Aika: 21.11.2014 klo 8.02-10.15. Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sivunen Pentti kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Sammallahti Juha 157 johtaja Pirkanmaan ELY-keskus Kurunmäki Kimmo 157-158 seutusuunnittelupäällikkö TKS Seimelä Katja 157 liikennejärjestelmä- Insinööri TKS Vuojolainen Arto 160 rahoitusjohtaja Tampere 1/21
KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 156 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 157 KAUPUNKISEUDUN TULEVAISUUDEN LIIKENNEHANKEET 4 158 RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN 6 *** 8 159 PIRKANMAAN HALLITUSOHJELMATAVOITTEITA 8 160 VESIHUOLTOYHTEISTYÖN SEUDULLINEN ORGANISOINTI, TILANNEKATSAUS 11 * 18 161 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN 18 162 KESKUSTELTAVAT ASIAT 19 163 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 20 164 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 21 2/21
****** 156 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 7.11., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Kehitysvammahuollon alueellinen palvelurakennemuutoksen Sote-työryhmä päivittää kehitysvammaisten asumispalveluja kos- PN, TL eteneminen kevat kuntien toimenpidesuunni- telmat 2015 Sote-tietohallinnon seudullisen yhteistyön tiivistäminen AKUSTI mallin mukaisen tietohallintoyhteistyön käynnistäminen Toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistus, lausuntovaihe Tampereen tietohallinto valmistelee suunnitteluvaiheen käynnistämistä koskevan sopimuksen KJKn kokoukseen. Kunnat lausuvat. Kunnallishallitukset käyvät keskustelut yhteistyön syventämisen vaihtoehdoista. Kjk tekee esityksen sh:lle etenemisestä tammikuussa 2015. Vaihtoehdot kehittämissuunniksi on käsitelty sivistysjohtajien kokouksessa 14.11. PN, JO Kuntajohtajat, PN RASU 2040, ehdotus Päätöskäsittely tässä kokouksessa PN, KKu Kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet ja talousarvio vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelma 2015-2017 Vuoden 2015 valmistelu- ja kokousaikataulu Seutuhallituksen käsittely on 26.11. Seutuhallitus käsittelee 26.11. 28.8. ei KJK:ta. PN, JP PN 3/21
157 KAUPUNKISEUDUN TULEVAISUUDEN LIIKENNEHANKEET Seutujohtaja Nurminen 12.11.2014 Rakennesuunnitelman 2040 laadinnan yhteydessä on käsitelty kaupunkiseudun alueelle sijoittuvien liikennehankkeiden tarvetta ja toteutusajankohtaa. Hankkeita on perusteltu paikallisen ja seudullisen maankäytön tarpeista mutta myös kansallisista lähtökohdista. Suuri osa hankkeista on riippuvaisia valtion rahoituksesta, sen tasosta ja kohdentamisesta kansallisen liikennepolitiikan mukaan. Hankkeista on laadittu yhteenveto, jossa on kuvattu myös arviot niiden kustannuksista. Kaikkien hankkeiden toteuttaminen huomioiden valtion nykyinen rahoitusnäkymä ja kansalliset painotukset on epätodennäköistä. Tämän vuoksi kuntajohtajat ja seutuhallitus ovat useaan otteeseen keskustelleet hakkeiden priorisoinnista. Seutuhallitus on 19.2.2014 hyväksynyt kaupunkiseudun hankeprioriteettilista valtion 2015 budjettiin sekä pidemmänaikavälin liikennepoliittiseen suunnitteluun seuraavasti: 1. Tampereen raitiotien toteutus (1. vaihe) ja suunnittelu (2. seuturatikka) 2. Joukkoliikenteen tuen lisääminen (mm. lähiliikenteen lisävuoron osto) 3. Etelän suunnan raidekapasiteetti ja pääradan nopeus 4. Vt 12 Taysin liittymä ja Ojala-Lamminrahkan liittymä 5. Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen 6. Pienten MAL-hankkeiden rahoituksen lisääminen Priorisointi nojaa rakennesuunnitelman 2040 linjaratkaisuun, jossa väestön kasvu toteutuu ensi vaiheessa olemassa olevissa keskuksissa ja niiden läheisillä alueilla nykyistä infrastruktuuria hyödyntäen. Kasvu lisää liikkumista ja matkamäärien arvioidaan nousevan 1,1 milj. päivittäisestä matkasta 1,4 miljoonaan matkaan vuonna 2040. Yhdyskuntarakennetta eheyttävillä ratkaisuilla matkustusta ohjataan joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn sekä liikennemuotoja yhdistäviin matkaketjuihin. Raideliikenteelle on varattu keskeinen rooli sisäisen joukkoliikenteen hoitamisessa. Uusi kansallinen liikennepolitiikka painotta liikennetarpeen vähentämistä ja olemassa olevan verkon tehokkaampaa käyttöä. Vähenevä rahoitusta kohdennetaan pieniin ja vaikuttaviin toimenpiteisiin. Budjettirahoituksen mahdollisuudet uusiin väyläinvestointeihin vähenevät. Myös perusväylänpidon kasvanut korjausvelka kilpailee tieliikenteeseen rahoituksesta. 4/21
LVMn tuoreessa tulevaisuuskatsauksessa liikenne nähdään palveluna, jossa kehittyvä digitalisaatio kasvattaa liikennesektorin resurssitehokkuutta. Liikenteen palvelumarkkinat kehittyvät, kun kiinnostus auton omistamiseen vähenee ja liikenteen automatisoituminen etenee. Liikenteen sujuvuutta on tehokkainta parantaa älyliikenteen ja liikenteen ohjauksen keinoin. Liikennejärjestelmän tehokkuutta on mahdollista parantaa myös liikenteen hinnoittelua kehittämällä. Alueen toimijoiden on tarpeen muodostaa yhteinen näkemys ja lähettää yhteinen viesti liikennehankkeiden tärkeysjärjestyksestä valtiolle rahoituskumppanina. Yhteisen viestin taakse tulisi saada kaupunkiseudun, maakunnan ja ELY-keskuksen näkemys. Johtaja Juha Sammallahti on kutsuttu kokoukseen keskustelemaan kaupunkiseudun alueen liikennehankkeista valtion liikennepolitiikan näkökulmasta. Liite: Kaupunkiseudun alueen liikennehankkeet 2040 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 21.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää tarkistaa tarvittaessa seutuhallituksen liikennehankkeiden prioriteettilistaa 19.2.2014 ja esittää liikennehankkeiden prioriteetit Pirkanmaan liitolle ja ELY:lle yhteisen viestin muodostamiseksi. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että hankkeet esitetään jatkossa kahdessa korissa siten, että ensimmäisessä korissa ovat joukkoliikenne sekä kiskoliikenne ja toisessa ovat tieinfrahankkeet. 5/21
158 RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN Seutujohtaja Nurminen ja seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 11.11.2014 Ehdotus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaksi 2040 ja sen toteuttamisohjelmaksi on valmistunut. Rakennesuunnitelma on kuntien yhteinen ratkaisu alueen kasvun ja elinvoiman ylläpitämiseksi. Se perustuu kaupunkiseudun kokonaisetuun ja voimavarojen tasapainoiseen käyttöön. Suunnitelma vahvistaa rakennesuunnitelman 2030 tavoitteiden vaikutuksia. Suunnitelma pohjautuu arvioon, jonka mukaan kaupunkiseudulla on 480 000 asukasta vuonna 2040. Kasvu ohjataan täydentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vahvistamaan joukkoliikenneväyliä, mikä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen. Suunnitelmassa esitetään raideliikenteen seudullinen kokonaisuus ja joukkoliikennejärjestelmän kytkemä keskusverkko. Kasvuun varaudutaan 90 000 asunnon rakentamisella. Asumisen monipuolisuuteen ja asuinympäristöjen laatuun kiinnitetään huomiota. Noin 70 prosenttia asunnoista sijoittuu alueille, jotka tukeutuvat raitiotiehen ja lähi- tai taajamajunaan. Loput sijoittuvat keskusten välisiin nauhoihin ja alueille, jonne on järjestettävissä hyvät joukkoliikennepalvelut. Kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon varaudutaan tasapainoisemmin. Seutukeskus sekä alue- ja lähipalvelukeskukset ovat elinvoimaisia asumisen, julkisten ja kaupallisten palveluiden keskittymiä. Ne kytketään toisiinsa hyvällä joukkoliikenteellä sekä korkeatasoisilla pyöräteillä. Keskukset itsessään ovat miellyttäviä oleskelun ja asioinnin ympäristöjä. Työpaikka-alueista esitetään elinkeinojen uudistumista ja työpaikkojen kasvua tukeva kokonaisratkaisu. Työpaikat osoitetaan keskuksiin, tietointensiivisiin osaamiskeskittymiin sekä muihin palvelujen ja teollisuuden alueisiin. Toteutusohjelma tarkentaa asuinalueiden, työpaikka-alueiden, palveluverkon ja liikennejärjestelmän ajoittamista eri vuosikymmeninä. Rakennesuunnitelman ja toteuttamisohjelman pohjalta valmistellaan kuntien ja valtion välinen MAL(PE)-aiesopimus 2016 alkavalle jaksolle. Kaavoitusjohtajien työryhmä esittää rakennesuunnitelman hyväksymistä kuntajohtajakokoukselle ja edelleen seutuhallitukselle. 6/21
Liitteet: - Rakennesuunnitelmaehdotus 2040 kartta - Rakennesuunnitelmaehdotus 2040 raportti Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 21.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaehdotuksen 2040 esittää sen hyväksymistä seutuhallitukselle ja edelleen kunnallishallituksille ja valtuustoille että hyväksymiskäsittely kunnissa tehdään tammi-helmikuuna aikana 2015 että hyväksytyn rakennesuunnitelman pohjalta käynnistetään MAL(PE) sopimuksen valmistelu. Päätös. Asian päätöskäsittely on kokouksessa 5.12.2014. 7/21
*** 159 PIRKANMAAN HALLITUSOHJELMATAVOITTEITA Seutujohtaja Päivi Nurminen 14.11.2014 Pirkanmaan liitto on käynnistänyt keskustelut maakunnan hallitusohjelmatavoitteiksi. Maakuntahallitus on käynyt lähetekeskustelun 13.10.2014. Liiton toimisto on koonnut luonnosvaiheen tavoitelistauksen, johon se pyytää 21.11. mennessä kommentteja. Luonnos perustuu ministeriöiden tulevaisuuskatsauksiin, maakuntahallituksen kärkiteemoihin ja maakunnan omiin ohjelmiin. Tavoitteet on ryhmitelty seuraavien otsikoiden alle: Tuotannollinen Suomi: Kokonaisuudessa keskitytään etsimään uusia keinoja lisätä tuotteisiin ja palveluihin sisältyvää arvoa. Jalostusarvon kasvu tulee innovaatioista ja uusista tavoista tehdä asioita. Kasvun potentiaalisia kärkiä ovat biotalous, cleantech ja digitalisaation luomat mahdollisuudet. Logistinen asema liikenteen valtakunnallisena solmukohtana: Kokonaisuudessa keskitytään Pirkanmaan asemaan liikenteen solmukohdista Suomessa. Pääradan, katuraitiotien, valtatie 3:n, joukkoliikenteen ja älyliikenteen kehittäminen ovat kokonaisuuden painospisteet. Sisäinen turvallisuus osana kansainvälistä turvallisuutta: Kokonaisuudessa keskitytään sisäisen turvallisuuden strategiaan. Pirkanmaan turvallisuusklusterilla (poliisiammattikorkeakoulu, muut korkeakoulut, puolustusvoimat, TUKES, VTT, SPR) on paljon sisällöllistä annettavaa valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden kokonaisuuden laajan uudistamisen toteuttamiseksi. Kansainvälinen Suomi: Kokonaisuudessa keskitytään ylläpitämään ja kehittämään koulutusjärjestelmää, joka takaa korkean taidollisen ja kansainvälisen osaamisen, edistetään yritystoiminnan kansainvälistymistä sekä osaajien ja investointien houkuttelua. Aluehallinnon uudistus: Kokonaisuudessa aluehallintoa tarkastellaan kansalaisten yhdenvertaisuutta takaavana, alueellista kasvua ja hyvinvointia vahvistavana hallintomallina. Hallinto rakentuisi vahvempiin kuntayksiköihin perustuvaan kunnalliseen itsehallintoon ja maakunnista muodostuvaan kansanvaltaiseen aluehallintoon. Tuleva malli sisältäisi maakuntien liittojen määrän vähentämisen nykyisestä. Suomi 100 vuotta kokonaisuudessa Itsenäisyyden juhlavuoden pääteemaksi on valittu Yhdessä. Koko vuoden 2017 mittaisesta juhlavuo- 8/21
desta toivotaan muodostuvan kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien kohtaamispaikka. Juhlavuoden laaja ohjelmakokonaisuus ja projektit rakennetaan avoimesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kaupunkiseudun kommentteja: Hallitusohjelmaa laaditaan haasteellisessa kansantalouden tilanteessa, jossa ohjelman yksityiskohtaisuus voi kangistaa sen toimeenpanoa. Tämän vuoksi Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteissa tulee edistää strategisen tason hallitusohjelman syntymistä. Tavoitteiden valmistelua tulisi myös vielä jatkaa ja hyväksyä ne lähempänä eduskuntavaalien ajankohtaa. Maakuntaliiton hallitusohjelmatavoitteissa tulee painokkaasti huomioida suurten kaupunkiseutujen erityisasema. Kaupunkiseudun kuntien yhteistyötä on kahdella viimeisellä hallituskaudella edistetty kaupunkiseutupolitiikalla sekä uudella liikennepolitiikalla. Näiden jatkuvuutta ja politiikkatoimia kuten maanmyynnin verovapaus kunnille tulee korostaa. MAL-sopimusmenettely on viimevuosien merkittävin työväline ja innovaatio valtion ja suurten kaupunkiseutujen yhteistyön tiivistämiseksi. Menettelyn jatko tulee turvata ja samalla asettaa menettelylle korkean vaikuttavuuden tavoitteita. Uuden liikennepolitiikan toimeenpanoa tulee vahvistaa. Ilmastotavoitteiden ja maankäyttötavoitteiden saavuttaminen edellyttää suuria muutoksia kulkutapajakaumassa. Muutos on kytköksissä kilpailukyisten joukkoliikennepalvelujen sekä kevyempien liikkumismuotojen suosimiseen. Sisäistä joukkoliikennettä tulee painokkaammin siirtää raiteille tukemalla raitiotien rakentamista ja kansallisen raideverkon hyödyntämistä lähiliikenteessä. Rahoituksen kohdentaminen pienille liikennehankkeille tulisi antaa kaupunkiseuduille. Tampereen kaupunkiseudun kestävä kasvu Suomen toiseksi suurimpana alueena edellyttää seuraavien liikenneratkaisujen toteuttamista: Joukoliikennehankkeet: 1. Tampereen raitiotien toteutus ja seuturaitiotien suunnittelu, 2. joukkoliikenteen tuen lisääminen ja lähiliikenteen vuorotiheyden lisääminen, 3. pienten MAL-hankkeiden rahoituksen lisääminen Muut hankkeet: 1. Valtateiden 3,9 ja 12 parannukset 3. Etelän suunnan raidekapasiteetin lisääminen 2. Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen 9/21
Kuntarakenteiden uudistamista tulee jatkaa huomioiden maan eri osien ja erilaisten kuntien lähtökohdat. Kaupunkiseuduilla tulisi olla mahdollista rakentaa omaehtoisesti erilaisiin väestön optimikokoihin pohjautuvaa kuntamallia ja sen johtamisjärjestelmää. Kuntia tulee tukea soteuudistuksen toimeenpanossa ja sen vaatimassa tietojärjestelmäarkkitehtuurin yhtenäistämisessä. Työllisyys tulee priorisoida korkealle, sillä se vaikuttaa laajasti yhteiskunnan menestymiseen. Tätä varten elinkeinoelämän uudistumisen ja kansainvälistymisen välineitä tulee kehittää. Digitaalisuus tulee hyödyntää älykkäiden kaupunkien ja muiden toimintaympäristöjen rakentamisessa. Korkeakoulusektorilla tulee tähdätä vahvoihin ja monialaisiin yksiköihin ja innovaatioympäristöihin. Alueen ja elinkeinoelämän kansainvälistymistä tulee vahvistaa lentoliikenteen kasvua tukevalla infralla. Tätä konkretisoiden Tampere-Pirkkala tulee tunnustaa kansainvälisen lentoaseman sijaintipaikkana, joka palvelee AiRRport-konseptillaan myös laajemmin väli-suomen tarpeita. Liitteet: - Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteita Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 21.11.2014 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan antaa yllä olevat kommentit Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteisiin esittää maakuntahallitukselle, että tavoitteiden valmistelua maakuntaliiton ja sidosryhmien yhteistyönä jatketaan ja tavoitteet hyväksytään lähempänä kevään eduskuntavaaleja. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/21
160 VESIHUOLTOYHTEISTYÖN SEUDULLINEN ORGANISOINTI, TILANNEKATSAUS (30 min) Tampereen kaupunginhallituksen esityslista 10.11.2014, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ja kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti sekä Ylöjärvi käynnistivät tammikuussa 2009 selvityksen vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä. Työn tarkoituksena oli selvittää, kuinka syvenevä vesihuoltoyhteistyö on tarkoituksenmukaista organisoida kunnissa. Selvityksessä kartoitettiin kuntien omistamien vesihuoltolaitosten teknistä tilannetta, organisaatioiden ja talouden nykytilaa ja olemassa olevan kuntayhteistyön tilannetta teknisten järjestelmien osalta. Työn osana laadittiin myös laitosten arvonmääritykset tiedossa olevine verkostoineen. Selvitys valmistui huhtikuussa 2010 ja sen johtopäätöksenä oli Tampereen seudun vesihuolto-osakeyhtiön perustamistoimenpiteiden käynnistäminen. Työssä käytettiin myös ulkopuolista asiantuntijaa. Vesihuollon organisointia käsiteltiin muun muassa kaupunkiseudun kuntajohtajien kokouksissa sekä teknisten johtajien palavereissa. Kuntien asiantuntijoista koottiin projektiryhmä, joka osaltaan teki lisäselvityksiä asiasta. Selvityksen jatkovalmisteluvastuu annettiin Tampereen Vesi Liikelaitokselle, joka jatkovalmistelussa yhdessä konsernihallinnon edustajien kanssa tutki erilaisia organisointivaihtoehtoja toiminnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Vaihtoehtojen selvittelyyn vaikuttivat merkittävästi suunnitelmat keskusjätevedenpuhdistamon rakentamisesta seudullisena yhteistyönä kaupunkiseudun kuntien kanssa. Tällöin alkuperäinen vesihuollon yhteisestä organisoinnista kiinnostuneiden kuntien joukko rajautui kuntiin, jotka olivat myös lähdössä mukaan yhteisen keskuspuhdistamon rakentamiseen (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi). Vesihuollon organisointivaihtoehtoja ja kuntayhteistyön sisältöä on mietitty kiinteässä yhteydessä keskuspuhdistamohankkeen suunnittelun aikatauluun ja sisältöön. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli vesihuollon organisointivaihtoehtoja ja keskuspuhdistamon suunnittelutilannetta 17.9.2012 ja 20.5.2013. Jälkimmäisessä kokouksessa keskuspuhdistamon suunnittelu oli edennyt jo niin pitkälle, että kokouksessa päätettiin ohjata vesihuollon organisoinnin jatkovalmistelua seudullisen vesihuolto-organisaationsuuntaan. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaostolle tehdyssä jatkovalmistelussa tutkittiin vesihuollon organisoitumista sekä toiminnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta. Tutkitut vaihtoehdot olivat 1) niin sanottu tukkuyhtiömalli, joka perustettaisiin keskusjätevedenpuhdistamohankkeessa mukana olevien kuntien toimesta. Tässä vaihtoehdossa yhtiö vastaa puhdistamon ja kalliotunnelien rakentamisesta ja jätevesien 11/21
puhdistamisesta. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset jatkavat edelleen toimintaansa. 2) Operointimallivaihtoehdossa Tampereen Vesi Liikelaitos muutetaan kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Tampereen Vesi Oy hakee ympäristöluvan uudelle puhdistamolle ja toteuttaa rakentamisen osana omaa toimintaansa. Seudun kuntien kanssa tehdään pitkäaikaiset sopimukset vaihtoehtoisesti joko kunnan jätevesien puhdistamisesta tai koko kunnan vesihuollon operoinnista Pirkkalan nykyisen operointimallin tapaan. Omaisuudensiirtoja ei tapahdu. 3) Keskuspuhdistamossa mukana olevien kuntien toimesta perustetaan yhteinen Vesihuoltolaitos Oy, joka toteuttaa keskuspuhdistamon osana toimintaansa. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset lakkautetaan ja niiden omaisuus siirretään osakeyhtiölle käyttöomaisuuden nykyarvosta. Vesihuoltolaitos Oy on seudullisen vesihuollon laajin vaihtoehto. 4) Seudun kunnat huolehtivat itse omasta vesihuollostaan sekä puhtaan veden että jäteveden osalta. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto päätti 17.12.2013 esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että keskuspuhdistamohankkeen sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori ja että vesihuollon organisointi valmistellaan ja neuvotellaan kaupunkiseudun kuntien kanssa seudullisesti omistetun osakeyhtiömallin pohjalta. Kaupunginhallitus päätti 3.2.2014, että vesihuollon organisoinnista ja taloudellisista vaikutuksista tehdään selvitys 1.4.2014 mennessä. Kaupunginvaltuusto päätti 17.2.2014, että keskuspuhdistamon sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori ja että keskuspuhdistamon suunnittelua jatketaan Sulkavuori sijaintipaikan mukaan niin, että lopullinen investointipäätös tuodaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen vesihuollon organisoinnin vaikutuksia on nyt tarkasteltu neljässä eri vaihtoehdossa. Niissä nykyistä Tampereen Vesi liikelaitosmallia verrataan kolmeen yhtiömalliin, joista yksi on Tampereen kaupungin yksin omistama, liikelaitoksesta yhtiöksi muutettu Tampereen Vesi Oy, ja kaksi muuta kuntien yhteisesti omistamia yhtiöitä Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy tai Keskuspuhdistamo Oy. Tarkasteltavina olleet vesihuollon organisointimallit poikkeavat toisistaan merkittävästi päätöksenteon, investointien, rahoituksen, riskienhallinnan, toiminnan läpinäkyvyyden ja vesihuollon toiminnallisuuden suhteen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Tampereen Vesi Liikelaitos jatkaa toimintaansa ja toteuttaa keskuspuhdistamohankkeen osana omaa toimintaansa. Liikelaitos tarjoaa jätevesien puhdistuksen lisäksi kaikkia muita vesihuoltopalveluita muille keskuspuhdistamohankkeessa mukana oleville kunnille sopimusperusteisesti. Muille kunnille tarjottavien palvelujen laajuus määritellään kuntakohtaisissa neuvotteluissa. Kuntien nykyiset jätevesien käsittelysopimukset uusitaan ja niissä otetaan huomioon keskuspuhdistamon rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat kustannuk- 12/21
set sekä palvelun järjestämisvastuu. Omaisuudensiirtoja ei tapahdu Tampereella eikä muissa kunnissa. Operointiyhteistyö Pirkkalan kanssa jatkuu nykyisen sopimuksen mukaan. Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Seudullisten vesihuollon palvelujen tuottaminen Tampereen kaupungin oman liikelaitoksen kautta ei ole tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Keskeinen ongelma on tulevien suurten investointien jääminen yksin Tampereen toteutettaviksi, jolloin toteutus-, operointi- ja rahoitusriskit sekä rahoitusvastuu runsaan 250 milj. euron pitkäaikaisesta lainasta jäävät yksin Tampereen kaupungille ja kaupungin taseeseen. Naapurikuntien tulee tässä vaihtoehdossa joka tapauksessa sitoutua sopimusteitse keskuspuhdistamohankkeen elinkaaren pituiseen palvelunostoon pitkäaikaisilla, nykyiset sopimukset korvaavilla sopimuksilla. Toinen selvitetty vaihtoehto on yhtiöitetty Tampereen Vesi Oy, jonka omistaa kokonaan Tampereen kaupunki ja joka tarjoaa vesihuoltopalveluja sopimus/operointimallilla muille mukana oleville kunnille. Tampereella nykyisen liikelaitoksen koko vesihuolto-omaisuus myydään ja annetaan apporttina yhtiölle ja se toteuttaa uuden keskuspuhdistamoinvestoinnin. Liikelaitoksen koko henkilökunta siirtyy liikkeenluovutuksen yhteydessä vanhoina työntekijöinä yhtiön palvelukseen. Operointiyhteistyö Pirkkalan kanssa jatkuu nykyisen sopimuksen mukaan. Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Tampereen Veden muuttaminen yhtiöksi on Tampereelle liikelaitosta edullisempi ja taloudellisesti varmempi tapa toteuttaa vesihuoltoyhteistyötä naapurikuntien kanssa. Toiminnan kaikki tulot ja kustannukset ovat läpinäkyviä sekä asiakkaille että naapurikunnille. Yhtiö hankkii tarvittavan investointien rahoituksen eikä kaupunki velkaannu. Investoinnin toteutus-, operointi- ja rahoitusriskit ovat konserniyhtiöllä, joka Vesihuoltolain puitteissa kantaa vastuut. Liikelaitoksen muuttaminen ensi vaiheessa kaupungin kokonaan omistamaksi yhtiöksi on myös Tampereen yksin päätettävissä. Tässäkin vaihtoehdossa naapurikuntien kanssa tehdyt jätevesien käsittelysopimukset uusitaan. Yhtiömuodossa kaupungin saama korvaus peruspääomasta ja ylijäämä poistuvat. Vastineeksi yhtiö maksaa kaupungille kauppahinnan sille siirtyvästä omaisuudesta ja yhtiö toteuttaa omalla rahoituksellaan kaikki tulevat vesihuoltoinvestoinnit. Yhtiöitetty liikelaitos on myös tamperelaisille asiakkaille edullisin vaihtoehto vesihuollon maksujen suhteen. Tampereen Vesi Oy voidaan myöhemmin muuttaa seudulliseksi yhtiöksi, mikäli siihen löytyy osapuolilta halukkuutta. Tällöin myös muiden osakkaiksi tulevien kuntien vesihuolto-omaisuus myydään seudulliseksi laajenevalle Tampereen Vesi Oy:lle käypään arvoon. Omaisuuden arvosta teetetään arviot riippumattomilla arvioitsijoilla. Seudullinen Vesi- 13/21
huolto Oy vastaa sen jälkeen kaikesta osakaskuntien vesihuollon liiketoiminnasta ylläpitoinvestointeineen. Kunnille ei jää mitään tähän liittyvää omaa toimintaa tai omaisuutta. Vastaavalla tavalla kuntien kesken on toteutettu Pirkanmaan Jätehuolto Oy, joka nykyisin tuottaa palveluja lähes koko Pirkanmaan alueelle. Kolmas tarkasteltu vaihtoehto on Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy, jossa osakkaina ovat kaikki keskuspuhdistamohankkeessa mukana olevat kuusi kuntaa (Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi). Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset lakkautetaan ja uusi toimija hoitaa koko vesihuollon toiminta-alueellaan loppuasiakkaille saakka. Vesihuoltolaitosten omaisuus siirtyy uudelle toimijalle nykyarvostaan sekä yhtiön oman pääoman apporttimerkinnässä että kauppahintaa vastaan. Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Tampereen kannalta Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy on lyhyellä tähtäyksellä Tampereen yksin omistamaa Tampereen Vesi Oy:tä jonkin verran kalliimpi ratkaisu vesihuollon maksujen suhteen. Tämä johtuu siitä, että seudullisessa yhtiössä sekä veden että jäteveden käyttömaksujen on oltava heti samat koko toiminta-alueella. Perus- ja liittymismaksut voivat olla erisuuruisia, millä hintamuutosta voidaan jonkin verran tasoittaa. Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy on laajin ja vesihuollon kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto pitkällä tähtäyksellä. Se hyödyntää parhaiten toiminnan volyymiedut ja poistaa päällekkäisiä kustannuksia. Muut hankkeessa mukana olevat kunnat ovat ilmoittaneet seudullisen yhtiön olevan myös niille halutuin toimintamalli. Seudullisessa Vesihuoltolaitos Oy:ssä toteutuvat parhaiten ja läpinäkyvimmin pääomittamisen, riskienhallinnan ja asiakkuuden näkökulmat. Osakeyhtiössä kukin osakaskunta vastaa toiminnasta, investoinneista ja riskeistä ennalta sovitulla osuudellaan. Asiakas voi olla varma, että vesihuoltomaksuilla kerätyt rahat käytetään kokonaan vesihuollon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Neljännessä vaihtoehdossa perustetaan Keskuspuhdistamo Oy, jonka osakkaina ovat kaikki keskuspuhdistamohankkeessa mukana olevat kuusi kuntaa. Puhdistamoyhtiö toteuttaa pelkästään keskuspuhdistamohankkeen ja laskuttaa kaikkia mukana olevia kuntia jätevesien puhdistuksesta puhdistamolle toimitetun jätevesimäärän mukaan. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset jatkavat toimintaansa. Puhdistamoyhtiön perimä maksu on sama kaikista puhdistamolle tulevista kuutioista. Johtamisjärjestelyistä, esim. siirtolinjojen rakentamisen kustannusosuuksista ja jäteveden johtamisesta Tampereen viemäriverkoston kautta perittävistä korvauksista ja muista ehdoista on sovittava kuntien kesken erikseen. Näiden muiden siirtolinjojen rakentaminen tulee kuntien rahoittaa erikseen. 14/21
Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Keskuspuhdistamo Oy:n myötä kuntien vesihuoltoon tulee uusi toimija ja toiminnallisesti joudutaan monimutkaisiin ratkaisuihin. Yhteisesti sekä koko verkoston että vedenja jätevedenpuhdistamoiden tehtäviä hoitava henkilökunta joudutaan mahdollisesti jakamaan, samoin laitos- ja verkostopäivystys, joka on sekin puhtaalla ja jätevesipuolella yhteinen. Sama koskee nykyään yhteisesti hoidettuja lupa-asioita, jotka siirtyisivät keskuspuhdistamon osalta uuteen yhtiöön, mutta jäisivät vedenottamoiden, verkostojen ja pienpuhdistamoiden osalta liikelaitokseen. Rajapintoja pitäisi mieluummin vähentää kuin lisätä. Operoinnin osalta toisena mahdollisuutena on ostaa Keskuspuhdistamo Oy:n palvelut Tampereen Vesi liikelaitokselta. Jätevesimaksun korotustarpeella mitattuna Keskuspuhdistamo Oy on tamperelaisille asiakkaille edellisiä vaihtoehtoja kalliimpi vaihtoehto. Pelkästään keskuspuhdistamoon keskittyvän seudullisen osakeyhtiön rahoitus vaatii kunnilta rahallista panostusta. Arviolta vähintään 30 milj. euron suuruinen oma pääoma on sijoitettava puhtaana rahana, sillä sijoitettavaa apporttia ei kunnilla tässä vaihtoehdossa ole. Keskuspuhdistamo Oy:n perustamisen tulisi olla välivaihe siirryttäessä kohti Seudullista Vesihuolto Oy:tä. Muita näkemyksiä ja perusteluita: Asiakkaiden kannalta nykyisen laitoksen ja -verkoston myyminen yhtiölle ei nosta veden hintaa, koska esimerkiksi Tampereen Vesi Liikelaitoksen maksamalla peruspääomakorvauksen määrällä yhtiö kykenee hoitamaan kauppahinnan suuruista lainaa. Sen sijaan investointi ja seudullinen asiakashintojen harmonisointi tulevat nostamaan tamperelaisten asiakkaiden hintoja. Yhteenvetona voidaan vielä todeta, että kaikissa malleissa keskuspuhdistamon toteuttaminen Sulkavuoreen maksaa yhtä paljon. Arviolta 257 milj. euron investointi aiheuttaa noin 16 miljoonan euron vuotuisen pääomakustannusten lisäyksen ja noin 2 miljoonan euron käyttökustannusten nettolisäyksen puhdistusvaatimusten kiristymisestä johtuen. Kustannusten ja riskien jako sekä vaikutus vesihuollon maksuihin sen sijaan poikkeavat malleissa toisistaan sen mukaan, millaisia omaisuusjärjestelyjä organisaatioiden perustamiseen liittyy. Vaikuttavia tekijöitä ovat yhtiömalleissa mm. tuloutuksen poistuminen, osakepääoman suuruus ja omaisuuden ostamiseen otettavien lainojen kustannukset yhtiölle. Vesihuollon kokonaisuuden hallinnan kannalta kuntien yhteisesti omistama seudullinen vesihuoltolaitosyhtiö on selkein ratkaisu. Veden asiakashintojen korotustarve tarkentuu toteutussuunnittelun myötä ja varmistuu lopullisesti, kun rakentamista koskevat tarjoukset on saatu. Jäteveden käyttömaksulla mitattuna tamperelaisille edullisin organisaatiovaihtoehto on yhtiöitetty Tampereen Vesi Oy, joka toteuttaa keskuspuhdistamon osana omaa toimintaansa. Keskuspuhdistamosta aiheutuva jätevesimaksun korotustarve Tampereella on naapurikuntien kanssa tehtäviin uusiin sopimuksiin sisältyvistä mahdollisista alen- 15/21
nuksista riippuen tällöin n. 0,33 0,51 euroa/m3. Seudullisessa Vesihuolto Oy:ssä korotustarve on koko toiminta-alueella sovellettavan samansuuruisen jäteveden käyttömaksun vuoksi Tampereella tätä selvästi korkeampi, yhteensä n. 0,80 euroa/ m3. Hinnankorotustarve on Tampereella samaa tasoa myös, mikäli toteuttajana on erillinen Jätevesien Puhdistamo Oy. Pitkällä tähtäimellä laajin mahdollinen toiminta mahdollistaa suurimmat synergiat. Näiden vaikutus alentaa asiakasmaksujen korotuspaineita, mutta edun osoittaminen on tässä vaiheessa hankalasti laskettavissa. Nokia selvittää parhaillaan jätevesiensä käsittelyn vaihtoehtoja. Yhtenä vaihtoehtona Nokia on tiedustellut jätevesien johtamismahdollisuutta Sulkavuoreen. Nokian virallinen voimassaoleva kanta (Nokian kaupunginvaltuusto 22.3.2010 20) on, että Nokian kaupungin jätevesiä ei tule ottaa huomioon Pirkanmaan keskuspuhdistamon mitoituksessa, muussa jatkosuunnittelussa ja jätettävässä ympäristölupahakemuksessa. Nokian mukaantulo Sulkavuoreen edellyttäisi vähintään yleissuunnitelmatasoisen suunnitelman ja sen vaikutusten tarkastelun tekemistä Nokian ja Sulkavuoren välisestä uudesta paineviemäriyhteydestä vesistönalituksineen. Lisäksi puhdistamon toteutussuunnittelussa tulisi ottaa huomioon Nokialta tuleva jätevesimäärä, joka lisää keskimääräistä kokonaisjätevesimäärää noin 11 prosenttia. Muutosten YVA-vaikutuksista tulisi pyytää ELYkeskuksen soveltamispäätös edellä mainittujen suunnitelmien valmistuttua. Nokian mukaantulon selvittely viivästyttää hanketta näiden selvitysten laadintaan ja YVA harkintaan ja sen mahdolliseen soveltamiseen tarvittavalla ajalla Nokian oman päätöksenteon lisäksi. Nokian tulisi joka tapauksessa sitoutua tarvittavien lisäselvitysten kiireelliseen tekemiseen ja kustantamiseen. Myös koko hankkeen kustannustenjaosta tulisi sopia muiden hankkeessa mukana olevien kuntien kesken. Nokian mukaantulo lisäisi keskuspuhdistamohankkeen investoinnin kokoa alustavasti runsaalla 20 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi tulee uuden siirtoputken rakentaminen Nokialta Sulkavuoreen. Sulkavuoren keskusjätevedenpuhdistamon toteuttaminen mahdollistaa kaikissa organisointimalleissa nykyisen Viinikanlahden puhdistamoalueen jalostamisen esimerkiksi asuinrakentamiseen. Arvion mukaan alueen rakennusoikeuden arvo infrakustannusten jälkeen on haarukassa 50 100 miljoonaa euroa. Myös Raholan puhdistamoalueen jalostamisella on saatavissa taloudellista hyötyä. Käytännössä etenemiselle on kaksi vaihtoehtoa: Muutetaan Tampereen Vesi-liikelaitos yhtiöksi, joka jatkaa puhdistamon suunnittelua ja toteutusta ja selvitetään myöhemmin laajimman seudullisen toimintamallin toteutettavuus. Positiivisessa skenaariossa muut osakkaat liittyvät sitten mukaan yhtiöön, josta tulee Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy. Toinen etenemistapa on, että perustetaan ensin seudullisesti omistettu 16/21
Keskuspuhdistamo Oy, jolle hankkeen suunnittelu- ja toteutusvastuu siirtyvät. Myöhemmin selvitetään yhtiön laajeneminen Seudulliseksi Vesihuoltolaitos Oy:ksi. Valmistelijat eivät suosittele Keskuspuhdistamo Oy:n jäämistä pysyväksi organisaatioksi, vaan sen tulisi olla välivaiheen ratkaisu. Liite: Vesihuoltoratkaisujen erot Päätösehdotus. Konsernijohtaja Yli-Rajala: Kaupunginhallitus päättää, että valmistelut ja neuvottelut yhteisesti omistetun Keskuspuhdistamo Oy:n perustamiseksi käynnistetään hankkeessa mukana olevien kuntien kanssa, että Tampereen Vesi liikelaitos oikeutetaan käynnistämään neuvottelut nykyisten jätevesien käsittelysopimusten muuttamisesta kaupunkiseudun kuntien kanssa, että puhtaan veden liiketoiminnan organisointi arvioidaan myöhemmin erikseen, ja että Nokian kaupungin mukaantulo keskuspuhdistamohankkeeseen on periaatteessa mahdollista edellyttäen, ettei se viivästytä hanketta kohtuuttomasti eikä se aiheuta kustannusten nousua muille osakkaille. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 21.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää kuulla Tampereen kaupunginhallituksen päätöksen ja keskustella jatkotoimenpiteistä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kuntajohtajakokous päätti, että järjestetään asian esittelytilaisuus kaikille hankkeessa mukana oleville kunnille ja että asian eteneminen raportoidaan kuntajohtajakokoukselle keväällä 2015. 17/21
* 161 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN Seutusihteeri Pohjonen 11.10.2013 Perussopimuksen 4 :n 2. ja 3. kohdan mukaan yhtymäkokous hyväksyy kuntalain säädösten mukaisesti kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion sekä sen yhteydessä taloussuunnitelman, päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä, tuloksesta, toimintakertomuksesta, vastuuvapauden myöntämisestä ja tarkastuslautakunnan ehdottamista toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Perussopimuksen 6 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Perussopimuksen 6 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 21.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää että yhtymäkokous kutsutaan koolle 17.12.2014 klo 12.00 ja että kokouskutsun antaa seutuhallituksen puheenjohtaja. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 18/21
* 162 KESKUSTELTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Seutuhallituksen kokoukset 2015 28.1., 18.2., 25.3., 29.4., 27.5., 24.6., 26.8., 23.9., 28.10., 25.11., 16.12. KJK 28.8. siirtäminen? Palaute Seutufoorumista. Seutupäivän 2015 järjestäminen, ajankohta. Seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen illanvietto 2.12 Seutuhallituksen kokous on 26.11. Seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen illanvietto on 2.12.2018 klo 18.30 alkaen. Yhteiskuljetus klo 18.00 Tampereen virastotalolta Aleksis Kiven katu 14-16. Kokoustiedotteet: LJ-työryhmä 5.11.2014 MASTO-työryhmä 23.10.2014 SOTE-työryhmä 20.10.2014 19/21
163 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 12.9.2014 Kaupunkiseudun joukkoliikenneuudistuksen toteuttaminen Infrapalvelujen tuotteistus Ilmastotyön raportointi vuodelta 2013 Vesihuoltoyhteistyön eteneminen Esitys työllisyysalueiksi TE-keskukselle RAVA jatkopolku 24.9.2014 YHTEISKOKOUS SEUTUHALLITUKSEN KANSSA, ehdotuksia yhteisiksi asioiksi: RAKENNESUUNNITELMA, VESIHUOLTO, TOISEN ASTEEN KEHITTÄMINEN, MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi (MALverkoston selvitys) 26.9.2014 RASU 2040 vaikutusten arviointi, luonnos RASU 2040 toteuttamisohjelma, luonnos Rakennusvalvonnan jatkotoimenpiteet Seututietohankkeen työvaihe ja vuoden 2015 hankesuunnitelma 10.10.2014 Toinen aste Vesihuolto MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi Seutuviestinnän kehittämistarpeet TOT 1-8/2014 24.10.2014 Maakunnallinen työpaikka-alueselvitys Aspol keskustelu RASU2040 ehdotus, keskustelu Sopimus seudullisesta osaamisen kehittämisen palvelusta Talousarvio 2015, keskustelu 7.11.2014 RASU2040, ehdotus, käsittely Toinen aste keskustelu jatkuu Talousarvio 2015, hyväksyminen 21.11.2014 RASU2040, ehdotus, HYVÄKSYMINEN Vesihuoltoyhteistyö, tilannekatsaus 2.12.2014 SH + KJK illanvietto (tiistai) 5.12.2014 Alueellinen sote-arkkitehtuuri, suunnitteluvaiheen käynnistäminen Kaupunkiseudun koulutuksen kehittämisverkosto Terveyttä sopimusohjauksella hanke Seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen itsearvioini 19.12.2014 Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen EU-asiaa 20/21
164 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.15. 21/21