Komission lausunto Viron hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi



Samankaltaiset tiedostot
11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

Komission lausunto Liettuan hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) oikeudellisten asioiden valiokunnalta

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI FIN 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM

SÄÄNNÖT LAAJENNETTUJEN TYÖRYHMIEN PERUSTAMISESTA

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu ,

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

VASTAAVUUSTAULUKOT (*) Euroopan unionista tehty sopimus

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu ,

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0197(COD) ulkoasiainvaliokunnalta. kansainvälisen kaupan valiokunnalle

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE v01-00)

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0230/1. Tarkistus. Sophia in t Veld ALDE-ryhmän puolesta

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välisen puitesopimuksen tekemisestä

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

DGC 2A. Bryssel, 26. helmikuuta 2016 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN EU:N JA ENTISEN JUGOSLAVIAN TASAVALLAN MAKEDONIAN VÄLINEN VAKAUTUS JA ASSOSIAATIO

6146/12 HKE/phk DG K

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE v01-00

SISÄLLYS. N:o 748. Laki

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2014 (OR. en) OIKEUDELLISEN YKSIKÖN LAUSUNTO 1 Määräenemmistöpäätöksiä koskevat uudet säännöt

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN PARLAMENTTI

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansainvälisen kaupan valiokunta

PE-CONS 22/1/16 REV 1 FI

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Euroopan parlamentti 2015/0079(COD) LAUSUNTOLUONNOS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2016 (OR. en)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä

Yleiset neuvottelupuitteet 1. - neuvottelujen avaamismenettelyn keskeiset asiat (Liite I)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE)

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0464/62. Tarkistus. Anneleen Van Bossuyt sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0418(NLE)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja Perun tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä

HYVÄKSYTYT TEKSTIT. Kiireellisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden toteuttaminen Tunisian osalta ***I

PUBLIC. Bryssel, 26. maaliskuuta 2003 (07.04) (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 14408/02 LIMITE PV/CONS 60

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

ESITYSLISTAEHDOTUS Kokous: PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEAN kokous (Coreper II) Bryssel, keskiviikko 12. joulukuuta 2001 (klo 10.

Transkriptio:

Komission lausunto Viron hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi

Sisältö A. JOHDANTO a) Esipuhe Jäsenyyshakemus Lausunnon taustaa Lausunnon sisältö b) Euroopan unionin ja Viron suhteet Historialliset ja geopoliittiset yhteydet Viron kanta Euroopan unioniin Sopimussuhteet Liittymistä valmisteleva strategia Kauppasuhteet Yleisarvio B. JÄSENYYDEN ARVIOINTIPERUSTEET 1. Poliittiset arviointiperusteet 1.1 Demokratia ja laillisuusperiaate Parlamentin ja lainsäädäntövallan rakenne Parlamentin toiminta Toimeenpanovallan rakenne Toimeenpanovallan toiminta Tuomiovallan rakenne Tuomiovallan toiminta 1.2 Ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu Poliittiset oikeudet ja kansalaisoikeudet Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Vähemmistöjen oikeudet ja suojelu 1.3 Yleisarvio 2. Taloudelliset arviointiperusteet 2.1 Taloudellinen tilanne Tausta Vapauttaminen Vakauttaminen Rakennemuutos Rahoitusala Taloudellinen ja sosiaalinen kehitys 2

2.2 Talous jäsenyyden näkökulmasta Johdanto Toimiva markkinatalous Edellytykset selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineista Näkymät ja tärkeimmät tavoitteet 2.3 Yleisarvio 3. Edellytykset täyttää jäsenyyteen liittyvät velvoitteet 3.1 Rajattomat sisämarkkinat Neljä vapautta Yleinen toimintaympäristö Tavaroiden vapaa liikkuvuus Pääomien vapaa liikkuvuus Palveluiden vapaa liikkuvuus Henkilöiden vapaa liikkuvuus Yleisarvio Kilpailu 3.2 Innovaatiot Tietoyhteiskunta Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä nuoriso Tutkimus ja teknologinen kehittäminen Televiestintä Audiovisuaalinen ala 3.3 Taloutta ja verotusta koskevat kysymykset Talous- ja rahaliitto Verotus Tilastot 3.4 Politiikat eri aloilla Teollisuus Maatalous Kalastus Energia Liikenne Pienet ja keskisuuret yritykset 3.5 Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus Työllisyys ja sosiaaliset kysymykset Aluepolitiikka ja koheesio 3.6 Elämänlaatu ja ympäristö Ympäristö Kuluttajansuoja 3.7 Oikeus- ja sisäasiat 3.8 Ulkosuhteisiin liittyvä politiikka Kauppa ja kansainväliset taloussuhteet Kehitysyhteistyö Tulli Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 3.9 Varainhoitoa koskevat kysymykset Varainhoidon valvonta Vaikutukset yhteisön talousarvioon 3

4. Hallintojärjestelmän kyky soveltaa yhteisön säännöstöä 4.1 Hallinnon rakenteet 4.2 Hallinnon ja oikeuslaitoksen toimintakyky 4.3 Yleisarvio C. TIIVISTELMÄ JA PÄÄTELMÄT Liitteet Parlamentin kokoonpano Yhtenäismarkkinat: Valkoisessa kirjassa vahvistetut toimenpiteet Tilastotiedot 4

A. JOHDANTO a) Esipuhe Jäsenyyshakemus Viro jätti hakemuksensa Euroopan unionin jäsenyydestä 10 päivänä kesäkuuta 1996, ja ministerineuvosto päätti 15 päivänä heinäkuuta 1996 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen O artiklan mukaisen menettelyn täytäntöönpanemisesta; tässä artiklassa määrätään komission kuulemisesta. Edellä sanotun huomioon ottaen komissio antaa tämän lausunnon vastauksena Madridissa vuoden 1995 joulukuussa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston esittämään pyyntöön antaa lausunto mahdollisimman nopeasti vuoden 1996 maaliskuussa alkaneen hallitusten välisen konferenssin päätyttyä vuoden 1997 kesäkuussa. Lausunnon taustaa Viron jättämää jäsenyyshakemusta käsitellään samanaikaisesti yhdeksän muun assosioituneen maan hakemuksen kanssa. Viron liittyminen Euroopan unioniin on nähtävä osana historiallista kehitystä, jossa Keski- ja Itä-Euroopan maat pääsevät yli 40 vuotta kestäneestä maanosan kahtia jakautumisesta ja liittyvät unionin luomaan rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin alueeseen. Kööpenhaminassa vuoden 1993 kesäkuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto teki seuraavat päätelmät: Jäseniksi haluavista Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneista maista tulee unionin jäseniä. Liittyminen tapahtuu heti, kun maa kykenee täyttämään jäsenyydestä koituvat velvoitteet täyttämällä taloudelliset ja poliittiset edellytykset. Jäsenyys edellyttää seuraavaa: hakijamaassa on vakaat toimielimet, jotka takaavat kansanvallan, oikeusvaltion, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun, toimivan markkinatalouden olemassaolo ja kyky selviytyä kilpailupaineesta ja markkinavoimista unionissa, kyky vastata jäsenyyden mukanaan tuomiin velvoitteisiin, mukaan lukien poliittisen, talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen. Unionin kyky ottaa vastaan uusia jäseniä Euroopan yhdentymisen vauhdin pysyessä ennallaan on myös tärkeä seikka sekä unionin että hakijamaiden yhteisen edun kannalta. Tässä julistuksessa esitettiin poliittiset ja taloudelliset arviointiperusteet Keski- ja Itä- Euroopan assosioituneiden maiden unioniin liittymistä koskevien hakemusten käsittelemiseksi. Madridissa vuoden 1995 joulukuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto viittasi liittymistä valmistelevan strategian yhteydessä tarpeeseen luoda sellaiset edellytykset, jotka mahdollistavat hakijamaiden asteittaisen ja sopusointuisen integroitumisen erityisesti 5

markkinatalouden kehittämisen, hakijamaiden hallinnollisten rakenteiden mukauttamisen, ja vakaan taloudellisen ja valuuttapoliittisen ympäristön luomisen avulla. Lausunnossaan komissio käsittelee Viron jättämää hakemusta erikseen, mutta samojen arviointiperusteiden mukaisesti kuin muitakin hakemuksia, joista se antaa lausunnon samanaikaisesti. Kyseinen menettelytapa noudattaa Madridissa kokoontuneen Eurooppaneuvoston ilmaisemaa toivomusta hakijamaiden tasa-arvoisesta kohtelusta. Yksittäisten lausuntojen lisäksi komissio antaa neuvostolle erikseen Agenda 2000 - tiedonantonsa yhteydessä yleisarvioinnin liittymistä koskevista hakemuksista ja suositukset unionin onnistunutta laajentumista koskevaksi strategiaksi. Samanaikaisesti komissio antaa arvioinnin laajentumisen vaikutuksista unionin politiikkaan. Lausunnon sisältö Lausunnon rakenteessa otetaan huomioon Kööpenhaminassa kokoontuneen Eurooppaneuvoston tekemät päätelmät. Siinä: kuvataan Viron ja unionin tähänastisia suhteita erityisesti assosiaatiosopimuksen puitteissa, eritellään tilanne Eurooppa-neuvoston esittämien poliittisten edellytysten osalta (demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet, vähemmistöjen suojelu), arvioidaan Viron tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä Eurooppa-neuvoston esittämien taloudellisten edellytysten osalta (markkinatalous, kyky selviytyä kilpailupaineesta), käsitellään kysymystä Viron kyvystä omaksua jäsenyyden mukanaan tuomat velvoitteet, toisin sanoen unionin säännöstö sellaisena kuin se on ilmaistu Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa sekä johdettu oikeus ja unionin politiikat, ja arvioidaan lopuksi yleisesti Viron tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä unionin jäsenyyttä koskevien edellytysten osalta ja annetaan liittymisneuvotteluja koskeva suositus. Arvioidessaan Viroa taloudellisilla perusteilla ja sen kykyä omaksua säännöstö komissio teki myös tulevaisuutta koskevan arvioinnin; komissio on pyrkinyt arvioimaan Viron kohtuudella odotettavissa olevan kehityksen tulevien vuosien aikana ennen sen liittymistä unioniin ottaen huomioon sen, että myös säännöstö kehittyy jatkuvasti. Tämän vuoksi ja ennakoimatta liittymisen varsinaista ajankohtaa lausunto käsittää noin viiden vuoden keskipitkän aikavälin. Lausuntoa valmistellessaan komissio on saanut runsaasti tietoa Viron tilanteesta Viron viranomaisilta sekä hyödyntänyt monia muita tietolähteitä, mukaan lukien jäsenvaltiot ja useat kansainväliset järjestöt. 6

b) Euroopan unionin ja Viron suhteet Historiallinen ja geopoliittinen tausta Viron rajanaapurit ovat idässä Venäjä ja etelässä Latvia. Maan pinta-ala on 45 000 km 2 ja väkiluku 1,5 miljoonaa. Suomenlahden ja Itämeren yli Virolla on perinteisesti ollut läheiset yhteydet Suomeen ja Ruotsiin. Viro oli 1200-luvun alusta lähtien seitsemän vuosisadan ajan vieraan vallan alaisena. Sitä hallitsivat Tanska, Saksalainen ritarikunta, Puola, Ruotsi ja vuodesta 1710 alkaen Venäjä. 1800-luvulla kansallistunne heräsi ja kansalaisyhteiskunta kehittyi. Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918 ja puolusti itsenäisyyttään menestyksekkäästi neuvostojoukkoja vastaan. Viron ja Venäjän rauhansopimus allekirjoitettiin Tartossa 2. helmikuuta 1920. Viron tasavallasta tuli Kansainliiton jäsen vuonna 1921. Perustuslain mukaan Viro oli demokraattinen parlamentaarinen tasavalta, jossa ylintä lainsäädäntövaltaa käytti 100- jäseninen parlamentti, Riigikogu. Maahan luotiin kuitenkin 1930-luvulla autoritaarinen hallitusjärjestelmä ja vuonna 1937 hyväksyttiin uusi perustuslaki. Viron yhteiskunta ja talous sekä kansallinen kulttuuri kehittyivät nopeasti. Maan taloudessa tehtiin perusteellisia uudelleenjärjestelyjä ja kauppaa suunnattiin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Saksaan ja Pohjoismaihin. Viro liitettiin Neuvostoliittoon vuoden 1940 kesäkuussa, ja vuosina 1941 44 alue oli Saksan miehittämä. Sodan jälkeen valta siirtyi jälleen Neuvostoliitolle, vaikka useimmat länsivaltiot eivät tätä tunnustaneetkaan. Tähän liittyi huomattavia väestön pakkosiirtoja Neuvostoliittoon, josta vastaavasti muutti venäläisiä Viron alueelle. Vuoden 1991 maaliskuussa pidetyssä kansanäänestyksessä kannatettiin selvästi Viron palauttamista itsenäiseksi tasavallaksi. Itsenäisyysjulistus annettiin vuoden 1991 elokuussa. Viimeiset Venäjän sotilasjoukot vetäytyivät Virosta vuoden 1994 elokuussa. Itsenäisyyden palauttamisen jälkeen uusi perustuslaki sai vuoden 1992 kesäkuussa järjestetyn uuden kansanäänestyksen tuen, ja ensimmäiset parlamenttivaalit järjestettiin vuoden 1992 syyskuussa. Hallituskokoonpanojen useista muutoksista huolimatta maassa on tämän jälkeen vallinnut yksimielisyys vapaan markkinatalouden kehittämisestä. Viron kanta Euroopan unioniin Saatuaan takaisin itsenäisyytensä vuonna 1991 Viro on aktiivisesti pyrkinyt vahvistamaan poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia siteitä Euroopan unioniin ja perustanut turvallisuutensa ja vakautensa transatlanttisiin turvallisuusrakenteisiin. Viro haki EU:n jäsenyyttä 28. marraskuuta 1995. Presidentti Lennart Meri korosti Viron vakaata tahtoa Euroopan yhdentymiseen ja EUjäsenyyden saavuttamiseen Ranskan ulkosuhteiden instituutissa 13. helmikuuta 1997 pitämässään puheessa: Kun Euroopan unioni on asettanut jäsenyyttä hakeville maille selkeät vaatimukset, Viron on muiden Euroopan maiden tavoin pyrittävä täyttämään ne kaikilta osin. Emme tarvitse myönnytyksiä, jotka heikentäisivät unionin olemusta ja tekisivät siitä monien tehottomien maailmanjärjestöjen kaltaisen. Vaikka Virolla onkin veren maku suussaan, se pystyy jo nyt täyttämään useita EU:n asettamia lainsäädäntöön ja talouteen liittyviä vaatimuksia. 7

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) arvion mukaan Viro on yksi kommunismista nousseiden valtioiden nopeimmista ja menestyksekkäimmistä uudistujista. Enkä nyt puhu ainoastaan taloudellisista perusteista. Vuonna 1997 voimme jälleen Virossa nauttia oikeuksista, jotka meiltä vietiin niin pitkäksi aikaa: elämme avoimessa yhteiskunnassa, jossa vapaus on turvattu perustuslailla, sotilasvoimat ovat tiukassa siviilivalvonnassa ja yksityinen sektori kukoistaa. Demokratia toimii Virossa. Sopimussuhteet Euroopan yhteisöjen ja Viron diplomaattisuhteet luotiin 27. elokuuta 1991. Kauppaa ja yhteistyötä koskeva sopimus allekirjoitettiin 11. toukokuuta 1992 ja se tuli voimaan vuonna 1993. EU:n ja Viron nykyisten sopimussuhteiden perustana on vapaakauppasopimus, joka allekirjoitettiin 18. heinäkuuta 1994 ja tuli voimaan 1. tammikuuta 1995. Tällä tullietuuskohteluun perustuvalla sopimuksella poistetaan tullit ja määrälliset rajoitukset Viron ja EY:n kaupasta lukuun ottamatta eräiden tiettyjen tuotteiden (maatalous- ja kalataloustuotteet) vientiä Virosta unioniin. Näihin tuotteisiin sovelletaan tullietuuskohtelua. Vapaakauppasopimukseen sisältyy myös maksuja ja kilpailua sekä muita taloutta koskevia määräyksiä mm. lainsäädännön lähentämisestä. Euroopan yhteisöjen ja Viron Eurooppa-sopimus allekirjoitettiin 12. kesäkuuta 1995. Viro ratifioi sopimuksen 1. elokuuta 1995. Se tulee voimaan, kun kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen. Eurooppa-sopimuksesta tulee voimaan tullessaan Viron ja Euroopan unionin suhteiden oikeusperusta. Sen tavoitteena on luoda puitteet poliittiselle vuoropuhelulle, kehittää kauppaa ja sopimuspuolten taloudellisia suhteita, luoda perusta yhteisön tekniselle avulle ja rahoitusavulle sekä luoda asianmukaiset puitteet Viron asteittaiselle yhdentymiselle unioniin. Sopimuksella luotu institutionaalinen rakenne tarjoaa mekanismin täytäntöönpanolle, hallinnoinnille ja valvonnalle suhteiden kaikilla osa-alueilla. Alakomiteat tarkastelevat teknisen tason kysymyksiä. Ylemmistä virkamiehistä koostuvassa assosiaatiokomiteassa keskustellaan perusteellisesti sopimukseen liittyvistä ongelmista, jotka pystytään usein ratkaisemaan. Ministeritason assosiaationeuvostossa tarkastellaan suhteiden yleistä tilaa ja tulevaisuudennäkymiä, ja siinä on mahdollisuus tarkastella Viron edistymistä liittymisvalmisteluissa. Liittymistä valmisteleva strategia Vapaakauppasopimuksen ja valkoisen kirjan täytäntöönpano Vapaakauppasopimus toimii täysin sovitun aikataulun mukaisesti. Huhtikuun 1. päivänä 1997 tuli voimaan uusi pöytäkirja, joka mahdollistaa yleiseurooppalaisen alkuperäsääntöjen kumulaation. Yrityksiä ja valtionapua koskevat soveltamissäännökset on valmisteltu ja hyväksytty. Sopimuksen mukauttamiseksi vuonna 1995 tapahtuneeseen unionin laajenemiseen sekä Uruguayn kierroksen tuloksiin yhteisö on ottanut käyttöön maataloustuotteita, jalostettuja maataloustuotteita ja kalataloustuotteita koskevia yksipuolisia toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden sisällyttämiseksi sopimukseen on valmisteltu lisäpöytäkirja. Muita tärkeitä vapaakauppasopimukseen liittyviä keskustelunaiheita ovat lainsäädännön lähentäminen sekä liittymistä valmisteleva strategia, kansantalouteen liittyvät kysymykset, tulliyhteistyö, sertifiointiin ja standardointiin liittyvät sekä kauppaa koskevat kysymykset. Vakavia ristiriitoja ei ole ilmennyt. 8

Komission vuonna 1995 julkaisemassa sisämarkkinoita koskevassa valkoisessa kirjassa esitetään säädökset, jotka unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pantava täytäntöön voidakseen soveltaa yhteisön säännöstöä, sekä yksilöidään sisämarkkinoiden toteuttamiseksi välttämättömät edellytykset (I vaiheen toimenpiteet), joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vastauksena valkoiseen kirjaan Viron hallitus laati vuoden 1996 kesäkuussa Euroopan unioniin liittymistä koskevan toimintasuunnitelman, johon sisältyy yksityiskohtainen luettelo kaikista yhteisön säännöstön täytäntöönpanemiseen tarvittavista lainsäädäntöaloitteista. Suunnitelmassa mainitaan kunkin säädöksen osalta siitä ensi sijassa vastaava ministeriö, lainsäädännön nykytila sekä lähentämisen alustavat määräajat. Toimintasuunnitelmaan sisältyvät tässä vaiheessa kaikki I vaiheen toimenpiteet, ja sitä ollaan laajentamassa II vaiheen toimenpiteisiin. Jäsenyyttä on valmisteltu kattavin toimenpitein, ja yhdentymispolitiikan koordinoinnin varmistamiseksi on luotu hallinnollisia rakenteita. Pääministerin johtama ministerikomitea ohjaa yleistä politiikkaa ja antaa hallitukselle esityksiä. Sen tukena on ylemmistä valtion virkamiehistä koostuva neuvosto sekä Euroopan yhdentymisen toimisto, joka on suoraan vastuussa pääministerille. Parlamenttiin on perustettu Eurooppa-asiain valiokunta. EY:n ja Viron vapaakauppasopimus toimii hyvin. Sen täytäntöönpanossa ei ole ilmennyt erimielisyyksiä. Viro on jo nyt edistynyt kohti EU:n kanssa tehtävää laajempaa yhteistyötä, jota edellytetään Eurooppa-sopimuksen tullessa voimaan. Suunnitelmallinen vuoropuhelu Viro on osallistunut suunnitelmalliseen vuoropuheluun Cannesissa vuoden 1995 kesäkuussa pidetystä Eurooppa-neuvoston kokouksesta alkaen. Phare EU:n tekninen apu ja rahoitusapu Virolle alkoi vuonna 1991 Tacis-ohjelman yhteydessä, ja sitä on jatkettu Phare-ohjelmassa vuodesta 1992. Vuosina 1992 1997 Viro on saanut Phare-ohjelmasta 152 miljoonaa ecua; vuoden 1997 osuus on 32 miljoonaa ecua (tähän määrään eivät sisälly raja-alueyhteistyötä koskevat ohjelmat). Tärkeimpiä kohteita ovat olleet oikeudellisen ja institutionaalisen rakenteen vahvistaminen, strategioiden suunnittelu uudistusohjelman keskeisillä osa-alueilla, tuki viennin edistämiselle, infrastruktuurien kehittäminen sekä rakenneuudistukset, yksityistäminen ja kolmannen pilarin alaan kuuluvat kysymykset. Phare-ohjelmalla on ollut erityistä merkitystä yritysten ja maanomistuksen yksityistämiselle sekä verohallinnon ja tullialan uudistamiselle. Osallistuminen yhteisön ohjelmiin Viro voi osallistua yhteisön ohjelmiin, kun Eurooppa-sopimus tulee voimaan. Se on jo pyytänyt päästä osallistumaan Sokrates-, Leonardo-, SAVE II-, LIFE-, Raphael-, Kaleidoskooppi-, Media II- ja Ariane-ohjelmiin. Se on varannut talousarviovaroja voidakseen täyttää rahoitukseen liittyvät velvoitteensa. 9

Kauppasuhteet Vuoden 1991 jälkeen Viron kaupan rakenne on nopeasti muuttunut; se oli melkein kokonaan suuntautunut IVY-maihin, mutta nyt yhteydet unioniin ovat vahvat. Suomen, Ruotsin ja Itävallan liityttyä unioniin sekä yhteisön ja Viron vapaakauppasopimuksen tultua voimaan Viron viennistä suuntautui 54 prosenttia vuonna 1995 unioniin; tuonnista 66 prosenttia oli peräisin unionista. Viron tärkeimmät kauppakumppanit unionissa ovat Suomi (29,2 prosenttia tuonnista ja 18,4 prosenttia viennistä), Saksa ja Ruotsi. Viro tuo unionista pääasiassa koneita ja sähkölaitteita, maataloustuotteita ja tekstiilejä ja vie unioniin lähinnä puunjalostusteollisuuden tuotteita ja tekstiilejä. Viron kauppa muiden jäsenyyttä hakevien maiden, lähinnä Latvian kanssa on lisääntymässä. Latvian ja Liettuan kanssa tehty vapaakauppasopimus koskee kaikkia tuotteita, 1. tammikuuta 1997 alkaen myös maataloustuotteita. Viron tavoitteena on liittyä myös Keski-Euroopan vapaakauppasopimukseen (CEFTA). Yleisarvio Suhteet Euroopan unioniin ovat kehittyneet hyvin sen jälkeen, kun Viro sai takaisin itsenäisyytensä. Vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanossa ei ole ollut erimielisyyksiä, ja kauppa on jo lähes täysin vapaata. Yhteistyö lisääntyy edelleen, kun Viron kanssa tehty Eurooppa-sopimus tulee voimaan. 10

B. JÄSENYYDEN ARVIOINTIPERUSTEET 1. Poliittiset arviointiperusteet Kööpenhaminassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi joukon Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaiden liittymistä koskevia niin sanottuja poliittisia arviointiperusteita. Näiden mukaan hakijamaissa olisi oltava vakaat toimielimet, joilla turvataan demokratia, laillisuusperiaate, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen kunnioittaminen ja niiden suojelu. Euroopan yhteisöjen komissio on käyttänyt useita tietolähteitä tehdäkseen siltä pyydetyn poliittisia oloja koskevan arvioinnin. Näitä tietolähteitä ovat muun muassa Viron viranomaisten vastaukset komission huhtikuussa 1996 lähettämään kyselyyn, kahdenvälisten kokousten seuranta, jäsenvaltioiden suurlähetystöjen ja komission edustuston tekemät analyysit, kansainvälisten järjestöjen (erityisesti Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön - ETYJ) tekemät arvioinnit ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kertomukset. Tässä analyysissä paneudutaan kunkin hakijamaan julkisen vallan rakenteen ja toiminnan pääasiallisiin piirteisiin sekä perusoikeuksien suojelujärjestelmiin. Siinä ei tyydytä viralliseen kuvaukseen, vaan pyritään demokratian ja oikeusvaltion todellisen toiminnan kuvaamiseen. Tämä arviointi koskee tilannetta vuoden 1997 kesäkuussa. Siinä ei tarkastella yksityiskohtaisesti muutoksia, jotka ovat voineet tapahtua menneisyydessä tai joita suunnitellaan tulevaisuutta varten, vaikka aikomus uudistaa jokin ala on useimmiten otettu huomioon. Hallinnon tilanteeseen, jota käsitellään tarkemmin 4 osastossa, viitataan ainoastaan lyhyesti. 1.1 Demokratia ja laillisuusperiaate Viroon perustettiin parlamentaarinen demokratia vuoden 1992 kesäkuussa pidetyssä kansanäänestyksessä hyväksytyllä perustuslailla. Toimielimet toimivat säännönmukaisesti; lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan käyttäjät ovat varoneet toimivaltansa ylittämistä ja toimineet yhteistyössä. Parlamentin ja lainsäädäntövallan rakenne Parlamentti koostuu yhdestä kamarista, nimeltään Riigikogu. Tämä muodostuu 101 jäsenestä, jotka valitaan neljäksi vuodeksi ensisijaisesti vaalipiireihin perustuvaa suhteellista vaalitapaa noudattaen (paikkojen saaminen edellyttää 5 prosentin äänikynnyksen ylittämistä). Virossa ei ole annettu säädöksiä vähemmistöjen erityisedustuksen varmistamiseksi, mutta venäläisvähemmistöä edustavalla puolueella on ollut kuusi paikkaa parlamentissa vuodesta 1995. Tasavallan presidentillä on oikeus hajoittaa parlamentti kolmessa tapauksessa: jos Riigikogu hylkää lakiesityksen, jos se antaa epäluottamuslauseen pääministerille tai hallitukselle tai jos se ei hyväksy talousarviota varainhoitovuoden kahden ensimmäisen kuukauden kuluessa. 11

Parlamentin jäsenet nauttivat perinteistä koskemattomuutta. Virossa tunnustetaan opposition rooli ja sen osallistuminen toimielinten toimintaan. Tämä ilmenee erityisesti parlamentin tutkintavaliokuntien perustamisessa. Tällä hetkellä toimii neljä tällaista valiokuntaa, joista kaksi tutkii vastaavasti korruptiota ja salaisen palvelun valvontaa. Näissä valiokunnissa on yhtäläinen määrä hallitus- ja oppositioryhmien edustajia. Kolmen valiokunnan puheenjohtajina on oppositioryhmien jäseniä. Virossa on todellinen monipuoluejärjestelmä (seitsemän vaaliliittoa ja yhdeksän poliittista puoluetta asetti ehdokkaita vuonna 1995 pidetyissä vaaleissa). Vaikka puolueiden perustaminen näyttää olevan helppoa olisi huomattava, että ainoastaan Viron kansalaiset voivat liittyä niihin. Puolueet saavat rahoitusta valtion talousarviosta parlamenttipaikkojensa mukaan. Jokainen parlamenttiryhmä saa ilmaiseksi käyttöönsä toimistoja ja henkilökuntaa. Lainsäädäntövalta on parlamentilla. Aloiteoikeus kuuluu parlamentin lisäksi tasavallan presidentille (ainoastaan perustuslain muutosten osalta) ja hallitukselle. Tasavallan presidentilla on oikeus pyytää Riigikogua äänestämään toisen kerran jostakin asiasta. Jos parlamentti vahvistaa alkuperäisen päätöksensä presidentillä on oikeus saattaa asia Viron kansallistuomioistuimen käsiteltäväksi. Presidentti on näin tehnyt kuusi kertaa, ja hänen ratkaisunsa on todettu perustelluksi viisi kertaa. Tietyt asiat kuuluvat yksinomaan säädösvallan piiriin, eikä parlamentilla ole oikeutta siirtää lainsäädäntövaltaansa hallitukselle edes väliaikaisesti. Parlamentti voi päättää kansanäänestyksen järjestämisestä kaikista asioista oman harkinnan mukaan. Parlamentin toiminta Vuoden 1992 syyskuun ja vuoden 1995 maaliskuun vaalit pidettiin vapaissa ja rehellisissä olosuhteissa; viime vaalien tuloksena valta vaihtui (katso liite vuoden 1995 maaliskuussa pidettyjen vaalien tuloksista). Parlamentti toimii tyydyttävissä olosuhteissa: sen toimivaltaa kunnioitetaan ja oppositio osallistuu täysipainoisesti sen toimintaan. Toimeenpanovallan rakenne Parlamentti valitsee tasavallan presidentin neljäksi vuodeksi kahden kolmasosan enemmistöllä. Jos kyseistä enemmistöä ei saavuteta kahdessa ensimmäisessä kierroksessa järjestetään kolmas kierros, jossa Riigikogun jäsenten lisäksi äänestävät paikallishallintojen edustajat (273 henkilöä). Tasavallan presidentille kuuluu valtionpäämiehen perinteinen toimivalta. Presidentti nimittää pääministerin, joka saatuaan parlamentilta luottamuslauseen muodostaa hallituksen, jossa saa olla enintään 14 ministeriä. Presidentti voi pääministerin pyynnöstä erottaa yksittäiset ministerit (perustuslain 78 ja 90 artikla), jotka vastaavat toiminnastaan myös parlamentille. Viron aluehallinto perustuu 15 maakuntaan (maakond), joita johtaa hallituksen viideksi vuodeksi nimittämä maaherra. Tämän tehtäviin kuuluu maakunnan eri hallintojen toiminnan yhteensovittaminen sekä paikallishallintojen toiminnan valvominen. Maaherran toimintaa rahoitetaan suoraan valtion talousarviosta. 12

Viron paikallishallinnon ainoan tason muodostavat kunnat (254, josta 45 kaupunkia ja 209 maalaiskuntaa), jotka vastaavat paikallisten julkisten peruspalvelujen hallinnosta. Niiden valtuustot valitaan suorilla yleisillä vaaleilla kolmen vuoden välein. Paikallishallinnoilla on itsenäinen talousarvio sekä oikeus kantaa veroja. Maaherra ja oikeuskansleri vastaavat yhdessä paikallishallintojen toimien valvonnasta. Vuoden 1996 tammikuussa otettiin käyttöön julkishallinnon henkilöstöä koskevat säännöt, joissa virkamiesten työpaikka turvataan. Hallinnon avoimuus turvataan perustuslain 44 artiklassa, jossa säädetään kansalaisten oikeudesta tutustua hallinnollisiin asiakirjoihin, lukuun ottamatta salaisen palvelun laatimia asiakirjoja. Siviilihallinto valvoo armeijaa, salaista palvelua ja poliisivoimia, kuten todistettiin silloin, kun tasavallan presidentti erotti puolustusvoimien komentajan vuoden 1995 lopussa. Toimeenpanovallan toiminta Keskeiset julkiset toimielimet toimivat säännönmukaisesti. Viron paikallishallinnoilla on edullinen itsehallintojärjestelmä. Viron julkishallintoa vaivaa pätevän henkilökunnan puute erityisesti oikeudellisissa asioissa sekä kilpailu yksityissektorin kanssa, jonka tarjoama palkkataso on korkeampi. Poliisivoimien toiminnan tehokkuutta on joskus kyseenalaistettu järjestäytyneen rikollisuuden kehityksen johdosta sekä korruption torjunnan osalta. Tällä hetkellä toteutetaan laajamittaisia pyrkimyksiä poliisivoimien nykyaikaistamiseksi ja niiden rakenteen uudistamiseksi. Salainen palvelu on parlamentin tutkintavaliokunnan valvonnassa. Tuomiovallan rakenne Viron oikeuslaitoksen riippumattomuus toisista elimistä on turvattu. Tasavallan presidentti nimittää tuomarit elinikäiseen virkaan Viron kansallistuomioistuimen ehdotuksesta; tuomari voidaan erottaa ainoastaan, jos hänet todetaan syylliseksi rikokseen. Viron kansallistuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan sen alaisuudessa olevien tuomioistuimen tuomareiden toimista tehtyjä valituksia tasavallan presidentin suostumuksella; parlamentin on taas toimivaltainen tutkimaan Viron kansallistuomioistuimen tuomareiden toimista tehtyjä valituksia oikeuskanslerin aloitteesta. Oikeuslaitos on edelleen oikeusministerin alaisuudessa vuonna 1993 annetun lain mukaisesti. Hallinnollisten toimien valvonnasta vastaa oikeuskansleri, jonka parlamentti valitsee seitsemäksi vuodeksi tasavallan presidentin ehdotuksesta. Oikeuskansleri varmistaa hallituksen ja paikallishallintojen antamien säädösten perustuslain mukaisuuden ja voi ottaa yhteyttä niihin jos katsoo, että kyseiset säädökset eivät ole perustuslain mukaisia. Jos viranomaiset kieltäytyvät muuttamasta säädöksiä oikeuskansleri voi valittaa asiasta Viron kansallistuomioistuimeen. Virolla ei ole oikeusasiamiestä. Kyseisen viran perustamista koskevaa lakiluonnosta tutkitaan parhaillaan. 13

Perustuslain mukaisuuden valvonnasta vastaa Viron kansallistuomioistuin, joka on maan korkein tuomioistuin ja joka toimii samalla sekä muutoksenhakutuomioistuimena yleisten tuomioistuimien päätösten osalta että perustuslakituomioistuimena. Parlamentti valitsee Viron kansallistuomioistuimen presidentin tasavallan presidentin ehdotuksesta. Viron kansallistuomioistuimen jäsenet valitsee kansallistuomioistuimen presidentti itse. Tasavallan presidentti, oikeuskansleri ja kansalaiset voivat saattaa asioita Viron kansallistuomioistuimen käsiteltäväksi. Viron kansallistuomioistuin varmistaa, että lait ovat perustuslakien ja sopimusten mukaisia. Tuomiovallan toiminta Viron oikeuslaitoksen suurimmat ongelmat johtuvat epävarmuudesta lainsäädännön eri aloilla sovellettavista laeista sekä sen jäsenten kokemuksen puutteesta (90-95 prosenttia tuomareista korvattiin itsenäistymisen jälkeen). Viron kansallistuomioistuimella on tärkeä asema maan toimielinten joukossa demokratian ja laillisuusperiaatteen kunnioittamisen osalta. Siihen kohdistuvien pyyntöjen määrä kasvaa yhä edelleen, vaikka useimmat pyynnöt eivät ole perusteltuja. 1.2 Ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu Virossa on annettu säädöksiä ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi. Samassa tarkoituksessa sovelletaan tiettyjä kansainvälisiä yleissopimuksia, joista tärkeimpiä ovat Euroopan ihmisoikeusyleissopimus ja sen tärkeimmät lisäpöytäkirjat. Kyseinen kokonaisuus muodostaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen F artiklan mukaisesti osan yhteisön säännöstöä: kaikkien Euroopan unioniin liittymistä haluavien valtioiden on ratifioitava kyseiset tekstit ennen liittymistä. Viro on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuoden 1993 toukokuusta, se on ratifioinut Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen ja suurimman osan sen lisäpöytäkirjoista vuoden 1996 huhtikuussa (lukuun ottamatta kuolemantuomiota koskevaa pöytäkirjaa n:o 6). Viro myöntää yksityishenkilöille mahdollisuuden saattaa asioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi jos he katsovat, että heidän kyseisen yleissopimuksen mukaisia oikeuksiaan on loukattu. Muista tärkeimmistä ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien suojelemisesta tehdyistä yleissopimuksista Viro on ratifioinut kidutuksen vastaisen yleissopimuksen ja vähemmistöjä koskevan puiteyleissopimuksen. Viro ei ole allekirjoittanut Euroopan sosiaalista peruskirjaa. Se on ratifioinut Yhdistyneiden Kansakuntien tärkeimmät ihmisoikeuksia koskevat yleissopimukset. Perustuslain 123 artiklan mukaisesti säännönmukaisesti ratifioidut sopimukset ovat ensisijaisia suhteessa niiden kanssa ristiriidassa oleviin lakeihin. Poliittiset oikeudet ja kansalaisoikeudet Oikeussuojan saaminen on laajalti turvattu Virossa. Rikoslaissa säädetään oikeudellisen avun järjestelmästä, jota ei kuitenkaan voida aina soveltaa käytännössä. Viro ei ole poistanut kuolemanrangaistusta, joka on pantu viimeksi täytäntöön vuoden 1991 syyskuussa. Tasavallan presidentti on päättänyt kuolemanrangaistuksen soveltamisen 14

keskeyttämisestä ja oikeusministeri on sitoutunut sen poistamiseen ennen 1 päivää helmikuuta 1998. Viron hallitus hyväksyi lisäksi vuoden 1996 marraskuussa uuden rikoslakia koskevan luonnoksen, joka ei sisällä kuolemanrangaistusta ja joka on esitetty Riigikogulle. Oikeus olla joutumatta pidätetyksi mielivaltaisesti vaikuttaa turvatulta siten, että pidättäminen saa kestää enintään 48 tuntia, minkä jälkeen sitä voidaan jatkaa ainoastaan tuomioistuimen päätöksellä. Vaalioikeudet valtakunnanvaaleissa on turvattu kaikille yli 18-vuotiaille kansalaisille. Paikallisissa vaaleissa sen sijaan äänioikeus on kaikilla Virossa laillisesti asuvilla, mutta vain Viron kansalaisilla on oikeus asettua ehdokkaiksi. Virossa on turvattu yhdistymisvapaus, kuten käy ilmi yhdistysalan vilkkaudesta (4 000 yhdistystä ja 200 säätiötä). Vaikka muut kuin kansalaiset eivät voi liittyä poliittisiin puolueisiin, he voivat sen sijaan liittyä yhdistyksiin. Myös kokoontumisvapaus on turvattu. Sananvapaus ilmenee vapaan ja dynaamisen lehdistön muodossa (esimerkkinä siitä on lehdistön rooli laittomien puhelinkuuntelujen paljastamisessa, mikä johti hallituksen eroon vuoden 1995 lokakuussa). Audiovisuaalisten tiedotusvälineiden monimuotoisuus on turvattu, kun valtion radioaseman ja televisiokanavan lisäksi maassa on 29 yksityistä radiokanavaa ja viisi yksityistä televisiokanavaa (kaksi maanlaajuista ja kolme paikallista kanavaa). Radio- ja televisiolähetysten neuvosto vastaa valtion kanavien hallinnosta ja nimittää niiden johtajat. Omistusoikeus turvataan perustuslaissa (32 artikla) ja entiset omistajat ovat saaneet korvauksia kommunistisen hallinnon takavarikoimasta omaisuudesta, vaikka korvausten tasosta on tehty valituksia. Toisaalta tuomioistuimet valvovat tarkkaan omistusoikeuden kunnioittamista, kuten käy ilmi Viron kansallistuomioistuimen päätöksestä arvostella hallituksen päätöstä kansallistaa vuonna 1995 Neuvostoliiton viranomaisten hallussa olleet kiinteistöt; Viron kansallistuomioistuin katsoi, että kyseiset kiinteistöt olisi pitänyt palauttaa alkuperäisille omistajilleen. Yksityiselämän kunnioittaminen on turvattu siten, että kotietsintöihin tarvitaan syyttäjän tai tuomarin lupa. Viro ratifioi vuoden 1997 helmikuussa poliittisia pakolaisia koskevan Geneven yleissopimuksen ja samaan aikaan parlamentti hyväksyi lain, jolla yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan maassa. Tämä oli tärkeä edistysaskel, sillä aiemmin turvapaikanhakijoita pidettiin laittomina siirtolaisina ja heidän pidätysolosuhteet olivat usein vaikeita. Joitakin huonon kohtelun tapauksia on tullut ilmi, erityisesti turvaamistoimenpiteenä suoritetun vangitsemisen aikana. Viro on sitoutunut toteuttamaan nykyaikaistamisohjelman, jonka esteenä on kuitenkin käytössä olevien rahoitusvarojen riittämättömyys. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Oikeus vähimmäistoimeentuloon ja sosiaaliturvaan turvataan perustuslain 28 artiklassa. 15

Ammatillinen järjestäytymisoikeus turvataan ilman rajoituksia, ja suurin osa ammattiyhdistyksiin kuuluvista kuuluu kahteen suureen liittoon. Järjestäytymisaste on lähes 30 prosenttia. Lakko-oikeudesta säädetään perustuslaissa (29 artikla) paitsi julkishallinnossa (valtio ja paikallishallinnot), puolustusvoimissa, oikeuslaitoksessa ja pelastuspalveluissa työskenteleville sekä yksityissektorin työntekijöille silloin, kun työehtosopimusta tai sen voimassaoloa koskevat neuvottelut ovat käynnissä. Virossa turvataan opetuksen ja uskonnon vapaus. Vähemmistöjen oikeudet ja suojelu Virossa olevia vähemmistöjä koskevassa arviossa olisi erotettava toisistaan oikeudet ja suojelu, jotka johtuvat kuulumisesta tiettyyn etniseen tai kulttuuriryhmään kansalaisuudesta riippumatta sekä henkilökohtaisessa asemassa esiintyvät erot, jotka johtuvat Viron kansalaisuuden puutteesta. Koska Euroopan neuvoston vähemmistöjä koskevan puiteyleissopimuksen Viron ratifiointiasiakirjassa annettu vähemmistön käsitteen määritelmä ei ole asianmukainen, myös muiden kuin kansalaisten tilanne on otettava huomioon tässä arvioinnissa. Vähemmistöt, mukaan lukien muut kuin kansalaiset, muodostavat lähes 35 prosenttia Viron väestöstä, josta venäläisiä on noin 28 prosenttia, ukrainalaisia 2,7 prosenttia ja valkovenäläisiä 1,5 prosenttia. Nämä asuvat lähinnä Tallinnassa ja Viron koillisosassa (Narva-Sillamaen alue), jossa he muodostavat jopa 95 prosenttia väestöstä (Narva). Kyseisestä 35 prosentista 23 prosentilla väestöstä - eli noin 335 000 henkilöllä, josta suurin osa venäläisiä - ei ole Viron kansalaisuutta; 8 prosenttia on valinnut Venäjän kansalaisuuden ja 13 prosentilla, jolla oli entisen Neuvostoliiton kansalaisuus, ei ole nykyään mitään kansalaisuutta. Nykyinen tilanne johtuu lähinnä Neuvostoliiton vuodesta 1945 harjoittamasta politiikasta, jolla kannustettiin venäjänkielisen väestön siirtymistä Viroon (vuoden 1934 väestönlaskennan mukaan virolaisia oli 88,2 prosenttia ja venäläisiä 8,2 prosenttia, vuonna 1959 vastaavat luvut olivat 74,6 prosenttia ja 20,1 prosenttia ja vuonna 1979 ne olivat 64,7 prosenttia ja 27,9 prosenttia). Vuoden 1995 huhtikuussa annetussa laissa säädetään, että Viron kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on sellaisen tutkinnon suorittaminen, jossa hakijan on todistettava Viron kielen taitonsa sekä tietonsa maan historiasta ja toimielimistä. Noin 90 000 henkilöä on saanut Viron kansalaisuuden vuodesta 1992. Vuoden 1995 huhtikuussa annetussa laissa säädetty menettely kansalaisuuden saamiseksi on johtanut vuosittain kansalaisuuden saavien henkilöiden määrän laskuun (Viron viranomaisten arvion mukaan noin 7 000 henkilöä saa kansalaisuuden vuonna 1997). Hakijoiden määrä näyttää myös olevan suhteellisen pieni. Tätä vauhtia ulkomaalaisten ja kansalaisuudettomien osuus Viron väestöstä pysyy melko suurena vielä pitkään aikaan. Tämä tilanne selittyy useilla seikoilla. Tutkintojärjestelmää on kyseenalaistettu useaan otteeseen, ja hakijoiden pienen määrän katsotaan johtuvan sen vaikeasta tasosta. Tutkinnon osallistumismaksu on suhteellisen korkea. Sääntö, jonka mukaan hakijan on odotettava vuoden kansalaisuuden saamista koskevan hakemuksen jättämisestä ennen kuin hän saa osallistua tutkintoon muodostaa esteen, jota ei voida enää pitää tarpeellisena hakemusten nykyisen pienen määrän huomioon ottaen. Joissakin tapauksissa Viron 16

kansalaisuuden puuttumisesta voi olla hyötyä (vapautuminen asepalvelusta Virossa), mikä voi osittain selittää kansalaisuuden saamista koskevien hakemusten pienen määrän. Viron viranomaiset ovat toteuttaneet tiettyjä parannuksia. Tutkinnon vaatimustaso on laskettu 1 päivästä tammikuuta 1997 sovellettavilla uusilla säännöillä. Onnistumisprosentti (80-90) näyttää tyydyttävältä. Lisäksi iäkkäät ihmiset on vuodesta 1995 vapautettu viron kielen kirjallisesta kokeesta, ja heidän on suoritettava ainoastaan suullinen koe. Nykyisen järjestelmän suurin puute johtuu siitä, että venäjänkielisille ei ole järjestetty riittävästi mahdollisuuksia viron kielen oppimiseen kansalaisuuden saamiseksi edellytetyn tutkinnon suorittamiseksi. Viron kielen opettajien määrä alueilla, joilla venäjänkieliset ovat enemmistönä, on hyvin pieni ja kurssin osallistumismaksu on edelleen korkea. Näyttää siltä, että tällä alalla on vielä tehtävä huomattavia ponnistuksia, jotta kansalaisuuden saavien määrä nousisi tulevaisuudessa. Viron viranomaisten toimintaa tällä alalla on tuettu Phare-ohjelman kautta vuodesta 1996 (vuoden 1996 joulukuussa aloitettu 1,4 miljoonan ecun suuruinen ohjelma). Viron viranomaisten olisi pohdittava keinoja, jotta Virossa syntyneet kansalaisuudettomat lapset voisivat saada kansalaisuuden helpommin ottaen erityisesti huomioon sen, että Euroopan neuvoston yhteydessä tehtyä kansalaisuutta koskevaa eurooppalaista yleissopimusta aletaan soveltaa lähiaikoina. Vuonna 1993 annetulla lailla luotiin selkeä asema muille kuin kansalaisille. Ulkomaalaispassien jakaminen on aloitettu vaikka tiettyjä käytännön vaikeuksia, erityisesti liikkumisvapauden osalta, ei ole vielä ratkaistu. Oleskelulupien osalta Viron viranomaiset ovat järjestelmällisesti myöntäneet väliaikaisia oleskelulupia (jotka ovat voimassa viisi vuotta) kaikille ulkomaalaisille, mukaan lukien jo ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 Virossa asuneet. Pysyvien oleskelulupien myöntämisellä olisi ollut paljon myönteisempi vaikutus sekä myönteisempiä käytännön seurauksia, erityisesti kun tällaisten oleskelulupien haltijoilla on oikeus kutsua perheenjäseniään ja ystäviään Viroon. Viron viranomaiset ovat kuitenkin sitoutuneet uusimaan nämä luvat automaattisesti niiden voimassaolon päättyessä, ja hallitus on esittänyt parlamentille ulkomaalaislakiin tehtävän muutoksen, jonka avulla tietyille ulkomaalaisille voitaisiin myöntää pysyvä oleskelulupa vuodesta 1998. Ulkomaalaisiin kohdistuu tiettyjä rajoituksia: ainoastaan Viron kansalaiset saavat toimia tiettyjen yritysten hallintoneuvostossa ja liittyä poliittisiin puolueisiin. Vaikka vuoden 1995 tammikuussa annetussa laissa säädetään, että ainoastaan Viron kansalaiset saavat toimia valtion virkamiehinä, asiasta on annettu myös väliaikaisia säännöksiä, jotta ulkomaalaiset voisivat pysyä tehtävissään siihen asti, kunnes he saavat Viron kansalaisuuden (näin on toimittu esimerkiksi poliisivoimissa). Lopuksi olisi muistettava, että ulkomaalaisilla on äänioikeus paikallisissa vaaleissa, mikä on melko harvinaista Euroopassa tällä hetkellä ja mikä edistää tehokkaasti sekä muiden kuin kansalaisten sopeutumista että heidän oikeuksien suojelemista. Venäläiskielisen vähemmistön (riippumatta siitä, onko sen jäsenillä Viron kansalaisuus) kokonaistilanne on se, että sen oikeuksia kunnioitetaan ja suojellaan. Lisäksi virolaisten ja venäläisvähemmistön suhteissa ei esiinny vakavia ongelmia. Vähemmistöjen parlamentaarisesta edustuksesta ei ole annettu erityisiä sääntöjä. Venäläisvähemmistön etuja ajavalla puolueella on kuitenkin kuusi edustajaa Riigikogussa. 17

Ulkomaalaisille paikallisissa vaaleissa myönnetyn äänioikeuden ansiosta venäläisvähemmistö on edustettuna sellaisten kaupunkien valtuustossa, joissa sen osuus väestöstä on huomattava (esimerkiksi 16 Tallinnan 64 kaupunginvaltuutetusta). Vuoden 1993 heinäkuussa perustettiin kaikkia vähemmistöryhmiä edustava keskusteluryhmä niitä koskevien asioiden käsittelemiseksi. Lisäksi vuoden 1993 lokakuussa annetussa laissa vähemmistöille myönnetään oikeus perustaa itsenäisiä järjestöjä kulttuurinsa ja perinteidensä säilyttämiseksi. Viron nykyinen hallitus on myös nimittänyt etnisten ryhmien välisistä suhteista vastaavan ministerin. Kansallisten kielten käyttö sallitaan tuomioistuimissa sekä asioidessa sellaisten maakuntien viranomaisten kanssa, joissa vähemmistöllä on enemmistöasema. Venäläisvähemmistöllä on myös useita omankielisiä tiedotusvälineitä (kolme päivälehteä ja kaksi viikkolehteä Tallinnassa, kolme radioasemaa, josta yksi on valtion omistuksessa sekä useita venäjänkielisiä lähetyksiä valtion ja yksityisillä televisiokanavilla). Virossa tarjotaan mahdollisuus osallistua valtion tuella järjestettävään venäjänkieliseen opetukseen kaikilla tasoilla. Tämä järjestelmä, jonka oli tarkoitus olla voimassa vasta vuoteen 2000, olisi tulevaisuudessakin säilytettävä ilman aikarajoituksia. Viron kielen opettajien pula, erityisesti alueilla, joilla on tärkeitä venäjänkielisiä ryhmiä, on edelleen ratkaiseva ja se voi muodostaa esteen opetusministeriön suunnitelmille lisätä vironkielisen opetuksen määrää vähemmistöjen kouluissa. Hallitus tutkii parhaillaan ohjelmaa, jonka avulla venäjänkielisissa oppilaitoksissa opiskelevat voivat saavuttaa riittävän tason viron kielessä opiskellakseen Viron julkisissa korkea-asteen oppilaitoksissa. 1.3 Yleisarvio Viron poliittiset toimielimet toimivat säännönmukaisesti ja vakaissa olosuhteissa. Ne noudattavat toimivaltojensa rajoja ja toimivat yhteistyössä. Vuosien 1992 ja 1995 vaalit olivat vapaat ja rehelliset, ja vuonna 1995 ne johtivat vallan vaihtumiseen. Oppositio osallistuu tavanomaiseen tapaan toimielinten toimintaan. Ponnisteluja oikeusjärjestelmän toiminnan parantamiseksi ja korruption torjunnan tehostamiseksi on jatkettava. Perusoikeuksien kunnioittamisessa ei esiinny vakavia ongelmia. Viron on kuitenkin toteutettava toimenpiteitä kansalaisuuden saamista koskevien menettelyjen nopeuttamiseksi, jotta venäjänkieliset muut kuin kansalaiset voisivat sopeutua paremmin virolaiseen yhteiskuntaan. Viro on ominaisuuksiltaan demokraattinen valtio, jolla on laillisuusperiaatteen ja ihmisoikeudet turvaavat vakaat toimielimet. 18

2. Taloudelliset arviointiperusteet Viron taloudellisia oloja ja näkymiä tarkastellessaan komissio on pitänyt lähtökohtanaan erityisesti Kööpenhaminassa vuoden 1993 kesäkuussa kokoontuneen Eurooppaneuvoston päätelmiä, joissa todettiin, että Euroopan unionin jäsenyys edellyttää toimivaa markkinataloutta ja kykyä selviytyä unionissa vallitsevista kilpailutekijöistä ja markkinavoimista. Tässä lausunnon osassa esitetään ensin tiivis katsaus talouden tilanteesta ja taustasta ja tarkastellaan tämän jälkeen toisaalta Viron edistymistä talouden rakennemuutoksen keskeisillä aloilla (hinta- ja kauppajärjestelmän vapauttaminen, talouden vakauttaminen, rakennemuutos, rahoitusalan uudistukset) ja toisaalta maan taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Lopuksi annetaan yleisarvio Viron tilanteesta suhteessa Eurooppa-neuvoston esittämiin arviointiperusteisiin ja selvitys jatkouudistusten mahdollisuuksista ja painopisteistä. 2.1 Taloudellinen tilanne Tausta Viron väkiluku on 1,5 miljoonaa ja sen vuoden 1995 bruttokansantuote (BKT) oli noin 6 miljardia ecua (ostovoimapariteetilla ilmaistuna). Sen asukasmäärä oli 0,4 prosenttia Euroopan unionin asukasmäärästä, mutta sen talous vastasi kooltaan ainoastaan 0,1 prosenttia. Asukasta kohti laskettu BKT oli noin 23 prosenttia unionin keskiarvosta ostovoimalla mitattuna. Keskimääräinen kuukausipalkka oli vuoden 1995 lopussa arviolta 179 ecua. Viro on ollut tarkkailijana GATTissa vuoden 1992 kesäkuusta ja se haki jäsenyyttä vuoden 1994 maaliskuussa. Sen hakemusta WTO:n jäseneksi käsitellään parhaillaan. Edistyminen talouden rakennemuutoksessa Maailmansotien välisenä aikana Viro oli itsenäinen valtio ja pitkälti yhdentynyt maailmantalouteen. Maa liitettiin vuonna 1940 väkisin Neuvostoliittoon, minkä seurauksena siellä otettiin käyttöön keskusjohtoinen suunnitelmatalous. Yli 50 vuotta kestänyt Neuvostoliiton valtakausi tuhosi Viron taloudellisen riippumattomuuden. Syntynyt talouden rakenne perustui työvoiman tuontiin muualta, lähinnä Venäjältä, sekä tiiviisiin kauppa- ja tuotantoyhteyksiin Neuvostoliiton kanssa. Se muutti maan maatalousvaltaisen talouden painopisteen raskaaseen teollisuuteen. Suhteellisen hyvä infrastruktuuri yhdistettynä ammattitaitoiseen työvoimaan edisti melko pitkälle edistyneiden tuotannonalojen perustamista, minkä vuoksi Virosta tuli yksi kehittyneimpiä neuvostotasavaltoja. Virossa esiintyi koko ajan paineita taloudelliseen ja poliittiseen itsenäisyyteen. Sopiva hetki koitti 1980-luvulla, ja Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi vuonna 1989 lain taloudellisesta itsemääräämisoikeudesta. Laki mahdollisti talousuudistuksia useilla aloilla, mukaan lukien hintojen ja palkkojen määrittelyssä, veropolitiikassa ja rahoitusalalla. Talouden rakennemuutos saavutti kriittisen vaiheen valuuttauudistuksen ja kansallisen valuutan käyttöönoton yhteydessä vuoden 1992 kesäkuussa. Vaikka hallituksessa on tapahtunut jatkuvasti muutoksia, uudistusten suunta on pysynyt toistaiseksi pääosin 19

samana. Se perustuu liberaaliin talouspolitiikkaan sekä kilpailun ja talouden avoimuuden edistämiseen, jossa valtion osallistuminen on mahdollisimman vähäistä. Maassa on tapahtunut nopeaa kehitystä kotimaantalouden vapauttamisessa, yksityistämisessä sekä pääomiin ja juoksevien liiketoimintaan liittyvien maksujen vapauttamisessa. Kuten muissakin neuvostotasavalloissa, myös Virossa olivat tärkeimpiä omistusmuotoja valtionomistus ja vähäisemmässä määrin yhteisomistus. Yksityisyrittäjyyttä ei käytännöllisesti katsoen ollut lainkaan. Viron itsenäistyttyä vuonna 1991 yksityinen sektori on kehittynyt hyvin nopeasti. Lähes kaikki pienet ja suuret yritykset on yksityistetty ja hallitus on ryhtynyt kunnianhimoiseen hankkeeseen jäljellä olevan valtionomaisuuden myymiseksi. Yksityissektorin osuus BKT:sta oli vuoden 1996 puolivälissä arviolta 70 prosenttia. Ulkomaiset suorat sijoitukset Ulkomaisten suorien sijoitusten suuntaaminen Viroon on ollut erityisen merkittävää; sijoituksia kertyi vuosina 1989 1996 asukasta kohti 366 ecua (lähde: EBRD). Vuoden 1996 tulos oli kuitenkin huomattavasti vaatimattomampi. Ulkomaiset suorat sijoitukset vähenivät 55 miljoonaan ecuun verrattuna 156 miljoonaan ecuun vuonna 1995 ja 5,6 prosentista BKT:sta vuonna 1995 1,6 prosenttiin vuonna 1996. Tälle vähenemiselle on kaksi tärkeää syytä: virallisen luokittelun muutos, jolla tiukennettiin ulkomaisten suorien sijoitusten määrittelyperusteita sekä yksityistämisen hidastuminen. Portfoliosijoitusten tuonti ja joukkovelkakirjalainojen myynti ulkomaille kasvoi vuonna 1996. Myös virolaisten suorat sijoitukset ulkomaille kasvoivat jyrkästi vuonna 1996, erityisesti muihin Baltian maihin ja Venäjälle. Talouden rakenne Maatalous on perinteisesti ollut yksi Viron talouden tärkeimpiä aloja. Sen osuus on nykyään kahdeksan prosenttia bruttoarvonlisästä ja se työllistää seitsemän prosenttia työvoimasta. Elintarviketeollisuuden osuus on noin kolmannes teollisuuden bruttotuotannosta. Kalastus on kolmanneksi suurin elintarviketeollisuuden ala. Tullit poistettiin rohkeasti kokonaan siirtymäkauden alussa - soveltaen radikaalisti yleistä vapaakaupan periaatetta maatalouspolitiikkaan. Maanomistusoikeuden palauttaminen on saanut aikaan joukon suhteellisen kannattamattomia yksityistiloja, joiden keskimääräinen pinta-ala oli vuonna 1996 noin 23 hehtaaria. Tilojen keskimääräinen koko on pienentynyt viime vuosina. Huolimatta joistakin yhteensulautumisista alkuperäisen omistusoikeuden palauttamisen jälkeen, vie vuosia saada taas jaloilleen tehokas ja kilpailukykyinen yksityinen maaviljely. Teollisuus kasvoi nopeaa vauhtia neuvostovallan aikana. Vuonna 1991 sen osuus oli noin 40 prosenttia BKT:sta ja yli 30 prosenttia työvoimasta. Siirtymä voimakkaasti energiavaltaisesta tuotantorakenteesta, joka oli vahvasti riippuvainen SEVin markkinoista, paremmin maan luontaisia edellytyksiä ja suhteellista etua vastaavaan malliin on vielä kesken. Teollisuustuotannon arvioidaan supistuneen yli 60 prosentilla vuosina 1992 1994 perinteisten kauppayhteyksien katkeamisen, vaihtosuhteen häiriöiden ja Venäjän asettamien kaupan esteiden vuoksi. Tämän vuoksi teollisuuden osuus bruttoarvonlisästä pieneni 23 prosenttiin vuonna 1995. Teollisuuden osuus työvoimasta (kaivosteollisuutta, energia-alaa ja rakentamista lukuun ottamatta) oli 22,5 prosenttia vuonna 1996. 20

Palvelusektori on kasvanut hyvin nopeasti ja sen osuus on noin kaksi kolmasosaa koko bruttoarvonlisästä. Tukku- ja vähittäiskauppa, matkailupalvelut, liikenne ja viestintä ovat kaikkein dynaamisimpia aloja. Erityisesti matkailusta on tullut Virolle erittäin tärkeä ala. Pelkästään vuonna 1996 maassa kävi 2,5 miljoonaa matkailijaa, joista 67 prosenttia oli suomalaisia. Useimmat matkailijoista tulevat päiväksi. Matkailutulot ovat erittäin tärkeitä maksutaseen kannalta: vuonna 1995 matkailupalvelujen ylijäämä oli 70 prosenttia palveluiden ylijäämästä ja 39 prosenttia kauppavajeesta. Vuoden 1996 kolmen ensimmäisen neljänneksen osalta luvut olivat 75 ja 41 prosenttia. Talouden rakenteen tärkeimmät tunnusluvut (kaikki tiedot koskevat vuotta 1996, ellei muuta ilmoiteta) Väestö miljoonaa 1,5 BKT asukasta kohti PPS-ecua(1995) 3 900 % EU-15:n keskiarvosta % (1995) 23 Maatalouden osuus: bruttoarvonlisästä % (1995) 8 työllisyydestä % (1995) 7 Ulkomainen bruttovelka/bkt % 6 Tavaroiden ja palveluiden vienti/bkt % (1995) 73 Ulkom. suorat sijoitukset (kanta)* miljardia ecua 0,6 ecua/asukas 366 * USS muunnettuna 1996 lopussa kurssilla 1 ecu = $ 1,25299 Lähteet: Komissio, kansalliset lähteet, EBRD Pienten ja keskisuurten yritysten osuus on kasvanut nopeasti erityisesti vientisektorilla. Koska yritysten rekisteröinnissä on ollut ongelmia, kaikkien yritysten on uusittava tietonsa 1. syyskuuta 1997. Yli puolet tiedoista vanhassa rekisterissä, joka korvataan kaupparekisterillä, koski pöytälaatikkoyhtiöitä, jotka eivät ole enää toiminnassa. Uusien vaatimusten odotetaan lisäävän osakeyhtiöiden määrää ja vähentävän muunlaisiin osuuksiin perustuvien yhtiöiden määrää. Vapauttaminen Hintajärjestelmä Hintojen vapauttaminen alkoi vuonna 1989 ja saatiin lähes päätökseen vuonna 1992. Jäljellä oleva hintojen säännöstely koskee maata ja metsää, öljyliusketta, lääkkeitä ja julkisia palveluja. Joidenkin palvelujen hintoja (esimerkiksi vuokria ja julkista liikennettä) säännöstellään kunnallisella tasolla. Hintasäännöstelyä sovelletaan yrityksiin, joilla on monopoliasema esimerkiksi energian ja veden jakelun alalla tai jätevesihuollossa. Yhdessä nämä tavarat ja palvelut muodostavat noin 25 prosenttia korista, jonka perusteella kuluttajahintaindeksi lasketaan. Hallinnollisilla päätöksillä, kuten hintasäännöstelyn 21