SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017
Lähde: Timo Aro
PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa. Sote-palvelut ovat keskeinen osa kaupunkiseudun elinvoimaa. Kustannustehokkaat ja laadukkaat sotepalvelut. Kaupunki on kehittänyt vahvasti sote-palveluitaan. Sote- ja maakuntauudistus ei vastaa kaupunkiseutujen tarpeisiin ja haasteisiin. 2040- luvulla Porvoon seudun väkiluku on Kainuun ja Keski- Pohjanmaan maakuntien tasolla. Kantokyky on todennäköisesti parempi. Porvoo haluaa olla mukana muutoksessa. Siksi on selvitetty aktiivisesti erilaisia vaihtoehtoja.
PORVOON LÄHTÖKOHTIA Sote-järjestelmää pitää uudistaa. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen erottaminen on perusteltua. Sote-palveluihin liittyvä osaaminen, henkilöstö ja tilat ovat kunnissa. Miksi palveluita tuottamaan kykenevät kaupungit ja kunnat eivät saisi tuottaa palveluita yhtiömuotoisesti? Asukkaiden kielelliset oikeudet pitää turvata.
Uudenmaan sote ja maakuntavalmistelun riskianalyysit hehkuvat punaisina. Porvoo päätyi jo aikaisemmin samaan lopputulokseen. Sote- ja maakuntauudistuksen haasteita Uudellamaalla (Poimintoja muutosjohtajien analyysistä) Yhtiöittämispakko ja valinnanvapaus Sote-palveluiden yhtiöittämispakko ja asiakkaiden valinnanvapaus muuttavat palvelutuotannon edellytyksiä perustavalla tavalla. Kilpailu käynnistyy marraskuussa 2018. Julkisuudessa olleiden linjausten mukaan asukkaat voivat ryhtyä listautumaan yksityisten palveluntuottajien sotekeskuksiin 1.11.2018. Julkisten yhtiöiden kilpailukyky? Maakunta ei ehdi perustaa kilpailukykyisiä yhtiötä vuoden 2019 alkuun mennessä. Tämä voi johtaa henkilöstön sopeuttamistarpeeseen ja konkursseihin. Myös palveluiden saatavuus voi vaarantua. Julkisten yhtiöiden kilpailukykyisyys on iso haaste, vaikka yhtiöiden perustamista lykättäisiin parilla vuodella. 5
PORVOON SOTE-YHTIÖITTÄMISSELVITYS Mitä selvitettiin? Porvoo ei yhtiöitä sote-toimintoja Kaupungin kokonaan omistama yhtiö Yhteisyritys Edetään osana Uudenmaan maakunnan sote-valmistelua. Kaupunki perustaa sote-yhtiön yksin. Kaupunki perustaa soteyhtiön yhdessä toisen toimijan kanssa. 6
YHTIÖITTÄMISSELVITYKSEN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Uudenmaan alue tulee olemaan vuodesta 2019 eteenpäin suuren myllerryksen keskellä. Alue on suuri, ja sen palvelutuotannon tehostamistarpeet ovat suuret, kun arviolta 140 miljoonaa euroa nykyisestä sote-rahoituksesta siirtyy uudistuksen myötä muihin maakuntiin. Maakunnan on pystyttävä yhtä aikaa leikkaamaan rahoitusta, yhtiöittämään palvelutuotantoa ja siirtämään henkilöstöään julkisiin yhtiöihin. Keskusteluissa on kyseenalaistettu myös tulevien julkisten yhtiöiden kilpailukyky ja elinmahdollisuudet. Yhteisyritys vakauttaisi tilannetta Porvoon alueella sote-uudistuksen toteutumisvaiheessa. Yhteisyrityksessä niin palvelusopimus kuin osakassopimus tulisi tehdä niin, että ne turvaavat paikalliset tavoitteet ja palvelut. Yhteisyritysmallissa yhteistyökumppanin tarjoama osaaminen ja resurssit täydentäisivät kaupungin osaamista, ja kehitystä voitaisiin nopeuttaa. Kumppanin kanssa pystyttäisiin tekemään digiloikka nopeammin. Yhteisyritys voisi myös tuoda henkilöstölle etuja ja joustoja sekä tarjota monipuolisempia työ- ja palkitsemismahdollisuuksia.
PALAUTETTA HENKILÖSTÖLTÄ JA HUS:ILTA Henkilöstö: jatketaan nykyistä kehitystyötä. Tämä ei ole mahdollista. Sote-keskusten palvelut tuotetaan parin vuoden päästä yhtiöissä, ja tuolloin myös julkisten (maakuntien) yhtiöiden on pystyttävä pärjäämään kilpailussa markkinoilla. Asiakkaat voivat alkaa listautua sote-keskusten asiakkaiksi jo marraskuusta 2018 alkaen. Onko julkinen sotepalvelutuotanto silloin valmis kilpailuun? Ratkaisevaa on, kuinka asiakkaat käyttäytyvät ja minkä sotekeskuksen he valitsevat? Muiden maiden kokemukset osoittavat, että uudistuksen käynnistymisvaiheessa muodostuvat markkinaosuudet saattavat jäädä pitkäaikaisiksi. HUS: yhteisyritys vaarantaa Porvoon sairaalan aseman. Sairaaloiden asema ja työnjako muuttuvat joka tapauksessa sote-uudistuksen ja päivystysasetuksen myötä, eikä muutos johdu Porvoon kaupungin ratkaisuista. Synnytysten lopettaminen Porvoossa on osa tätä kehityspolkua, ja kaupungilla on tulevassa sote-mallissa erittäin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Myös osa erikoissairaanhoidosta joutuu jatkossa kilpailemaan asiakkaista markkinoilla. Suuri osa Porvoon sairaalan nykyisestä palvelutuotannosta on tulevaisuudessa kilpailun piirissä. Olennainen kysymys on, haluaako HUS (maakunta) säilyttää jatkossa päivystyksen Porvoossa? Entä minkälaista roolia HUS (maakunta) suunnittelee Porvoon sairaalalle?
TARVITAAN RIITTÄVÄT SIIRTYMÄAJAT Valinnanvapauslainsäädännöllä on hyvät tavoitteet. Lain toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin riittävät siirtymäajat, jotta julkiset toimijat ehtivät mukaan kilpailuun. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden valinnanvapautta ja perusterveydenhuoltoa niin että palveluita (myös erikoissairaanhoitoa) siirrettään yhä enemmän sote-keskuksiin. Tämä on hyvä tavoite. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja resurssit ovat ohjautuneet viime vuosina lähinnä vain erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuolto on joutunut kamppailemaan vähenevien resurssien, palveluiden kasvavan kysynnän ja lisääntyneiden lakisääteisten tehtävien ristipaineessa. Vuoden 2019 jälkeen porvoolaiset eivät voi enää vaikuttaa paikallisiin sote-palveluihin perinteisen demokratian keinoin, koska Porvoosta ja muualta itäiseltä Uudeltamaalta on erittäin vaikeaa tulla valituksi Uudenmaan maakuntavaltuustoon. Tämän jälkeen porvoolaiset vaikuttavat lähipalveluihinsa käyttämällä valinnanvapauttaan. Asiakaskokemus ratkaisee, mitkä palveluntuottajat pärjäävät.