvelumuotoilukilpailu opiskelijoille ja Minun jokeni -luovuuskilpailu ala- ja yläkouluille sekä lukioille. Kumpikin jatkuu vuonna 2015. Sidosryhmätyöstä tarkemmin Ihmiset ja yhteisöt -osiossa. Laadittu vuodesta 2014. *1.1.2015 Luonnonvarakeskus (Luke) KEMIJOKI OY VASTAA luvanhaltijana ympäristölupien ja muiden velvoitteiden mukaisesta toiminnasta. Yritysvastuun operatiivisesta toteuttamisesta vastaavat Kemijoki Oy ja palvelusopimusten mukaisesti sopimuskumppanit. Vastuu operatiivisesta toteuttamisesta ja sopimuskumppaneiden toiminnan valvonnasta ja tarvittavasta ohjaamisesta on Kemijoki Oy:n liiketoimintayksiköillä. Edellytämme kumppaneidemme noudattavan eettisiä toimintatapoja sekä voimassaolevia lakeja ja säädöksiä. Samoin edellytämme kumppaneidemme kunnioittavan vastuullisen yritystoiminnan kannalta keskeisiä kansainvälisiä periaatteita. Kemijoki Oy ja jokainen sen kumppani edistää omassa toiminnassaan ja vaikutuspiirissään vastuullisia käytäntöjä. KUMPPANEIDEN ROOLI yritysvastuussa määritellään palvelusopimuksissa. Palvelusopimuksissa yritysvastuuseen liittyvien asioiden käsittely on ohjeistettu Kemijoki Oy:n ja kumppanin välisen yhteistyöorganisaation tehtäväksi. Suurimmissa kumppanuuksissa yritysvastuuasioiden seuranta sisältyy kumppanuuden ohjausryhmän tehtäviin. Palvelusopimuksissa on määritelty kumppaneille velvoite raportoida säännöllisesti toiminnasta ja kehittämiskohteista. Kumppanuusmallin toimivuutta arvioidaan ja mitataan vuosittain katselmustilaisuuksissa. Toteutamme myös sekä kumppaneille että Kemijoki Oy:lle yhteisesti suunnatun kumppanuustutkimuksen. Kukin arvioi siinä kumppanuuskokemusta kahdesta näkökulmasta, kokemus omasta toiminnasta ja kumppanin toiminnasta. KEMIJOKI OY:N KOKO HENKILÖSTÖN kattavassa tulospalkkiojärjestelmässä huomioidaan vahvasti yritysvastuu. Koko henkilöstölle käytetään samaa tulospalkkiomittaristoa. Vuoden 2014 osalta pääpaino oli yhtiön pitkän aikavälin menestystekijöiden lisäksi uuteen toimintamalliin siirtymisen varmistaminen. Tämä huomioitiin myös varmistamalla, että kumppaneille asetetut palvelutasomittarit ja yhtiön tulospalkkiomittarit ovat keskenään linjassa. Vuoden 2014 tulospalkkio oli kokonaisuudessaan 73,1 prosenttia täydestä tulospalkkiosta. Käytettävyystavoitteeseen ei aivan ylletty, mihin vaikutti erityisesti kesän 2014 häiriöt, kuten Taivalkosken koneiston 3 vikakorjaus. Työturvallisuuden parantaminen toteutui hyvin. Vuonna 2014 Kemijoki Oy:n henkilöstölle ei sattunut työtapaturmia. Kumppaneiden töissä sattui yhteensä yksi tapaturma. Vuonna 2014 tapahtui yksi lievä lupaehtopoikkeama. Muita ympäristöön liittyviä poikkeamia ei ollut. VESIVOIMA ON KESKEINEN UUSIUTUVA SÄHKÖNTUOTAN- TOMUOTO. 17
YMPÄRISTÖ ENEMMÄN TEHOA, PIENEMMÄT YMPÄRISTÖRISKIT Työmme maiseman ja vesistöjen tilan parantamiseksi jatkui vahvana. Vuosi oli erityisen tärkeä vaelluskalakantojen elvyttämisen kannalta. VESIVOIMA ON UUSIUTUVA ja päästötön sähköntuotantomuoto. Sillä on kuitenkin vaikutuksia luontoon, maisemaan, paikallisten asukkaiden ja muiden joen käyttäjien elämään. Tunnemme toimintamme ympäristövaikutukset. Pitkäjänteinen ympäristöstä huolehtiminen on keskeinen osa toimintaamme. ENERGIATEHOKKUUTTA PARANTAVAT TEHONNOS- TOT ja peruskorjaukset edistävät merkittävästi ympäristönsuojelua. Nykyaikaisen tekniikan ansiosta voimalaitosten hyötysuhde on parantunut merkittävästi. Samalla erityisesti öljyvuotojen riski on pienentynyt. Laitoksilla käytetään huomattavasti vähemmän öljyä kuin aiemmin. Uusissa turbiineissa juoksupyörän voiteluun käytetään öljyn sijaan hapetonta vettä. MAISEMAA JA VESISTÖÄ PARANNETAAN jatkuvasti tekemällä rannansuojauksia, maisemointeja ja raivauksia. Töiden suunnitteluvaiheessa otamme huomioon asukkaiden ja vesistöjen käyttäjien toiveet. Merkittävämpiä töitä ovat muun muassa tekojärvien rantojen raivaukset. Ympäristötöiden toteutuksesta vastaa pääasiassa sopimuskumppanimme Infrakat Oy. KEMIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISHANKE vuosina 2005 2015 toteutetaan yhteistyössä Kemijärven kaupungin ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja VELVOITE- JA YMPÄRISTÖTÖIHIN KÄYTETTY RAHAMÄÄRÄ 2010-2014 2014 Velvoite- ja ympäristötöihin käytettiin 3,4 miljoonaa euroa. 2013 Velvoite- ja ympäristötöihin käytettiin 3,3 miljoonaa euroa. 2012 Velvoite- ja ympäristötöihin käytettiin 3,3 miljoonaa euroa. 2011 Ympäristöasioihin käytettiin toimintavuonna 4,2 miljoonaa euroa. 2010 Ympäristönhoitoon käytettiin 3,6 miljoonaa euroa. ympäristökeskuksen kanssa. Vuonna 2014 Kemijoki Oy:n osuus oli 70 000 euroa pääosin EU:n rahoittamassa Kemijärven vesistökunnostukset 2012 2014 -hankkeessa. Säännöstelyn kehittämishankkeesta on viestitty verkossa ja tiedottein. Hanke on parantanut eri sidosryhmien välistä yhteistyötä ja lisännyt tietoisuutta vesivoimatuotannosta ja sen merkityksestä. LOKAN JA PORTTIPAHDAN SÄÄNNÖSTELYN kehittäminen etenee. Sodankylän kunnan aloitteesta vuonna 2006 aloitettiin Lokan ja Porttipahdan tekojärvien säännöstelyn kehittämishanke. Hankkeen yhteydessä on laadittu toimenpidesuositukset. Suositukset koskevat kalatalouden kehittämistä, säännöstelykäytäntöjä, monikäyttörakenteita, Luirojoen kunnostusta sekä viestintää. Lisäksi vuonna 2013 käynnistyi suositusten toteuttamiseksi pääosin EU-rahoitteinen hanke Lokan ja Porttipahdan tekojärvien moninaiskäytön kehittäminen vuosina 2013 2014. Toimintavuonna hankkeen yhteydessä tehtiin rantojen raivaustöitä, uusittiin veneenlaskuluiskia, tehtiin luotauksia ja erilaisia selvityksiä, parannettiin jäähileiden saatavuutta sekä tiedotettiin hankkeen etenemisestä lehdissä sekä sähköisissä viestimissä. SEURAAMME JATKUVASTI veden laatua ja kalastoa viranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Kemijoen ja Kemijärven veden laatu on hyvä. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien veden laatu on parantunut altaiden ikääntyessä ja vastaa jo monelta osin pohjoissuomalaisten järvien keskitasoa. Kalojen elohopeapitoisuudet ovat olleet tasaisessa laskussa sekä tekojärvillä että Kitisellä. Euroopan unionin vesipuitedirektiivi edellyttää pintavesien kemiallisten ja ekologisen tilatavoitteiden saavuttamista. Kemijoen pääuoman, Kemijärven, Kitisen ja Porttipahdan tekojärven arvioitiin ensimmäisellä vesienhoidon suunnittelukaudella täyttävän direktiivin mukaiset tilatavoitteet. Ala- Kemijoella kalateiden puuttuminen alensi tilaluokkaa. Ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2016 2021 ovat parhaillaan lausunnolla. TAHTOTILA vaelluskalakantojen elvyttämiseksi on vahva eri toimijoiden kesken. Tahtotila korostui marraskuussa yhteisessä pyöreän pöydän neuvottelussa maa- ja metsätalousministerin, ympäristöministerin ja vesivoimayhtiöiden kesken. Kemijoki Oy tukee ministeriöiden koko Suomea kattavaa vaelluskalatyötä omalta osaltaan. Vaelluskalakantojen palauttamisessa rakennet- 18
YMPÄRISTÖ tuihin vesistöihin tarvitaan laaja valikoima toimenpiteitä sopivassa järjestyksessä. Käynnistämme vuoden 2015 aikana yhdessä sidosryhmien kanssa työn, jossa Kemi- ja Ounasjoelle luodaan ohjelma seuraavien vuosien toimille. Valtioneuvosto on puolestaan vahvistanut Suomen kansallisen kalatiestrategian sekä lohi- ja meritaimenstrategian. Kalastuslakia uudistetaan samoista lähtökohdista. Ensin on vahvistettava jokien poikastuotantoalueille leimautuvien vaelluskalojen kantoja, jotta mahdollisia kalateitä varten olisi riittävästi kalakantaa jokiin nousemaan. Kalakantoja vahvistetaan emokalojen ylisiirroilla alajuoksulta yläjuoksulle ja kalanpoikasten tuki-istutuksilla. Tavoitteena on luonnonlohen poikastuotannon kohottaminen sellaiselle tasolle, että Kemijoen suulle palaa jatkossa vuosittain merkittävä määrä kutuvalmiita ja nousuhalukkaita emokaloja. Väriluku /mgpt/l 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 KALATALOUSVELVOITTEIDEN OSALTA Kemijoki Oy:llä on Suomen suurin kalojen istutusvelvoite. Kalatalousvelvoitteiden kustannukset vuonna 2014 olivat 2,3 miljoonaa euroa. Istutukset tehdään kalatalousviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Edellisvuosien tapaan istutusten käytännön toteutuksesta vastasi Kemijoki Oy:n osakkuusyhtiö Voimalohi Oy. Velvoiteistutukset toteutuivat määrällisesti ja laadullisesti suunnitelmien mukaisesti lukuun ottamatta merialueen vaellussiikaa ja nahkiaista. Siian tuotanto jäi odotettua alhaisemmaksi helteisestä kesästä johtuen. Nahkiaisvuosi oli saaliiden suhteen heikko useilla Pohjanlahteen laskevilla joilla ja Kemijokisuulla tapahtuvassa nahkiaisten ylisiirtopyynnissä saalis jäi alle puoleen tavoitteesta. Kalataloustarkkailussa julkaistiin vuonna 2014 Ounasjoen kalastustiedusteluraportti ja toteutettiin kalastustiedustelu Kitisellä. Vapaaehtoisena hankkeena Voimalohessa aloitettiin yksivuotiaiden meritaimenten rasvaeväleikkaus. Ensimmäiset rasvaevättömät meritaimenet istutetaan mereen Kemijokisuulle keväällä 2016. KANSAINVÄLISEN ENERGIAJÄRJESTÖ IEA:n (International Energy Agency) vesivoimaan liittyvä kokous ja seminaari pidettiin Rovaniemellä. Kokoukseen osallistui noin 50 vesivoima-asiantuntijaa yhdeksästä eri maasta. Kokouksen isännöinnistä vastasivat Energiateollisuus ry ja Kemijoki Oy. Seminaarissa korostettiin vesivoiman merkitystä tärkeimpänä uusiutuvan sähkön tuotantomuotona maailmanlaajuisesti Osallistumme IEA:n kautta myös kansainvälisiin vesivoiman ympäristöhaittojen lieventämiseen tähtääviin tutkimushankkeisiin koskien muun mu- LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN VEDEN LAADUN KEHITYS 1974 2014 1974 1979 1984 1989 1994 1999 2004 2009 2014 Lokka Porttipahta Lokan ja Porttipahdan tekojärvien veden laatu on vuosien saatossa vakiintunut, mikä näkyy esimerkiksi veden väriarvon aikasarjassa. Tekojärvien veden laatu vastaa nykyisellään monilta osin pohjoissuomalaisten luonnonjärvien veden laatua. Työtä kalakantojen hyväksi LAPIN ELY-KESKUKSEN Askel Ounasjoelle III -hankkeessa valmistuivat suunnitelmat kalateistä Kemijoki Oy:n omistamiin voimalaitoksiin Kemijoen alaosalla. Olemme mukana pitkäjänteisesti Luonnonvarakeskuksen rakennettujen jokien tutkimusohjelmassa. Siinä syntyy tärkeää tietoa vaelluskalakantojen palauttamismahdollisuuksista vesivoimavesistöihin. Tuimme Lohijokitiimi ry:n PALUU-hanketta, jossa ylisiirrettiin lohia Kemijokisuulta Ounasjokeen kutemaan. Ylisiirto ja tukemme hankkeelle jatkuvat myös vuonna 2015. Tavoittelemme lohen poikastuotannon käynnistämistä Ounasjoessa aikaisempaa mittavammalla emokalojen ylisiirroilla. Osallistumme merkittävällä osuudella Auttin kauneuspadon yhteyteen suunnitellun kalatien kustannuksiin. Sillä on merkitystä paikallisten kalojen vaeltamisessa kutualueille. Lieksanjoella olemme mukana rahoittamassa järvilohen hyväksi toteutettuja hankkeita. Osallistumme esimerkiksi kalateiden teknisten rakenteiden selvitystyöhön vaelluskalojen osalta. 19
YMPÄRISTÖ assa tekojärvien kasvihuonekaasutaseita ja vaelluskalakysymyksiä. YMPÄRISTÖTAVOITTEET Sähköntuotanto vesivoimalla ja sen lisääminen ympäristöllisesti kestävin periaattein Haitallisten ympäristövaikutusten minimointi mahdollisuuksien mukaan KEMIJOKI OY:N YMPÄRISTÖTAVOITTEET 2014 TOIMENPITEET > Säädön onnistumista kuvaavaa mittausta jatketaan. > Yhteenveto ja raportointi virkistyskäytön kannalta merkittävistä kohteista. > Kehitetään uusia tapoja mitata joen vastuullista ja ympäristön kannalta kestävää käyttöä valmistauduttaessa siirtymään valvomo toiminnan osalta uuteen toimintamalliin. > Pankakosken toisen vesivoimakoneen peruskorjaus. Energiatehokkuus paranee ja ohijuoksutettavan veden määrä pienenee. > Seitakorvan tehonnosto. Energiatehokkuus paranee merkittävästi ja tulva-aikana ohijuoksutettavan veden määrä pienenee. > Seitakorvan päämuuntajan uusinta. Energiatehokkuus paranee pienempien häviöiden vuoksi. > Seitakorvan CO 2 -järjestelmän poistaminen. > Seitakorvan omakäyttömuuntajan uusinta öljymuuntajasta kuiva muuntajaksi. > Kemijärvellä Tarvaslammen pumppuaseman pumpun perus_ korjaus. > Pankakosken toisen generaattorin CO 2 -järjestelmän poistaminen. > Pankakosken öljymäärän pienentäminen n. 75 %:lla. > Pankakosken toiseen juoksupyörään vesinapa ja korkeapainehydrauliikka. SEURANTA Toteutettu Siirretty toteutettavaksi myöhemmin yhdessä Fortumin kanssa. Valvomotoiminnan palvelusopimuksessa sovittu palvelutasomittareista, joilla mitataan joen käyttöä. Palvelutasomittarien tarkempi kehitystyö aloitettu. Toteutettu Toteutettu Toteutettu Toteutettu Toteutettu Rakennukset kunnostettu, muita toimenpiteitä ei toteutettu. Toteutettu Toteutettu Toteutettu ALOITIMME YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN uudistuksen vuonna 2014. Uuteen toimintamalliin siirtyminen edellytti myös ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän uudelleenarviointia. Käynnistimme järjestelmätoimintojen perusteellisen muutostyön loppuvuodesta 2014. Ympäristöperiaatteet, -päämäärät ja -tavoitteet määriteltiin vastaamaan uutta toimintamallia. YMPÄRISTÖTAVOITTEET saavutimme vuonna 2014 kiitettävästi toimintamallin muutoksesta huolimatta. Näitä olivat esimerkiksi Pankakosken toisen vesivoimakoneen peruskorjaus sekä Seitakorvan voimalaitoksen tehonnosto. Toimenpiteiden seurauksena voimalaitosten energiatehokkuus parani merkittävästi sekä riski öljyvahingolle pieneni, kun turbiinin juoksupyörässä navan voiteluöljy korvattiin vedellä. Lisätietoa toimenpiteistä Merkittävät hankkeet -osiosta. Peruskorjauksiin, tehonnostoihin ja muihin ympäristöä parantaviin investointeihin käytimme yhteensä 11,7 miljoonaa euroa. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa Ympäristöviestinnän ja vuorovaikutteisen toimintatavan lisääminen Kemijoki Oy osallistuu Energiateollisuus ry:n energiantehokkuusraportointiohjelmaan. Lupaehtojen noudattamisen seurannan kehittäminen. Sidosryhmäviestinnän kehittäminen. Olemme mukana, sopimus vuoteen 2016 asti. Lupaehtojen noudattamisen seurantaan liittyvää mittaristoa tarkennettiin ja kehitettiin. Otimme käyttöön Lieke-uutiskirjeen ja uudistimme verkkosivumme. Sosiaalisen median palveluista otimme käyttöön Twitterin ja Instagramin. VUODEN AIKANA SAAVUTIMME YMPÄRISTÖ- TAVOITTEEMME KIITETTÄVÄSTI. 20
IHMISET JA YHTEISÖT YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA Kumppanuusmallissa Kemijoki Oy on merkittävä työllistäjä. Oman henkilöstömme uusi painopiste on puolestaan vesivoiman tilaaja- ja asiantuntijatehtävissä. Kemijoki ja kumppanit ovat aktiivisia jokivarren yhteisöjen ja yhteiskunnan jäseniä. VESIVOIMAN TILAAJA- JA ASIANTUNTIJAORGANI- SAATIONA toimivalle Kemijoki Oy:lle henkilöstön osaaminen, hyvinvointi ja innostus ovat edellytyksiä vahvan asiantuntijuuden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi edelleen. Kemijoki Oy kehittää vastuullisia henkilöstökäytäntöjä ja huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista, osaamisesta ja ammattitaidon kehittämisestä. Tavoitteenamme on terve ja hyvinvoiva henkilöstö. Yksilön kunnioittaminen, tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus ohjaavat vastuullisuuttamme. Yhtiön toimintamallin muutos vaikutti henkilöstömäärään merkittävästi, ja 107 henkilöstöstä siirtyi ns. vanhoina työntekijöinä Kemijoki Oy:n kumppaneiden palvelukseen. Vuoden 2014 alussa henkilöstön määrä oli 187 henkilöä ja vuoden lopussa 45 henkilöä. Keskimäärin yhtiön palveluksessa vuonna 2014 oli 78 henkilöä. Toimintavuoden aikana eläkkeelle siirtyi 12 henkilöä. Yhtiössä päättyi taloudellisin ja tuotannollisin perustein 13 henkilön sekä muin perustein (mm. henkilön itse päättämä työsuhde) 10 henkilön työsuhde. Muutostilanteessa yhtiö tuki ja edisti irtisanomisuhan alla olevien ja irtisanottujen henkilöiden työllistymistä. Osalle työllistymisratkaisuja löytyi esimerkiksi kumppaneiden, työntekijän ja Kemijoki Oy:n välisissä erillisissä neuvotteluissa. Lisäksi yhtiö tuki työllistymistä edistäviä toimia, kuten uudelleenkouluttautumista ja yritystoiminnan käynnistämistä sekä tarjosi valmennusta muutoksenhallintaan ja työnhakuprosessiin. Yhteistoimintaneuvotteluissa yhtiön esittämä tukipaketti oli alueelliset olosuhteet huomioiden toimialan keskivertotasoa parempi. Henkilöstömäärän muuttuminen ja henkilöstön rakenne vuoden lopussa esitetään tarkemmin seuraavan sivun taulukoissa. OSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI yhtiössä työsuhteessa jatkaneille henkilöille järjestettiin useita koulutuksia työskentelystä uudessa toimintamallissa ja muutosten vaikutusten hallinnasta. Koulutustilaisuuksissa aiheina olivat muun muassa omien valmiuksien kehittäminen, entisestä poisoppiminen ja viestinnän kehittäminen. Henkilöstölle järjestettiin useita koulutuksia kumppaneiden kanssa tehtyjen sopimusten sisällöstä ja uusista toimintakäytännöistä kumppanuusmallissa. Kemijoki Oy tarjosi työnhakuvalmennusta niille, joiden työsuhde päättyi taloudellisella ja tuotannollisella perusteella. Vuonna 2014 koulutuskustannukset ilman palkkakustannuksia olivat 48 700 euroa. HYVINVOINNIN JA JAKSAMISEN TUKEMISEKSI muutostilanteen aikana henkilöstölle järjestettiin toimintavuonna runsaasti valmennusta. Työhyvinvointiohjelman tavoitteena on ylläpitää henkilöstön työterveyttä ja toimintakykyä sekä vähentää sairauspoissaoloja. Henkilöstön urheilu- ja virkistystoiminnan tukemista jatkettiin edelleen henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. Koko henkilöstölle järjestettiin virkistyspäivä kesäkuussa. TASA-ARVOTYÖLLÄ on yhtiössä pitkät perinteet. Yhtiön ensimmäinen taso-arvosuunnitelma valmistui vuonna 1996. Kemijoki Oy:ssa tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on edistää erityisesti naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä havaita kaikki ne menettelyt, toimintatavat ja asiat, jotka voivat hidastaa tasa-arvon edistämistä tai olla sen toteutumisen esteenä. Tasa-arvosuunnitelma on jaettu eri osaalueisiin: työhönotto, sisäinen tehtävien täyttäminen ja uralla eteneminen, johtaminen ja henkilöstön kehittäminen, naisten ja miesten sijoittuminen eri tehtäviin, työsuhteen ehdot ja palkkaus, työolot ja työolosuhteet, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä häirinnän ja syrjinnän estäminen. Tavoitteena on, että tasa-arvoisuuden edistäminen työyhteisössä tapahtuu luonnollisena osana joka- Hyvät tulokset kumppanuustutkimuksesta TOTEUTIMME 2014 2015 vuodenvaihteessa kumppanisopimusten avainhenkilöille tutkimuksen kumppanuuskokemuksista. Vastausprosentti oli noin 90, ja 58 kumppania ja kemijokilaista vastasi kyselyyn. 89 % kumppaneista ja 71 % Kemijoen henkilöstöstä arvioi kumppanuusmallin toteutuneen erittäin tai melko hyvin. 93 % kumppaneista ja 86 % henkilöstöstä arvioi Kemijoen onnistuneen toiminnassaan melko tai erittäin hyvin. Henkilöstömme mielestä onnistuimme parhaiten turvallisuuden ja ympäristöasioiden huomioimisessa sekä viestinnässä. Kumppanimme kiittivät meitä asiantuntevuudesta sekä ympäristöasioiden ja turvallisuuden huomioimisesta. Kokonaistulosta kuvaava kumppanuusvastuuindeksi huomioi kustannustehokkuuden, ympäristöasiat, turvallisuuden, työnantajamaineen sekä viestinnän aktiivisuuden ja avoimuuden. Indeksin keskiarvo asteikolla 1 5 oli 4,2, mikä on hyvä tulos. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kumppanuuden kehittämisessä mm. Kemijoki Oy:n tilaajaosaamisen vahvistamisessa sekä kumppanuusverkoston yhteistyön syventämisessä. 21
IHMISET JA YHTEISÖT päiväistä johtamista ja toimintaa. Tasa-arvoasioita käsitellään yhteistoiminnassa vuosittain. HENKILÖSTÖN TUNNUSLUKUJA/HENKILÖSTÖTIEDOT TYÖTERVEYSHUOLLON valmiutta asiantuntijakeskusteluihin ja ryhmätapaamisiin lisättiin toimintavuoden muutostilanteista johtuen. Lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi henkilöstö saa yleislääkäritasoista sairaanhoitoa, ikäkausitarkastuksia sekä työfysioterapeutin ja -psykologin palveluja. Koko henkilöstölle tehtiin vuoden lopussa hyvinvointikysely, jossa selvitettiin mm. kognitiivista työergonomiaa sekä muutostilanteen vaikutusta jaksamiseen. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2014 oli 5,6 prosenttia säännöllisestä teoreettisesta työajasta. Vuonna 2013 vastaava luku oli 3,7. Työsuhteiden määrä v. 2014 Vakituisia 31.12. Harjoittelijat 31.12. Määräaikaisia keskimäärin v.2014 Kokoaikaisia 31.12. (keskimäärin) Osa-aikaisia 31.12. (keskimäärin) Uudet työsuhteet v. 2014 Vakituiset Harjoittelijat Yhteensä Päättyneet työsuhteet v. 2014 Lkm % 45 95,7 2 4,3 1 2,2 44 97,8 1 2,2 Lkm - 3 3 Lkm TUNNUSLUKUJA 2010 2014 Vuonna 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilöstön määrä, keskimäärin 267 261 224 218 78 Sairauspoissaolo % 3,4 4,8 4,7 3,7 5,6 Tapaturmataajuus 5 18 6 12 0 Sukupuolijakauma % N/M 21/79 20/80 20/80 20/80 13/87 Keski-ikä vuosina 49 50 51 50 53 Työsuhteen pituus vuosina 22,0 22,0 23,0 23,0 25,4 TYÖTURVALLISUUS ON KESKEISELLÄ SIJALLA yhteistyössä kumppaneiden kanssa, ja parhaita käytäntöjä jakamalla kumppaneilla on mahdollisuus oppia toisistaan. Tavoitteenamme on saavuttaa tapaturmaton työyhteisö. Vuonna 2014 Kemijoki Oy:n ja kumppaneiden töissä sattui yhteensä yksi tapaturma, josta aiheutui yksi työkyvyttömyyspäivä. Kemijoki Oy:n omille työntekijöille ei vuonna 2014 sattunut tapaturmia. Vuonna 2013 tapaturmataajuusluku energiateollisuudessa oli keskimäärin 13,5. Jäänyt eläkkeelle Siirtynyt kumppanien palvelukseen Taloudelliset ja tuotannolliset perusteet Muu peruste (mm. henkilön itse päättämä työsuhde) Yhteensä Sukupuolijakauma 31.12.2014 Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Ylin johto Hallitus ja toimitusjohtaja 12 107 13 10 142 Miehiä Naisia 2 0 12 3 22 2 3 1 7 1 KEMIJOKI OY:N ELÄKESÄÄTIÖN eläkevastuiden kokonaismäärä 31.12.2014 oli 23 458 161 euroa. Eläkepäätöksiä oli vuoden lopussa voimassa 352. Eläkesäätiö on A-eläkesäätiö, joka on suljettu 31.12.1991. Henkilöstötiedot 31.12.2014 Henkilöstön keski-ikä (vuotta) Työsuhteen pituus keskimäärin (vuotta) (toistaiseksi voimassa olevat) Sairauspoissaolo % Tapaturmataajuus *) *) Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden. 53 25,4 5,6 0 TAPATURMATAAJUUS 2010 2014 Vuosi Tunnit Tapaturmat* Taajuus 2014 133 981 0 0 2013 355 799 4 11,2 2012 356 679 2 5,6 2011 413 250 7 16,9 2010 444 341 2 4,5 *kahteen työkyvyttömyyspäivään johtaneet tapaturmat 22
IHMISET JA YHTEISÖT SÄHKÖ KOSKETTAA KAIKKIA KEMIJOKI TOIMII maantieteellisesti laajalla alueella ja toimintamme koskettaa suurta joukkoa sidosryhmiä. Vesivoiman tuotanto on aihepiiri, joka kiinnostaa ja herättää näkemyksiä. Paikallisyhteisöjen luottamus ja paikallinen sidosryhmätyö ovat Kemijoen vastuullisuudessa tärkeitä. Tiivis yhteydenpito sidosryhmien kanssa, paikallinen edunvalvonta sekä sidosryhmäviestintä ja -informaatio ovat olennainen osa vastuullista toimintaa. Haluamme olla jatkuvasti tietoisia siitä, millaisia odotuksia Kemijoen ja kumppaneiden toimintaan kohdistuu toiminta-alueilla ja laajemmin Suomessa. Kemijoki myös osallistuu paikallisten hankkeisiin tukemisen periaatteiden mukaisesti. SIDOSRYHMIÄ OVAT osakkaiden ja henkilöstön lisäksi kumppanit, toiminta-alueen asukkaat, poliittiset päättäjät, viranomaiset, osakaskunnat ja kalastusalueet, media ja suuri yleisö, koululaiset ja opiskelijat, tutkimuslaitokset, oppilaitokset, energia-alan järjestöt sekä alihankkijat ja rahoittajat. TOIMINTAMALLIN MUUTOKSESTA informoimme sidosryhmätapaamisissa, joita järjestimme yhdessä kumppaneiden kanssa tapaamisissa kuntien ja muiden yhteisöjen edustajille. Toimintamallin muutoksesta ja ajankohtaisista aiheista järjestettiin toimintavuonna noin 50 tapaamista keskeisimpien sidosryhmien kanssa. YMPÄRISTÖTIEDUSTELUITA kiinteistöasioista, ympäristönhoitotöistä ja juoksutuksista tuli vuoden aikana 1651. Kyselyiden määrä ja jakauma on pysynyt samalla tasolla jo usean vuoden ajan. Valtaosa kysymyksistä liittyy päivittäiseen joenkäyttöön. Ihmiset kysyvät kuinka esimerkiksi kalastus ja muu joella liikkuminen kannattaa ajoittaa suhteessa joen kulloiseenkin virtaamaan. Kemijoki Oy:lle vesivoiman tuottajana on tärkeää vastata kaikentyyppisiin yhteydenottoihin ja saada niistä oppi toiminnan kehittämiseen. YHDISTYKSISSÄ VAIKUTTAMINEN on merkittävää sidosryhmäyhteistyötä. Kemijoki Oy toimii aktiivisesti Energiateollisuus ry:ssä. Yhtiöllä on edustajat vesivoimatoimikunnassa, ympäristötoimikunnassa, ympäristöpoolissa sekä vesivoiman viestinnän kehittämistyöryhmässä. Vuonna 2014 liityimme yritysvastuuverkosto FIBS:in (Finnish Business & Society) jäseneksi. Kansainvälistä yhteistyötä teemme osallistumalla jäsenenä IHA:n (International Hydropower Association), ICOLD:n (International Commission on Large Dams) ja IEA:n (International Energy Agency) toimintaan. IEA:n vesivoimasopimuksen hallintokomiteassa (Executive Committee) Suomen edustaja on Kemijoki Oy:stä. Olemme mukana myös IEA:n vesivoimasopimuksen kasvihuonekaasutaseita sekä vaelluskala-asioita koskevissa tutkimushankkeissa. YHTEISÖJÄ, joissa toimimme tai joiden jäseniä olemme, ovat Suurpadot Suomen osasto ry, Voimatalouspoolin Pohjois-Suomen voima-alue, Laatukeskus, Lapin kauppakamari, Rovaniemen Työterveys ry, VGB Power Tech e.v. ja International Council on Large Electric Systems (CIGRE). VIERAILIJOITA Kemijoen voimalaitoksilla kävi aiempien vuosien tapaan noin tuhat tutustumassa vesivoimalaitosten tuotantoon Kemijoki Oy:n ja Caverion Industria Oy:n asiantuntijoiden opastamana. Eniten voimalaitoksilla kävi koululaisia. VALVE-harjoituksen aikana suuri joukko energiaalan ja sen sidosryhmien sekä median edustajia tutustui Petäjäskosken voimalaitokseen. VIESTIMME vuoden aikana aktiivisesti. Kemijoki Oy:n uudistetut nettisivut avattiin 3.10.2014. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön Twitter ja vuoden lopulla koulukilpailun käynnistymisen yhteydessä Instagram. Kaikki tapahtumat ja ajankohtaiset asiat uutisoitiin www.kemijoki.fi-sivustolla. Lisäksi maaliskuussa aloitimme Lieke-uutiskirjeen julkaisun. Vuoden 2014 aikana uutiskirje ilmestyi 11 kertaa. TUKITOIMINNAN periaatteet uudistettiin vuonna 2014. Yhteistyö jokivarren ja muiden yhteisöjen kanssa on keskeistä Kemijoki Oy:lle. Tukemme on yhdessä tekemistä ja paikallisuutta. Osallistumisemme muodot vaihtelevat asiantuntija-avusta taloudelliseen tukeen. Keskitymme huolellisesti valittuihin kumppanuuksiin. Tavoitteenamme on, että yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia sekä Lappia ja suomalaista yhteiskuntaa laajemmin. Haluamme edistää osallisuutta ja elämän laatua, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä työtä ja toimeentuloa synnyttäviä ideoita. Esimerkkeinä hankkeista ovat vuoden 2014 lopulla käynnistynyt kilpailukokonaisuus. Kemijokivarren peruskoululaisille ja lukiolaisille käynnistimme ympäristöaiheisen luovuuskilpailun. Minun jokeni -kilpailuun ilmoittautui yhteensä 64 ryhmää Tervolan, Rovaniemen, Sodankylän, Pelkosenniemen ja Kemijärven kouluista. Kilpailun aktiivivaihe ajoittuu kevääseen 2015. Yhteistyössä Arctic Design Week -tapahtuman kanssa käynnistimme puolestaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille Hyvä elämä kylissä -palvelumuotoilukilpailun. Siinä monialaiset opiskelijatiimit yhdessä muotoilutoimistojen kanssa kehittävät neljälle Kemijokivarren kylälle (Hirvas, Oikarainen, Autti ja Juujärvi), erityisesti niiden ikääntyvälle väelle, palveluja. Kilpailu huipentui helmikuussa 2015. SIDOSRYHMÄTIEDUSTELUJEN MÄÄRÄ 2010 2014 2014 1651 2013 1603 2012 1725 2011 1786 2010 1865 23
TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS KUMPPANIEMME KANSSA TALOUDELLISTA HYVINVOINTIA ALUEELLISESTI Taloudellinen päätavoitteemme on kustannustehokkuus. Olemme merkittävä kiinteistöveron maksaja. Vuonna 2014 maksoimme kiinteistöveroa yhteensä 18,1 miljoonaa euroa, joka jakaantui usealle kunnalle. KEMIJOKI OY ON niin sanottu Mankala-yhtiö. Tämä tarkoittaa, että yhtiö tuottaa sähköä osakkailleen omakustannushintaan eikä yhtiön tavoitteena ole tuottaa voittoa. Sähkömarkkinoiden tasapainoiseen toimivuuteen vaikutamme taajuusreservien kaupankäynnillä, markkinatoimenpiteillä sekä varmistamalla tietojen luottamuksellisuuden ja noudattamalla kilpailuoikeudellisia periaatteita. KEMIJOKI ON PAIKALLISESTI MERKITTÄVÄ KIINTEIS- TÖVEROJEN MAKSAJA. Kiinteistövero on Kemijoki Oy:n merkittävin taloudellisen lisäarvon tuottaja alueellisesti. Vuonna 2014 maksoimme kiinteistöveroa 18,1 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 5,2 prosenttia edellisvuodesta. (2013: 17,2 miljoonaa euroa). Eniten kiinteistöveroa, 8,3 miljoonaa euroa, maksettiin Rovaniemen kaupungille. Yhtiön maksaman kiinteistöveron osuus yhden kunnan kiinteistöverokertymästä oli merkittävin Tervolassa. Tervolan kunnalle kiinteistöveroa maksettiin yli 1,9 miljoonaa euroa, joka muodostaa 72 prosenttia kunnan kiinteistöverokertymästä, joka oli 2,6 miljoonaa euroa vuonna 2014. TOIMINTAMALLIN MUUTOKSEN JOHDOSTA ostamme merkittävän osan toiminnoistamme kumppaneiltamme. Vuonna 2014 ostimme kumppaneiltamme palveluita 9,4 miljoonalla (ei sisällä arvonlisäveroa). Toimintamallimme myös luo työllisyyttä toiminta-alueellamme. Vuoden 2014 aikana Caverion Industria, Administer ja Fondia perustivat toimipisteet Rovaniemelle. Nämä yritykset ovat löytäneet alueelta uusia asiakkaita ja palkanneet lisää työntekijöitä. Edistämme alueellisesti taloudellista aktiivisuutta ja työllisyyttä sekä tuemme paikallisia hankkeita. Tukemme on yhdessä tekemistä ja paikallisuutta osallistumismuotojen vaihdellessa asiantuntija-avusta taloudelliseen tukeen. Vuonna 2014 annoimme tukia ja lahjoituksia paikallisiin hankkeisiin 40 656 euroa. Lisätietoa tukemistamme paikallisista hankkeista Ihmiset ja yhteisöt -osiossa. Valmiussuunnittelulla huolehdimme tärkeästä roolistamme huoltovarmuuden ylläpidossa. Vuonna 2014 investoimme investointisuunnitelmamme mukaisesti 14,4 miljoonaa euroa voimalaitosten peruskorjauksiin ja tehonnostoihin, uomanparannushankkeisiin sekä uusiin vesivoimahankkeisiin. Investoinneilla varmistamme voimalaitosten pitkäaikaisen toimintakyvyn, korkean käytettävyystason sekä henkilö-, ympäristö- ja laiteturvallisuuden. RAHOITTAJAT Rahoituskulut 8,3 M JULKINEN SEKTORI Kiinteistö- ja tuloverot 18,1 M HENKILÖSTÖ Henkilöstökulut (sis. eläke- ja muut henkilösivukulut) 5,9 M RAHAVIRRAT KESKEISILLE SIDOSRYHMILLE 2014 VERKKOYHTIÖT Verkkomaksut 2,8 M YLEISHYÖDYLLISET TAHOT Annetut tuet ja lahjoitukset 40 656 KUMPPANIT Palveluhankinnat 9,4 M OSAKKEENOMISTAJAT Omistajille maksetut osingot 654 299 INVESTOINNIT Investoinnit 14,4 M 24
TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS KEMIJOKI OY:LLA ON VESIVOIMAOSAKKEITA ja rahaosakkeita. Vesivoimaosakkaat ostavat Kemijoki Oy:n tuottaman sähkön samassa suhteessa kuin omistavat vesivoimaosakkeita. Tuotetusta sähköstä vesivoimaosakkailta veloitetaan osakassähkön hinta, joka muodostaa pääosan yhtiön liikevaihdosta. Osakassähkön hinnalla katetaan yhtiön toiminnan ja rahoituksen kulut. Suurin vesivoimaosakkeiden omistaja on Fortum Power and Heat Oy 63,79 prosentin osuudella. Fortum saa suurimman osan Kemijoen tuottamasta sähköstä vastaten samalla suurimmalta osin yhtiön kuluista. Kemijoella on myös rahaosakkeita, jotka oikeuttavat osakkeenomistajan yhtiöjärjestyksessä määriteltyyn osinkoon. Vuoden 2014 osalta Kemijoki Oy maksoi osinkoja yhtiöjärjestyksen mukaisesti 654 299 euroa. Suurimmalle rahaosakkeiden omistajille Suomen valtiolle Kemijoki Oy maksoi vuoden 2014 osalta osinkoa 342 656 euroa. Suomen valtiolla on 52,37 prosenttia Kemijoki Oy:n rahaosakkeista ja koko osake-pääomasta 50,1 prosenttia. KEMIJOKI OY MAKSAA VEROJA ainoastaan Suomessa. Kansainvälistä toimintaa tai omistuksia ulkomailla yhtiöllä ei ole. Olennaisin yhtiön veroista on kiinteistövero, jonka euromäärä oli vuonna 2014 yhteensä 18,1 miljoonaa euroa. Merkittävin osa kiinteistöverosta maksetaan voimalaitosten kiinteistöverona laitosten sijaintikunnille. Kemijoki Oy on keskinäinen yhtiö ja toimii ns. Mankala-periaatteella. Yhtiön vesivoimaosakkeiden omistajat saavat tuotetun energian omakustannushintaan ja verotettava tulos siirtyy täten näiden omistajien tilinpäätöksen verotettavaksi tuloksi siinä suhteessa kuin omistajat ovat myyneet sähkön markkinoille. Kemijoki Oy tekee verotettavaa tuloa vain osingonjaon vaatiman tulon verran. KEMIJOKI OY:N MAKSAMAT KIINTEISTÖVEROT KUNNITTAIN 2014 Kemijoki Oy:n maksamat kiinteistöverot Rovaniemi 8 292 187 24 998 451 33,2 Sodankylä 3 087 334 6 491 810 47,6 Tervola 1 901 198 2 625 423 72,4 Kemijärvi 1 564 699 4 006 109 39,1 Keminmaa 1 478 607 3 664 932 40,3 Pelkosenniemi 898 166 1 664 637 54,0 Lieksa 499 999 3 319 099 15,1 Kouvola 381 052 25 973 664 1,5 Muut 34 783 Kunnan koko kiinteistöverotuotto 2014 (maksuunpantu) Yht. 18 138 025 72 744 125 Kemijoki Oy:n osuus kunnan kiinteistöveroista % VEROJALANJÄLKISELVITYS Tilikaudelta maksettavat välittömät verot, M 2014 2013 Tuloverot 0,004 0,475 Työnantajamaksut 0,868 1,749 Kiinteistöverot 18,138 17,241 Muut verot 0,002 0,001 Tilikaudelta maksettavat välilliset verot, M Valmisteverot 1,243 1,262 Tilikaudelta tilitettävät verot, M Palkkaverot 2,237 3,254 Arvonlisäverot, myynnit 13,188 12,499 Arvonlisäverot, hankinnat 7,304 5,223 KEMIJOKI OY:N OSAKKAAT JA OSAKKEIDEN JAKAUTUMINEN 1.1.2015 Osakkaat Vesivoima-osakkeet % Raha-osakkeet % Koko osake-pääoma% Suomen valtio - 52,37 50,1 Fortum Power and Heat Oy 63,79 15,4 17,5 Lapin Sähkövoima Oy 10,62 9,28 9,34 UPM-Kymmene Oyj 19,0 3,45 4,13 Helen Oy (ent. Helsingin kaupunki, Helsingin Energia) 3,91 0,81 0,94 Rovakairan Tuotanto Oy 1,64 0,66 0,7 Rovaniemen Energia Oy 1,04 0,38 0,4 Kemijoki Oy - 17,65 16,89 25
TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS VUONNA 2014 INVESTOINTIMME OLIVAT 14,4 MILJOONAA EUROA. EMOYHTIÖN AVAINTUNNUSLUVUT 2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut pl. kiinteistövero Kiinteistövero Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot (sisältäen eläke- ja henkilöstösivukulut) Tilikauden tulos Taseen loppusumma Bruttoinvestoinnit Tutkimus- ja kehitystoiminta 37,4 MEUR 15,8 MEUR 41,0 MEUR 18,1 MEUR 5,9 MEUR 0,6 MEUR 452,4 MEUR 14,4 MEUR 0,1 MEUR Omavaraisuusaste 16,6 % RAHAVIRRAT KESKEISILLE SIDOSRYHMILLE ( ) 2010 2014 2010 2011 2012 2013 2014 Kiinteistöverot 16 963 425 16 835 077 17 211 960 17 241 435 18 138 025 Tuet ja lahjoitukset 51 087 48 141 42 728 51 258 40 656 Osingot 654 299 654 299 654 299 654 299 654 299 Investoinnit 25 417 529 21 514 190 11 817 766 12 594 464 14 394 020 Yhteensä 43 086 340 39 051 707 29 726 753 30 541 456 33 227 000 26
HALLINTO KEMIJOKI OY:N HALLINTO 31.12.2014 Olemme sitoutuneet toiminnassamme hyvään hallintotapaan ja lainsäädännön noudattamiseen. KEMIJOKI-KONSERNIN emoyhtiö on Kemijoki Oy, jonka hallinto- ja toimielimet ovat yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Kemijoki Oy:llä on lisäksi neljä tytäryhtiötä. YHTIÖKOKOUS Kemijoki Oy:n ylintä päätöksentekovaltaa käyttää yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä Rovaniemellä tai Helsingissä. Varsinainen yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista. HALLINTONEUVOSTO Kemijoki Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan hallintoneuvoston keskeisin tehtävä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa sekä antaa hallitukselle ohjeita laajakantoisissa tai periaatteellisesti tärkeissä asioissa. HALLINTONEUVOSTON KOKOONPANO 12.5.2014 Puheenjohtaja: ARI HEIKKINEN, Hallintojohtaja Jäsenet: HEIKKI AUTTO Kansanedustaja (4.11.2014 alkaen) HILKKA HALONEN, Toimitusjohtaja OLLI IMMONEN, Kansanedustaja HARRI JASKARI, Kansanedustaja PAULA LEHTOMÄKI, Kansanedustaja JUHA MÄKELÄ, Lakiasiainjohtaja JOHANNA OJALA-NIEMELÄ, Kansanedustaja TATU RAUHAMÄKI, Toimitusjohtaja ANNE SÄRKILAHTI, Johtaja TIINA TUOMELA, Executive Vice President 27
HALLINTO HALLITUS Kemijoki Oy:n hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä lainsäädännön, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kemijoki Oy:n hallitus valitsee toimitusjohtajan. MATTI RUOTSALA Hallituksen puheenjohtaja Diplomi-insinööri, s. 1956 Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Päätoimi Operatiivinen johtaja, Fortum Oyj Keskeinen työkokemus Johtotehtäviä Fortum-konsernissa KCI Konecranes Oyj, operatiivinen johtaja Oy Valtra Ab, toimitusjohtaja AGCO Corporation, Vice President Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät PKC Group Oyj, hallituksen puheenjohtaja Fortum Power and Heat Oy, hallituksen puheenjohtaja Oy Halton Group Ltd, hallituksen jäsen Teollisuuden Voima Oyj, hallituksen puheenjohtaja Componenta Oyj, hallituksen jäsen TAPIO KORPEINEN Hallituksen varapuheenjohtaja Diplomi-insinööri, MBA, s. 1963 Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Päätoimi Talous- ja rahoitusjohtaja sekä johtaja, UPM Energy Keskeinen työkokemus UPM-Kymmene Oyj, Energia ja sellu -liiketoimintaryhmä, vastaava johtaja UPM-Kymmene Oyj, strategia ja yritysjärjestelyt Jaakko Pöyry Oy, liikkeenjohdon konsultoinnin johtotehtävät Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät Pohjolan Voima Oy, hallituksen puheenjohtaja Teollisuuden Voima Oyj, hallituksen jäsen Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallintoneuvoston jäsen RISTO ANDSTEN Diplomi-insinööri, s. 1961 Hallituksen jäsen vuodesta 2007 Päätoimi Johtaja, Fortum Power and Heat Oy Keskeinen työkokemus Fortum Power and Heat Oy, vesi- ja lämpövoimalaitosten johtotehtävät Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät Fortum Generation AB vesivoimayhtiöt, hallitusjäsenyyksiä ELINA ENGMAN Diplomi-insinööri, s. 1970 Hallituksen jäsen vuodesta 2013 Päätoimi Voimaosakeyhtiö SF, President and CEO Voimaosakeyhtiö SF, Vice President, Business Development Keskeinen työkokemus Kemira Oyj, Vice President, Energy Framatome ANP GmbH (Areva), General Representative Siemens Oy, energialiiketoiminnan johtotehtävät Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät ei ole TAPIO JALONEN Diplomi-insinööri, s. 1958 Hallituksen jäsen vuodesta 2009 Päätoimi Toimitusjohtaja, Rovakaira Oy ja Rovakairan Tuotanto Oy Keskeinen työkokemus Maakunnallisen sähköyhtiön sähkön hankintaan, jakeluun, myyntiin ja hallintoon liittyvät johtotehtävät Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät Lapin Sähkövoima Oy, hallituksen puheenjohtaja Energiapolar Oy, hallituksen puheenjohtaja Energiateollisuus ry, hallituksen jäsen Rovakaira Oy:n ja Rovakairan Tuotanto Oy:n osakkuusyhtiöiden hallitusten jäsenyyksiä PEKKA MANNINEN Diplomi-insinööri, s. 1954 Hallituksen jäsen vuodesta 2012 Päätoimi Toimitusjohtaja, Helen Oy (ent. Helsingin kaupunki, Helsingin Energia) Keskeinen työkokemus Helen Oy (ent. Helsingin kaupunki, Helsingin Energia), johtajatehtävät Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät Teollisuuden Voima Oyj, hallituksen jäsen Energiateollisuus ry, hallituksen jäsen Energiafoorumi ry, hallituksen jäsen EPV Energia Oy, hallituksen jäsen Voimapiha Oy, hallituksen jäsen Suomen Hyötytuuli Oy, hallituksen jäsen Suomen Merituuli Oy, hallituksen puheenjohtaja Suomen Energia-Urakointi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Helen-yhtiöiden hallitusjäsenyyksiä JUKKA OHTOLA KTM, CEFA, s. 1967 Hallituksen jäsen vuodesta 2014 Päätoimi Neuvotteleva virkamies, Valtioneuvoston kanslia, Omistajaohjausosasto Keskeinen työkokemus Kauppa- ja teollisuusministeriö, Omistajapolitiikan yksikkö, ylitarkastaja Rahoitusalan tehtäviä Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät Ekokem Oyj, hallituksen jäsen Meritaito Oy, hallituksen varapuheenjohtaja TILINTARKASTAJA KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT, JHTT Antti Kääriäinen 28