VUOKSEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEIDEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA. Etelä-Savon ELY-keskus

Transkriptio

1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEIDEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA Aika: Torstai klo Paikka: Läsnä: Kyyhkylän kartanon rantasauna, Mikkeli, Porrassalmi, Kyyhkyläntie 6 A. Pekka Häkkinen Mauri Karonen Antti Mäntykoski Juho Kotanen Pertti Manninen Eija Lehtinen Aarne Wahlgren Kristina Servomaa Kari Lehtinen Timo Turunen Leena Gunnar -keskus (pj.) -keskus -keskus -keskus (siht.) -keskus -keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus (pj.) 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen avasi kokouksen. Todettiiin läsnäolijat. Pekka Häkkinen toimi kokouksen puheenjohtajana asialistan kohdat 1-4 ja Leena Gunnar kohdat 5-8. Juho Kotanen toimi kokouksen sihteerinä. 2. Ohjausryhmien edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. 3. Yhteistyöryhmien kokoukset keväällä 2011 käsiteltävine asioineen (mm. toteutusohjelma) sekä vesienhoidon organisoinnin tilanne ELY-keskuksissa Pertti Manninen esitteli vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksen alueellista valmistelua VHA1-2 -koordinaatioryhmien kokouksen 6.5. pohjalta. Alueellisia toimia tarkennetaan val-

2 takunnallisen toteutusohjelman pohjalta. Yhteistyönä tehtävän valmistelun pohjalta ELY -keskukset sopivat alueellisten toimijoiden kanssa eri tahojen vastuista, toteutuksen aikatauluista ja rahoitusmahdollisuuksista syyskuun 2011 loppuun mennessä. Vesienhoitoa edistetään valtakunnallisella toteutusohjelmalla ja alueellisella toteutuksen organisoinnilla. HAM:ssa toimenpiteiden toteutusta tehdään toimenpideohjelman pohjalta. Kaksi sektoripohjaista ryhmää on perustettu. Vanajavesikeskuksen toiminta on käynnistynyt ja Vesijärvisäätiö jatkaa toimintaansa. Yhteistyöryhmän kokous pidetään POS:ssa on perustettu neljä reittikohtaista vesienhoitoryhmää ja lisäksi pohjavesiryhmä. Teemakohtaisissa kokouksissa mm. tarkennetaan toimenpiteiden vastuita ja rahoitusta. Toimenpiteitä edistetään myös hankkeistamalla. YTR-kokous pidettiin 4.5. ja seuraava kokous on POK:ssa on perustettu yksi alueellinen vesienhoitoryhmä ongelmalliselle alueelle. Toimenpiteiden edistämisessä ongelmana on muiden ELY-keskusten lailla pidetty rahoituksen järjestämistä käynnistettäväksi esitetyille hankkeille. Todettiin, että Metsäkeskus on perustanut metsäisten valuma-alueiden luonnonhoitohankkeita ja Metsähallitus on järjestänyt toimijoilleen valtakunnallista koulutusta ja neuvontaa vesienhoidon toimenpiteistä. Maatalouden osalta on käynnistymässä RAE-hanke Savonia-AMK:n vetämänä. Hajaasutuksen jätevesineuvontaa tehdään viidessä kunnassa. Yhteistyöryhmän kokous pidettiin KES:ssä YTR-kokous pidettiin Kokouksessa oli käyty lyhyesti läpi toteutusohjelmaa ja toteutuksen seurantaa. Työskentelytavasta todettiin, että kokouksessa oli jakauduttu sektorikohtaisiin ryhmiin, jotka käsittelivät aihealueellaan toimenpiteiden ja ohjauskeinojen toteutusta. Kokouksessa oli myös esitelty ajankohtaisia hankkeita (mm. TASO, TÄKY, MAISA). Todettiin, että Saarijärven reitin neuvottelukunta käsittelee kaikkien sektorien toimenpiteitä alueellaan. Sektorikohtaiset ryhmät (maatalous, metsätalous, pohjavedet ja asutus) eivät ole vielä käynnistyneet. KAS:n joulukuun 2010 YTR-kokouksessa oli käsitelty toimenpiteiden alueellista toimeenpanoa. Toteutus koostuu hankkeista, joita alueella toteutetaan eri sektoreilla. KAS:ssa on suunniteltu alueellista pohjavesien suojelusuunnitelmien laadintaan liittyvää EAKRhanketta. Maatalouden osalta on toiminnassa RAVI-hanke. Todettiin, että metsäteollisuuden valtakunnallinen ympäristöstrategia valmistuu vuoden loppuun mennessä. Seuraava YTR-kokous tullaan pitämään 7.6. ESA:ssa ollaan perustamassa viisi alueellista toimintaryhmää, joissa käsitellään myös pohjavesiasioita. Ryhmistä kaksi on vielä perustamatta. Toimenpiteiden toteuttaminen on lähtenyt liikkeelle erityisesti järvi- ja virtavesikunnostusten osalta. ESAELY on hakemassa EAKR:n kautta virtavesien kunnostusohjelmaa koko maakunnan alueelle. Maa- ja metsätaloussektorien hankkeistaminen on vielä kesken, mutta hankkeita on tulossa mm. metsätalouden vesiensuojeluun. Pohjavesien osalta suojelusuunnitelmien laatimishanke on hyvässä vauhdissa. Yhteistyöryhmän kokous pidettiin 5.4. ja siellä käsiteltiin mm. alueellisia toimintaryhmiä. Seuraava kokous pidetään UUD:ssa on perustettu yhteistyöryhmän alatyöryhmä käsittelemään kaikkien sektorien toteutusta ja seurantaa. Alatyöryhmä on avoin kaikille YTR:n jäsenille ja varajäsenille. ELY-

3 keskukseen on perustettu kolmen vastuualueen vesienhoitotiimi, jota täydennetään merenhoitoa koskevilla henkilöillä. Vesienhoidon toimenpiteiden toteutusta edistetään ELYkeskuksen toiminnassa. Hankkeina jatkuu mm. maatalouden RAHA-hanke, Hiidenveden ja Tuusulanjärven kunnostushankkeet ja Mustionjoen kalatiehanke. RAHA-hankkeesta todettiin, että tällä hetkellä on menossa kolmas toteutusvuosi. Rahoittajana on ELY-keskuksen maaseutupuoli. Hankkeessa tehdään yhteistyötä tuottajien ja E-vastuualueen kanssa. Mukana on 135 viljelijää Uudeltamaalta. Todettiin, että haja-asutuksen neuvontaan ei ole vielä tiedossa hankkeita tai rahoitusta. Seuraava yhteistyöryhmän kokous pidetään Alueellisesta toteuttamisesta käytiin keskustelua. Todettiin, että ohjausryhmien kokouksessa päätetyn mukaisesti alueellisista toteutusohjelmista ei tulla tekemään muodollista asiakirjaa, vaan esimerkiksi nykyisen toimenpideohjelman tarkennuksena esitetään tiedot toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja aikatauluista. Pohjana voidaan käyttää valtakunnallisesti laadinnassa olevaa seurantataulukkopohjaa. Todettiin, että aluekeskukset ovat laatineet vastaavia omia taulukkojaan. Toimenpiteiden toteuttamisen rahoitusongelma on noussut yleisesti esille mm. yhteistyöryhmissä. Pohdittiin eri tapoja kuinka toimenpiteiden toteutusta voidaan edistää ELY-keskuksissa. Toteutusta tulee edistää eri verkostoja pitkin käyttäen mm. olemassa olevia ryhmiä ja toimintatapoja. Työssä kannattaa huomioida myös mm. ELYn sisäiset vesienhoitotiimit eri vastuualueineen. Todettiin, että vesienhoidon yhteistyöryhmien kanssa ei varsinaisesti voida tehdä virallisia sopimuksia toteutuksesta, koska YTR-edustajat toimivat oman sektorinsa edustajina mutta eivät välttämättä edusta koko toimialaansa. Lisäksi lainsäädäntö ei anna tähän mahdollisuuksia. YTR-kokouksissa on ollut monin paikoin suuret odotukset toimeenpanon toteutuksen suhteen. ELYjen tulee pyrkiä siihen, että toimenpiteet ja niiden toteuttamistarpeet tulee saada konkreettisiksi ja näkyviksi sekä välittää odotukset yhteistyöryhmille ja sitä kautta kenttätasolle. YTR-jäsenet ovat linkkinä edustamiinsa tahoihin. Heillä on velvollisuus viedä viestiä eteenpäin käytännön toimijoille. Ohjenuorana alueelliselle toteuttamiselle tulee pitää valtakunnallista toteutusohjelmaa , joka on nyt saatavissa sähköisenä julkaisuna. Toteutusohjelmassa on käyty läpi sektorikohtaisesti keskeiset ohjauskeinot sekä lisäksi esitelty kärkihankkeita. Todettiin, että useampi valtakunnallinen ohjauskeino on valmisteilla tai valmistunut kuten kalatiestrategia ja kunnostusstrategia. Näistä tulee osaltaan toiminnan pelisääntöjä ELYille. Vesienhoidon alueellisena näkökulmana tulee jatkossa olla toteutumisen edistäminen samalla kun taustalla on lähtenyt liikkeelle 2. vesienhoitokauden suunnittelu. Syksyyn mennessä tarkennetaan alueellista toimeenpanoa ja toimintaa tulisi saattaa käyntiin. Toimenpiteet ja niiden toteuttaminen tulisi saada mukaan myös tulosohjaukseen. Päätös: Sovittiin, että toimenpiteiden alueellinen toteutus tulee käydä läpi yhteistyöryhmissä syyskuun loppuun mennessä. Alueellinen toimenpiteiden toteuttaminen vastuutahoineen ja aikatauluineen sekä seurantajärjestelmän raporttiluonnos tulee tuolloin esitellä YTR:ille. YTR-kokoukseen pöytäkirjaan tuleva periaatepäätös tai kirjaus asian hyväksynnästä riittää käsittelyksi.

4 4. Vuoden 2011 toiminta ja 2. suunnittelukauden aikataulut Toisen suunnittelukauden aikataulut Mauri Karonen esitteli vesienhoidon suunnittelun 2. kierroksen aikataulut. Prosesseihin kuuluu mm. substanssikehittäminen, ohjeistuksen laatiminen ja testaus, tietojärjestelmän määrittely, käytännöntyö, kuuleminen ja EU-raportointi. Toisella suunnittelukierroksella pyritään ohjeistuksen riittävän aikaiseen valmistumiseen. Todettiin, että meristrategia- ja tulvadirektiivi lisäävät ELYjen työmäärää. Yhteistyö edellä mainittujen sekä vesienhoidon välillä tulee turvata. Esiteltiin Hannele Nyroosin (YM) vesienhoitoa koskevan Powerpoint-esitys jossa on mm. mainittu asioita kuinka seuraava suunnittelukierros saadaan onnistumaan. Toimeenpanossa on saavutettava edistystä ja eri tahot on sitoutettava työhön. Valtakunnallinen ja alueellinen yhteistyö, kuulemisten ja viestinnän suunnittelu, oikea-aikainen ohjeistus, tietoperustan ja työkalujen parantaminen ovat myös edellytyksinä. Myös muiden maiden kokemusten hyödyntäminen ja EU-komission palaute kannattaa huomioida. Tärkeitä lähtökohtia seuraavalle suunnittelukierrokselle on mm. se, että alle hyvän tilan olevat alueet ja toimenpiteiden tarve on määritelty. Tämä vaatii myös priorisointia kustannusten, hyötyjen ja toteutettavuuden kannalta. Eri tahojen sitouttamiseen tarvitaan uusia keinoja. Vesiin kohdistuu uusia paineita, joiden vaikutukset tulisi hallita (energiatalous, turvetuotanto, kaivosteollisuus, tulvatorjunta). Vesienhoito tulee myös yhteen sovittaa tulvariskien hallintasuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman kanssa. Vesienhoidon työryhmien toiminta Esiteltiin vesienhoidon valtakunnan tason toimintaa ja ryhmiä. Äskettäin on perustettu valtakunnallinen yhteistyöryhmä, jossa on edustettuina mm. ministeriöt ja ELY:n ympäristövastuualueen johtajia. Ensimmäisessä kokouksessa ministeriöiltä oli pyydetty tarkennuksia toimenpiteiden ja ohjauskeinojen toteuttamisen vastuuasioihin syyskuun loppuun mennessä. Seuraava kokous pidetään Ohjausryhmät pitivät tärkeänä, että keskeiset ministeriöt ovat toiminnassa mukana ja että niitä on omalta osaltaan velvoitettu pohtimaan toimeenpanon vastuita ja keinoja. Odotukset työlle ovat korkealla. Esiteltiin vesienhoidon suunnittelun valtakunnallisen koordinointiryhmän toimintaa. Marketta Virta on ryhmän puheenjohtajana. Todettiin, että seuraavassa kokouksessa kesäkuussa on tarkoitus mm. sopia 2. suunnittelukierroksen aikatauluista valtakunnan tasolla. Vesienhoidon valtakunnallinen nyrkki- eli hankeryhmä tekee työtään kesäkuun loppuun saakka. Tarkoituksena on saada laadittua toimenpiteiden seurantajärjestelmä. VHS Tieto II-ryhmä kehittää rinnalla teknistä toteutusta raportoinnin ja seurannan tietotarpeet huomioiden vuoden loppuun mennessä. Asiaa on esitelty tarkemmin kohdassa 5. Valtakunnallisessa kunnostustyöryhmässä Pekka Häkkinen toimii puheenjohtajana. Ryhmässä on perusteellisesti pohdittu kunnostustoiminnan määrittelyä ja miten työtä on aiemmin tehty. Todettiin, että tapoja on ollut hyvin erilaisia. Nyt on nähty tarvetta systematisoinnille. Kunnostusstrategiatyössä tullaan määrittelemään valtion osallistumisperusteet

5 sekä lainsäädäntöön pyritään saamaan täsmennyksiä. Kunnostusstrategian ensimmäisen version kirjoittamisvaihe on käynnistynyt. Strategia valmistuu tämän vuoden puolella. Esiteltiin lyhyesti myös merenhoidon asiantuntijatyöryhmän toimintaa. Ryhmä valmistelee ensi töinään v kuulemisaineistoa. Todettiin, että ELYt hoitavat kuulemisen alueellaan, mutta koordinoiva keskus tekee yhtenäisen merenhoitosuunnitelman. Todettiin, että merenhoito voi tehdä/tekee ensimmäisen kuulemisen omassa aikataulussaan vesienhoidon suunnitteluun nähden. Asiantuntijatyöryhmien toiminta VHA1-2 -alueilla Pertti Manninen kävi läpi asiantuntijatyöryhmiä ja niiden toimintaa. Pintavesistä todettiin, että rajaus-, tyypittely- ja luokittelutyön suunnittelu on saatu käyntiin valtakunnan tasolla. Todettiin tarvetta selkeälle ja riittävän ajoissa tulevalle ohjeistukselle sekä siihen, että olisi riittävästi aikaa käytännön testaustyöhön. Asiassa tarvitaan hyvää valtakunnallista ja alueellista yhteistyötä. Todettiin, että VHA1-2 -pintavesiryhmä ei ole toistaiseksi kokoontunut, vaan on käyty sähköistä tiedonvaihtoa mm. tyypittelyn ja luokittelun kehittämisestä. Asioita on käsitelty valtakunnallisella tasolla pintavesien tyypittelyn ja luokituksen kehittämistilaisuudessa. Pintavesiä koskevien aikataulujen osalta todettiin vesimuodostumien rajausten tarkistaminen 2011 loppuun mennessä, tyypittelyn tarkistaminen 2011 loppuun mennessä sekä luokittelujen tarkistaminen 2012 loppuun mennessä (kriteerit ja ohjeistus valmiit 3/2012). Todettiin, että tyypittelyn osalta raja-arvojen tarkentamistarvetta on ilmennyt. Tärkeänä kysymyksenä on pienempien vesien mukaanoton mahdollisuudet (vrt. resurssit). Luokittelun osalta kemiallisen tilan luokittelu sekä mm. voimakkaasti muutetut vesimuodostumat ovat tärkeä kysymys. Kalaelohopea tulee vaikuttamaan kemiallisen tilan määrittelyihin. Käytännössä kaikkien biologisten laatutekijöiden osalta on ilmennyt tarkistamistarvetta. On alustavasti pohdittu, että pienempiä vesiä ei voida ottaa kovin laajalti mukaan. Nämä tulisivat mahdollisesti huomioitua ryhmittelyn kautta. Todettiin, että paljon keskustelua herättänyttä pintavesimuodostumien luokittelun aikataulua tulisi vielä selventää koordinaatioryhmässä kesäkuussa. Seurantaohjelmissa merkittävä määrä tiedosta saadaan vuoden 2012 jälkeen. Jos luokittelun tulee olla valmiina 2012, suuri osa tiedoista jäisi luokittelun ulkopuolelle. Aluekeskuksissa on monin paikoin nähty ongelmana riittämättömät resurssit biologisten määritysten tekemiseen. POK:n osalta todettiin, että tilanne biologisen aineiston osalta on tällä hetkellä suhteellisen hyvä eli aineistoa on saatu määritettyä viime ja tältä vuodelta. Jatkossa voi olla edessä seurantaohjelman karsiminen. Etelä-Savossa erityisesti pienempien, alle 1 km 2 järvissä vain puolet nykytason mukaisesta biologisesta aineistosta on saatavilla seuraavalle luokittelukierrokselle eli tilanne on heikentynyt. KES:ssä tilanne on ollut suhteellisen hyvä ja rahat ovat toistaiseksi riittäneet. KAS:ssa tilanne on ilmeisesti hieman huonompi, mutta toiveissa olisi että seurantaohjelman toteuttamiseen saataisiin järjestettyä riittävät rahat. Kaiken kaikkiaan nähtiin ELYissä jonkin verran haasteita rahojen riittävyyden kannalta. Pohjavesiryhmästä todettiin, että se kokoontuu nykyisin lähinnä valtakunnallisena ryhmänä. Valmistelu 2. kierroksella on vasta alkuvaiheessa, joten ryhmä ei ole vielä kokoontu-

6 nut. Todettiin, että ryhmä on kokoontunut suunnittelun edetessä yleensä työn edetessä vastaan tulevien ongelmien ratkaisemiseksi. Todettiin, että Tapani Suomela YM:stä on jäämässä eläkkeelle. Tilanteen jatko vaikuttaa mahdollisesti pohjavesiasioiden koordinointiin. Todettiin, että pidettiin pohjavesitutkimus- ja maa-ainespäivä. Lisäksi mainittiin, että pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseksi kunnille myönnettävät avustukset euroa / ELY-keskus (yht ) on ohjattu seuraaville ELY-keskuksille: UUD, KAS, KES, EPO ja POP. Todettiin, että ESA:ssa, POK:ssa ja POS:ssa on erikseen ollut käynnissä EU-rahoitteinen pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimishanke. Itä-Suomessa suojelusuunnitelmat pääosin valmistuvat tämän vuoden puolella. Ohjausryhmässä lisärahaa pidettiin merkittävänä ja hyvänä asiana mutta toivottiin samalla, että ministeriöltä tulisivat ohjeet suunnitelmien laatimiseksi eikä vasta sitten kun työ on jo tehty. Tulvariskien suunnittelun tilannekatsaus Käytiin läpi keskeiset tulvariskien suunnittelun aikataulut. Ehdotus merkittävien tulvariskialueiden nimeämiseksi on laadittu ja menossa on kuulemisvaihe (huhti-kesäkuu). Ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelmaksi kuuleminen pidetään vuoden 2014 jälkipuoliskolla yhdessä 2. kierroksen vesienhoitosuunnitelmaehdotusten kanssa. Käytiin läpi tulvariskin merkittävyyden arviointia sekä aluekeskuksittain alustavasti merkittävät tulvariskialueet ja muut merkittävät tulvariskialueet. Alustavasti merkittävät tulvariskialueet sijaitsevat Etelä- Suomessa pääosin rannikkoseudulla lukuun ottamatta Jyväskylän Lutakkoa. Todettiin, että MMM nimeää merkittävät tulvariskialueet ja asettaa tulvaryhmät, jotka ovat maakuntaliittojen vetämiä. MMM hyväksyy tulvariskien hallintasuunnitelmat. Hulevesitulvien alustava arviointi on lain mukaan kuntien vastuulla. Todettiin hulevesien kytkennästä vesienhoitoon erityisesti ylivuotojen sattuessa. Hulevesiongelma on havaittavissa mm. Lappeenrannassa voimakkaiden sateiden aiheuttamien tulvien yhteydessä. Ongelma kohdistuu Pien-Saimaaseen, josta otetaan mm. juomavettä. Sama tilanne on paikoin Uudellamaalla mm. Vantaanjoella. Ongelmia esiintyy yleisesti sekaviemäröidyillä alueilla sekä kohteissa, joissa tonttien sadevesiä on johdettu jätevesiviemäriin. Jotkut kaupungit ovat tehneet alueilleen hulevesistrategioita. Merenhoitolain- ja asetuksen valmistelutilanne Mauri Karonen esitteli merenhoitolain ja asetuksen laatimisen tilannekatsauksen. YM:n asetustyöryhmä toimii saakka. Valtioneuvoston asetus merenhoidon järjestämisestä tulisi näillä näkymin voimaan alkusyksystä Tätä ennen ELYille on tulossa kommenttikierros toukokuun loppupuolella. Asetuksessa säädetään mm. viranomaistehtävistä, merenhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman valmistelusta ja määräajoista sekä yhteistyön järjestämisestä, osallistumisesta merenhoitosuunnitelman valmisteluun ja siihen liittyvästä tiedottamisesta. Kaikkiin keskeisiin substanssia koskeviin pykäliin tulee näkyviin viranomaispykälä. Asetuksen sisältö noudattaa direktiivin artikloita ja liitteitä. Liitteenä ovat mm. laadulliset kuvaajat hyvän tilan määrittelyssä sekä seurantaohjelmat.

7 5. Toimeenpanon seurantajärjestelmän tilannekatsaus Antti Mäntykoski kertoi VHS Tieto II ryhmän keskeisimmistä asioista. Toimeenpanon seurantajärjestelmä on vuoden 2011 suurin ponnistus. Asiaa on jo tekniseltä kannalta pitkälti mietitty. Toinen suurempi kehittämiskohde on vesimuodostumat tietojärjestelmä. Todettiin, että VEMU monistetaan toiselle suunnittelukaudelle. Lisäksi Tieto-ryhmällä on lukuisia muita pienempiä vesienhoidon tietojen hallintaan liittyviä kehittämiskohteita. Mauri Karonen totesi, että valtakunnallinen vesienhoidon Nyrkki-ryhmä on valmistelemassa seurantajärjestelmän raporttiluonnosta. Se on tulossa kesäkuun loppuun mennessä kommenteille ELY-keskuksiin ja kommentointiaikaa on elokuun loppuun saakka. Todettiin, että asiakirjan valmistelu on jo varsin pitkällä kun YTR-kokouksia pidetään syksyllä. Seurantajärjestelmää koskeva raportti on valmis marraskuun lopussa, kun siihen huomioidaan vielä EU-komissiolta syksyllä tulevat tarkemmat linjaukset. 6. Muut asiat Mauri Karonen esitteli vesienhoidon viestintäsuunnitelman laatimisen tilannekatsauksen. Viestintäryhmässä on mukana YM:n, SYKEn ja ELY:jen henkiöitä. Todettiin viestinnän tavoitteet, ydinviestit, viestinnän kohderyhmät, viestinnän haasteet sekä viestintävälineet ja keinot. Pääviestinä on "Vesien tila hyväksi yhdessä". Vedet ovat puhtaina arvokkainta, vedet eivät pysy puhtaina ilman tekoja ja vesienhoito kuuluu jokaiselle. Ohjausryhmät totesivat viestien olevan varsin hyviä mutta painottamaan myös mitä hyötyä vesien hyvällä tilalla on ekosysteemipalvelujen sekä ihmisen ja talouden näkökulmasta. Tärkeimpinä viestintäasioina vuoteen 2015 saakka todettiin 2012 merienhoidon kuuleminen, vesienhoidon 1. kuuleminen sekä toimenpiteiden toteutumiseen liittyvä raportointi EU:lle. Vuonna 2013 näitä ovat mm. vesien ominaispiirteiden tarkastelu. Vuonna 2014 järjestetään vesienhoidon 2. kuuleminen, johon liittyy myös meri ja tulvadirektiiveihin liittyvä yhteistyö. Vuonna 2015 on vuorossa vesienhoitosuunnitelmien valmistuminen, siihen liittyvä palaute sekä suunnitelmien hyväksyminen valtioneuvostossa. Todettiin, että viestinnän laajentaminen voi olla nykyresursseilla vaikeaa mutta tästä kannattaa ELYissä vielä keskustella. Uusina viestintäkeinoina todettiin mm. tiedotusraati sekä tiedottamisen työpaja yhdessä kansalaisjärjestöjen ym. edustajien kanssa. Todettiin, että VHA2-ohjausryhmän jäsen Matti Sipponen on vuorotteluvapaalla. Markku Marttinen UUDELYstä on hänen tilallaan kyseisen ajan. 7. Ohjausryhmien evästykset vesienhoitoalueille Evästyksenä kokouksessa todettiin kertauksena kohdassa 3 sovitut asiat koskien alueellisen toteutuksen esittelystä ja sopimisesta syyspuolen YTR-kokouksessa. Todettiin, että ELYjen olisi hyvä tehdä valtakunnallisen viestintäsuunnitelman pohjalta oma viestintäsuunnitelmansa. Valtakunnallista suunnitelma ei ole vielä lopullisesti hyväksytty, mutta hyväksymisen jälkeen koordinoivat ELYt ohjeistavat muita ELY-keskuksia. Ohjaus-

8 ryhmät totesivat evästyksenä, että tulossuunnittelussa tulisi huomioida vesienhoidon tiedotusasiat vesienhoidon tärkeimpinä suunnitteluajanjaksoina. 8. Ohjausryhmien seuraavat kokoukset ja kokouksissa käsiteltävät asiat Seuraava kokous pidetään UUD:ssa (ajankohta varmistui myöhemmin kokouksen jälkeen). VHA2 toimii kokouksen järjestelijänä. Käsiteltävinä asioina ovat mm. vesienhoidon toimenpiteiden toimeenpanon alueellistaminen, toimenpiteiden seurantajärjestelmän katsaus, meristrategiadirektiivin tilanne (mm. merenhoitoasetus) sekä tulvadirektiiviin liittyvä asiat. Pekka Häkkinen Kokouksen puheenjohtaja Juho Kotanen Kokouksen sihteeri Leena Gunnar Kokouksen puheenjohtaja

9 Jakelu: Pekka Häkkinen Leena Gunnar Aarne Wahlgren Jari Mutanen Jorma Tiitinen Marketta Virta Harri Kallio Kari Lehtinen Matti Sipponen Eija Lehtonen Kaakkois-Suomen ELY Pohjois-Karjalan ELY Pohjois-Savon ELY Hämeen ELY Keski-Suomen ELY Keski-Suomen ELY Marjukka Kilpeläinen Visa Niittyniemi Paula Mononen Kristina Servomaa Timo Turunen Harri Mäkelä Ansa Selänne Markku Marttinen Kaakkois-Suomen ELY Pohjois-Karjalan ELY Pohjois-Savon ELY Pohjois-Karjalan ELY Hämeen ELY Keski-Suomen ELY Pertti Manninen Juho Kotanen Mauri Karonen, Antti Mäntykoski Tiedoksi: Koordinointiryhmät Hämeen ELY, kalatalouspäällkkö Jukka Muhonen Kaakkois-Suomen ELY, kalatalouspäällikkö Tuomas Oikari Pohjois-Savon ELY, kalatalouspäällikkö Timo Takkunen Pohjois-Karjalan ELY, Kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa