Jakelussa mainituille VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS.

Transkriptio

1 1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA Aika: Perjantai klo Paikka: Videoneuvottelu Läsnä: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Pekka Häkkinen, pj. -keskus Pertti Manninen -keskus Juho Kotanen, siht. -keskus Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Matti Sipponen -keskus Jari Mutanen -keskus Satu Pääkkönen -keskus Mauri Karonen -keskus Antti Mäntykoski -keskus Tommi Muilu Hämeen ELY-keskus Poissa: Jorma Tiitinen -keskus Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen Johtaja Pekka Häkkinen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Juho Kotanen toimii kokouksen sihteerinä. Esityslista hyväksyttiin. Kohdassa 6 käydään läpi seurantojen kilpailutustilannetta. 2. Ohjausryhmien edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Käytiin läpi ja hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja pienin täsmennyksin.

2 2 3. Vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoidon toimenpideohjelmien hyväksyminen valtioneuvostossa Vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoidon toimenpideohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa. Käsittely oli ollut lyhyt huolimatta aiheen laajuudesta ja massiivisesta tausta-aineistosta. Todettiin, että suunnitelmien hyväksyminen ja toimeenpano tukevat hallituksen kärkihankkeita, kuten pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksia, ravinteiden kierrätystä, Itämeren vesien suojelun tehostamista ja kalojen vaellusesteiden poistamista. Perustelumuistio on yhteenveto vesienhoitosuunnitelmista. Perustelumuistiossa on muun muassa taulukko kaikkien vesienhoitotoimien kustannuksista Suomessa sekä siitä, paljonko kustannuksista kohdistuu julkiselle sektorille. - Vesienhoitosuunnitelmien hyväksymisen perustelumuistio: - Merenhoidon toimenpideohjelman hyväksymisen perustelumuistio: Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien taittaminen ja viimeistely pyritään tekemään tammikuun 2016 aikana. EU-raportointi tehdään maaliskuun loppuun 2016 mennessä. Keskusteltiin jatkolinjauksista. Suunnitelmien toimeenpanovastuut on selostettu vesienhoitosuunnitelmissa ja Vesienhoidon toteutusohjelma periaatepäätöksessä Luvanvaraisissa hankkeissa toimeenpanovastuu on selkeä. Monien muiden toimenpiteiden osalta toimeenpano perustuu osin vapaaehtoisuuteen ja on hyvä hoitaa yhteistyönä ja mahdollisuuksien mukaan hankkeistamalla. Valtion osallistuminen perustuu jatkossa enemmän tiedolliseen ja avustusmuotoiseen tukeen rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Ohjauskeinojen kehittämisessä päävastuu on usein ministeriöillä. Puheenjohtaja kiitti ELY-keskuksia yhteisestä ponnistuksesta. Todettiin, että ylijohtaja Timo Tanninen oli lähettänyt kutsun vesien- ja merenhoidon loppukaronkkaan ympäristöministeriöön ma klo Käytiin keskustelua toimenpiteiden toteuttamisesta ELY-keskuksissa. POSELYssä tullaan 2. kaudella keskittymään erityisesti Iisalmen reitille. Reitille laaditaan eräänlainen vesistövisio. Ohjausryhmään otetaan laaja-alaisesti alueen toimijoita mukaan. Maaseuturahastosta pyritään saamaan potti, jolla saadaan toimenpiteitä käyntiin. HAMELYssä toimeenpano jakautuu usealle vesienhoitoalueelle ja maakunnalle. Toimintaa tehdään mm. Vesijärvi-säätiön ja Vanajavesikeskuksen toimesta. Todettiin, että aluksi vesienhoidon toimenpideohjelmaa jalkautetaan ELYn sisällä eri vastuualueille ja yksiköihin. KASELYstä todettiin, että vesienhoidon asiakirjat sisältävät monenlaisia toimenpiteitä ja toteutuskeinot vaihtelevat. Vuonna 2016 kokoonnutaan keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Esimerkiksi metsätalous nähtiin sektorina, jonka kanssa on hyvä käydä läpi toteutusmahdollisuuksia.

3 3 UUDELYssä painopistealueena mainittiin mm. Vantaanjoki. Yleisesti maakunnassa halutaan korostaa yhteistyössä tekemistä vapaaehtoisten toimenpiteiden osalta. Esimerkkinä mainittiin myös EU:n Freshabit-hanke Karjaanjoella mm. kalateiden osalta. Toimenpiteiden hankkeistamista tulee edistää jatkossa. Myös ELYn rooli on hyvä nostaa keskusteluun. Suuri osa toimeenpanovastuusta kuuluu kuitenkin muille kuin ELYlle. KESELYssä toimenpideohjelmasta kerrotaan aluksi ELYssä eri vastuualueille ja yksiköille ja pyritään sitouttamaan toimenpiteiden toteuttamiseen. Saarijärven reitin neuvottelukunnan kaltaisia ryhmiä ei ole mahdollisesti tulossa 2. kaudelle. ELY on ollut aktiivinen alueellisen metsäohjelman ja toteutusohjelman laatimistyössä. Tarkoitus on jatkaa metsätalouden, maatalouden ja turvetuotannon ryhmiä edistämistarkoituksessa 1. kauden tavoin. POKELYssä toimitaan 2. kaudella EU:n LIFE-rahaston rahoittamassa Freshabit-hankkeessa. Koitajoen osahankkeessa painopiste on vesistön ja sen valuma-alueen tilan parantamisessa. Keskeisiä toimia ovat valuma-alue ja elinympäristökunnostukset. Hankkeessa osallistutaan muun muassa Ala-Koitajoella arvokkaiden lohikalojen kutualueiden kunnostukseen. Puruveden osahankkeessa keskitytään Pohjois-Karjalan alueella erityisesti valuma-aluekunnostuksiin ja niiden kautta Puruveden tilan parantamiseen. Alueellinen metsäohjelmatyöskentely on ollut aktiivista myös POKELYssä. ESAELYn osalta vesienhoidon toteutus keskittyy vesiensuojelun painopistealueille, joissa toteutusta jatketaan 2. kaudella. ESAELY on ollut mukana Metsäkeskuksen alueellisessa metsäohjelmatyössä. Metsäkeskus on tehnyt vesiensuojelusuunnittelua muun muassa Puruvedellä, Joroisissa ja Kyyvedellä ja pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä vastaavaa laajemminkin. Life-hanke Puruvedellä on yksi keskeisimpiä vesiensuojeluhankkeita Etelä-Savossa 2. kaudella. 4. Vesienhoidon alueelliset yhteistyöryhmät, vesienhoitoalueiden ohjausryhmät ja muut ryhmät kolmannelle vesienhoitokaudelle Vesienhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa on monia valtakunnallisia, vesienhoitoaluekohtaisia ja ELY-keskuskohtaisia ryhmiä. Ympäristöministeriön lähettämän viestin perusteella alueellisten vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmien asettaminen siirtyy ensi kevääseen. Ministeriössä analysoidaan tarvetta eri ryhmiin ja niiden kokoonpanoon 3. suunnittelukaudella. ELY-keskuskohtaisissa ryhmissä on avoimia kysymyksiä mm. aluehallinnon uudistamisen osalta. Uudistus osuus keskelle vesienhoidon 3. suunnittelukauden. Tarkempaa tietoa ministeriöstä saataneen helmikuun 2016 aikana. Laajapohjainen työpaja ensi keväälle on valmisteilla. Vesienhoidon ohjausryhmät on asetettu huhtikuun 2016 loppuun. Myös yhteistyöryhmät jatkavat nykyisellä kokoonpanolla vielä ensi vuoden alussa. On käyty keskustelua siitä, tulisiko myös sisämaan ELYissä olla vesienhoidon yhteistyöryhmän lisäksi muodollisesti merenhoidon yhteistyöryhmä. Todettiin kuitenkin, että asia koetaan monin paikoin melko kaukaisena. Ohjausryhmät pitivät tärkeänä, että ryhmät ja niiden muodostamisperusteet linjataan yhtenäisesti valtakunnan tasolla. Todettiin, että vesienhoidon suunnittelu on ollut jälleen raskas prosessi. Monin paikoin myös yhteistyöryhmissä tämä on havaittu eräänlaisena väsymyksenä suunnittelukauden loppupuolella. Ryhmät kokoontuivat melko harvoin. Osallistumisintoon saattoi vaikuttaa, että suunnittelutyö oli hyvin samanlaista kuin 1. kaudella. Asiakirjat olivat laajoja ja valtion

4 4 puolelta toimeenpanoon osoitetut varat suppeat. Vesien tilan paranemista ei monin paikoin ole vielä tapahtunut huolimatta toimenpiteiden toteutuksesta. Todettiin kuitenkin, että mm. työpajatyyppiset, hyvin valmistellut tilaisuudet ovat taanneet hyvää keskustelua yhteistyöryhmissä. Paikalliset vesiensuojeluasiat ovat konkreettisia ja kiinnostavampia yleisemmän käsittelytason sijaan. Esimerkiksi Uudellamaalla on kokoukset pyritty pitämään yhteistyöryhmän jäsenten vuorollaan järjestämänä, mikä on nähty hyvänä menettelytapana. Pohjois-Savossa puolestaan on pyydetty ryhmän jäsenten esittämään ympäristölupauksen eli miten he osaltaan edistävät vesienhoidon tavoitteiden toteutumista. Todettiin myös, että usein aktiivinen osa yhteistyöryhmästä on lähes aina osallistunut kokouksiin ja mm. kommentoinut asiakirjaluonnoksia. 5. Vesien- ja merenhoidon kehittäminen ja toimintamalliryhmä Käytiin tilannekatsaus toimintamallityöryhmän työn etenemistilanteesta. Kokouksia on tähän mennessä pidetty muutaman kerran. Johtuen vesienhoidon suunnitelmien valmistelukiireistä työ painottuu ensi vuodelle. Toimintamallityössä tunnistetaan palvelutasot, keskeiset palvelut sekä prosessit. Keskeisinä palveluina ovat yleiset pinta- ja pohjavesien ja meriympäristön tilan tiedot (verkkosivut, karttapalvelu, yaspa), vesien laatutiedot ja siihen vaikuttavat paineet (asiantuntijapalvelu), arvioinnit toiminnan vaikutuksista vesiin, vesien laatu- ja seuranta asiantuntijoille (raakatieto), sidosryhmäyhteistyö (YTR). Keskeisiä palveluita ovat myös asiantuntijapalvelu toiminnan vaikutuksista vesiin, sektorikohtainen neuvonta toimenpiteistä ja niiden rahoituksesta, sektorikohtainen vesien ja merenhoidon toimenpiteiden (rahoitus)tuki, lausunnot ja muu asiantuntijatuki muille viranomaisille, vesiviestintä (myös media) sekä vesienhoidon alueellisten verkostojen neuvonta ja asiantuntijatuki. Palveluita ovat myös vesienhoitosuunnitelma, merenhoitosuunnitelma, toimenpideohjelma, kuuleminen, EU-raportointitiedot sekä toiminta vesiin vaikuttavissa erityistilanteissa Toimintamallityössä pohditaan myös median ja mahd. ympäristön asiakkuutta. Muiden ryhmien kanssa tullaan tekemään yhteistyötä ja päällekkäisyyksiä vältetään. Työsuunnitelmassa on esitetty ELYpalvelu-konseptin mukaisten palveluiden kuvaaminen pääpainona (ELYn kanssa) asioiva asiakas sekä hallinnon tuottaman VHS-MHS-prosessin kehittäminen. Todettiin, että työ ajoittuu hyvin kun hallinnossa tällä hetkellä mietitään prosessien kehittämistä yleisesti ja VHS-prosessia 3. suunnittelukaudella. Pohdittiin myös yhteyttä muihin Y- palveluiden kehittämishankkeisiin, joista on olemassa omat toimintamalliryhmänsä. Yhteys löytyy myös IE2-ohjelman mukaisiin palvelukokonaisuuksiin, joista yksi on vesienhoidon palvelut. YM tulee valitsemaan palvelukokonaisuudet, joita lähdetään seuraavaksi kehittämään. Vesienhoito voisi olla yksi niistä. Pohdittavaksi voisi tulla, millä tavalla uusia asiointiprosesseja ja tietojärjestelmiä viedään asiakkaiden käytettäväksi. Olemassa olevia palveluita (esim. Järviwiki, Y-aspa, kunnostusverkosto) tulee kehittää asiakkaille (esim. osakaskunta) ja miettiä ELYn roolia tässä ympäristössä. Vesienhoidon sisällöllinen kehittäminen tapahtuu osin toimintamallityön kautta, mitä pidettiin ohjausryhmissä kannatettavana. Uudet menetelmät ja järjestelmät tulee ottaa käyttöön

5 5 kolmannelle suunnittelukaudelle. Kustannustehokkuus on hyvä lähtökohta kehitystyössä. Myös aluehallinnon muutos tulee näkymään suunnittelutyössä. Vesienhoidosta ja sen kehittämisestä olisi hyvä kysyä myös ruohonjuuritason asiakkailta eli mm. vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmiltä. Kehitystyötä ei voida nähdä pelkästään valtakunnallisena strategisena suunnittelutehtävänä. Todettiin myös, että menetelmien kehittämistä vesienhoidon, merenhoidon- ja tulvariskien kuulemisissa jatketaan vielä ensi vuonna. Tätä varten on saatu ns. OHKE-rahaa mm. nettisivujen kehitystyöhön. 6. Muut asiat Seurantojen kilpailutuksessa on siirrytty hankinnan neuvotteluvaiheeseen. Yksikään kilpailutukseen osallistuneista palvelun tarjoajista ei ole valittanut hankinta- eikä hylkäyspäätöksistä millään hankinta-alueella. ELY-keskuskohtaiset hankintasopimukset tullaan solmimaan lähiaikana. Tätä seuraava vaihe on huolehtia ELYjen mahdollisista 1+1 sopimuksista. Pyrkimyksenä on myös, että seurantoihin ei tulisi katkoksia vuodenvaihteen jälkeen. Kilpailutuksessa työmäärä oli erittäin suuri ja aikataulu kiireinen, mutta työ saatiin ajoissa valmiiksi. Seurannan hintataso saatiin odotettua alhaisemmaksi. Todettiin, että säästyneet rahat tulee käyttää seurantojen kehittämiseen ja mahd. lisätöihin. Kemiallisen tilan seuranta on huonosti resursoitu, joten säästyneille varoille olisi tältäkin osin käyttöä. Ohjausryhmät esittivät suuret kiitokset POSELYn ja ESAELYn hankintatyöhön osallistuneille asiantuntijoille. 7. Ohjausryhmän evästykset vesienhoitoalueille Ohjausryhmillä ei ollut muita lisäevästyksiä. 8. Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään aiemmin sovitun mukaisesti klo videoneuvotteluna. Järjestelyvastuussa on VHA2. 9. Kokouksen päättäminen Kokouksen puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen. Pekka Häkkinen VHA 1 ohjausryhmän puheenjohtaja Juho Kotanen VHA 1 ohjausryhmän sihteeri

6 6 JAKELU: Pekka Häkkinen Leena Gunnar Aarne Wahlgren Jari Mutanen Jorma Tiitinen Satu Pääkkönen Tommi Muilu Kari Lehtinen Matti Sipponen Eija Lehtonen Marjukka Kilpeläinen Visa Niittyniemi Paula Mononen Veli-Matti Vallinkoski Timo Turunen Harri Mäkelä Ansa Selänne Markku Marttinen Pertti Manninen Juho Kotanen Mauri Karonen Antti Mäntykoski Kaakkois-Suomen ELY Pohjois-Karjalan ELY Hämeen ELY Keski-Suomen ELY Kaakkois-Suomen ELY Pohjois-Karjalan ELY Hämeen ELY Keski-Suomen ELY TIEDOKSI: VHA1-2- koordinointiryhmät Jukka Muhonen Timo Takkunen Veli-Matti Kaijomaa Tuomas Oikari Varsinais-Suomen ELY