1 Etelä-Savo Uusimaa Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 1/2010 Aika: Torstai 17.6.2010 klo 10.00-14.00. Paikka: Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, Helsinki, Pasila, Asemapäällikönkatu 14, neuvotteluhuone Korpi Läsnä: Leena Gunnar, pj. Kaakkois-Suomen ELY Aarne Wahlgren Matti Sipponen Kauko Laukkanen Timo Turunen Ansa Selänne Pertti Manninen Juho Kotanen, siht. Mauri Karonen Tiina Käki Poissa: Pekka Häkkinen Harri Kallio Hämeen ELY Kari Lehtinen Eija Lehtonen Jari Mutanen Jorma Tiitinen Marketta Virta 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen Ylijohtaja Leena Gunnar valittiin Pekka Häkkisen ja Marketta Virran estymisen vuoksi kokouksen puheenjohtajaksi. Kokouksen sihteerinä toimi Juho Kotanen Vuoksen vesienhoitoalueelta. Puheenjohtaja lausui tervetulosanat. Suoritettiin jäsenten esittäytyminen.
2 2. Ohjausryhmien edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Päätös: Hyväksyttiin Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden ohjausryhmien kokouksen 14.10.2009 pöytäkirja. 3. Valtakunnallinen tilannekatsaus Pertti Manninen ja Mauri Karonen esittelivät vesienhoidon tilannetta ja valmistelun organisointia. Käytiin läpi valtioneuvoston lausumaa vesienhoitosuunnitelmien hyväksymisestä 10.12.2009. Ydinasioita lausumassa on toteutusohjelman valmistelu v. 2010 loppuun mennessä laajaan yhteistoimintaan perustuen. Toimenpiteiden seurantajärjestelmä on laadittava kesäkuun loppuun 2011 mennessä. Maatalouden lisätoimenpiteiden kustannukset on otettava huomioon ympäristötuen tulevan ohjelmakauden mitoituksessa. YM:n ohjekirje 12.2.2010 vuoden 2010 töistä ja niiden organisoimisesta ELY:issä ja VHA:illa sisältää mm. yhteistyöryhmien kutsumisen, ohjausryhmien asettamisen vesienhoitoalueille sekä kohdan vesienhoitosuunnitelmien toteutuksesta. Ohjausryhmissä ohjeistusta ja linjauksia pidettiin hyvänä. Todettiin, että ELYt osallistuvat osaltaan toteutusohjelman valmisteluun. ELYt huolehtivat myös siitä, että YTR:t osallistuvat toteutusohjelman valmisteluun ja asiaa käsitellään YTR:ssä ainakin valmistelun alkuvaiheessa ja ennen valmistumista vuoden 2010 loppupuolella. Todettiin, että YM:n luonnos oli kommentoitavana ELYjen alueella ja asiaa käsiteltiin yhteistyöryhmien ensimmäisissä kokouksissa. Aihetta käsitellään enemmän kohdassa 5. Esiteltiin viimeisin luonnos VHS- aikataulusta 2010-2015. Vuosi 2010 on pitkälti nykyisten toimenpiteiden toteuttamista ja seuraavan kauden valmistelua. Vesimuodostumien rajaus ja tyypittely kohdistuvat vuodelle 2011, jonka jälkeen tehdään luokittelu- ym. työtä. Kuuleminen tarkistetusta vesienhoitosuunnitelmaluonnoksesta pidetään vuonna 2014. Työohjelma ja aikataulu sekä keskeiset kysymykset on näillä näkymin aikomus kuuluttaa samanaikaisesti. Tätä pidettiin järkevänä, koska mm. kuulemiseen työohjelmasta ja aikataulusta ei tullut juurikaan kommentteja. Myöskään lainsäädännöllisesti samanaikaiseen kuulemiseen ei ole estettä. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen tarkistamiseenkin jäisi näin ollen enemmän aikaa. Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä olisi vuotta aikaisemmin, jo vuonna 2012. Pidettiin ongelmana sitä, että vesimuodostumien rajaus, tyypittely ja luokittelu tulisivat tehtäväksi vuotta aiemmin eli suhteellisen pian. Tämä on huomioitava mm. resurssoinnissa. Todettiin, että pintavesiryhmän kokouksessa oli esitelty aikataululuonnosta, joten asiantuntijat ovat perillä asiasta. Todettiin myös, että meristrategia- ja tulvadirektiivin aikataulut täytyy yhteen sovittaa vesienhoidon kuulemisten kanssa. Asia vaatii tarkempaa aikataulutusta ja mm. asetustyöt ym. ovat luonnollisesti vielä kesken. Todettiin, että sidosryhmätilaisuuksissa ja kuulemisen yhteydessä kerätyt aineistot kommentteineen ja kuulemisyhteenvetoineen ovat ELY-keskuksilla tallessa. Ohjausryhmässä pidettiin tärkeänä, että jokainen ELY kävisi läpi kuulemisten palautteet, jotka koskevat seuraavaa suunnittelukierrosta. Palautetta voitaisiin käsitellä VHA 1-2 -koordinaatioryhmissä ja tarpeellisin osin ohjausryhmissä. Ohjausryhmässä pohdittiin, että minkä aikavälin aineistoista luokittelutiedot tullaan keräämään. Luokitusaineiston keräämiselle ja luokitusten tekemiselle toivottiin mahdollisimman paljon ajallisia resursseja ja pitkää havaintoväliä. Todettiin, että joissakin aluekeskuksissa
3 mm. osa biologisesta aineistosta jää nykyresurssein analysoimatta ja mm. vain puolet suunnitelluista biologisista seurannoista voidaan toteuttaa voimassa olevan seurantaohjelman aikana. Toista vesienhoitokierrosta suunniteltaessa tulee myös seurantajärjestelmän ja seurannan riittävyyteen panostaa ja tuoda asiat esiin. Seurantoja on jo tähän mennessä varsin paljon priorisoitu alueellisesti. Todettiin osittain huolestuneina siitä, että vähäisellä aineistolla tehty luokittelu ja toisaalta voimavarojen suuntaaminen ovat mahdollisesti keskenään ristiriidassa. Luokittelun kehittämistä tulisi tehdä, jotta saataisiin oikea luokittelu vesille, koska päätöksenteko tarvittavista toimenpiteistä pohjautuu pitkälti ekologisiin laatutekijöihin. Kyse onkin pitkälle tasapainon hakemisesta sille mikä on riittävän hyvä pohja vesienhoitotyölle ja miten päästään järjestelmällisesti eteenpäin. Todettiin vaarallisia ja haitallisia aineita koskeva asetus, jossa elohopea ym. aineet voivat saada aikaan sen, että vesiemme kemiallinen tila heikkenee. Lisäksi todettiin yleisesti, että muutenkin vanhat tilaa heikentävät toiminnot paljastuvat sitä mukaa kun uusia aineistoja kerätään (mm. pilaantuneet maa-alueet). Ohjausryhmä toivoi, että saataisiin ajoissa hyvät valtakunnalliset linjaukset ja soveltamisohjeet seuraavan kauden luokitteluja varten. Todettiin uudet vesienhoidon valtakunnalliset ryhmät, joita ovat mm. valtakunnallinen toteuttamisen hankeryhmä sekä VHS Tieto II. Hankeryhmä ("Nyrkkiryhmä") valmistelee valtakunnallisen toteutusohjelman vuoden 2010 loppuun mennessä. Mauri Karonen toimii jäsenenä hankeryhmässä kesäkusta 2010 alkaen. VHS Tieto II ryhmän tärkeimpänä tehtävänä on toteuttaa toimenpiteiden seurantajärjestelmä 30.6.2011 mennessä. Ryhmän jäseninä toimivat Juho Kotanen VHA1:ltä ja Antti Mäntykoski VHA2:lta. Vesienhoidon suunnittelun valtakunnallinen koordinointiryhmä laatii mm. valtakunnallisia ohjeita ja yhdenmukaistaa vesienhoidon suunnittelua. Marketta Virta toimii ryhmän puheenjohtajana ja VHA-koordinaattorit Pertti Manninen ja Mauri Karonen jäseninä. Ryhmä valmistelee elokuun loppuun mennessä työsuunnitelman ja aikataulun toisen suunnittelukierroksen läpiviemiselle. Vuoden loppuun mennessä laaditaan kokonaisarvio ensimmäisen suunnittelukierroksen luomista tarpeista kehittää suunnitteluprosessia ja täydentää tietotarpeita. Vesien kunnostustyöryhmä valmistelee kunnostusasioita valtakunnalliseen toteuttamisen hankeryhmälle. VHA1 ja 2 ohjausryhmistä mukana ovat Pekka Häkkinen puheenjohtajana ja Aarne Wahlgren asiantuntijana. Ryhmän tehtävinä ovat mm. tehdä kunnostusta koskevat ehdotukset vesienhoidon toteutusohjelmaan, valmistella kunnostustarpeiden priorisoinnin ohjeistus, selvittää toimet ja keinot vesienkunnostushankkeiden toteuttamisen edistämiseksi sekä selvittää toteuttamisen vastuutahoja. Ryhmän tehtäväkenttä on varsin laaja kattaen järvi- ja virtavesien kunnostuksen sekä myös mm. pienvesien kunnostuksen. Tarkempi työsuunnitelma on laadinnassa. Keskusteltiin siitä miten ohjausryhmät haluavat tulla informoiduiksi valtakunnallisten ym. ryhmien toiminnasta. Todettiin, että ohjausryhmien kokouksia pidetään suhteellisen harvoin ja asioista tulisi järjestää riittävä koordinointi ja informointi myös kokousten ulkopuolella. Asiaa tulee pohtia myös ELYn vastuualueiden välillä ohjausryhmien sisällä. Sovittiin, että asiaa tullaan selvittämään ja etsimään hyviä toimintatapoja. Pyritään huomioimaan, että valtakunnallisissa ym. vesienhoidon ryhmissä toimivilla henkilöillä on tiedotusvastuu ohjausryhmän jäsenille ohjausryhmien kokousten välisinä aikoina. Ohjausryhmät pyysivät toimittamaan heille vain keskeisimmät asiat lyhyesti tietoiskun omaisesti.
4 Päätös: Asiat merkittiin tiedoksi. Sovittiin, että laitetaan vesien kunnostusryhmän kokoonpano muistion liitteeksi ohjausryhmän jäsenille. 4. VHA1- ja VHA2 -työjärjestykset Esiteltiin ohjausryhmälle Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden työjärjestysluonnokset. Dokumentit on tehty vanhojen työjärjestysten pohjalle. Koordinointiryhmät ovat käsitelleet luonnoksia ja tehneet niihin tarvittavia muutoksia. Päivityksiä on tullut mm. organisaatioihin, päivämääriin ja ryhmien kokoonpanoihin. Koordinointiryhmien osalta on myös päivitetty toimintatapoja. Tehtävälista: lisätty uudet tehtävät, jotka ovat tulleet aiempien tehtävien lisäksi mukaan (mm. toimeenpanon ohjaus, tulvariskit, meristrategia). Sovittiin, että jatketaan hyväksi havaittua menettelyä yhteiskokouksista Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden kesken. Myös kokouspöytäkirjojen laadintamenettely säilyy ennallaan eli kokouksista tehdään yleensä yhteinen pöytäkirja ellei ole erikseen vesienhoitoaluekohtaisia käsiteltäviä asioita. Keskusteltiin siitä, että onko ohjausryhmä päätösvaltainen vasta silloin kun kaikki ELYt ovat edustettuina. Todettiin, että ohjausryhmät ovat kokoontuneet yhden kauden ja menettelyt ovat toimineet hyvin. Sovittiin, että jätetään teksti päätösvaltaisuuden osalta ennalleen työjärjestysluonnoksiin. Lähtökohtana on se, että kaikista ELYistä pyritään turvaamaan osallistuja kokoukseen. Päätöksissä pyritään yksimielisyyteen. Kiireelliset asiat voidaan käsitellä sähköpostilla, jolloin kokouksista laadittu pöytäkirja hyväksytään seuraavassa varsinaisessa kokouksessa. Keskusteltiin ohjausryhmien toimivallasta. Ohjausryhmä päättää vesienhoitoalueiden yhteisistä vesienhoidon resursseista ja siten omalta osaltaan ohjaa ELYjen toimintaa. Alueellisesti on toki tapauskohtaisesti mietittävä miten asiat pannaan käytäntöön, kuitenkaan suuria alueellisia ristiriitoja ei pitäisi tulla. Todettiin koordinaatioryhmien kokoonpanot työjärjestysluonnoksissa. Kalatalousjäseniä ei ole vielä VHA1:llä valittu. Todettiin uusimpana muutoksena, että pintavesiryhmän uusi puheenjohtaja on Riitta Niinioja. VHA2:n työjärjestysluonnoksessa ei rannikkoryhmää ole varsinaisesti mainittu. Todettiin, että Jouni Törrönen (Kaakkois-Suomen ELY) ja Mikaela Ahlman () ovat kuitenkin käytännössä mukana rannikkotyössä. Päätös: Vuoksen vesienhoitoalueen ja Kymijoen vesienhoitoalueiden työjärjestykset hyväksyttiin edellä mainituin kommentein. 5. Toimenpiteiden toimeenpano Mauri Karonen esitteli valtakunnallista toimeenpano-ohjelmatyön tilannekatsausta. YM:n keväällä asettama hankeryhmä valmistelee toteutusohjelmaa. Ryhmässä on edustettuina YM, SYKE sekä vesienhoitoalueista VHAt 2 ja 3. Ryhmä järjestää kansalliset neuvottelut ja valmistelee toteutusohjelman (mahdollisesti) valtioneuvoston hyväksyttäväksi vuoden 2010 aikana. Ryhmä on jo kuullut ohjauskeinoista YTR:iä ja sidosryhmiä. Neuvotteluja jär-
5 jestetään ainakin seuraavista aiheista: YM:n sisäiset kokoukset, kansliapäällikkökokoukset, sektorikokoukset maa- ja metsätalous, vesivarat ja kalatalous, metsätalous, maatalous, pohjavedet ja vesihuolto, yhdyskunnat, haja-asutus ja pohjavedet, turvetuotanto ja liikenne. Osa neuvotteluista on jo käyty. Valtakunnallinen toteutusohjelmaluonnos on valmiina lokakuun puolivälissä. Ehdotuksesta pyydetään ELYjen ja yhteistyöryhmien kommentit. Todettiin, että valtakunnallisessa toteutusohjelmatyössä pyritään huolehtimaan siitä, että ohjausryhmiltä pyydetään kommentteja ennen laajamittaisempaa kommenttikierrosta. Kansliapäällikköjen kokouksessa 16.6.2010 oli kärkihankkeina ollut esillä mm. Saaristomeri sekä TEHO + -hanke, joka sisältää mm. maatalouden tilakohtaisen neuvonnan jne. laajentamisen). TASO- hanke on turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittämishanke. Muun muassa Saarijärven reitillä on tarkoitus edistää uusia toimenpiteitä ja esim. mallien kehittäminen kiintoaine- ja humuskuormituksen osalta, kehittää vaikutusten mittausmenetelmiä ja valuma-alueiden suunnittelumenetelmiä, omavalvonnan kehittämistä, latvavesien tulvahallinnan kehittämistä, jatkuvatoimista virtaama- ja vedenlaatumittausmenetelmäkehitystä sekä neuvonnan ja koulutuksen kehittämistä. Hankkeessa luotaisiin valtakunnallista toimintamallia ja mitoitusohjetta. Muita kärkihankkeita on ainakin seuraavilla sektoreilla: vesien kunnostus, kalatiet, pohjavesiasiat, neuvonta (maatalous, metsätalous ja haja-asutus), seuranta, kustannustehokkuus ja innovatiiviset rahoituskeinot. Yhteistä kärkihankkeille on se, että niillä on erillisrahoitus ja hankkeet koskevat tavalla tai toisella koko maata. Todettiin, että koska talousarviosta ei riitä resursseja kaikkiin hankkeisiin, suositaan valtakunnallisia pilot-hankkeita. Näitä ovat mm. valtakunnallinen kalatiestrategia, vesien kunnostusstrategia jne. Todettiin, että kansallisessa metsäohjelmassa on myös vesiensuojelu entistä vahvempana osa-alueena. Myös alueellisia metsäohjelmia ollaan päivittämässä, jossa ELYillä on oma osansa työskentelyssä. Todettiin, että erilaisissa ohjelmissa tulisi huomioida muut ohjelmat ja informaation kulku ja koordinointi sektorikohtaisesti tältä osin on ensiarvoisen tärkeää. Nähtiin tärkeänä, että erityisesti mm. maatalouden neuvonta olisi valtakunnallisesti yhdenmukaista ja keskityttäisiin tietyntyyppisiin asioihin. Todettiin, että mm. kalataloudellisesti merkittävimmät kärkihankkeet oli mainittu. Muun muassa strategiatyö kohdentaa toimenpiteitä merkittävimpiin kohteisiin. Todettiin mm. virtavesikunnostuksen valtakunnallisen rahoituksen väheneminen, josta oltiin huolissaan. Nykyisiä toimenpideohjelmia ei voida toteuttaa olemassa olevilla rahoilla. Pohdittiin, voitaisiinko Euroopan kalatalousrahaston myöntämillä varoilla rahoittaa sisävesien kunnostamista. Näin ei kuitenkaan ilmeisesti voida tehdä. Käytiin läpi merkittävien vesistökunnostusten, kuten Kymijoen pohjasedimenttiasian haasteellisuutta. Todettiin, että ELYjen toimialueilla on monin paikoin menossa tai käynnistymässä erilaisia vesiensuojeluhankkeita. Esim. Uudellamaalla (RAHA-hanke) ja Kaakkois-Suomessa on omat maatalouden vesiensuojeluhankkeensa. Tavoitteena on tilakohtainen täsmäneuvonta eli neuvontaa kohdistetaan tiloille, joissa saadaan suurin vesiensuojelullinen hyöty. Todettiin, että neuvontaan ei ole perinteisesti ollut tarpeeksi tekijöitä. Haja-asutuksen jätevesineuvontaa on järjestetty useiden ELYjen alueilla. Olisi hyödyllistä, että tähän saataisiin yhtenäistä valtakunnallista ohjeistusta. Myös pohjavesien osalta esim. POKin, POSin ja ESAn alueilla on käynnissä suojelusuunnitelmien laatimishanke. Seuranta ja tiedon hankinta sekä PIMA-asiat ovat myös olennaisia hankkeistamisen sektoreita.
6 Esiteltiin ajatusta alueellisten toteutusohjelmien laatimiseksi ELYissä syksystä 2010 alkaen. Alueelliset ohjelmat halutaan ohjausryhmän kannanottona tehtäväksi kuitenkin kevyellä menettelyllä. Käytössä olisi valtakunnallinen toteutusohjelman aineisto. Aikataulussa esitettäisiin mahdollisesti vuosittaiset toimenpiteet ja niiden toteuttajat sekä mm. hankkeistamista koskevia asioita. Asiaa valmistellaan toimeenpanon toteutusryhmässä. Valtioneuvoston päätöksen perustelumuistiossa oli jo priorisoitu lista ohjauskeinoista ja YM:n laatimassa listassa niitä oli edelleen priorisoitu. Pohdittiin, että alueellisessa toteutusohjelmatyössä tulisi ottaa mukaan vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjä vesienhoitoaluekohtaisia ja muita alueellisia ohjauskeinoja, jotka eivät ole mukana valtakunnallisissa ohjauskeinoissa. Todettiin, että kokonaisuutena yhteistyöryhmiltä ja ELYiltä tuli ohjauskeinoista melko paljon kommentteja ja toteutusohjelmayöryhmän sihteeristö SYKEssä kokoaa niitä yhteen. Todettiin, että alueellisesti oli varsin suuria eroja aktiivisuudessa. Esimerkiksi KES sai kommentteja erityisesti metsätalouspuolelta, joissa monessa korostettiin metsänomistajien ja järjestöjen huomioiminen toimenpiteiden toteuttamisessa ja organisoitumisessa. Alustavat kannanotot ohjauskeinoista ovat olleet nyrkkiryhmässä käsittelyssä. Lokakuussa ehdotus laitetaan kommenttikierrokselle ELYille ja YTR:ille ja järjestetään valtakunnalliset neuvottelut ja kansallinen tilaisuus syksyllä. Loppuvuonna tehdään mahdolliset tarkistukset. Asiakirja hyväksytään mahdollisesti valtioneuvostossa. Asiaa käsitellään myös seuraavassa ohjausryhmien kokouksessa. Esiteltiin vesienhoidon toteutusohjelmaluonnosta 14.6.2010 ja sen sisältörunkoa. Luonnos sisältää mm. toteutusohjelman lähtökohdat. Sektorikohtaisesti esitellään vesienhoitosuunnitelmien toteutus, joka sisältää mm. ehdotetut lisätoimenpiteet, kustannukset ja arvio niiden toteutusaikataulusta sekä kohdat ohjauskeinojen edistämisestä ja vastuutahoista. Toteutusohjelmaan tulee kohta myös rahoituksen kehittämistarpeista, eri tahojen vastuu toteutuksesta, keskeiset horisontaaliset ohjauskeinot ja T&K-tarpeet sekä toteutuksen seuranta. Rahoituksesta todettiin, että yhteisrahoitusta tullaan tarvitsemaan yli hallinnollisten ym. rajojen (valtio, kunnat, toiminnanharjoittajat ja kansalaiset). Ohjausryhmissä keskusteltiin maakuntaliittojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. ELY:n tulisi saada vesienhoidon toimeenpano myös maakuntaliittojen suunnitelmiin ja ohjelmiin. Hankkeistamiseen liittyen tulisi saada maakuntaliitot mukaan toimintaan ja jopa osa hankkeista rahoitettua. Lisäksi pohdittiin vapaaehtoisia vesienhoitotoimia. Todettiin, että monet vesiensuojelua edistävät toimet perustuvat vapaehtoisuuteen. Tässä asiassa ELYissä riittää paljon haasteita. Pertti Sevola Etelä-Pohjanmaan ELYstä on laatinut tekstiä ELYjen vastuista toteutuksessa, esim. miten ELYt varmistavat sen, että AVIt ottavat vesienhoidon huomioon lupapäätöksissä. Tämä asia todettiin erittäin tärkeänä. ELYjen tulisi osaltaan edistää asiaa. Todettiin valtakunnallinen seminaari (SYKE 14.4.2010), jossa asiaa oli käsitelty. Alueellisesti asia on myös jo osittain huomioitu ja peräänkuulutettiinkin hyviä käytäntöjä miten luvittajia voitaisiin ohjeistaa. Tähän mennessä on mm. tehty mallilausuntoja (myönteinen ja kielteinen lausunto), yhteiset palaverit, VEMU-koulutus jne. Todettiin, että UUD:ssa päivitetään olemassa olevia Hertta- ja OIVA-ohjeita lupaihmisiä varten. Käytiin kierros ELYjen sisäisestä yhteistyöstä vesienhoidossa. ESA:ssa toimii sisäinen vesiryhmä, jossa on mukana keskeiset asiantuntijat Y- ja E-vastuualueilta mukaan lukien
7 kalatalous. KES:ssä oli ajatuksena jatkaa samantyylisellä kokoonpanolla mitä aiemmin. Edustettuina on myös maatalous ja kalatalous. POS:ssa toimii vesienhoidon suunnitteluryhmä, jossa on kaikki vastuualueet mukana. Y-vastuualueen sisällä on pienempi nyrkkiryhmä toimenpiteiden toteuttamiseen. KAS:ssa on kaikki vastuualueet mukana ryhmässä. POK:ssa on sovittu että olemassa oleva ryhmä jatkaa ja toimii käytännön tarpeiden mukaan. Tarvittaessa mukana on mm. kalatalouspuoli. UUD:ssa on jo pitkät perinteet yhteistyössä kalatalouspuolen kanssa. Keväällä perustettiin ELY:n vesienhoitotiimi, jossa ovat mukana E-, L- ja Y-vastuualueet. Ohjausryhmässä todettiin, että niissä ELYissä, joissa ei ole L-vastuualuetta, tulee huolehtia tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä sisäisessä vesienhoitotyössä. Mauri Karonen esitteli alueellisia kaavailuja vesienhoidon toimenpiteiden toteuttamisen järjestämiseksi. Perusvaihtoehtoja sidosryhmätyölle ovat mm. yhteistyöryhmä mahdollisine alatyöryhmineen, aluekohtaisine tai sektorikohtaisine ryhmineen. ELYissä on lähdetty hieman eri linjoille riippuen paikallisista tarpeista. Esiteltiin kuinka VHA1-2-alueilla organisointi on järjestetty. Lisäyksenä todettiin, että POK perustaa todennäköisesti yhden alueellisen ryhmän. KES:ssä pohditaan vielä tarkemmin organisointia eli perustetaanko lisäksi maataloudelle, metsätaloudelle tai pohjavedelle omat ryhmänsä. Pohdittiin, että kannattaa yrittää hyödyntää valmiita sektorikohtaisia organisointikuvioita (esim. alueelliset metsäohjelmat) työssä mikäli mahdollista. Päätös: Asia merkittiin tiedoksi. Sovittiin, että lähetetään Maurin esittämä ELYkeskuskohtainen organisointitaulukko ohjausryhmän jäsenille. 6. Tiedotusluonteiset asiat Mauri Karonen esitteli Meristrategiadirektiivin kansallistamista. Aikatauluista todettiin, että 15.7.2010 mennessä tulee olla kansallinen lainsäädäntö valmiina. Valmistelutyöryhmän esitys luovutettiin ympäristöministerille 21.5.2010. Alustava tila-arvio tehdään 15.7.2012 mennessä, hyvän tilan määrittäminen 15.7.2012 mennessä ja seurantaohjelmat tulee laittaa täytäntöön 15.7.2014 mennessä. Toimenpideohjelmat tulee olla valmiina vuonna 2015. Merenhoitoalueilla yksi ELY-keskus toimisi koordinoivana ELY-keskuksena samaan tapaan kuin vesienhoidon suunnittelussakin. Alueellisten ympäristöviranomaisten kanssa keskustellaan ennen tehtävien ja alueiden jaosta päättämistä. Rannikkoalueet kuuluvat (päällekkäisenä VPD:n kanssa) MSD:hen. MSDtä koskevat myös kalat ja merenpohja. YM kokoaa valtakunnallisen merenhoitosuunnitelman. Rannikko-ELYt vastaavat osaltaan tehtävästä ja järjestävät yhteistyön eri intressiryhmien kanssa. Merenhoitoaluejako on vielä keskeneräinen, tästä säädettäneen tarkemmin merenhoitoasetuksella. Asetustyö ei ole vielä käynnistynyt. Arvion mukaan merenhoitosuunnitelmien laatimiseen tulevina vuosina tarvittaisiin yhteen sovittavissa ELY-keskuksissa kussakin lisää yksi henkilötyövuosi ja ympäristöministeriössä ja SYKE:ssä kussakin yksi henkilötyövuosi. Todettiin suurena haasteena sitä, että v. 2016 mennessä tulisi olla jo tehty paljon jotta tavoitteisiin päästään.
8 Pertti Manninen esitteli tulvadirektiivin toimeenpanoa Suomessa. Tulvadirektiivin tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahinkoja ja edistää varautumista tulviin. Tulvariskien alustava arviointi tehdään viimeistään 22.12.2011, merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen 31.5.2012 mennessä, tulvavaara- ja tulvariskikartat tehdään merkittäville kohteille viim. 22.12.2013. Tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan 22.12.2015 mennessä. Tulvariskien alustavasta arvioinnista järjestetään kuuleminen 04-06/2011. Tulvariskien hallintasuunnitelmasta järjestetään kuuleminen samanaikaisesti vesienhoitosuunnitelmaehdotusten kanssa 2014. Päätös: Asiat merkittiin tiedoksi. 7. Ohjausryhmien evästykset AYK- ja VHA -koordinaattorien työlle Ohjausryhmillä ei ollut lisäevästyksiä. 8. Muut asiat Ei muita asioita. 9. Ohjausryhmien seuraavat kokoukset ja niissä käsiteltävät asiat Päätös: Seuraava kokous pidetään joko 16.11. tai 18.11. koko päivän kestävänä kokouksena. Käsiteltävänä asiana on tuolloin muun muassa toteutusohjelman laatimistilanne. Leena Gunnar Kokouksen puheenjohtaja Juho Kotanen Kokouksen sihteeri
9 Jakelu: Pekka Häkkinen Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY Aarne Wahlgren Jari Mutanen Jorma Tiitinen Marketta Virta Harri Kallio Hämeen ELY Kari Lehtinen Matti Sipponen Eija Lehtonen Marjukka Kilpeläinen Visa Niittyniemi Paula Mononen Kristina Servomaa Timo Turunen Harri Mäkelä Ansa Selänne Markku Marttinen Kauko Laukkanen Pertti Manninen Juho Kotanen Mauri Karonen Antti Mäntykoski Tiina Käki Esko Nylander Anne Petäjä-Ronkainen Riitta Niinioja Kaakkois-Suomen ELY Hämeen ELY Tiedoksi: VHA1-VHA2 -koordinointiryhmät Hämeen ELY, kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Kaakkois-Suomen ELY, kalatalouspäällikkö Tuomas Oikari, kalatalouspäällikkö Timo Takkunen, Kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa