MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS T I L I N P Ä Ä T Ö S 2012

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS T I L I N P Ä Ä T Ö S 2012

1 Sisällysluettelo 1 2 3 4 5 6 TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1 Johdon katsaus... 2 1.1.1 Johdanto... 2 1.1.2 Toimintaympäristö... 2 1.1.3 Ohjaustapa... 3 1.1.4 Organisaatio ja hallinto... 3 1.1.5 Rahoitusrakenne... 3 1.1.6 Osakkuusyhtiöt... 3 1.1.7 Investoinnit... 4 1.1.8 Henkilöstöresurssit... 4 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 7 1.3.1 Maksullisen toiminnan tulos- ja kannattavuus... 8 1.3.2 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 9 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 10 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 10 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 12 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 15 1.6 Konsernin yhteiset asiat... 17 1.7 Tilinpäätösanalyysi... 18 1.7.1 Rahoituksen rakenne... 18 1.7.2 Talousarvion toteutuminen... 18 1.7.3 Tuotto- ja kululaskenta... 18 1.7.4 Tase... 19 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 20 1.9 Arviointien tulokset... 22 1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 22 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUKSEN TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA... 23 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 24 TASE... 25 LIITETIEDOT... 27 ALLEKIRJOITUKSET... 36

2 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus 1.1.1 Johdanto Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu kehittyi edelleen suotuisasti vuonna 2012. Erityisesti Venäjä, mutta myös kaikki muut suuret lähtömaat osoittivat selvää kasvua. Sen sijaan merkittävistä talousongelmista kärsivät Välimeren maat taantuivat. Näistä takaiskuista huolimatta vuosi 2012 oli jälleen kaikkien aikojen ennätysvuosi. Loppuvuonna tehtiin strateginen linjaus keventää panostusta Välimeren maihin ja käyttää resursseja aiempaa enemmän Aasiassa, etenkin Kiinassa ja Japanissa. Vahvistetun strategian mukaisesti jatkettiin määrätietoista panostusta matkailullisen maabrändin markkinointiin. Sitä tukee tuotemarkkinointi. Näiden kahden toimintamuodon nykyistäkin vahvempi integrointi todettiin hyödylliseksi vuoden loppupuolella ja suunnittelu on käynnissä. MEK osallistui Helsinki World Design Capital vuoteen ennen muuta järjestämällä mediavierailuja Helsinkiin. Markkinoinnin tärkein yksittäinen työkalu, korkeatasoinen kansainvälinen verkkopalvelu, saatiin tavoitteen mukaisesti käyttöön toukokuussa 2012 englannin kielellä, ja vuoden loppuun mennessä se oli toiminnassa kaikilla suunnitelluilla yhdeksällä kielellä. Ulkomaanverkosto on vakiintunut. Tyytyväisyys sen palveluihin on kehittynyt selkeästi myönteiseen suuntaan, syksyllä 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan. Kustannussyistä MEK joutuu kuitenkin jatkuvasti arvioimaan ulkomaanverkostoaan. Etenkin maabrändityössä ulkomaanverkoston merkitys on vähäinen. Yksittäisenä onnistumisena voidaan pitää YouTubessa ja Vimeossa näytettyä revontulivideotamme, jonka katsojamäärä kasvoi edelleen vuonna 2012 ja on miltei 2 miljoonaa, mikä on erinomainen tulos. Se herätti huomiota myös kotimaisessa ja kansainvälisessä mediassa. Kansainvälisiä kongresseja on ennakkotiedon mukaan saatu Suomeen vuonna 2012 enemmän kuin koskaan. 1.1.2 Toimintaympäristö Etelä-Euroopan talousongelmat alkoivat näkyä matkailijavirroissa. Perinteisten lentoyhtiöiden vaikeudet jatkuivat, minkä johdosta etenkin jotkin kotimaanlennot harvenivat tai loppuivat kokonaan, eivätkä uudet kilpailijat kyenneet ainakaan kokonaan paikkaamaan vajeita. Kaivosteollisuuden ja matkailusektorin intressiristiriidat alkoivat nostaa loppuvuonna päätään. Elinkeinoministeri asetti laajapohjaisen selvitysryhmän pohtimaan mahdollista toimialojen intressiristiriitaa.

3 1.1.3 Ohjaustapa Suomalainen matkailuelinkeino on yhä haluttomampi osallistumaan rahapanoksilla markkinointikampanjoihin, mikä pakottaa MEKin kehittämään uudenlaisia kampanjaja osallistumismalleja. Keskeistä on kytkeä elinkeino entistäkin voimakkaammin toimenpiteiden suunnitteluun. MEK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen virasto. TEM ja MEK solmivat vuosittain tulossopimuksen, jossa on määritelty tavoitteet toimintavuodelle. MEKin ylimmän johdon muodostavat johtokunta ja ylijohtaja. Vuoden 2011 loppuun voimassa olleen lainsäädännön mukaan johtokunnan on nimittänyt työ- ja elinkeinoministeri, jatkossa valtioneuvosto. Johtokunnan toimikausi on kolmevuotinen. Nykyisen johtokunnan toimikausi on 1.9.2011 31.8.2014. Ylijohtajan nimitti aiemmin tasavallan presidentti, jatkossa valtioneuvosto. Ylijohtaja vahvistaa MEKin työjärjestyksen, jolla määrätään keskuksen sisäisestä tehtävien jaosta ja hallinnosta. 1.1.4 Organisaatio ja hallinto MEKin organisaatio jakaantuu kolmeen osaan; markkinointiin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä hallintoon. Kirjanpito ja maksuliikkeen hoito sekä palkanlaskenta on ulkoistettu Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen Palkeisiin. 1.1.5 Rahoitusrakenne 1.1.6 Osakkuusyhtiöt Talousarviorahoitus muodosti aikaisempien vuosien tapaan MEKin rahoituksesta merkittävimmän osan. Suoraa toimintamenorahoitusta oli 10,361 milj. euroa. Tämän lisäksi vuodelta 2011 oli käytössä siirtomäärärahaa noin miljoona euroa. Vuodelle 2013 siirtyi noin 0,5 milj. euroa. Toimintavuoden lopulla eduskunta myönsi virastolle 1 miljoonan kertaluontoisen määrärahan käytettäväksi markkinointiin Venäjällä vuosina 2013 ja 2014. MEK toteuttaa Outdoors Finland-hanketta, jonka osuus oli 140 000 euroa vuonna 2012. Hanke kuuluu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnalliseen osioon, jota rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (45 %) ja Maa- ja metsätalousministeriöstä (55 %). Hankkeen ensimmäinen vaihe päättyi lokakuun lopussa 2012, mutta hanketta jatkettiin jatkohankkeena 1.10.2012 31.12.2014. Vuonna 2012 MEK aloitti myös Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän matkailun teemaryhmän hallinnoinnin tehtäväkseen. Teemaryhmän projektipäällikköpalvelut hankitaan ostopalveluna Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululta. Hankkeen osuus vuoden 2012 menoista oli noin 48 000 euroa. Maksullisten palveluiden tulot olivat 238 000 euroa. Yhteisrahoitteisten palvelujen tuotot olivat 700 000 euroa. Erillisrahoitettavat hankkeet sisältyvät yhteisrahoitteiseen toimintaan. Rahoitusrakenne on esitetty tarkempina lukuina tilinpäätösanalyysin kappaleessa 1.7.1. MEK on mukana 20 % osuudella yhteispohjoismaisessa Scandinavian Tourism Inc (STI Inc.). yhtiössä, joka toteuttaa markkinointia Yhdysvalloissa. Yhtiö mm. ylläpitää goscandinavia.com internet sivustoa. Islanti on ilmoittanut irtisanoutuvansa yhteistyöstä vuoden 2013 alkupuolella.

4 1.1.7 Investoinnit Vuonna 2012 ei tehty investointeja. Kaluste- ja laitehankinnat toteutettiin leasingjärjestelynä. 1.1.8 Henkilöstöresurssit 1.2 Vaikuttavuus MEKin palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa 36 henkilöä. Henkilötyövuosimäärä oli yhteensä 33,4 mikä pitää sisällään erillisrahoitetun hankkeen 0,9 ja harjoittelijoiden 2,3 henkilötyövuotta. Henkilöstöresurssien tunnuslukuja on esitetty tarkemmin myöhemmin kohdassa 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut MEKille seuraavat tavoitteet vuodelle 2012 (merkitty kursiivilla): Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun määrälliset tavoitteet: Toteuma 2010 Toteuma 2011 Tavoite 1 2012 Toteuma 2012 Ulkomaisesta matkailusta saatavat tulot (ilman kuljetustuloja, milj. euroa) 2 301 2 745 2 354 3 222 Ulkomaisesta matkailusta saatavat tulot (ml. kuljetustulot, milj. euroa) 3 251 3 502 3 424 4 028 2 Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset (1000 vrk) 5 005 5 507 5 660 5 804 Rekisteröimättömät ulkomaiset yöpymiset (1000 vrk) 22 126 24 552 23 520 26 000 2 Suomeen saapuvat yöpyvät matkailijat (milj. hlö) 3 552 4 192 3 947 4 350 2 Suomen markkinaosuus Pohjoismaihin saapuvasta matkailusta (%) 15,6 16,5 16,4 16,6 2 1 Tavoite on alle edellisen vuoden toteuman, koska tavoitteet asetetaan ennen kuin toteumatietoa saadaan. 2 Arvio. Lopulliset luvut saadaan loppukeväällä 2013 Maakuvamarkkinointi Matkailun edistämiskeskuksen tärkein tehtävä on Suomen matkailumaakuvan edistäminen ulkomailla. Tavoitteena on luoda yhtenäinen, omaleimainen ja vetovoimainen matkailumaaprofiili, joka tukee matkailutuotteiden myyntiä. Matkailu-Suomen tunnettuutta lisätään erityisesti modernien humanistien (RISC Monitor tutkimus) keskuudessa. MEK keskittyy matkailumaakuvan markkinoitiin erityisesti seuraavilla markkinoilla: Ranska, Italia ja Kiina. Matkailumaakuvamarkkinointia toteutetaan lisäksi UK:ssa, Espanjassa, Japanissa ja Intiassa. Ranskan ja Italian kampanjat toteuttivat MEKin strategian mukaisesti kyseisissä maissa tehtäviä imagokampanjoita. Kevään imagokampanjan teemana oli Beauty of Silence (Italia) ja Raw of Beauty (Ranska). Italiassa käytettiin edellisenä keväänä Ranskan imagokampanjassa hyvää palautetta saaneen Arno Rafael Minkkisen taide-

5 valokuvia ja Ranskassa vastaavasti Martti Jämsän kuvateoksia. Kampanjamediana keväällä olivat printti, ulkomainonta ja Facebook. Kampanjan totaalikontaktimäärät Italian osalta jakautuivat printille 6 milj., ulkomainonnalle 125 milj., Facebook:lle 5 milj. (uusia tykkäyksiä 23 542 kpl), yhteensä 136 milj.. Ranska puolestaan sai kontakteja printissä 3,5 milj., ulkomainonnassa 76 milj. ja Facebookissa 9,8 milj. (uusia tykkäyksiä 5 206 kpl), yhteensä 89 milj. Syksyn imagokampanjan teemana oli Mad About Arctic. Kampanjan ydin oli henkilökuvissa, joissa suomalaiset ja Suomessa asuvat ulkomaalaiset valottavat suhdettaan Suomen talveen. Videoartikkeleissa esiteltiin Nils-Matti - the reindeer man, Pasi - the husky rider ja Annekreet - the ice water swimmer. Päämediana syksyn kampanjassa oli online, jota tuettiin printillä. Kampanjan totaalikontaktimäärät Italian osalta jakautuivat printille 5,5 milj. ja onlinelle 25,8 milj.. Italian bruttokontaktit yhteensä 31 milj.. Lisäksi uusien Facebook tykkääjien määrä 35 151 kpl. Ranskan osalta printtikampanjan kontaktit olivat 8,4 milj., onlinen kontaktit 22 milj.. Ranska kontaktit yhteensä 30 milj.. Uusien Facebook tykkääjien määrät 7 235 kpl. Kiinassa jatkettiin vuonna 2011 aloitettua bloggausta kahdeksan kuukauden ajan. Blogit julkaistiin viidellä Kiinan suosituimmalla sosiaalisen median kanavilla. Vuoden 2012 aikana tuotettiin 131 artikkelia ja artikkelien yhteydessä ladattiin noin 2 300 valokuvaa. Yhteensä artikkeleita on luettu vuoden 2012 aikana 925 734 kertaa (ja vuodesta 2011 lähtien 1,2 milj. kertaa). Viraaliefekti on myös merkittävä, sillä Baiduhakukoneen mukaan artikkelit on uudelleen julkaistu 634 200 kertaa ja Googleosumia tulee 147 970 kpl. Yhteensä uudelleen julkaisuja on siis 782 170. Tuotemarkkinointi MEK on mukana Lapin imagohankkeessa 900 000 eurolla kolmen vuoden aikana. Kampanjan kokonaisarvo on n. 6 milj. euroa. Tuotemarkkinointia jatketaan erityisesti Venäjällä ja Saksassa. Vuonna 2012 toteutetaan MEK-vetoisia tuotemarkkinointikampanjoita Venäjällä, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Ranskan ja Italian kampanjat toteuttavat MEKin strategian mukaisesti kyseisissä maissa tehtäviä imagokampanjoita. Tavoite on myös saada kampanjoihin partnerirahoitusta vähintään saman verran kuin on MEKin oma panostus. Tavoite partnereilta 700 000 euroa vuonna 2012. Vuonna 2012 toteutetaan seuraavat tuotemarkkinointikampanjat: kesäkampanja Ruotsissa, kesä- ja talvikampanjat Venäjällä, Go Cottage ympärivuotinen kampanja Saksassa ja Sveitsissä, Lakeland kesäkampanja Saksassa, Helsinki, Rannikko&Saaristo -kampanjat Ranskassa ja Italiassa. Lisäksi toteutetaan tuotemediamatkoja. Tavoite: 220 median edustajaa Suomeen tutustumassa vuonna 2012. Näiden osalta partneripanostuksen tavoite 130 000 euroa.

6 Ensisijaisesti uusille ulkomaisille ostajille järjestetään tutustumismatkoja Suomeen. Tavoite on 240 ostajaa. Näihin partnerirahoituksen osuus 50 % eli noin 150 000 euroa. MEK järjestää myös networking ja myyntitilaisuuksia, joihin osallistuvat suomalaiset myyjät ja ulkomaiset ostajat. Näiden osalta tavoite on, että partnerit maksavat ne kokonaan, mutta joka tapauksessa partnerirahoitustavoite näistä on 400 000 euroa. Partnerirahoitukset näistä siten yhteensä 1 380 000 euroa. Vuonna 2012 toteutettiin MEK-vetoisia tuotemarkkinointikampanjoita Venäjällä, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Yhteensä toteutui 12 laajempaa kampanjakokonaisuutta. Tuotekampanjoiden kokonaispanostukset olivat lähes 1,3 miljoonaa euroa (MEKin osuus 655 000 euroa, elinkeinon yli 218 000 euroa ja laajennettuna kampanjarahoituksena 423 000 euroa). Vuonna 2012 toteutettiin seuraavat tuotemarkkinointikampanjat: kesäkampanja Ruotsissa yhdessä kuuden partnerin kanssa, Venäjällä kesä ja talvikampanjat (Pietari ja laskettelu) (kesäkampanjassa mukana 12 partneria, joista kuusi suomalaista ja kuusi venäläistä, Pietarin kampanjassa kolme partneria. Talvikampanja koordinoitu yhdessä SHKY ry:n kanssa), Go Cottage ympärivuotinen mökkikampanja Saksassa yhdessä viiden partnerin kanssa, Lakeland kesäkampanja Saksassa (mukana kaksi partneria) sekä Ranskan ja Italian taktiset kampanjat (kevään kampanjassa mukana kolme ranskalaista ja kuusi italialaista partneria. Syksyllä vastaavasti mukana neljä italialaista ja neljä ranskalaista partneria). Vuonna 2012 tuotemediamatkoille osallistui 152 median edustajaa ja partnerirahoitusta näihin saatiin 243 000 euroa. Ulkomaisten ostajien tutustumismatkoille osallistui 349 ammattilaisvierasta ja partnerit panostivat näihin 420 000 euroa. Networking ja myyntitilaisuuksiin saatiin yhdessä suomalaisten myyjien kanssa 295 ulkomaalaista ostajaa. Lisäksi osallistuimme ammattimessuille. Partnerirahoitusta myyjien osallistumisista kertyi 413 000 euroa. MEK panosti näihin 342 000 euroa. Partnerirahoitus vuonna 2012 oli täten yhteensä 1 718 000 euroa.

7 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus MEKin markkinoinnista vuodesta 2011 alkaen vähintään 50 % tulee suuntautua matkailumaakuvan edistämiseen. Tulossopimuksella seurataan määrärahojen käytön kehittymistä. Määrärahojen jakautuminen tehtävittäin % toteuma 2010 toteuma 2011 tavoite 2012 toteuma 2012 Matkailumaakuvan markkinointi 50 % 53 % 54 % 51 % Matkailumaakuvaa tukeva tuotemarkkinointi 42 % 38 % 38 % 32 % Tuotekehityksen ja tuotteistamisen edistäminen 3 % 5 % 2,5 % 7 % Markkinatiedon hankinta ja välittäminen 5 % 3 % 5,5 % 10 % Menot tehtävittäin (milj.euroa) toteuma 2010 toteuma 2011 toteuma 2012 Matkailumaakuvan markkinointi 4,4 5,3 4,8 Matkailumaakuvaa tukeva tuotemarkkinointi 3,8 4,1 3,1 Tuotekehityksen ja tuotteistamisen edistäminen 0,6 0,9 0,8 Markkinatiedon hankinta ja välittäminen 0,6 0,6 1,1 Hallinto 0,8 1,1 1,2 Yhteensä 10,2 11,9 10,9 Menojen jakautuminen noudattaa asetettua tavoitetta, eli siirtymistä enenevässä määrin matkailumaakuvan markkinointiin. Ydintoiminnoille on laskettu niille suoraan kohdistettujen kulujen lisäksi hallinto jaettuna toteutuneen työajan suhteessa. MEKissä hallintoon kirjataan kaikkien yksiköiden palkat. Hallinnon jakaminen henkilötyövuosien suhteessa antaa parhaimman käsityksen kullekin toiminnolle kuuluvista kuluista. Henkilötyöpanokset (htv) tehtävittäin toteuma 2010 toteuma 2011 toteuma 2012 Matkailumaakuvan markkinointi 9,4 8,8 10,6 Matkailumaakuvaa tukeva tuotemarkkinointi 6,4 8,6 7,6 Tuotekehitys ja tuotteistamisen edistäminen 4,0 4,0 2,7 Markkinatiedon hankkiminen 3,0 2,6 3,5 Johto ja tukipalvelut 7,2 9,3 9,0 Yhteensä 30,0 33,7 33,4 Toiminnan painottuminen enenevässä määrin matkailumaakuvan markkinointiin näkyy henkilötyöpanosten painotuksissa. MEKin työajanseurannan järjestelmä on tarkoitus uudistaa vuoden 2013 alkupuolella vastaamaan paremmin toiminnan nykyistä seurannan tarvetta.

8 1.3.1 Maksullisen toiminnan tulos- ja kannattavuus MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA (1000 euro) TUOTOT 2012 2012 2011 2010 tot. tavoite tot. tot. Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 239 500 791 305 Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 239 500 791 305 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 5 4 2 - henkilöstökustannukset 26 50 74 68 - vuokrat 1 1 0 0 - palvelujen ostot 203 292 706 149 - muut erilliskustannukset 20 50 31 4 Erilliskustannukset yhteensä 250 398 815 223 Käyttöjäämä -11 102-25 82 Osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 30 60 75 121 - poistot 27 40 39 9 - korot 0 2 2 1 - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 57 102 116 131 Kokonaiskustannukset yhteensä 307 500 931 354 Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) -68 0-141 -49 Suuri ero vuosien 2011 ja 2012 välillä johtuu messujen käsittelystä yhteisrahoitteisena toimintana vuoden 2012 alusta lukien.

9 1.3.2 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA (1000 euro) TUOTOT 2012 2012 2011 2010 tot. tavoite tot. tot. Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 48 EU:lta saatu rahoitus 141 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 512 500 321 404 Tuotot yhteensä 701 500 321 404 KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 11 9 3 10 - henkilöstökustannukset 243 200 126 82 - vuokrat 8 6 4 4 - palvelujen ostot 976 500 822 384 - muut erilliskustannukset 36 30 15 7 Erilliskustannukset yhteensä 1273 745 970 487 Käyttöjäämä -573-245 -649-83 Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus - tukitoimintojen kustannukset 989 180 122 146 - poistot 137 70 46 25 - korot 2 2 2 - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1128 252 170 171 Kokonaiskustannukset yhteensä 2 401 997 1140 658 Omarahoitusosuus (tuotot-kustannukset) -1 700-497 -819-254 Omarahoitusosuus, % 71 % 50 % 72 % 39 %

10 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Omat mediat PR & media Tavoitteena on määrän sijasta laatu ts. tavoitteena on saada läpi juttuja matkailu- Suomesta niissä medioissa, jotka tavoittavat Visit Finland:lle sopivaa kohderyhmää. MEK tuo Suomeen kansainvälistä mediaa yksittäisille tutustumismatkoille sekä ryhmämatkoille. Vuonna 2012 kansainvälisiä ryhmämatkoja järjestettiin 8 kpl nojaten strategian mukaisiin teemoihin Wild & Free, Silence, please ja Cultural Beat. Lisäksi järjestettiin eri medioille ns. ad hoc -matkoja eli yksittäisiä toimittajavierailuita. 2012 ryhmät pax Ad hoc mediamatkat 85 161 Imagomatkat 8 70 Yhteensä 93 231 PR-toiminnot hoidettiin MEKin oman henkilöstön sekä ulkomaisen prtoimistoverkoston avulla. Näihin toimintoihin sisältyi uutiskirjeiden ja lehdistötiedotteiden tekemistä ja jakelua sekä kansainvälisen median kutsumista Suomeen. Tiedotteet ja mediamatkat tukivat imagomarkkinointia ja noudattivat brändiviestinnän linjauksia. Mediakenttä on parhaillaan murroksessa. Sosiaalisen median käytön yleistyttyä viestit mediassa leviävät laajemmalle kuin perinteisen median kautta on mahdollista. Uuden median lähettiläät eli bloggaajat ovat oleellinen osa nykypäivän mediaa ja näkyvässä roolissa myös MEKin mediatyössä. Vuonna 2012 aloitettiin sekä online- että printtimedian seuranta. Mediaseurannan tarkoituksena on tarkastella mediatyön tuloksia ja artikkeleiden laatua. Yleisesti ottaen Suomesta kirjoitetut matkailuun liittyvät artikkelit ovat positiivisia. MEKin järjestämien imagomatkojen tuloksena kirjoitetut artikkelit ovat pitkälti sen mukaisia, mitä ohjelman sisällöllä on tavoiteltu. On line mediat Tavoitteena on kuluttajia hyvin palveleva elämyksellinen sisältö kaikissa VF medioissa. toteuma 2010 toteuma 2011 tavoite 2012 toteuma 2012 On line -mediat www.visitfinland.com, kävijää/kk 84 000 100 000 120 000 126 000 1 I wish I was in Finland -Facebook, fania 17 000 35 000 40 000 140 000 OurFinland -twitter, seuraajaa 1 250 3 300 3 800 7 100 1 uudistettu verkkopalvelu www.visitfinland.com avattiin 15.5.2012 joten analytiikka on ajalta 1.6.-31.12.2012. Tulokset kaikkien on line-kanavien osalta olivat erinomaiset.

11 Kuvapankki Tavoitteena vuonna 2012 on laadun ja sitä myötä käytön kasvattaminen. Vuoden 2012 aikana luodaan mittaristo latauksille (oma mediapankki, Flickr, YouTube sekä muut kanavat) Visit Finland hankkii ja jakelee mediapankin kautta erittäin laadukkaita kuvia ja videoita Suomesta. Tavoitteena on, että mediapankin laadukas sisältö leviää mahdollisimman laajalle. Kuvien lataamisia 50 000 / vuosi. Videoiden lataamisia 10 000 / vuosi. Vuosittainen kasvu 10%. toteuma 2010 toteuma 2011 tavoite 2012 toteuma 2012 1 Kongressien määrä Suomessa 416 417 400 564 Suomessa vierailleiden kongressivieraiden määrä 61 371 59 390 60 000 72 099 1 Lopullinen luku saadaan huhtikuussa 2013 Suomen tavoite on edelleen pysyä 20 suosituimman kongressimaan joukossa. Kongressivuodesta 2012 on tulossa ennätysvuosi. Suomen uskotaan säilyttävän vahvan asemansa kongressimaana myös jatkossa. Haasteena Suomeen suunnitteilla olevissa suurissa kongresseissa on majoituskapasiteetin riittävyys. Tällä hetkellä Suomessa pystytään isännöimään suurimmillaan n. 9 000 osallistujan kongressi. Suurin osa kongresseista on kooltaan 150 500 osanottajaa, mikä on Suomelle ideaali koko. Kansainväliset tilastot kongressimaiden suosituimmuudesta julkaistaan kesäkuussa 2013. Laatutonnivalmennuksen käyneet yritykset toteuma toteuma tavoite toteuma 2010 2011 2012 2012 739 773 830 805 MEKin kampanjoissa vaaditaan, että mukana olevat yritykset ovat mukana Laatutonnissa tai jossain muussa yleisessä laatujärjestelmässä. Vuonna 2012 tavoitteesta jäätiin jonkin verran. Markkinoilla on kilpailevia laadunkehittämistuotteita ja suuremmilla yrityksillä on omat laadunkehitys- ja laadunseurantatyökalunsa. Vuosi oli taloudellisesti tiukka matkailualan pkyrityksille ja kaikki ylimääräiset kulut pyrittiin karsimaan. Yrityksillä ei ollut käytettävissä resursseja ydintoiminnan ulkopuolelle. Tieto siitä, että Laatutonni-laadunkehittämisohjelmaa uudistetaan sekä verkkototeutuksen että moduloinnin osalta on myös saanut yrityksiä siirtämään osallistumispäätöstään siihen asti, kunnes uudistukset ovat valmiita ja käytössä. Jatkossa odotetaan uusia Laatutonni-yrityksiä n. 50 vuosittain.

12 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 1.4.2.1 Laadun parantaminen toteuma toteuma tavoite toteuma 2010 2011 2012 2012 Ulkoinen asiakastyytyväisyys 3,0 3,1 3,2 3,2 Tutkimustoiminta markkinatiedon analysointi ja välittäminen 3,7 3,5 3,6 3,8 Tuotekehitystoiminta osallistuvien tahojen tyytyväisyys MEKin tuotekehitystoimintaan 3,1 3,2 3,3 3,2 Markkinointitoimenpiteet Tyytyväisyys markkinointitoimenpiteisiin kokonaisuutena 3,1 3,2 3,1 Ulkomaisten edustajien toiminta VisitFinland edustajille annettu arvosana 3,2 3,2 3,7 Lähde: Addvalue palvelukuva -tutkimus Yleisesti tyytyväisyys MEKin toimintaan on kehittynyt positiiviseen suuntaan viimeisten parin vuoden aikana. MEKin toimintaa pidetään myös entistä tärkeämpänä. 84 % asiakastyytyväisyystutkimukseen vastanneista matkailualan yrityksistä pitää MEKin toimintaa vähintään kohtalaisen tärkeänä ja 63 % tärkeänä tai erittäin tärkeänä. MEKin vahvuudet ovat luotettavuudessa sekä ammattitaitoisessa palvelussa. Luovuudessa ja aktiivisuudessa toimintaa pitäisi edelleen kehittää, vaikkakin niissäkin toiminnan katsotaan parantuneen viime vuodesta. MEKin kanssa eniten yhteistyötä tekevät asiakkaat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä MEKin toimintaan. Suosituimpia markkinointitoimenpiteitä ovat olleet MEKin järjestämät myyntitilaisuudet ja tapahtumat sekä toimittajille ja matkanjärjestäjille järjestettävät tutustumismatkat Suomeen. Näihin toimenpiteisiin ollaan myös tyytyväisimpiä. Yli 70 % asiakkaista on hyödyntänyt MEKin tuottamaa markkinatietoa. Tyytyväisyys tutkimustoimintaan ja sen hyödyllisyyteen on myös selvästi kasvanut vuoden takaisesta mittauksesta. Tyytyväisyys tuotekehitystoimintaan keskimäärin pysyi edellisen vuoden tasolla, vaikkakin kriittisesti tuotekehitystoimintaan suhtautuvien osuus on vuosi vuodelta laskenut. Ulkomailla toimivien VisitFinland edustajien työn arvostus on selvästi noussut aikaisemmista mittauksista. Heidän tehtävistään tärkeimmiksi koetaan kohdemaan jakelukanavien kontaktointi ja selvitykset sekä yhteisten markkinointitoimenpiteiden organisointi paikallisten kumppaneiden kanssa ko. maissa. MEKin sisäistä EFQM-mallin mukaista laadunkehittämistyötä jatkettiin vuoden 2012 aikana. Lähtötaso määriteltiin syksyn aikana toteutetulla itsearvioinnilla. Itsearvioinnin tulokset asettautuivat samalle tasolle kuin vuonna 2004, jolloin työ edellisen kerran tehtiin. Arvioinnin pohjalta laadittiin Laatusuunnitelma, jossa tärkeimmät kehityskohteet listattiin ja aikataulutettiin.

13 1.4.2.2 Tutkimus ja kehittämistoiminta Tuotekehitystoiminta MEKin tuotekehitystoiminnan tarkoituksena on toimia valtakunnantason koordinoijana matkailun teemakohtaisessa kehittämisessä ja edistää tuotteiden vientikelpoisuutta. Tehtäväkokonaisuuksia tässä työssä ovat teemakohtaisten kehittämisstrategioiden luominen ja jalkautus elinkeinon piiriin, katto-ohjelmien valmistelu ja hallinnointi, markkinatiedon jakelu sekä yhteistyön koordinointi eri toimijoiden välillä. Vuonna 2009 alkanut MEKin hallinnoima kesäaktiviteettien valtakunnallisen kehittämisen katto-ohjelma, Outdoors Finland (OF), päättyi 31.10.2012. Ohjelman päättyessä koordinoinnin piirissä oli 45 alueellista kesäaktiviteettihanketta ja ohjelman aikana tavoitettiin peräti 88 pienempää hanketta erilaisilla toimenpiteillä. OF katto-ohjelman puitteissa järjestettiin vuoden 2012 aikana kolme valtakunnallista seminaaria, joissa oli yhteensä n.200 osallistujaa. Lisäksi OF -hanke oli mukana järjestämässä kahta kansainvälistä myyntitapahtumaa, joissa aktiviteettituotteita esiteltiin ulkomaisille matkanjärjestäjille. Marraskuun 2012 alusta käynnistyi OF -katto-ohjelman jatkohanke, joka jatkaa saumattomasti ensimmäisen vaiheen aikana tehtyä kehitystyötä. Outdoors Finland II -jatkohankkeen (2012-2014) yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on lisätä aktiviteettituotteiden näkyvyyttä kansainvälisissä jakelu- ja markkinointikanavissa. Kulttuurimatkailun valtakunnallinen katto-ohjelma, Culture Finland (CF), jatkoi v. 2011 aloitettua työtä. Vuoden 2012 lopussa ohjelma koordinoi jo 55 kulttuurimatkailua kehittävää valtakunnallista ja alueellista hanketta. CF ohjelmaa ja sen toimenpiteitä esiteltiin 26 tilaisuudessa ympäri Suomen ja niissä tavoitettiin yhteensä n. 930 kuulijaa. Lisäksi MEK tapasi useita alueorganisaatioita kevään aikana toteutetun aluekierroksen aikana. MEKin tuotekehitystiimin edustajat keskustelivat 19 alueen tuotekehityksestä vastaavien henkilöiden kanssa alueen kärkituotteista sekä tärkeimmistä kehityshankkeista. Näissä tilaisuuksissa oli mukana myöskin useita matkailuyrittäjiä. Tuotekehitystiimin henkilöt osallistuivat asiantuntijaesiintyjinä 69 tilaisuuteen sekä olivat 22 eri teemaan liittyvän työ- ja ohjausryhmän jäseniä. Tutkimustoiminta Tilastokeskuksen kanssa yhteistyönä tuotettavaa Rajahaastattelututkimusta jatkettiin vielä vuonna 2012, mutta tutkimus lopetettiin v. 2012 lopussa taloudellisista syistä johtuen. Vuoden 2012 aikana valmistui koko vuotta 2011 koskeva raportti, kesäkauden tilastot sekä yksityiskohtaiset maakohtaiset raportit. Vuonna 2012 jatkettiin myös useiden tilastollisten vertailujen tekemistä matkailun kehityksestä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Vuoden 2012 merkittävin tutkimushanke oli kuudessa Euroopan maassa (UK, Saksa, Ranska, Hollanti, Espanja ja Italia) toteutettu kohderyhmätutkimus. Suomen matkailumarkkinoinnin pääkohderyhmä on asenteiden ja arvojen perusteella määritelty, Moderneiksi humanisteiksi kutsuttu joukko. Tutkimuksella testattiin kohderyhmän kiinnostus Suomea kohtaan sekä matkailupäätöksenteossa ratkaisevat motiivit ja tarpeet. Laajasta aineistosta pystyttiin erottelemaan viisi toisistaan selvästi poikkeavaa segmenttiä, joiden ansiosta niin tuotteistamista kuin markkinointia pystytään jatkossa kohdentamaan entistä tarkemmin kaikkein potentiaalisimpiin kohderyhmiin. Kohderyhmätutkimuksen tuloksia jalkautettiin elinkeinon käyttöön lukuisissa tilaisuuksissa ympäri maan ja sen ympäriltä tullaan vielä vuoden 2013 aikana järjestämään tuotekehitystyöpajoja eri alueiden ja yritysten kanssa.

14 Culture Finland katto-ohjelman puitteissa teetettiin laajat kulttuurituotteiden myyntiin ja markkinointiin erikoistuneiden sähköisten jakelukanavien kartoitukset neljässä maassa. Lisäksi hanke teetti selvityksiä ja kartoituksia mm. kulttuurimatkailun kehittämiseen käytettävistä rahoituskanavista sekä Euroopan unionin matkailu- ja kulttuuripoliittisista linjauksista, ohjelmista ja hankkeista. Ohjelma tuotti myös opaskirjan kulttuurimatkailutuotteen tuotteistamisesta. Outdoors Finland ohjelman puitteissa tuotettiin ohjelmapalveluita tuottavien yritysten avuksi opaskirja aktiviteettien tarjontaan perustuvan liiketoiminnan ansaintalogiikasta. MEKin tuotekehitys- ja tutkimustoiminnan suoritteet: Aihe Määrä Määrä Määrä 2010 2011 2012 Hallinnoitavat katto-ohjelmat (OF, CF) 1 2 2 Valmisteltavat katto-ohjelmat 2 1 1 Teemakohtaiset seminaarit 3 5 4 Alueelliset kehittäjätapaamiset 2 2 3 Työryhmäjäsenyydet 9 15 22 Asiantuntijaesitykset 20 38 69 Tutkimukset ja selvitykset 10 6 7 1.4.2.3 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistä yhteistyötä harjoitettiin edellisvuosien tapaan viiden Pohjoismaan kesken Yhdysvalloissa, missä Pohjoismailla on yhteinen markkinointiyhtiö STI Inc. Islanti on ilmoittanut irtisanoutuvansa yhteistyöstä 2013 alkupuolella. MEK on jäsen European Travel Commissionissa. Jaakko Lehtonen oli ETC:n hallituksen jäsen vuonna 2011. MEK erosi Baltic Sea Tourist Commissionista BTC:stä vuonna 2012, koska BTC:n toiminnalla ei ollut merkitystä Suomeen suuntautuvan matkailun kehittymisessä, eikä siihen niin muodoin ole tarkoituksenmukaista käyttää resursseja. MEKille ehdotetaan silloin tällöin yhteistyötä matkailuasioissa joidenkin maiden kanssa, mutta emme ole lähteneet niihin, koska perusintressit ovat yleensä vastakkaisia: MEK haluaa kyseisestä maasta matkailijoita Suomeen ja he haluavat suomalaisia omaan maahansa.

15 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstökulut toteuma toteuma toteuma 2010 2011 2012 2 049 682 2 191 676 2 152 958 2010 2011 2012 toteuma toteuma tavoite 1 toteuma Henkilötyövuosien kehitys - Henkilötyövuodet 30 33,7 2 33 33,4 3 Työhyvinvointi - Sairauspoissaolopäivät/htv 12,1 7,2 5,5 6 - lyhytaikaiset (1-3 päivää) sairauspoissaolot 3,6 3,3 3,5 4 - työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 0 0 0 - työterveyshuollon kustannus/htv 967 933 883 - työterveyhuollon kustannukset yhteensä 29 016 31 436 29 523 Organisaation osaaminen kasvaa - koulutuskustannus/htv 661 4 623 4 1 001 - koulutuspäivät/htv 1,7 4 2,8 4 4,8 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva - sisäinen työnantajakuva 3,1 3,2 3,3 3,3 - lähtövaihtuvuus, % 10 12 10 12 - työhakemukset/avoin paikka 47 75 80 73 - kokonaistyötyytyväisyys 3,3 3,5 3,8 3,4 - johtaminen 3,0 3,4 3,5 3,3 Henkilöstön määrä ja rakenne vuoden lopussa - henkilöstön määrä 35 33 36 - henkilötyövuodet 30 33,7 2 33 33,4 3 - vakinaisessa palvelusuhteessa 29 29 33 - määräaikaisessa palvelusuhteessa 6 4 3 - osa-aikaeläkkeellä 1 1 2 - keski-ikä 48 46 46 - naiset % 77 76 79 - miehet % 23 24 21 1 Tavoitteet TEMin ja MEKin välisestä tulossopimuksesta vuodelle 2012 2 sis. 0,96 htv erillisrahoituksella ja 2,2 htv harjoittelijoita 3 sis. 0,90 htv erillisrahoituksella ja 2,3 htv harjoittelijoita 4 Koulutustiedoista on vuosina 2010 ja 2011 puuttuneet talon yhteiset tietojärjestelmä yms. koulutukset, jotka ovat sisältyneet järjestelmien hankintamenoon MEKin henkilötyövuosikertymä pysyi hyvin tavoitteen puitteissa. Sairauspoissaolot laskivat edellisistä vuosista, mutta ovat yhä hiukan tavoitetta korkeammat. Edellisien vuosien sairauspoissaoloissa näkyi muutaman yksittäisen pidemmän sairausloman vaikutus. Työterveyshuollon kustannukset ovat myös laskeneet edellisestä vuodesta.

16 Koulutuksen määrä on kasvanut vuonna 2012 runsaasti. Osin tämä johtuu siitä, että vuosien 2010 ja 2011 luvuissa ei ole mukana sellaisia järjestelmäkoulutuksia, joissa koulutus on sisältynyt järjestelmän hankintaan. Nämä koulutukset on vuonna 2012 laskettu mukaan sekä käytettynä rahana että työaikana. Yhteisiä koulutuksia oli vuoden 2012 aikana myös hiukan enemmän kuin edellisinä vuosina johtuen uusien järjestelmien käyttöönotoista. MEK oli edelleen kiinnostava työnantaja. Vuoden 2012 aikana oli avoinna 5 työpaikkaa. Niihin tuli keskimäärin 72,8 hakemusta. Avoimia harjoittelijahakemuksia tulee virastoon jatkuvasti useita viikossa matkailualan opiskelijoilta. Lähtövaihtuvuus oli 12 % eli neljä henkilöä. Näistä kaksi jäi eläkkeelle. Kaksi lähti toiseen työpaikkaan. Työtyytyväisyyttä mitattiin aiempien vuosien tapaan VMBaro mittauksella. Tyytyväisyys oli suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, joiltain osin tulokset olivat hieman laskeneet. Kyselyn vastausprosentti oli melko matala (52 %) ja siihen yritetään vaikuttaa tulevana vuonna. Ikäjakauma ja koulutusaste vuoden lopussa palveluksessa olevasta henkilöstöstä 2010 2011 2012 Ikä Hlö % Hlö % Hlö % 15-24 0 0 0 0 % 2 6 % 25-34 4 11 % 7 21 % 6 17 % 35-44 8 23 % 8 24 % 6 17 % 45-54 10 29 % 9 27 % 13 36 % 55-64 13 37 % 9 27 % 9 25 % 65-0 0 % 0 0 % 0 0 % Yhteensä 35 100 % 33 100 % 36 100 % 2010 2011 2012 Koulutusaste Hlö % Hlö % Hlö % Yleissivistävä 0 0 % 0 0 % 0 0 % Keskiaste 8 23 % 6 18 % 6 17 % Alin korkea-aste 7 20 % 6 18 % 9 25 % Al. korkeak.aste 7 20 % 9 27 % 10 28 % Yl. korkeak.aste 13 37 % 12 36 % 11 31 % Tutkija-aste 0 0 % 0 0 % 0 0 % Yhteensä 35 100 % 33 100 % 36 100 %

17 1.6 Konsernin yhteiset asiat Energiatehokkuussuunnitelman laadinta Matkailun edistämiskeskus laatii energiatehokkuussuunnitelman vuoden 2012 loppuun mennessä valtioneuvoston energiatehokkuustoimenpiteitä koskevan periaatepäätöksen (4.2.2010) mukaisesti. Energiatehokkuussuunnitelma on laadittu vuoden 2012 lopussa. MEKillä on Green Office sertifikaatti. Tietohallinto Matkailun edistämiskeskus edistää yhteentoimivuutta tietohallintolain mukaisesti, noudattaa TEM-konsernin yhteistä hankehallintamenettelyä sekä osallistuu TEMkonsernin sähköisen hallinnon kehittämiseen palvelutoiminnan ja IT-johtoryhmien linjausten mukaisesti MEK on osallistunut TEMin hallinnonalan it-koordinaatioryhmän Hitkon toimintaan, noudattanut yhteistä hankehallintamenettelyä sekä sähköisen hallinnon kehittämiseen linjausten mukaisesti. Palvelustrategia Matkailun edistämiskeskus kehittää palvelujaan TEM-konsernin palvelustrategian mukaisesti ottaen huomioon konsernin palvelutoiminnan ja IT-johtoryhmien linjaukset. Palveluita on keskitetty ostopalveluiksi ja kaikki mahdollisesti hankittavissa olevat palvelut hankitaan konsernin sisältä. Henkiset voimavarat TEM-konsernin tulevaisuuden työelämä 2015 hankkeessa määriteltiin tavoitetila työssä toimimisesta ja johtamisesta, joka tulee ottaa huomioon yksikön toiminnassa. Tavoitetila on otettu huomioon Matkailun edistämiskeskuksen tulossopimuksessa henkisten voimavarojen mittareissa. Uusien mittareiden osalta tuotetaan toteumatiedot vuodelta 2012. Henkisten voimavarojen mittarit on käsitelty luvussa 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. Tietoturva Matkailun edistämiskeskuksessa toteutetaan vuonna 2011 laaditun tietoturvallisuuden kehittämissuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Tietohallinto on aloittanut vuoden 2012 alusta osallistumisen Valtion IT Palvelukeskuksen järjestämään tietoturvatyöpajoihin, joiden tähtäimessä on saavuttaa tietoturvan perustaso syyskuuhun 2013 mennessä Tietohallintolain tietoturva-asetuksen mukaisesti. Tietoturvatyöpajat ovat paljastaneet useita puutteita dokumentoinnissa. Dokumentointia on parannettu ja järjestelmällisesti tehostettu vuoden 2012 aikana. Naisten ja miesten tasa-arvo Matkailun edistämiskeskuksen tulee edistää naisten ja miesten tasa-arvoa toiminnoissa kuten asiakaspalvelu, viestintä ja henkilöstöpolitiikka. MEKin henkilökunnasta naisten osuus kasvoi hieman vuonna 2012. Vapautuviin tehtäviin palkataan aina sopivin hakija sukupuolesta riippumatta.

18 1.7 Tilinpäätösanalyysi Tilinpäätös on laadittu samoin periaattein kuin aikaisempina vuosina. 1.7.1 Rahoituksen rakenne 1.7.2 Talousarvion toteutuminen Vuoden 2012 valtion talousarviossa on MEKin menomomentille myönnetty määrärahaa lisäyksineen 10 361 000 euroa, kun edellisenä vuonna oli 10 307 000 euroa. Vuodelle 2012 siirtyi edelliseltä vuodelta 1 000 321,27 euroa. Vuoden 2012 määrärahasta 32.20.07 siirtyi 531 877,75 euroa vuodelle 2013. 1.7.3 Tuotto- ja kululaskenta 2010 2011 2012 euro % euro % euro % Valtion talousarviorahoitus 9 793 000 75,1 % 10 307 000 73 % 10 361 000 84 % Siirtomäärärahat 2 373 955 18,2 % 2 626 541 19 % 1 000 321 8 % Maksullisten palvelujen tulot 305 041 2,3 % 790 915 6 % 238 721 2 % Muun toiminnan tuotot 376 876 2,9 % 310 947 2 % 700 650 6 % Yhteensä 13 036 321 100,0 % 14 038 491 100 % 12 300 692 100 % Toiminnan tuotot pienenivät vuonna 2012. Erot yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan tuottojen välillä selittyvät osin kirjauskäytännön muutoksella. Messut kirjattiin vuoden 2012 alusta alkaen yhteisrahoitteiseksi toiminnaksi, kun ne oli vuoden 2011 loppuun asti kirjattu maksullisena toimintana. Toiminnan tuotot pienenivät kuitenkin myös kokonaisuutena. Toiminnan kiinnostavuuden parantamiseksi elinkeinoa on päätetty ottaa enemmän mukaan jo toimenpiteiden suunnitteluvaiheeseen. Toiminnan kulut pysyivät samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Ostot kasvoivat hiukan edellisestä vuodesta. Palvelujen ostot olivat vuonna 2012 edellisvuotta pienemmät. Suunnitelmasta poikkeavat poistot johtuvat suurimmalta osin vanhan visitfinland.com portaalin alaskirjauksesta. Vanhasta portaalista oli vielä vuonna 2012 poistamatonta arvoa taseessa. Uusi verkkopalvelu otettiin käyttöön toukokuussa 2012 ja se korvasi vanhan portaalin kokonaan. Myös joitain muita vanhoja itse tehtyjä atk-ohjelmia oli vielä poistamatta ja nämä ohjelmat ovat niin ikään poistettu tai poistumassa käytöstä kokonaan. Uutta verkkopalvelua ei ole aktivoitu, koska se on hankittu SaaS periaatteella (Software as a Service). Palvelimet ja kapasiteetti hankitaan pilvipalveluina tarpeen mukaan ja niistä maksetaan kuukausittain käytön mukaan. Verkkopalvelun ohjelmisto on ilmainen ja vapaan lähdekoodin järjestelmään perustuva ja vain sen muokkaamisesta MEKin tarpeisiin maksettiin. Nämä muutokset olivat pienehköjä lähinnä ulkoasua ja joitain toiminnallisuuksia koskevia. Käyttöönotossa ei ollut selkeästi hankintamenoksi tulkittavaa osaa, koska suurin osa kuluista oli samankaltaisia, kuin jatkossa syntyy palvelun päivittämisestä jatkuvasti.

19 1.7.4 Tase Saamisten määrä on pienempi kuin edellisen vuoden tilinpäätöksessä. Tämä johtuu siitä, että erillisrahoitettavien hankkeiden rahoitushakemukset saatiin aikaisemmin ELY-keskuksiin ja vuoden vaihteessa oli saamatta ainoastaan hankkeiden vuodelle 2012 kuuluvat osuudet.

20 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Matkailun edistämiskeskuksen johto on valtion talousarviosta annetun lain 24 b :n mukaisesti vastuussa viraston sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että viraston toiminta on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, toimintaan liittyvä raportointi on luotettavaa ja toiminnassa noudatetaan lakeja ja muita säädöksiä. Sisäisen valvonnan vahvistuslausuman valmistelussa on käytetty valtiovarainministeriön antamaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suppeaa arviointikehikkoa. Sisäisen valvonnan luonteesta johtuen sen avulla ei voida saavuttaa täyttä varmuutta yllä mainittujen tavoitteiden saavuttamisesta. MEKissä on aikaisempien vuosien tapaan toteutettu sisäistä tarkastusta oman henkilökunnan voimin. Sisäistä tarkastusta ja valvontaa on suoritettu toimintaohjein ja vahvistetun vuosisuunnitelman mukaisesti. Oman henkilökunnan toimesta on arviointia suoritettu alueilla, joissa henkilöt ovat riippumattomia mutta asiantuntevia. Heidän tarkastusraporteissaan on esitetty toteuttamiskelpoisia parannuksia toimintaohjeistuksiin ja sisäisen laatutyön aloittamista perustuen systemaattisen malliin. MEK solmi vuonna 2012 Audiator Oy:n kanssa kaksivuotisen sopimuksen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan kehittämiseksi. Uudistettu riskienhallintapolitiikka ja riskienhallinnan arviointiohjelma ovat luonnosvaiheessa. Nämä dokumentit käsitellään johtokunnassa kevään 2013 aikana. Uuden menettelyn mukainen riskienarviointi tehtiin syksyllä 2012 Audiatorin asiantuntijoiden ohjauksella elinkeinoyhteistyöstä. Audiatorin tarkastajat tekivät myös perinteisenä sisäisenä tarkastuksena kampanjasopimusten tarkastuksen. Riskiarviointiprosessissa tunnistettiin monia riskejä, mutta arvion mukaan näistä suurin osa on hallinnassa. Keskeisimmiksi epäkohdiksi nousivat sopimusmenettelyihin liittyvät seikat kuten sopimusprosessin toimivuus, yhteistyökumppaneiden saaminen mukaan toimenpiteisiin jne. Pienessä virastossa myös varahenkilöjärjestelyt muodostavat aina riskin. Kampanjasopimusten sisäisessä tarkastuksessa tuli myös esiin seikkoja, jotka tullaan jatkossa huomioimaan sopimusprosessissa. Sisäisen valvonnan arviointikehikon mukaisten arviointialueiden suhteen voidaan todeta seuraavaa: Toimintakulttuuri, Organisaatiorakenne ja resurssit: Viraston toimintakulttuuri on asianmukaista ja kehittymistä tukevaa. Organisaatio on selkeä. Toiminta on vastuutettu kattavasti ja toimenkuvat käydään läpi vuosittain. Viraston kehys sekä budjettirahoituksen että henkilötyövuosien suhteen on pysynyt viime vuosien tasolla. Osaamispuutteisiin reagoidaan vuosittain tehtävällä koulutussuunnitelmalla. Toimitilat ja laitteet ovat tarkoituksenmukaiset. Riskienhallintamenettelyt: Riskienhallintaprosessin uudistusprosessi on aloitettu vuoden 2012 aikana ja se on vielä kesken. Prosessiin liittyvää dokumentaatiota valmistellaan alkuvuonna 2013. Kehittämiskohteita on tunnistettu. Riskienhallinta tulee jatkossa sisältämään koko toiminnan kattavan rullaavan järjestelmän sekä vuosittain ulkoisella tarkastajalla teetettävät sisäiset tarkastukset. Kontrollit: Viraston raportoi virallisia kanavia käyttäen kahdesti vuodessa toiminnastaan työ- ja elinkeinoministeriölle. Tiheämpää yhteydenpitoa käydään tulosohjauksesta vastaavan virkamiehen sekä johtokunnan kanssa. Sisäisistä prosesseista kerätään tietoa poikkeamista ja näistä raportoidaan säännöllisesti johdolle.

Tiedonkulku: Sisäistä tiedottamista on pyritty kehittämään mm. vuoden 2012 alussa käyttöön otetulla uudistetulla intranetilla, joka toimii myös dokumenttien tallennuspaikkana. 21

22 1.9 Arviointien tulokset Työ- ja elinkeinoministeriö teetti vuonna 2012 ulkopuolisella konsultilla selvityksen valtion matkailuun suunnattujen markkinointipanostusten tehosta. Selvityksen tavoitteina oli MEKin kautta kulkevien markkinointipanostusten tehoa sekä arvioida millä mittareilla MEKin toiminnan tehokkuutta voitaisiin paremmin mitata. Arvioinnissa ei otettu kantaa sisäiseen organisoitumiseen, johtamiseen, tyytyväisyyteen eikä vastaaviin sisäisiin seikkoihin. Konsulttityössä myös vertailtiin MEKiä Irlannin, Itävallan ja Ruotsin vastaaviin organisaatioihin ja niiden valtiolta ja yksityissektorilta saamiin rahapanoksiin. MEK selviytyi vertailusta varsin hyvin, eikä konsulttityössä nostettu esille merkittäviä, selvää kehittämistä vaativia asioita. Selvityksen tekijät myös haastattelivat matkailuelinkeinon edustajia kotimaassa ja hyvin niukasti myös ulkomailla. Kotimaassa tyytyväisyys todettiin kohtuullisen hyväksi. Suuret toimijat ja paljon MEKin kanssa yhteistyötä tekevät tahot arvostivat MEKiä korkeammalle kuin pienet ja harvoin yhteistyössä olevat. Merkittävin kritiikin aihe oli MEKille valtiolta myönnettävien määrärahojen pienuus, minkä johdosta markkinointitoimenpiteet eivät ole niin vahvoja kuin olisi toivottavaa. Myös ulkomaiset matkanjärjestäjät pitivät MEKin toimintaa sinänsä oikean suuntaisena mutta riittämättömänä. Selvityksessä myös suositettiin MEKin toiminnan mittaamiselle mittareita, joista kuitenkin pääosa joko on tai on aikanaan ollut käytössä, muutaman ollessa mahdoton toteuttaa. MEKin johtokunnassa käsiteltiin ehdotetut mittarit ja valittiin niistä tarkoituksenmukaisimmat. 1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Toiminnassa ei havaittu väärinkäytöksiä.

23 2 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUKSEN TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Matkailun edistämiskeskuksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2012 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 96 024,58 85 429 85 428,53 0,00 100 11.04.01. Arvonlisävero 96 024,58 85 429 85 428,53 0,00 100 Tuloarviotilit yhteensä 96 024,58 85 428,53 85 428,53 0,00 100,00 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 (TA + LTA:t) Talousarvion 2012 määrärahojen käyttö vuonna 2012 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2012 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2012 Käyttö vuonna 2012 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 11 681 187,77 11 708 339 11 176 461,49 531 877,75 11 708 339,24 0,00 1 000 321,27 11 361 321,27 10 829 443,52 531 877,75 32.01.29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 1 374 187,77 1 347 339 1 347 339,24 1 347 339,24 0,00 32.20.07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (S2V) 10 307 000,00 10 361 000 9 829 122,25 531 877,75 10 361 000,00 0,00 1 000 321,27 11 361 321,27 10 829 443,52 531 877,75 Määrärahatilit yhteensä 11 681 187,77 11 708 339,24 11 176 461,49 531 877,75 11 708 339,24 0,00 1 000 321,27 11 361 321,27 10 829 443,52 531 877,75

24 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA MATKAILUN EDISTÄMISKESKUKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.2012-31.12.2012 1.1.2011-31.12.2011 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 238 721,10 790 914,58 Muut toiminnan tuotot 700 650,43 939 371,53 310 946,76 1 101 861,34 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 90 642,65 78 354,10 Henkilöstökulut 2 152 957,64 2 191 675,97 Vuokrat 334 965,68 334 802,52 Palvelujen ostot 8 531 333,18 9 829 647,78 Muut kulut 652 635,89 625 011,75 Poistot 1 418 782,73-13 181 317,77 649 438,76-13 708 930,88 JÄÄMÄ I -12 241 946,24-12 607 069,54 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoituskulut -87,23-87,23 0,00 0,00 JÄÄMÄ II -12 242 033,47-12 607 069,54 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 85 428,53 96 024,58 Suoritetut arvonlisäverot -1 347 339,24-1 261 910,71-1 397 760,92-1 301 736,34 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -13 503 944,18-13 908 805,88

25 4 TASE MATKAILUN EDISTÄMISKESKUKSEN TASE 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot 182 387,98 182 387,98 1 601 170,71 1 601 170,71 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 199,00 199,00 199,00 199,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 182 586,98 1 601 369,71 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 40 816,47 47 988,18 Muut lyhytaikaiset saamiset 208 665,34 430 195,39 Ennakkomaksut 174 777,12 424 258,93 19 440,08 497 623,65 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 424 258,93 497 623,65 VASTAAVAA YHTEENSÄ 606 845,91 2 098 993,36

26 VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 1 832 647,97 1 832 647,97 Edellisten tilikausien pääoman muutos -1 385 861,19-316 437,29 Pääoman siirrot 12 527 859,71 12 839 381,98 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -13 503 944,18 529 297,69-13 908 805,88 446 786,78 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot 0,00 1 360,00 Ostovelat 620 519,23 1 086 726,74 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset 44 718,60 45 689,25 Edelleen tilitettävät erät 38 638,57 37 941,85 Siirtovelat 432 267,20 1 136 143,60 480 488,74 1 652 206,58 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 136 143,60 1 652 206,58 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 606 845,91 2 098 993,36

27 5 LIITETIEDOT Matkailun edistämiskeskus Liite 1 Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta Varainhoitovuoden tilinpäätös on laadittu noudattaen samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin edellisenä varainhoitovuonna. Matkailun edistämiskeskuksessa kaikki palkat kirjataan hallinnon vastuualueelle. Maksullisen palvelun ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmissa osuudet yhteiskustannuksista on kohdistettu niille kohdistetun työajan suhteessa. Hallinnon kustannuksista on eliminoitu markkinoinnin ja tutkimus- ja tuotekehityksen palkkojen osuus. Laskentatavan muutos on huomioitu mahdollisuuksien mukaan myös vertailuvuosien laskelmissa. Vuoden 2012 alusta maksullisen palvelun ja yhteisrahoitteisen toiminnan kirjauskäytäntöä muutettiin siten, että MEKin messut ja niihin liittyvä tekeminen kirjataan vuoden 2012 alusta yhteisrahoitteisena toimintana. Vuoden 2011 loppuun asti ne käsiteltiin maksullisena palveluna. Menettelyä muutettiin, koska messuilla on aina ns. MEKin oma osuus ja osan rahoittavat yhteistyökumppanit. Messut mainitaan myös asetuksessa MEKin maksullisista suoritteista yhteisrahoitteisena toimintana. Toimintavuosi oli kolmas toimintavuosi Valtion talous- ja henkilöstöhallinnan palvelukeskus Palkeiden asiakkaana. Varainhoitovuoden jälkeen ei toiminnassa ole tapahtunut mitään oleellista muutosta.

28 Matkailun edistämiskeskuksen tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Liite 2 Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 (TA + LTA:t) Talousarvion 2012 määrärahojen käyttö vuonna 2012 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2012 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2012 Käyttö vuonna 2012 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 32.01.29. Bruttomenot 1 397 760,92 1 347 339,24 1 347 339,24 Työ- ja elinkeinoministeriön Bruttotulot 23 573,15 0,00 0,00 hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) Nettomenot 1 374 187,77 1 347 339 1 347 339,24 0,00 1 347 339,24 32.20.07. Bruttomenot 11 378 158,19 10 916 000 10 768 493,78 11 300 371,53 11 768 815,05 Matkailun edistämiskeskuksen Bruttotulot 1 071 158,19 555 000 939 371,53 939 371,53 939 371,53 toimintamenot (S2V) Nettomenot 10 307 000,00 10 361 000 9 829 122,25 531 877,75 10 361 000,00 1 000 321,27 11 361 321,27 10 829 443,52 531 877,75