TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Tilalla: Hakari Kari tilaajajohtaja Tampere Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari 148 johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sivunen Pentti kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Kurunmäki Kimmo seutusuunnittelupäällikkö TKS Kuosmanen Taru tilaajapäällikkö Tampere Oksala Jarkko tietohallintojohtaja Tampere Laine Toni kehittämispäällikkö TKS 1/23

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO KEHITYSVAMMAHUOLLON ALUEELLINEN PALVELURAKENNEMUUTOKSEN ETENEMINEN SOTE-TIETOHALLINNON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN AKUSTI MALLIN MUKAISEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAKENNE- JA RAHOITUSUUDISTUS, LAUSUNTOVAIHE RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN 13 *** KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA VUODEN 2015 VALMISTELU- JA KOKOUSAIKATAULU KESKUSTELUASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23 2/23

3 ****** 146 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio , liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Maakunnallinen työpaikka-alue Keskustelu maakuntakaavan kauppa- ja PN selvitys liikenneratkaisuista liitossa 4.11 Kaupunkiseudun asuntopoliittiset Hyväksytään osana RASU 2040, käsittelyssä PN, KKu tavoitteet, ARA-tuotanto vuoteen 2040 tässä kokouksessa RASU 2040, ehdotus Käsittely tässä kokouksessa PN, KKu Kasvatuksen ja opetuksen osaamisen kehittämistoimintojen seudullinen kokoaminen - sopimus seudullisesta osaamisen kehittämisen palvelusta Kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet ja talousarvio vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelma Rakennusvalvonnan seudullinen kehittäminen Seutuhallituksen käsittely on Hyväksyminen tässä kokouksessa Jäi pöydälle seutuhallituksessa PN PN PN 3/23

4 147 KEHITYSVAMMAHUOLLON ALUEELLINEN PALVELURAKENNEMUUTOKSEN ETENEMINEN Kehittämispäällikkö Laine Vuonna 2010 laadittu ja vuonna 2013 tarkastettu Pirkanmaan kehitysvammahuollon alueellinen suunnitelman toteuttaminen on edennyt nopealla tahdilla. Vuonna 2010 asetettua laitoshoidon asiakaspaikkatavoitetta, 125 asiakasta vuonna 2016, on suunnitelman tarkastamisen yhteydessä voitu edelleen laskea 80 asiakaspaikkaan vuonna Vuoden 2010 jälkeen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Ylisen yksikössä pitkäaikainen laitoshoito on vähentynyt noin 100 asiakkaalla, ja vastaavasti kuntien avohuoltoon on syntynyt uusia asumispalveluyksiköitä eri puolille Pirkanmaata. Vuoden 2014 lokakuussa pitkäaikaisasiakkaita Ylisellä on 142 henkilöä. Tays -kehitysvammahuollon vaativien kuntoutuspalveluiden käyttöön valmistuu uudet tilat vuodenvaihteeseen mennessä, jolloin osa Ylisen asiakkaista siirtyy Pitkäniemeen. Yliselle 2015 jäävistä n. 52 asiakkaasta hieman yli puolet (29) on tamperelaisia ja muut asiakkaat tasaisesti muualta Pirkanmaalta. Näiden asiakkaiden ikä ja hoivan tarve vaihtelevat. Uusia asumisyksiköitä on valmistumassa Orivedelle ja Valkeakoskelle. Aran investointiavustuksen houkuttelevuutta on vähentänyt viranomaisen tiukka ohjaus kehitysvammaisille rakennettavien uusien kotien muodosta ja sijainnista. Toiminnan jatkamiseen noin 52 asiakaspaikalla Ylisellä vuonna 2015 liittyy kiinteistöjen käyttöön ja paloviranomaisten vaatimuksiin liittyviä rahoitustarpeita. Sairaanhoitopiirin mukaan välttämättömät kunnostustarpeet ovat noin euroa (ks. diat). Lisäksi on tarve neuvotella paloviranomaisten kanssa kiinteistöjen sprinklausjärjestelmien välttämättömyydestä, siinä tilanteessa, jos tiloista siirrytään kokonaan pois 2016 mennessä. Rakennemuutoksen eteneminen, taloudelliset seikat sekä paloviranomaisten vaatimukset edellyttävät Yliselle jäljelle jäävien noin 50 asiakkaan jatkosta sopimista yhdessä kuntien kanssa. Erilaiset vaihtoehdot tilanteen ratkaisemiseksi eroavat kustannuksiltaan merkittävästi. Sairaanhoitopiirin tilakeskuksen kesällä 2014 toteuttamien laskelmien mukaan kahden osaston toiminnan jatkaminen Ylisellä maksaisi n. 1 Me vuodessa. Lisäksi erilaiset Ylisen toiminnan lopettamiseen, mutta tilojen ja alueen ylläpitoon sekä pienehköihin korjauksiin tähtäävät ratkaisut olisivat kustannuksiltaan n euroa vuodessa ylläpidon tasosta riippuen. Toiminnan jatkumisesta PSHP:n puitteissa on esitetty erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen kustannuslaskelmat. Ratkaisut sisältävät mm. eri taval- 4/23

5 la ajoitettuja siirtotila- ja vuokraratkaisuja. Vertailtavissa olevat ratkaisu- ja kustannusvaihtoehdot ovat liitteenä. Sairaanhoitopiirin koolle kutsumassa Pirkanmaan kuntien (kunnat, joilla jäämässä asiakkaita Yliselle) kokouksessa on sovittu, että Tampere valmistelee omien asiakkaidensa osalta vaihtoehtoisia palvelumalleja ja muut kunnat selvittävät tarpeen mukaan keskinäistä yhteistyötä. PSHP:n ja Pirkanmaan kuntien yhteistyöryhmä jatkaa työtään tavoitteenaan, että viimeiset asiakkaat siirtyvät pois Yliseltä vuoden 2016 loppuun mennessä. Tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen ja kehittämispäällikkö Toni Laine on kutsuttu kokoukseen. Liite: - Toimialajohtaja Parikan esitys Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käydä keskustelun kuntien toimenpiteistä kehitysvammaisten asuntojen rakentamisesta ja Ylisen toiminnan lopettamisesta 2016 loppuun mennessä. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että sote-johtajien toimesta laaditaan vuoden 2015 aikana kehitysvammahuollon tilannekartoitus ja valmistellaan seudullisen yhteistyön suunnitelma ja että vuoden 2015 kevään aikana sote-johtajat laativat suunnitelma tarvittavista kunnallisista toimenpiteistä Ylisen toiminnan päättyessä vuoden 2016 lopussa. 5/23

6 148 SOTE-TIETOHALLINNON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN AKUSTI MALLIN MU- KAISEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous sai ajankohtaiskatsauksen seudullisen tietohallintoyhteistyön tilanteesta ja päätti kohdistaa jatkotoimenpiteet sote-tietohallinnon kehittämiseen. Toimeksiantona oli, että soteuudistukseen liittyen seudullinen tietohallinto-organisaatio valmistee asiaa edistävän projektisuunnitelma. Tietohallinnon tukemiseksi kaupunkiseudun sote-työryhmä käynnisti tulevaisuuden palveluiden visiointityön kokouksessaan Visiointityössä työryhmä valmisteli alkuvuoden aikana hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia korostavan raportin. Tämän jälkeen sote-palvelujen seudullisen tietohallintoarkkitehtuurin valmistelu nähtiin tarpeelliseksi kytkeä tukemaan sote-alueiden käynnistämistä. Tietohallintojohtajat Oksala ja Jokela (Pshp) Valmisteilla oleva sote-uudistus muuttaa merkittävästi sote-palveluiden ohjaamista ja tuottamista. Lisäksi yhteistyön tiivistämiselle on entisestäänkin monia tarpeita, mm. kuntalaisten avoin hakeutuminen sotepalveluihin yli kunta- ja organisaatiorajojen. Sote-palvelut uudistuvat myös sisällöllisesti, kun terveysteknologiaa soveltavien laitteiden ja palveluiden hyödyntäminen lisääntyy suoraan kuluttajien käytössä. Tulevaisuuden palveluiden voidaan ennakoida lisäävän merkittävästi tarvetta suuren tietomäärän käsittelylle monella eri taholla. Ensimmäisessä vaiheessa uudenlaisen alueellisen tiedonhallinnan mallin luominen edellyttää laajempaa ja tiiviimpää yhteistyötä alueen toimijoiden välillä. Tampereen kaupungin ja PSHP:n tietohallinnot ovat sopineet aloittavansa elokuussa 2014 säännöllisen yhteistyöfoorumin ICTasioiden käsittelyyn. Foorumin tarkoituksena on varmistaa molemminpuolinen tietoisuus sote-ict asioista ja ohjata sote-ict kehittämistä Kuntaliiton kokonaisarkkitehtuuriperiaatteiden pohjalta. Tavoitteena on kehittämää yhteisiin sote-alan tarpeisiin yksi ICT-ratkaisu, ellei joku yhteisesti hyväksytty seikka muuta puolla. Foorumin toimintaa on alun ICT-painotteisuuden jälkeen tarkoitus laajentaa sisältämään selkeämmin substanssiohjaus, sekä rakentaa toimintamallia seudulliseen ja sote-alueen suuntaan. Samanaikaisesti on käyty keskustelua Kuntaliiton vetämän AKUSTI -työn mukaisesta alueellisen tietohallinnon yhteistyömallista. Yhteistyöstä on keskusteltu mm. Tampereen kaupunkiseudun sote-työryhmässä ja Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman seu- 6/23

7 rantakokouksessa Tämän lisäksi Tampereen kaupungin ja PSHP:n tietohallinnot ovat järjestäneet Väli-Suomen tietohallinnon ja toiminnan edustajille kolme keskustelutilaisuutta asiaan liittyen. Näistä viimeisessä sovittiin AKUSTI yhteistyön käynnistämisestä ensin maakuntatasolla ja laajentuen myöhemmin koko Väli-Suomen sote-aluetta koskevaksi yhteistyöksi. Yhteistyön tarvetta painottavat mm. tiedon käytettävyys, nykyisten järjestelmien elinkaaren loppuminen, toimittajalukitus sekä SOTE- kokonaiskustannukset. Tampereen kaupungin ja PSHP:n tietohallinnot ehdottavat AKUSTI - mallin mukaisen tietohallintoyhteistyön suunnittelun käynnistämistä Pirkanmaan alueella. Yhteistyöllä pyritään ratkaisemaan seuraavia kysymyksiä: - Alueellinen tietoliikenneverkko - Sähköinen asiointi ja palvelut - Alueellinen tiedonhallinta - Kansalliset palveluliittymät ja - Tiedolla johtaminen - Potilastiedon näkyminen organisaatiorajojen yli - Alueellinen toiminnanohjaus Tampereen kaupungin tietohallinto ja PSHP ovat neuvotelleet sopimuksesta yhteistyön käynnistämiseksi. Paikallisen sopimuksen pohjalta neuvoteltaisiin sote-alueen muiden keskuskaupunkien ja sairaanhoitopiirien kanssa liittymisestä hankkeeseen. Yhteistyön tulee koskea koko Väli-Suomen aluetta, jotta kansallisen rahoituksen saamiselle olisi mahdollisimman suuri todennäköisyys. Projektin vaiheet olisivat - Suunnittelu: Tavoite 2014 aikana - Käynnistys: Tavoite 1Q/ Toimeenpano: Tavoite Projektin suunnitteluvaiheelle esitetään seuraavaa toteutusmallia: 1. Alueellisesta tietohallintoyhteistyöstä tehdään sopimus Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin kanssa. - Projektin asettaja on Tampereen kaupunki - PSHP nimeää projektipäällikön - Ohjausryhmän puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus sovitaan Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon substanssiedustajien kesken (toiminnan ohjaus ICT-kehittämiseen) 7/23

8 - Muut ohjausryhmän edustajat ja projektissa tarvittavat asiantuntijaresurssit sovitaan kaupunkiseudun kuntien kesken. Hankkeen laajetessa muiden Väli-Suomen sairaanhoitopiirien alueelle projektin ohjausryhmän kokoonpanoa ja asiantuntijaresursseja tarkastellaan uudelleen. 2. Sopimuksen pohjalta neuvotellaan muiden keskuskaupunkien ja sairaanhoitopiirien kanssa hankkeeseen liittymisestä 3. Alueen toimijat huolehtivat alueellisten ICT-asiantuntijoiden ja substanssiosaajien työpanoksesta, matkoista jne. aiheutuvista kustannuksista Suunnitteluvaiheen tavoitteena on tuottaa ehdotus AKUSTI tietohallintoyhteistyön käynnistämisestä ja rahoittamisesta Väli-Suomen sotealueella sekä mahdollistaa projektin toteutusvaiheen käynnistys. Suunnitteluvaihe ajoittuu 11/2014-1Q/2015. Suunnitteluvaiheen kustannukset ja rahoitus? Projektin toimeenpanovaiheen kustannus koko Väli-Suomen sotealueelle vuosille on arviolta vuositasolla perustuen Oulun ERVA-alueen esitystä vastaavan yhteistyömallin toteuttamisen budjettiin. Tarkempaa omaa laskelmaa ei tässä vaiheessa ole. Kansallisella tasolla on suunniteltu sote-alueen tietohallintotoiminnon toteuttamiseen kansallista tukea. Alustava suunnitelma on tukea sote-alueita n per alue jakautuen kahdelle vuodelle, jolloin omakustannusosuudeksi tulee 50 %. Osaksi omakustannusosuutta hyväksyttäneen myös toimijoiden henkilötyöpanos. Tällä hetkellä kansallisesta tuesta ei ole päätöstä. Kustannusten ja henkilötyöpanosten jaosta sekä käytöstä sovitaan osapuolten kesken myöhemmin. Sote-työryhmä on käsitellyt esitystä kokouksessaan x.x Kuntajohtajilta odotetaan kokouksessa kannanottoja 1) Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja Pshp:n tietohallintoyhteistyön suunnitteluvaiheen käynnistämisestä AKUSTI-mallin mukaisesti sekä 2) seuraavassa vaiheessa aloitteellisuudesta Pohjois-Suomen mallin mukaisen ICTyhteistyön käynnistämisestä Väli-Suomen alueelle. Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala, tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen ja kehittämispäällikkö Toni Laine on kutsuttu kokoukseen. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan 8/23

9 ohjeistaa jatkovalmistelua. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että Tampereen tietohallinto valmistelee sopimuksen projektin suunnitteluvaiheen käynnistämiseksi kuntajohtajakokoukseen 5.12., että projektin toteutusvaiheen käynnistämisestä päätetään suunnitteluvaiheen tulosten pohjalta keväällä 2015 että mahdollinen toteutusvaihe tapahtuu kuntajohtoisesti ja sitä johtaa kaupunkiseudun osalta Tampereen tietohallintoyksikkö, että asia esitellään Pirkanmaan kuntajohtokokoukselle , että asian ohjausryhmänä toimii Pirkanmaan sote-valmistelutyöryhmä, Taru Kuosmanen ja Jarkko Oksala poistuivat kokouksesta. 9/23

10 149 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAKENNE- ja RAHOITUSUUDISTUS, LAUSUNTOVAIHE Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteuttamista lukion ja ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteita tiivistetään ja rahoitusta uudistetaan vuosina Uudistusta on käsitelty kuntajohtajakokouksissa sekä seutuhallituksessa Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt kuntiin lausunnolle järjestäjäverkkoa, järjestämislupia ja rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevat lakiluonnokset ja virkamiesesityksen. Ne perustuvat sivistyspoliittisen ministerityöryhmän hyväksymiin suuntaviivoihin. Rakenneuudistuksen tavoitteet ja toteutus Uudistuksen tavoitteena on tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Tarkoituksena on uudistaa merkittävästi toimintatapoja ja rakenteita sekä sopeutua tilanteeseen, jossa koulutuksen vähentyvät voimavarat käytetään entistä vaikuttavammin ja tuottavammin. Rakenneuudistuksella tähdätään elinvoimaiseen ja monipuoliseen lukiokoulutuksen järjestäjäverkkoon, joka muodostuisi erilaisista järjestäjistä, jotka voivat palvella yhtä kuntaa laajempaa aluetta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko muodostuisi monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Ylläpitäjät hakevat järjestämisluvat 2015 vuoden aikana. Uudistuksen keskeiset periaatteet ovat ylläpitäjäneutraliteetti ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus. Rakenteiden rinnalla uudistetaan rahoitusjärjestelmää ja rahoituksen tasoa. Koulutuksen rahoitus pohjautuisi jatkossa toteutuneen kustannustason sijasta valtion talousarvion määrärahatasoon sisältäen kunnan rahoitusosuuden lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Rahoitus muodostuisi pääasiassa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista. Perusrahoituksen osuus olisi 49 % ja sen keskeinen tekijä olisi opiskeluaika. Suoritusrahoituksen osuus olisi % koulutusmuodon mukaan ja keskeinen tekijä olisi tutkintojen määrä. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan Rahoituksen osalta esitetään 4-5 vuoden siirtymäaikaa. Järjestämislupien myöntämisen kriteerit 10/23

11 Sivistyspoliittisen ministerityöryhmän suuntaviivojen mukaan järjestämislupien myöntämistä arvioidaan seuraavin kriteerein: Ammatillinen koulutus, mm.: - Alueellinen ja/tai valtakunnallinen koulutustarve (koulutusalat ja paikkakunnat) - Hakijan ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän järjestämiseen (osaaminen, taloudelliset edellytykset, laatu, yhteistyösuhteet) - Hakijan toimintajärjestelmä ja laadun hallintamenettely Lukiokoulutus, mm.: - Koulutuksen tarve (riittävä opiskelija- ja väestöpohja) - Taloudelliset edellytykset (vakavaraisuus, kustannustehokkuus, valtion- ja kuntaosuuksien riittävyys, opiskelijamäärän vakaus) - Ammatilliset edellytykset (opetuksen laatu, tilat ja välineet, henkilöstön kelpoisuus, yhteistyösuhteet, toimintajärjestelmä) Vaikutusten arviointia Ministeriön mukaan toisen asteen koulutuksen säätelyä uudistetaan niin, että sen ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan valtion rahoitus vähenisi n. 260 milj. euroa vuositasolla. Uudistuksen vaikutukset kaupunkiseudun kunnissa arvellaan olevan selkeimmät rahoituksen supistumisessa. Alueen ammatillinen koulutus on koottu yhdelle järjestäjälle Tredulle, jossa järjestäjäverkkoa koskevat kriteerit täyttyvät selkeimmin. Koelaskelmien mukaan rahoitusuudistus vähentää Tredun resursseja 2,8 %:lla. Ennusteet kaupunkiseudun kuntien väestönkehityksestä sekä yli 16- vuotaiden kasvavasta määrästä vahvistavat puolestaan seudun lukioiden edellytyksiä täyttää koulutustarvekriteerit sekä taloudellisten ja ammatillisten edellytysten kriteerit. Koelaskelmien mukaan rahoitusuudistuksen vaikutus lukioita ylläpitäviin kuntiin vaihtelee -8.6%:sta (Ylöjärvi) + 11,2 %:iin (Orivesi) Kun rakennekriteerien todetaan täyttyvän, on kuntien hyvä jatkaa keskustelua vapaaehtoisen lukioyhteistyön sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön syventämisestä. OKM:n poliittiset linjaukset korostavat yhteistyösuhteita järjestäjän kriteerinä. Omaehtoinen yhteistyö voi edistää myös kuntien kykyä vastata koulutusresurssien supistumiseen. Kunnilta on pyydetty lausuntoja kahteen lakiehdotukseen. Rakenneuudistusta ja järjestäjäverkkoa koskeva lausuntokierros päättyy 11/23

12 Rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevan virkamiesesityksen lausuntokierros päättyy Kuntajohtajien on tarpeen keskustella yhteisistä näkemyksistä lausuntojen laadinnan pohjaksi. Alustavaa valmistelua asiassa odotetaan seudun sivistysjohtajien kokouksesta Lausunnoissa voisi kiinnittää huomiota esim. seuraaviin seikkoihin: - järjestäjäverkon kriteerien selkeys ja kokonaisharkinta lupia myönnettäessä - suoriteperusteisuus, talousarvioperusteisuus ja jälkirahoitusperusteisuus rahoitusuudistuksessa - valtion rahoitusosuuden vähenemiseen - uudistuksen toteutuksen aikatauluun Liitteet: - OKM Suuntaviivat lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi - Pp-esitys: Toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistus ja kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen tarkastelu Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää käydä keskustelun toisen asteen uudistuksen yhteisistä lausuntonäkemyksistä Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että kunnat käynnistävät valmistelevat keskustelut esitysmateriaalin pohjalta ja asian käsittelyä jatketaan kuntakeskustelujen jälkeen tammikuussa /23

13 150 RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN Seutujohtaja Nurminen ja seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Rakennesuunnitelmaehdotusta on viimeistelty toteutusohjelman kokoamisella sovituin periaattein, raportin kirjoittamisella ja kartan päivittämisellä. Rakennesuunnitelmaehdotuksen raportti koostuu lähtökohtien ja tavoitteiden esittelystä, ehdotuksen sisältöratkaisuista (mitoitus, keskusja palveluverkko, asumisen painopistealueet, asuntotuotanto ja asuinympäristöt, työpaikka-alueet, liikenne), toteutusohjelmasta ja jatkotoimenpiteistä. Raportissa esitetään myös 2030 laaditun asuntopoliittisen ohjelman päivitetyt tavoitteet. Ehdotuksen ydinsisältö ja toteuttamisohjelman keskeiset ratkaisut esitellään kokouksessa. Raportin viimeistelyä jatketaan edelleen mm. ulkoasun osalta. Seutuhallitus keskusteli kokouksessaan rakennesuunnitelmasta ja esitti kehäbussin ulottamista Tarastenjärven työpaikkaalueelle. Tämä palvelisi 2-kehän varrella olevien työpaikka-alueiden kytkemistä joukkoliikenteen pariin. Seutuhallituksen keskustelu on huomioitavissa niin, että kehäbussi2 linjataan Lentolasta 2-kehää pitkin Tarastenjärvelle Kangasalan keskustan sijaan. Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton selvitys ns. läntisistä hankkeista ja niihin liittyvästä maankäytöstä on pian valmistumassa. Tällä hetkellä varteenotettavin yhteenveto selvityksestä poikkeaa hieman rakennesuunnitelmaehdotuksesta Puskiaisten oikaisun linjauksen ja 2-kehän linjaus kohdalla. Rakennesuunnitelmassa esitetyn seudullisen kokonaisuuden kannalta poikkeamilla ei ole suurta merkitystä. Ylläesitettyjä asioita ei ole vielä sisällytetty rakennesuunnitelmakarttaan. Masto-työryhmä hyväksyy osaltaan rakennesuunnitelmaehdotuksen Seutuhallitus käsittelee suunnitelmaa ja hyväksyy sen lähetettäväksi jäsenkuntiin. Ehdotuksen hyväksymiskäsittely kunnallishallituksissa ja -valtuustoissa on alkuvuodesta Liitteet: - Rakennesuunnitelmaehdotus 2040 kartta ja raportti, Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: 13/23

14 Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käsitellä rakennesuunnitelmaehdotuksen ja tehdä tarvittavat muutokset karttaan ja että ehdotuksen hyväksymismenettely on kokouksessa Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin Lisäksi kuntajohtajakokous päätti, että kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tavoitteet vuoteen 2030 mennessä esitetään tasasuurena (17,5%) Kangasalan, Lempäälän, Nokia, Pirkkalan ja Ylöjärven osalta. 14/23

15 *** 151 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA Seutujohtaja Nurminen Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus. Strategian tuki on viime vuosina ohentunut, ja strategian uudistamisen tarpeesta on tarve keskustella. Kaupunkiseudun kunnat tunnustelivat seutuyhteistyön syventämistä seutukaupunkiselvityksessä Päätökset toteuttamisesta siirtyivät eteenpäin. Kuntien toimintaympäristössä on viimeaikoina vahvistunut talouden hallinnan haasteet sekä valmistautuminen sote-uudistukseen. Vuonna 2014 seutuyhteistyö on painottunut rakennesuunnitelman uudistamiseen ja siihen liittyvään liikennejärjestämätyöhön. Palveluyhteistyössä on edistetty kuntalaispalvelujen avautumista yli kuntarajojen (päivähoito ja terveyspalvelut). Uutta palveluvisiota on työstetty sotepalveluissa. Koulutusyhteistyössä on panostettu seudullisen opetussuunnitelmatyöhön, opetuksen kehittämiskeskuksen perustamiseen sekä alkavasti lukiokoulutuksen yhteistyön syventämiseen. Infrapalveluissa on käynnistetty mm. kunnallisteknisten palvelujen tuotteistusta. Myös seudullinen vesihuoltoyhteistyön odotetaan jälleen etenevän. Yhteistoiminta on toteutettu kuntayhtymän hieman pienenneillä voimavaroilla. Vuoden 2015 toimintaa on suunniteltu kuluvan vuoden jatkumona. Vahvana painopisteenä on maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelua. Siinä vuonna 2015 on ajankohtaista rakennesuunnitelman 2040 jalkauttaminen, MAL-hankkeiden toteutus ja MAL-sopimusmenettelyn ylläpito. Myös edunvalvontatoimiin mm. uuteen liikennepoliittiseen selontekoon tulee panostaa. Seudullisesti kiinnostavia teemoja ovat lentokenttäkonseptin jatkovalmistelu sekä seuturaitiotien suunnittelun eteneminen. Myös HHT-vyöhykkeen kehitys vaikuttaa kaupunkiseudun maankäytön suunnitelmiin. Yhteistyössä tulee edelleen huomioida myös maakuntakaavoitustyön tukeminen. Palveluyhteistyöhön (kuntalaispalvelut ja tukipalvelut) on mahdollista osoittaa 2015 ajankäyttöä kuntien tarpeiden mukaan. Palveluyhteistyöltä odotetaan ennen kaikkea taloudellisia vaikutuksia. Kuntayhtymän perussäännön mukaan jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 30.9 mennessä. 15/23

16 Seutuyksikön talousarvioraami vuodelle 2015 on laadittu entisen suuruiselle jäsenkuntien maksuosuudelle ja kokonaiskulujen loppusumman nolla kasvulle. Tämä merkitsee, että ns. sitomaton toimintaraha, jolla on voitu toteuttaa seutuyhteistyön toimenpiteitä, vähenee entisestään. Talousraami SEUTUYKSIKKÖ TAE 2014 TAE 2015 TASU 2016 TASU 2017 Myyntitulot/kunnat , , , ,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht , , , ,00 Palkat ja palkkiot , , , ,00 Sivukulut 90800, , , ,00 Henk.kulut yht , , , ,00 Palvelujen ostot , , , ,00 Vuokrat 54000, , , ,00 Tarv., yms , , , ,00 Kaluston hankinta 6000, , , ,00 Menot yht , , , ,00 Toimintakate Jäsenkuntien maksuosuudet : TAE 2015 TAE 2014 muutos muutos väestö % SY Yhteensä Yhteensä euroa % 369 Yhteensä ,0 Kangasala , ,5 Lempäälä , ,6 Nokia , ,2 Orivesi , ,6 Pirkkala , ,1 Tampere , ,1 Vesilahti , ,4 Ylöjärvi , ,5 S Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallituksen lähettämästä talousarvioraamista ja vuoden 2015 toiminnan painopisteistä ovat lausunnon antaneet Orivesi, Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi. Kuntien lausuntojen jälkeen seutuyksikön talousarvioesitys on valmisteltu siten, että se merkitsee yhden prosenttiyksikön ( euron) vähennystä kokonaismenoissa ja kuntien maksuosuuksissa. Koska käyttömenoissa toteutuu korotuksia vuoden 2015 aikana, niin tämä vähennys merkitsee kaikkiaan euron vähennystä sitomattomaan kehittämisrahaan, jota talousarvioon 2015 sisältyy euroa ( v. 2014). Sitomaton kehittämisraha on vuoden 2015 talousarviossa 0,57 16/23

17 euroa/asukas, kun tavoitteena on ollut säilyttää 1 euroa/asukas taso. Jäsenkuntien kokonaiskustannukset seutuyhteistyöstä ovat pysyneet vakaalla tasolla vaihdellen huippu vuoden 2008 tasosta 3,1 euroa/asukas vuoden 2015 talousarvioesityksen 2,8 euroa/asukas tasoon. Talousarvion laadinnassa on käytetty Tampereen kaupungin vuodelle 2015 antaman konserniohjeen mukaisia laskentaperusteita. Seutuyksikön talousarvioesitys vuodelle 2015 SEUTUYKSIKKÖ TAE 2014 TAE 2015 TASU 2016 TASU 2017 Myyntitulot/kunnat , , , ,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht , , , ,00 Palkat ja palkkiot , , , ,00 Sivukulut 90800, , , ,00 Henk.kulut yht , , , ,00 Palvelujen ostot , , , ,00 Vuokrat 54000, , , ,00 Tarv., yms , , , ,00 Kaluston hankinta 6000, , , ,00 Menot yht , , , ,00 Toimintakate Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2015 TAE 2015 TAE 2014 muutos muutos väestö % SY Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä ,0 Kangasala , ,5 Lempäälä , ,4 Nokia , ,2 Orivesi , ,6 Pirkkala , ,9 Tampere , ,9 Vesilahti , ,4 Ylöjärvi , ,5 MAL-verkostolle on laadittu vuodelle 2015 jäsenalueiden ja muiden rahoittajien kokonaisrahoituksen mukaisesti talousarvio, joka on tulojen ja menojen loppusumaltaan euroa. Talousarvioesitys on laadittu samoin laskentaperustein kuin seutuyksikön talousarvioesitys. Valtuustojen hyväksymästä seutustrategiasta 2020, rakennesuunnitelmasta 2040, MAL-aiesopimuksesta sekä kuntien antamista lausunnoista johdetut yhteistyötavoitteet jakautuvat asiaryhmiin seuraavasti: seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, maankäytön ja asumisen yhteistyö, liikennejärjestelmäyhteistyö, hyvinvointipalveluyhteistyö ja infrapalvelujen yhteistyö. Seututyöryhmät ovat omalta osaltaan käsitelleet ja hyväksyneet vuoden 2015 tavoitteet. Tarkemmin tavoitteet on kuvattu liitteenä olevassa talousarviossa. 17/23

18 Liitteet: - Talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelma Kuntien lausunnot talousarvioraamista Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä liitteen mukaisen kuntayhtymän talousarvion vuodelle 2015, joka on tulojen ja menojen loppusumaltaan euroa, hyväksyä liitteen mukaiset toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015, hyväksyä liitteen mukaisen taloussuunnitelman , esittää talousarvion 2015, toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 ja taloussuunnitelman yhtymäkokoukselle hyväksyttäviksi ja että seutujohtaja voi hyväksyä sitomattoman kehittämisrahan euroa tarkemman kohdistamisen toiminnallisille tavoitteille. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 18/23

19 152 VUODEN 2015 VALMISTELU- JA KOKOUSAIKATAULU (5 min) Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallituksen kokouksille ja asioiden valmistelulle kuntajohtajakokouksessa on laadittu aikataulu vuodelle Kokousaikataulun lisäksi sovitaan erikseen kuntajohtajien ja seutuhallituksen yhteiskokoukset sekä kuntajohtajien yhteinen työseminaari keväälle. KJK/SH kokoukset ja valmisteluaikataulu 2015 KJK SH pj- listan kokous pj- listan kokous lista postitus klo 8.00 lista postitus klo 9.00 ke pe pe pe ke ke * ** *torstai **helatorstai heinäkuussa ei kokouksia * * *syyslomaviikko Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä vuoden 2015 valmistelu- ja kokousaikataulun. 19/23

20 Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 20/23

21 * 153 KESKUSTELUASIAT (10 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Seutupäivä on suunniteltu pidettäväksi Ennakkotiedot syyskuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Muutos, tammi-syys Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Kokoustiedotteet: MASTO Muutos%, tammi-syys Väkiluku, Työttömyys% Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,2 % ,3 11,8 Lempäälä ,5 % ,1 10,9 Nokia ,3 % ,2 14,6 Orivesi ,4 % ,1 13,6 Pirkkala ,1 % ,9 10,5 Tampere ,9 % ,2 16,7 Vesilahti ,2 % ,5 10,2 Ylöjärvi ,2 % ,7 12,0 Kaupunkiseutu ,8 % ,4 14,9 Kehyskunnat ,7 % ,6 12,2 Pirkanmaa ,5 % ,9 14, Suomi ,3 % ,0 12,5 21/23

22 154 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit Kaupunkiseudun joukkoliikenneuudistuksen toteuttaminen Infrapalvelujen tuotteistus Ilmastotyön raportointi vuodelta 2013 Vesihuoltoyhteistyön eteneminen Esitys työllisyysalueiksi TE-keskukselle RAVA jatkopolku YHTEISKOKOUS SEUTUHALLITUKSEN KANSSA, ehdotuksia yhteisiksi asioiksi: RAKENNESUUNNITELMA, VESIHUOLTO, TOISEN ASTEEN KEHITTÄMINEN, MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi (MALverkoston selvitys) RASU 2040 vaikutusten arviointi, luonnos RASU 2040 toteuttamisohjelma, luonnos Rakennusvalvonnan jatkotoimenpiteet Seututietohankkeen työvaihe ja vuoden 2015 hankesuunnitelma Toinen aste Vesihuolto MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi Seutuviestinnän kehittämistarpeet TOT 1-8/ Maakunnallinen työpaikka-alueselvitys Aspol keskustelu RASU2040 ehdotus, keskustelu Sopimus seudullisesta osaamisen kehittämisen palvelusta Talousarvio 2015, keskustelu RASU2040, ehdotus, käsittely Toinen aste keskustelu jatkuu Talousarvio 2015, hyväksyminen RASU2040, ehdotus, HYVÄKSYMINEN Seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen itsearvioini SH + KJK illanvietto, (tiistai) Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen Kaupunkiseudun koulutuksen kehittämisverkosto AiRRport 2. Vaihe, työn eteneminen Eu- asiaa 22/23

23 155 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja Viitasaari päätti kokouksen klo /23