1 ESPOON KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta DN:o 5588/11.01.00/2014 Päätöksen antopäivä 5.5.2015 Asia Päätös Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän esittämästä ympäristönsuojelulain (527/2014) 39 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee louheen murskausta Blominmäessä. Hakija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Y-tunnus 2274241-9 Toiminta ja sen sijainti Blominmäen kalliopuhdistamon ja jäteveden siirtotunnelien louhinnasta syntyvän louheen murskaus 8/2015-8/2019. Espoon kaupunki, Gumbölen kylä, Blominmäki, 049-71-40-1 (lupahakemuksen jätön aikainen tilatunnus Storgård 49-416-11-0) Tilan omistaja: Espoon kaupunki Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 27 1 mom. liite 1 taulukko 2 kohta 7e Lupaviranomaisen toimivalta Lupaviranomainen on ympäristönsuojelulain 34 2 mom. ja valtioneuvoston ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (713/2014) 2 :n 1 mom. kohdan 6b mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille Espoon ympäristökeskukseen 22.12.2014 toimitetulla hakemuksella. Hakemusta on täydennetty 8.1., 6.3., 2.4., 9.4. ja 13.4. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Ympäristöluvat Kyseessä on uusi toiminta, mutta Blominmäellä on aiemmin myönnetty Maanrakennus Oy Laatutyön kivenmurskaamon ympäristölupa, jonka toiminta on loppunut maanvuokrasopimuksen umpeutuessa 31.12.2014. Uuden murskaamon paikka on noin 200 metriä pohjoisempana aiemmasta murskauspaikasta. Murskauspaikan alle rakentuvan HSY:n jäteveden kalliopuhdistamon ympäristölupahakemus on vireillä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.
2 Alueen käyttöoikeus Espoon kaupungin tonttiyksikkö on 17.11.2014 päivätyllä valtakirjallaan valtuuttanut HSY:n hakemaan Gumbölen kylän tilan 11:0 alueelle kaikkia Blominmäen jätevedenpuhdistamon suunnitteluun ja rakentamiseen tarvittavia lupia. Kyseisen alueen kiinteistötunnus on nykyään 049-71-40-1. Kaavoitus Blominmäen puhdistamoalueen maakunta-, yleis- ja asemakaava ovat lainvoimaiset. Puhdistamon maanpäällisille toiminnoille varattua yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET-1) on asemakaavassa noin 10,6 hehtaaria. Sitä ympäröivät laajat lähivirkistysalueet ja Kehä III:n suojaviheralueet. Kaavat eivät mahdollista olennaista uutta asuinrakentamista haettuna murskaamon toiminta-aikana. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.12.2012. Ministeriö määräsi kaavan tulemaan voimaan heti. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014. Vaihemaakuntakaavassa osoitettiin mm. Blominmäen jätevedenpuhdistamoa varten yhdyskuntateknisen huollon alue (ET-1) sekä siirtoviemärin ohjeellinen linjaus Suomenoja Blominmäki. Blominmäen osayleiskaava vahvistettiin Espoon kaupunginvaltuustossa 18.3.2013. Osayleiskaavasta tehdyt valitukset ovat käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Espoon kaupunginhallitus päätti 16.6.2014 vahvistaa osayleiskaavan muilta kuin valituksenalaisilta osilta. Valitukset koskivat vain kahta asuntoaluetta kehätien eteläpuolella, joten niillä ei ollut vaikutusta puhdistamoalueen ja sen lähiympäristön asemakaavamerkintöihin. Blominmäen asemakaavaehdotus vahvistettiin Espoon kaupunginvaltuustossa 8.9.2014. Asemakaavapäätöksestä ei valitettu ja asemakaava tuli lainvoimaiseksi 12.11.2014. Murskaamo sijoittuu mäen päällä olevalle ET-1 korttelialueelle. Kortteli on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi, jolle voidaan sijoittaa jäteveden kalliopuhdistamon vaatimia rakennuksia ja rakennelmia. Moottorikäyttöisten ajoneuvojen maastokäytön kieltämistä koskeva päätös Laitos sijoittuu alueelle, jolle Uudenmaan lääninhallitus on antanut 15.7.1983 moottorikäyttöisten ajoneuvojen maastokäytön kieltävän päätöksen. Päätös on annettu luonnon ja muun ympäristön sekä yleisen virkistyskäytön suojaamiseksi. Uudenmaan Elykeskus on päätöksellään 6.2.2015 purkanut alueen maastoajokiellon. Muut luvat Blominmäen pohjoispäähän sijoitetaan pysyvästi puhdistamon rakentamisesta syntyvää maa-ainesta. Kasa toimii osittain myös louheen varastointialueen meluvallina. Kasan pohjoispää ulottuu pieniltä osin lähiviheralueelle. Kasan sijoittamisen edellyttämää lupaa ollaan hakemassa (maisematyölupa/puhdistamon rakentamiseen liittyvä muu lupa) lähiaikoina. Murskaamon eteläpään läjitysalue ja meluvalli ulottuvat noin 50 metriä yhdyskuntatekniselle huollolle tarkoitetun alueen (ET) ulkopuoliselle rautatiealueeksi varatulle suojaviheralueelle (EV/LR). Kyseisellä paikalla on aiemmin ollut edellisen murskaamon varastokasat, eikä puustoa ole. Myös kyseisen alueen käyttöönotto edellyttää erillistä lupaa, jota ollaan hakemassa.
3 Toiminnan sijaintipaikka ja ympäristö Pinta- ja pohjavesi Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Järvikylä (0104951 I), sijaitsee n. 2,2 km alueelta länteen. Alueen pintavedet ohjautuvat Gumbölenjokeen, joka yhtyy Mankinjokeen ja laskee edelleen Espoonlahteen. Gumbölenjoen ekologinen luokitus on hyvä. Gumbölenjoessa elää ja lisääntyy mm. purotaimenia ja sitä pidetään arvokkaana virtavesistönä. Murskaamon länsipuolella Blomintien asukkaiden vesihuolto on toistaiseksi pohjavesikaivojen varassa. Maa- ja kallioperä Toiminta sijaitsee ylijäämämaista tehdyllä täyttömäellä. Murskaamon sijoituspaikan pintamaa on sekalaista täyttömaata (soraa, kiveä ja savea). Alueen kallioperä koostuu mafisista metavulkaniittikivilajeista. Maa- ja kallioperää on tutkittu jätevedenpuhdistamon yleissuunnittelua ja rakennussuunnittelua varten. Murskaamon sijoituspaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole todettu kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä. Lähialueen luonto ja suojelualueet Täyttömäen alueen puusto on nuorta lehtipuustoa ja mäntyjä. Pääosa lakialueesta on toiminut varastoalueena, joten siellä ei ole juurikaan puustoa, eikä merkittäviä luontoarvoja. Muu Blominmäkeä ympäröivä alue on kallioista metsämaastoa ja puustoista suota. Blominmäen alueen lähistöllä ei ole Natura-alueita. Puhdistamon toteutussuunnitteluvaiheessa on tehty luontoselvitys (Pöyry 8.11.2013). Lisäksi kaavoituksen ja aikaisempien suunnitteluvaiheiden yhteydessä on tehty luontoselvityksiä. Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty liito-oravien esiintymistä alueella sekä ekologisia yhteyksiä. Murskausalueella ei ole havaittu liito-oravien pesimäpuita eikä muitakaan merkkejä varsinaisesta liito-orava-alueesta. Nuorehkon puuston vuoksi liito-oraville ei edes olisi mäellä sopivaa elinympäristöä. Ympäristöstä, etenkin täyttömäen länsi- ja pohjoispuoleisesta varttuneemmasta metsästä, on löydetty merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Murskaamon itäpuolella oleva Teirinsuon Vitmossenin suoalue on Espoon arvokkaimpia suokokonaisuuksia. Alue muodostuu kahdesta suosta ja niiden välisestä metsäisestä kallioharjanteesta. Suon eteläisimmässä päässä on tervaleppäkorpi, joka on luonnonsuojelulain mukaan rajattu luontotyyppi. Tervaleppäkorpi sijaitsee noin 350 metrin päässä murskaamon kaakkoispuolella. Metsäalueen läpi laaksossa kulkee myös ulkoilureitti lähimmillään noin 300 metrin päässä murskaamosta. Liikennemelu alueella Alue sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella Kauklahden ja Gumbölen välissä. Päiväliikenteen yli 55 db:n keskiäänitaso ulottuu Kehä III:n pohjoispuolella noin 100-250 metrin etäisyydelle tiestä. Lähimmät tiestä olevat talot ovat 60 65 db:n melualueella. Tieliikennemelu kuuluu voimakkaasti myös Kehä III:n eteläpuolelle, jossa on useita asuntoja 60 65 db:n ja 65 70 db:n melualueilla. Laitosalueen kohdalla Kehä III:n arkivuorokausiliikenne (v.2013) oli noin 25 800 ajoneuvoa, josta 9 % (2200) on raskasta liikennettä.
4 Ilmanlaatu Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurannasta vastaa HSY. Ilmanlaatua arvioidaan HSY:n toimesta jatkuvin ja suuntaa-antavin mittauksin ja mallintamalla sekä bioindikaattoreiden avulla. Espoossa on pysyvät mittausasemat Leppävaarassa ja Luukissa. Toiminta-alueen läheisyydestä ei ole saatavilla ilmanlaatutietoja. Vilkasliikenteisen Kehä III liikenteen aiheuttama katupöly ja pakokaasujen typpidioksidi heikentävät jonkin verran alueen ilmanlaatua. Myös puunpolton päästöt voivat heikentää ajoittain merkittävästi ilmanlaatua pientaloalueilla. Alue ja kohteet, joihin toiminta vaikuttaa Murskauslaitos tulee sijaitsemaan Blominmäen täyttömäen alueella. Laitos tulee toimimaan keskeisen sijaintinsa huomioon ottaen suhteellisen kaukana asutuksesta, eikä alueella ole muuta murskauksesta häiriintyvää toimintaa. Aluetta on aiemmin vuokrattu mm. kuormalavojen säilytykseen ja lumen varastointiin ja siellä on murskattu kiviainesta muutamia kymmeniä päiviä vuosittain. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat lounaassa Blomintiellä noin 450 metrin ja koillisessa Muurahaisenkujalla noin 650 metrin päässä murskausalueelta. Kaakkoispuolella lähin asutus on noin 680 metrin ja lounaispuolella noin 740 metrin päässä. Murskausalueen ja asuntojen välissä on metsää. Murskauspaikka sijaitsee noin 20 35 m lähimpiä Blominmäen asuntoja ylempänä. Toiminta lisää myös virkistysalueeksi kaavoitetun metsäalueen melutasoa Kehä III:n tuntumassa. Virkistysalueen eteläosan tervaleppäkorpi sijaitsee Kehä III:n (55 65 db:n) melualueella. Mäelle suunniteltu murskaus ja rakentamislouhinta ei mallinnuksen perusteella aiheuta tervaleppäkorpeen yli 50 db:n melutasoa. Jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa puhdistamon ja sen rakentamisen ei ole nähty vaikuttavan merkittävästi mäkeä ympäröivän alueen luonnonarvoihin, vaikka maanpäällisiä puhdistamorakenteita oli aiemmin tarkoitus sijoittaa myös ekologisena yhteytenä toimivalle itäpuoliselle metsäalueelle. Selvityksiä tehtäessä ei ole ollut tiedossa mäelle sijoitettava murskaamo, joka lisää hieman aiempaan tilanteeseen verrattuna lähialueen melua ja pölyämistä. Blominmäen jätevedenpuhdistamo Murskaamon toimiessa louhitaan murskaamon alapuoliseen kallioperään HSY:n jätevedenpuhdistamon luolaa. Puhdistamoluolaan rakennetaan kolme työtunnelia, joista ensimmäisen suu on Blominmäen juurella länsipuolella, toinen tulee ylös Blominmäen päältä noin 150 metriä murskaamon eteläpuolelta ja kolmas on Mikkelänkalliossa noin 600 metriä murskaamon kaakkoispuolella. Puhdistamotilojen louhintojen arvioidaan alkavan vuoden 2015 syksyllä ja kestävän noin 2,5 vuotta. Tämän jälkeen alkaa puhdistamolta Suomenojalle johtavien tunnelien louhinta, joka kestää vajaat 2 vuotta. Tunnelilouhinnat eivät aiheuta merkittävää meluhaittaa, koska niitä tehdään syvällä maan alla. Puhdistamotilan louhintojen osalta lähiasutuksen luona voidaan havaita lähinnä räjäytystärinä ja kuulla louheautojen ääni niiden tullessa tunnelista. Pieni osa louhinnoista on meluisampaa mäelle rakennettavien rakennuksien perustusten ja mädättämösiilojen pintalouhintaa, jota tehdään reilun vuoden ajan Blominmäen päällä. Mädättämösiilot ovat toistakymmentä metriä syviä, joten suuri osa niiden porauksesta
5 tapahtuu kallioseinien ympäröimässä kuopassa. Työtunneleiden suulle asennetaan puhaltimet, joilla hoidetaan tunnelin ilmanvaihto. Laitoksen toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Kivenmurskaamoa tarvitaan Blominmäen jätevedenpuhdistamon, ajotunneleiden ja siirtotunneleiden rakentamisen aikana louhittavan kiviaineksen murskaamiseksi. Murskattavan kiviaineksen määrä oli alkuperäisen hakemuksen perusteella yhteensä noin 2,7 milj. tonnia, mutta määrä on tarkentunut 2.4.2015 toimitetulla ympäristölupahakemuksen muutoskirjeellä noin 2 miljoonaan tonniin. Kirjeessä on myös ilmoitettu, että murskaamon toiminta muuttuu pienimuotoisemmaksi, kun puhdistamon louhinnan jälkeinen maanpäällinen rakentaminen käynnistyy, joka tapahtuu todennäköisesti jo kesällä 2018. Murskattavan kiven määrä perustuu siihen oletukseen, että kaikki louhittava kivi voidaan ajaa rajoituksetta murskaamolle. Murskaamon arvioitu toiminta-ajankohta on 08/2015 08/2019. Laitos on toiminnassa ympäri vuoden. Murskeen talviaikaisen heikon kysynnän ja rajallisen varastointikapasiteetin vuoksi murskaamo ei välttämättä ole jatkuvasti talviaikaan käytössä. Alkuperäisessä lupahakemuksessa on esitetty murskaamiselle toiminta-ajaksi arkisin klo 7-22 ja lauantaisin 7-18. Rikotukselle on esitetty toiminta-ajaksi arkisin klo 8-18. Kuormaukselle ja kuljetukselle on esitetty toiminta-ajaksi arkisin 6-22 ja lauantaisin 7-18. 2.4 toimitetussa lupahakemuksen muutoksessa on luovuttu lauantaimurskauksesta, sekä arkisin klo 6-7 välisestä kuormaamisesta ja kuljetuksesta. Lisäksi lauantaiksi haettavaa kuormaamis- ja kuljetusaikaa on lyhennetty klo 8-18 välille. Murskaus tapahtuu paikalle tuotavalla siirrettävällä murskaamolla. Murskaamon tarvitsema sähkö hankitaan sähköverkosta. Murskauksen yhteydessä kiviainesta myös seulotaan. Murskaamon keskimääräinen tuotanto on noin 650 000 tonnia vuodessa ja maksimituotanto on noin 1 200 000 tonnia vuodessa. Luku perustuu alussa ilmoitettuun 2,7 miljoonan tonnin louhemäärään, joka on suunnitelmien tarkentuessa pienentynyt noin 2 miljoonaan tonniin. Osa murskeesta käytetään puhdistamon rakentamiseen liittyviin rakenteisiin ja puhdistamotontin tasaamiseen. Pääosa murskeesta myydään pois. Murskaamon sijaintipaikka Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakennustyömaalla on valittu suunnittelun yhteydessä siten, että se sijaitsee mahdollisimman kaukana melulle ja pölylle altistuvista kohteista. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 450 metriä murskaamon lounaispuolella. Murskaamo sijoitetaan mäen päälle kaivettavaan syvennykseen. Ennen murskaamon toiminnan alkamista Blominmäen päälle rakennetaan louheesta, ylijäämämaista ja tarvittaessa hankalampiin paikkoihin metallikonteista meluvallit. Murskaamon merkittävimpiä melulähteitä ovat rikotus, murskaimet, seulasto ja kuljettimet. Lisäksi melua aiheutuu kiviaineksen kuormaamisesta, kippaamisesta sekä kuormaus- ja kuljetuskaluston liikenteestä alueella. Melupäästöjä vähennetään käyttämällä nykyaikaista murskauskalustoa sekä kaluston kunnossapidolla. Melun leviäminen on mallinnettu, eikä raja-arvot tule mallinnusten mukaan ylittymään asuinalueilla. Toiminnasta aiheutuu pölypäästöjä mm. murskauksesta, seulonnasta, lastauksista ja purkamisista sekä kuljetuksista. Murskaamon aiheuttama pölyäminen estetään kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein. Varastokasoja, kuormia ja teitä kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Työmaalle johtavat tieyhteydet Blominmetsäntie ja Blominmetsänpolku päällystetään. Lisäksi
6 likaantuvat kadut puhdistetaan säännöllisesti ja murskeen kuljetuskaluston pesusta huolehditaan. Murskaamon toiminnasta aiheutuvan raskaan liikenteen määräksi on arvioitu noin 462 ohiajoa vuorokaudessa. Luvussa on huomioitu myös tyhjät paluu/menokuormat. Murskaamolle tuodaan louhetta Blominmäen ajotunnelista Blominmetsänpolkua ja Blominmetsäntietä pitkin ja pienemmästä piha-ajotunnelista, joka tulee maan pinnalle Blominmäen laella noin 150 metriä murskaamon eteläpuolella. Louhetta ajetaan myös Mikkelän ajotunnelista Kehä III:n ja Blominmetsäntien kautta sekä myöhäisemmässä vaiheessa Blominmäestä Suomenojalle louhittavasta siirtotunnelista. Kokonaisliikennemäärässä on huomioitu mursketta pois ajava kuljetuskalusto. Murskaamon toiminnan riskit liittyvät lähinnä poltto- ja voiteluaineiden käsittelyyn ja varastointiin sekä laitteiden ja koneiden hydrauliikkaöljyjen käyttöön. Tukitoiminta-alueella öljytuotteiden pääsy maaperään estetään rakenteellisin keinoin. Koneita, laitteistoja ja polttoainesäiliöitä tarkkaillaan mahdollisten vikojen ja vuotojen huomaamiseksi. Murskaamon toiminta Murskaamon toimintaan liittyy raaka-aineena käytettävän kiviaineksen kuljetus louheen läjitysalueelle (välivarastoon), kiviaineksen murskaus ja seulonta, murskeen välivarastointi ja kuljetus käyttökohteisiin. Osa louheesta/murskeesta hyödynnetään jätevedenpuhdistamon rakentamisessa, mutta suurin osa murskeesta kuljetetaan muihin käyttökohteisiin. Louheesta, murskeesta ja pintamaista rakennetaan meluvalleja meluhäiriön vähentämiseksi. Mäen pohjoisosan meluvalli koostuu paikalle pysyvästi läjitettävistä maista. Murskauslaitos koostuu 1 3 murskaimesta, seuloista ja kuljettimista. Murskattava kiviaines siirretään murskaamon syöttösuppiloon pyöräkuormaajalla. Kiviaines murskataan ja seulotaan haluttuihin raekokoihin. Myöhemmin kilpailutettava urakoitsija tekee tarkemmat suunnitelmat käytettävissä olevan kalustonsa pohjalta ja vastaa murskaustoiminnasta kokonaisuudessaan. Valmis murske siirretään välivarastoitavaksi murskeen läjitysalueelle tai kuljetetaan suoraan käyttökohteeseen. Louheen, murskeen ja kaivumaiden välivarastoinnille varattujen alueiden pinta-ala on yhteensä noin 30 000 m 2. Murskausalueen pinta-ala on maksimissaan 10 000 m 2. Osa louheenläjitysalueesta on suunniteltu murskaamon pohjoispuolelle meluvallien väliin paikkaan, josta on lähiasutukseen on etäisyyttä yli 500 m. Tänne louhe voidaan ajaa esimerkiksi lauantaisin, jolloin kippauksesta aiheutuvan meluhaitan tulee olla erityisen vähäinen. Tilaa on rajallisesti, joten tätä paikkaa ei voida hyödyntää kaiken louheen varastointiin. Perusteluina kuljetusten sallimiseksi lauantaisin esitetään seuraavaa: Nopeuttaa louhinta- ja murskausurakoiden loppuunsaattamista ja vähentää ympäristökuormituksen kokonaiskestoa. Melumallinnuksen perusteella toiminnan sijoittelun ja tehtyjen meluntorjuntatoimien ansiosta melutasot eivät lauantaisin suunnitellun toiminnan (kuljetukset, kuormaukset ja siirrot) osalta ylitä 45 db:n keskiäänitasoa. Maanalaista tunnelilouhintaa on mahdollista tehdä myös lauantaisin, joten louhetta tulee myös arkipäivien ulkopuolella. Mikäli louhetta ei voida ajaa mäen alta kasalle, joudutaan se ajamaan Blomintien asutuksen ohi Kehä III:n kautta muualle. Tämä aiheuttaa melumallinnuksen perusteella suuremman meluhaitan kuin työmaan sisäinen liikenne murskaamolle. Lauantaista meluhaittaa voidaan osaltaan vähentää sallimalla vain työmaan sisäinen louheliikenne murskaamolle, jolloin ulkopuolelta Mikkelänkalliosta tai myöhemmin rakennettavasta siirtotunnelista ei saisi tuoda kuormia kuin arkisin (ma-pe).
7 Liikenne Murskaamolle tuodaan louhetta Blominmäen ajotunnelista ja piha-ajotunnelista (yht. 66 kuormaa/päivä) työmaa-alueen sisäisenä liikenteenä ja Kehä III:n kautta Blominmetsätietä pitkin Mikkelän ajotunnelista (66 kuormaa/päivä). Tunnelien rakennustyömaiden kuljetusreitit yhtyvät Blominmäen eteläosassa lähellä Kehä III:ta ja murskaamolle asti kaikki kuljetukset kulkevat Blominmäen lounas-koillinen -suuntaista työmaatietä, Blominmetsäntien jatketta pitkin. Piha-ajotunnelia ei huomioitu melumallinnuksia tehdessä, koska sitä kulkiessa liikenne pysyy yli 300 metrin päässä lähimmästä asutuksesta ja meluhaitta on mallinnettuja reittejä pienempi. Mallinnuksessa kaiken työmaan sisäisen liikenteen oletettiin kulkevan Blominmäen ajotunnelin kautta lähempänä asutusta. Louheliikennettä murskaamolle pyritään hoitamaan mahdollisimman paljon työmaan sisäisenä liikenteenä. Piha-ajotunnelin jyrkistä mutkista johtuen sen käyttö on muita ajotunneleita hankalampaa. Joka tapauksessa tunnelin kautta on tarkoituksena hoitaa ainakin osa louheliikenteestä mäen alle. Meluherkempinä aikoina esim. lauantaisin kuormat voidaan ajaa meluhaitan minimoimiseksi piha-ajotunnelin kautta murskaamolle. Suuremmilla kasettikuorma-autoilla pois ajettavaksi murskemääräksi arvioidaan 99 kuormaa päivässä. Murskaamon toiminnasta aiheutuvan raskaan liikenteen määräksi on arvioitu olevan noin 462 ohiajoa vuorokaudessa työmaan sisäisillä teillä. Blomintien asutuksen ohi Blominmetsäntietä ja Kehä III:a kulkevan liikenteen määrä on vähäisempi (330 ohiajoa). Kehä III:lta idästä Mikkelän ajotunnelilta tulevaa liikennettä on tarkoitus ohjata suoraan mäelle johtavan liittymän kautta, jotta Blominmetsäntien varressa asuvien häiriö vähenisi. Samalla myös kuorma-autojen ajoreitti lyhenisi. Puuttuvan kiihdytyskaistan vuoksi suoraan mäelle johtavaa liittymää ei voida käyttää poistuttaessa murskaamolta, ainakaan päiväaikaan. Vanhan liittymän käyttömahdollisuus uuden ajoreitin rakennuttua (Blominmetsäntie) on riippuvainen tienpitäjästä (Uudenmaan Ely-keskus). Blominmäen työmaatunneleilta tuleva louhe joudutaan ajamaan joka tapauksessa muualle, joten vain osa asutuksen vierestä kulkevasta liikenteestä aiheutuu suoranaisesti murskaamosta. Liikenteen päästöt eivät erotu muutenkin vilkkaasti liikennöidyssä ympäristössä, eikä työmaan kuorma-autoliikenteen lisääntyminen Kehä III:lla vaikuta olennaisesti melua lisäävästi, koska tie on jo hyvin vilkkaasti liikennöity. Puhdistamoluolan louhinnan jälkeen murskaamolle on tarkoitus tuoda louhetta myös Blominmäestä Suomenojalle johtavan siirtotunnelin louhinnoista. Näistä louhinnoista aiheutuva liikenne on noin 66 kuormaa päivässä. Vedenhankinta ja käyttö Alue liitetään kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piiriin. Pölynsidontaan käytettävä vesi saadaan vesijohdosta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltaminen (BEP) Murskaamo on suojausasteeltaan vähintään B-luokkaa. Kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja vähennetään mm. kastelulla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä, koteloinnilla ja kiviaineskasojen sijoittelulla. Liikenteen pölyämistä vähennetään pitämällä päällystetyt tiepinnat puhtaina ja tarvittaessa kuormien kastelulla
8 Melupäästöjä vähennetään käyttämällä nykyaikaista murskauskalustoa sekä kaluston kunnossapidolla. Melun leviämistä estetään rakentamalla meluvalleja ja sijoittamalla louheja murskekasoja työmaan melulähteiden viereen. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Jätevedet Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan viemäriverkkoon tai umpisäiliöön. Päästöt ilmaan Toiminnasta aiheutuu pölypäästöjä mm. murskauksesta, seulonnasta, lastauksista ja purkamisista sekä kuljetuksista. Käytettävä murskaamo täyttää suojausasteeltaan B-luokan vaatimukset (ent. Tielaitos). B-luokan murskauslaitos on siirrettävä laitos, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein. Murskaamon aiheuttaman pölyn leviäminen ympäristöön estetään kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein. Varastokasoja, kuormia ja teitä kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Blominmetsäntie (välillä Mynttiläntie puhdistamon tuleva piha-alue) ja Blominmetsänpolku (välillä Blominmetsäntie puhdistamon ajotunnelin luiska) päällystetään. Pölyämistä ja kulkuväylien likaantumista estetään tarvittaessa kuormien ja teiden kastelulla sekä kuljetuskaluston renkaiden pesulla. Likaantumaan päässeet päällystetyt katuosuudet pestään tarvittaessa. Myöhemmin kilpailutettava urakoitsija vastaa kulkuväylien likaantumisen estämisestä ja suunnittelee murskeen kuljetuskaluston renkaiden pesupaikan Blominmäkeen. Työkoneiden pakokaasupäästöt eivät heikennä ilmanlaatua työmaa-alueen ulkopuolella. Liikenteen päästöt eivät erotu muutenkin vilkkaasti liikennöidyssä ympäristössä. Käytettävä murskain on sähkökäyttöinen, joten siitä ei aiheudu pakokaasupäästöjä. Kohteesta on tehty pölymallinnus, jossa on arvioitu louheen käsittelyn ja murskauksen ilmanlaatuvaikutuksia lähialueelle. Mallinnuksissa huomioitiin pölypäästöt murskauksesta, lastauksista, kuormien puruista ja kuljetuksista Blominmetsäntien länsipäähän saakka. Mallinnuksessa on oletettu kaikki murskattava louhe kuivaksi ja murskaamon ainoaksi pölyntorjuntatoimenpiteeksi on oletettu kuljetinhihnojen kotelointi. Käytännössä talviaikaa lukuun ottamatta murskausprosessiin syötetään vettä pölyämisen vähentämiseksi ja tunnelilouhe on tunnelista tuotuna märkää pohjavedestä ja poraukseen käytetystä jäähdytysvedestä johtuen. Ympäristöluvassa edellytetään myös muita tehokkaita pölyntorjuntatoimenpiteitä, joita ei ole huomioitu mallinnuksessa. Mallinnustilanteen oletusten voidaan siis nähdä edustavan pölyämisen kannalta tilannetta, jossa vaaditut pölyntorjuntatoimenpiteet ovat vain pieneltä osin käytössä. Kohteessa tehdyn ensimmäisen pölymallinnuksen jälkeen laadittiin toinen mallinnus, koska ensimmäisessä mallinnuksessa työmaalta poistuva liikenne oli oletettu todellista pienemmäksi. Uuden mallinnuksen perusteella Blomintien alkupäässä Blominmetsäntien varressa olevien kiinteistöjen pölyrasitus lisääntyi. Kuljetusreitin eniten altistuvassa pihassa toimintojen aiheuttama hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuosikeskiarvon pitoisuuslisäys on noin 10 µg/m 3. Varsinaisesti murskauspaikalta aiheutuva vuosikeskiarvon pitoisuuslisäys jää selvästi alle 5 µg/m 3 kaikilla pihoilla. Valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 annetun hengitettävien hiukkasten vuosiraja-arvo on 40 µg/m 3. Vuosikeskiarvon lisäksi asetuksessa on asetettu päiväraja-arvoksi 50 µg/m 3, joka saa ylittyä enintään 35 päivänä vuodessa.
9 Mallinnuksessa on laskettu, että vuoden kolmanneksikymmenenneksikuudenneksi pölyisimpänä päivänä suurin vuorokausipitoisuus on eniten altistuvan asuinkiinteistön kohdalla noin 20 μg/m 3, mikä on noin 40 % raja-arvosta. Mallinnustulosten perusteella ilmanlaadun raja-arvot eivät ylity murskaamotoiminnan vuoksi asutuksen luona, eikä toiminnalla arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. HSY:n ja THL:n suunnittelijoille laatima ilmanlaatuvyöhykkeet liikenteen terveyshaittojen vähentämiseksi -ohjeen perusteella Kehä III:n varteen olisi hyväksyttävää sijoittaa asutus alle 20 metrin päähän tiestä. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 60 metrin päässä Kehä III:sta, jossa tieliikenteen aiheuttama pölykuormitus on jo selvästi pienempi. Kehä III:n tavallisesta liikenteestä aiheutuvaa pölyämistä ei ennakkotietojen perusteella ole aihetta pitää niin merkittävänä, että se edes yhdessä murskaamon aiheuttaman pölyämisen kanssa aiheuttaisi ilmanlaadun raja-arvojen ylityksiä. Pölymittausten avulla selvitetään alueelle aiheutuva kokonaispölyhaitta toiminnan käynnistyttyä. Päästöt maaperään, pohjavesiin ja pintavesiin Murskaamon toimintaa palvelee murskaamoalueelle sijoitettava tukitoiminta-alue. Murskaamon työkoneiden tankkauspiste ja polttoainesäiliöt (kevyt polttoöljy) sijoitetaan tukitoimintojen alueelle. Kaksivaippainen tai allastettu polttoöljysäiliö varustetaan ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteistot varustetaan lukittavilla sulkuventtiileillä. Muut öljytuotteet ja vaaralliset jätejakeet varastoidaan allastettuina lukituissa konteissa tukitoiminta-alueella. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet tiivistetään siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Kevyen polttoöljyn kulutukseksi arvioidaan keskimäärin 270 m 3 /a sekä öljyjen ja voiteluaineiden kulutukseksi 1,5-5 t/a. Tukitoiminta-alue toteutetaan asetuksen 800/2010 mukaisesti. Myöhemmin kilpailutettava urakoitsija tekee tarkemmat suunnitelmat tukitoiminta-alueesta ja sen käytöstä kalustonsa ja muiden tarpeidensa pohjalta. Asetuksen 9 mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Asetuksessa on määräyksiä mm. tukitoiminta-alueen maarakenteiden tiivistämisestä, poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastoinnista, polttonestesäiliöistä ja laitteistojen huollosta. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle, eikä toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia pohjaveteen. Louhekasasta voi liueta hulevesiin typpiyhdisteitä räjähdysainejäämistä. Niiden vaikutuksia on arvioitu lausunnossa Blominmäen jätevedenpuhdistamon louheenkäsittelytoimintojen valumavedet (ympäristölupahakemus, liite 22). Selvityksen mukaan hulevesikuormituksen aiheuttama laskennallinen typpipitoisuuden maksimi lisäys Gumbölenjoessa on noin 70 µg/l, kun taustapitoisuus samassa pisteessä on noin 870 µg/l. Näin ollen hulevesikuormituksen merkitystä voidaan pitää vähäisenä. Hulevesien laatua seurataan ja mikäli ilmenee tarvetta, hulevesien käsittelyä tehostetaan. Murskaamon sekä louheen ja murskeen varastointialueilta hulevedet imeytetään ja johdetaan uomiin. Uomiin kertyvän veden ja alueelta ojastoon päätyvän veden laatua seurataan. Tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin uomiin kertyvän veden imeytymisen, suotautumisen tai kiintoaineksen laskeutuksen tehostamiseksi. Vesienkäsittely on kuvattu tarkemmin hakemuksen liitteenä olevassa pohjavesien, pintavesien ja painumien hallinta- ja seurantasuunnitelmassa, joka on laadittu ensisijaisesti kalliopuhdistamon rakentamisen
10 vuoksi. Murskaustoiminnasta ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia lähialueen vesistöön (Gumbölenjoki) maaperään tai pohjaveteen. Melu ja tärinä Murskaamon suurimpia melulähteitä ovat rikotus, murskaimet, seulasto ja kuljettimet. Lisäksi melua aiheutuu kiviaineksen kuormaamisesta sekä kuormaus- ja kuljetuskaluston liikenteestä alueella. Murskaamon sijaintipaikka rakennustyömaalla on valittu suunnittelun yhteydessä siten, että se sijaitsee mahdollisimman kaukana melulle ja pölylle altistuvista kohteista. Murskaamon paikka kaivetaan ympäröivää mäkeä matalammalle. Ennen toiminnan alkamista louheesta ja pintamaista rakennetaan Blominmäen länsipuolelle yhtenäinen meluvalli ja itäpuolelle tehdään lyhyempi meluvalli murskaamon kohdalle. Myös työalueen pohjoispäähän läjitettävät pysyviksi suunnitellut maa-aineskasat estävät melun kantautumista pohjoiseen. Murskaamon pohjoispuolelle tehdään erityinen meluvallien ympäröimä louheen varastointialue, johon tuotaessa kuormien kippauksesta aiheutuva meluhaitta rajoittuu mäen laelle. Murskaamon kohdalla meluvallit ovat noin 11 metriä korkeita. Murskaamoille tehdyissä melumallinnuksissa on huomioitu tunnelipuhaltimista ja avolouhintaporauksista aiheutuva melu. Näin on saatu huomioitua myös murskauksen ympäristölupaan liittymättömät työvaiheet ja saatu esitettyä alueella tehtävästä rakentamisesta ja murskauksesta aiheutuva pahin mahdollinen yhteismelutilanne. Mallinnuksissa on oletettu murskaamon toimivan arkisin klo 7-22, joten päivittäisen toimintaajan lyhentyessä myös päiväajan (7-22) keskiäänitaso laskee hieman mallinnuksen tuloksista. Tunnelituuletus on käytännössä koko murskausajan käytössä, mutta pintalouhintaa tehdään noin vuoden toiminnan alkaessa tai mahdollisesti osittain jo ennen sitä. Pääosa pintalouhintaporauksista tapahtuu syvässä kuopassa (mädättämölouhinnat), joten mallinnettua varsinaista pintalouhintaa on yhteensä vain muutamia kuukausia. Porauksen siirtyessä maan pinnan tason alapuolelle myös melu vaimenee huomattavasti. Mallinnuksessa ei myöskään ole otettu huomioon työmaan itälaidalla kasattavia louheen ja murskeen väliaikaisia varastokasoja, koska varastokasat eivät ole koko aikaa paikallaan. Kohteesta tehtyä melumallinnusta on päivitetty kolme kertaa. Rajoitettu tila ja mäen päälle rakentuvat pystykuilut ja muut rakenteet rajoitetun tilan lisäksi ovat hankaloittaneet suunnittelua. Viimeisimmän mallinnuksen perusteella työstä päiväaikaan (7-22) aiheutuva keskiäänitaso ei ylitä 55 db:ä lähipihoilla, vaikka huomioitaisi paikalla tehtävä pintalouhinta ja tunnelituuletukset. Lähiasutukseen aiheutuu korkeimmillaan 50 55 db päiväajan keskiäänitaso ja sekin on mallinnuksen mukaan kahdella pihalla. Nämäkin pihat ovat toisaalta Kehä III:n 65 70 db:n melualueella, joten murskaamon tai sen liikenteen äänet eivät todennäköisesti erotu Kehä III:n liikenteestä. Korkeimmat murskaamosta aiheutuvat melutasot asuntojen pihoille aiheutuvat käytännössä liikennöinnistä Blominmäelle ja tällöinkin keskiäänitaso pysyy mallinnustulosten perusteella alle 50 db:n Merkittävin vaikutus murskaamon toiminnalla on Blomintien asunnoille, jotka sijaitsevat työmaaliikennöintiin käytettävän Blominmetsäntien varressa. Työmaalle kulkeva liikenne ei melumallinnuksen mukaan nosta havaittavasti melutasoa, koska pääosa alueen liikennemelusta aiheutuu Kehä III:n normaalista liikenteestä. Melutason lisäys työmaaliikenteen vuoksi rajoittunee enimmillään 1-2 desibeliin. Käytännössä ihmiskorva erottaa vasta 3 db:n melutason nousun. Mallinnuksen mukaan kaikilla Blominmetsäntien varrella ainakin 160 metrin etäisyydellä Kehä III:sta olevilla asunnoilla ylittyy 55 db:n keskiäänitaso jo normaalin liikenteen vuoksi. Blominmetsäntien kautta Kehä III:lle kulkevan työmaaliikenteen aiheuttama keskiäänitaso lähimmällä pihalla (n. 30 m tiestä) on
11 mallinnuksen perusteella noin 50 db. Kauempana teistä sijaitsevilla asunnoilla mm. Blomintien pohjoispäässä ja Muurahaisenkujalla murskaamotoiminnan aiheuttama keskiäänitaso on mallinnuksen perusteella alle 45 db. Meluherkkinä aikoina tapahtuvaa louheen tuontia varten on suunniteltu paikka, joka on kaikilta puolin meluvallien ympäröimä. Rajoitetun tilan vuoksi se ei sovellu koko louhemäärän vastaanottoon. Tähän paikkaan tulevan louheenajon melua on mallinnettu. Liikenteestä ja kippauksesta aiheutuva keskiäänitaso ei ylitä 45 db:ä työmaateitä tai murskaamoa ympäröivillä pihoilla, kun kasalle tuleva liikenne on työmaan sisäistä liikennettä. Mikäli louhetta tuotaisiin murskaamolle myös Mikkelänkalliosta, alittuu 50 db keskiäänitaso melulle eniten altistuvalle pihalla Blominmetsäntien varressa. 55 db:n melualue rajoittuu työmaateiden välittömään läheisyyteen ja kippauspaikalle mäen päälle. Louheenajon tapahtuessa työmaan sisäisesti murskaamolle meluvallien sisäpuolelle, on erityisesti Blomintien alkupään asukkaille aiheutuva meluhaitta jopa pienempi verrattuna tilanteeseen, että louhekivi ajetaan tunnelista asutuksen vierestä Kehä III:lle. Kippauksen aiheuttama yli 55 db keskiäänitason alue rajoittuu mäen meluvallien sisäpuolelle ja alle 45 db:n melualue alkaa jo 400 metriä ennen lähiasutusta. Työmaan melu leviää osittain myös työmaan itäpuoliselle lähivirkistysalueelle. Merkittävin meluhaitta suuntautuu murskaamosta kaakkoon Kehä III:n suuntaan. Yli 55 db:n melualue ulottuu noin 200 metriä lähivirkistysalueen puolelle. Melun leviäminen virkistysalueelle keskittyy Kehä III:n tuntumaan, jossa on jo luonnostaan voimakas liikennemelu. Noin puolet tästä alueesta on myös Kehä III:n yli 55 db:n melualuetta, joten tämän alueen lähivirkistysmerkitys on jo vähentynyt. Tämän alueen käyttöä joudutaan joka tapauksessa rajoittamaan alueelle tehtävien pystykuilujen ja pelastustien rakentamisen aikana. Lähivirkistysalueelle koettavaa meluhaittaa vähentää osaltaan se, että koko lähivirkistysalueen läpi kulkeva tie on alle 55 db:n aluetta ja melutaso on pääosin 45 db johtuen osittain tien suojaisasta sijainnista laakson pohjalla. Lähivirkistysalueen melukuormitus vähenee selvästi alkuvaiheessa mäellä tehtävien pintalouhintojen loputtua. Murskauksen väliaikaisuus, lähivirkistysalueen kulkureitit, lähivirkistysalueen suuri koko ja tieliikennemelu huomioiden ei 55 db:n keskiäänitason ylittyminen pienellä alueella Kehä III:n tuntumassa ole merkityksellinen lähivirkistysalueen käytön kannalta. Murskaamon toiminnasta ei aiheudu häiritsevää tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Hakemuksen mukaan murskaustoiminnassa syntyy vuosittain sekajätettä noin 5000 kg (kaatopaikalle), 5000 kg energiajätettä (energiajätekeräykseen), rautaromua noin 30 000 kg (metallinkeräykseen) ja noin 2000 kg vaarallisia jätteitä (vaarallisten jätteiden käsittelylaitokseen). Jätteet säilytetään tukitoiminta-alueella. Huoltotoimenpiteiden yhteydessä syntyvät vaaralliseksi luokiteltavat jätteet, kuten jäteöljyt, öljyiset rätit ja trasselit sekä akut, varastoidaan tukitoiminta-alueella tiiviissä ja lukitussa kontissa tai vastaavassa siten, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Jätteistä pidetään kirjanpitoa, josta selviää mm. niiden laatu, määrät ja toimituspaikka. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Koneita, laitteistoja ja polttoainesäiliöitä tarkkaillaan mahdollisten vikojen ja vuotojen huomaamiseksi. Työmaalla pidetään kirjaa raaka- ja polttoaineiden kulutuksesta, tuotantomääristä, toiminta-ajoista, jätteistä sekä mahdollisista toimintahäiriöistä ja onnettomuustilanteista.
12 Laitoksen pöly- ja melupäästöjen leviäminen on mallinnettu. Murskaamon, kuljetusliikenteen ja työkoneiden ympäristöönsä aiheuttama melu esitetään tarvittaessa mitattavaksi kertaluonteisesti. Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamisen ja murskaamon toiminnan aikana alueen pinta- ja pohjavesivaikutuksia tullaan tarkkailemaan kattavasti. Tarkkailu on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä (22) olevassa pohjavesien, pintavesien ja painumien hallinta- ja seurantasuunnitelmassa. Suunnitelma on laadittu jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksen liitteeksi. Alueen ympärillä on 11 kalliopohjaveden ja 15 maapohjaveden havaintoputkea, sekä 9 pintavesien tarkkailupistettä. Yksi maapohjavesiputkista on Blomintien asuinkiinteistön pihalla. Tarkkailua tullaan tekemään jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan mukaisesti valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Murskaamon toiminnan riskit liittyvät lähinnä poltto- ja voiteluaineiden käsittelyyn ja varastointiin sekä laitteiden ja koneiden hydrauliikkaöljyjen käyttöön. Kyse on tällöin onnettomuus- tai häiriötilanteesta. Tukitoiminta-alueella öljytuotteiden pääsy maaperään estetään vuototapauksessakin rakenteellisin keinoin. Huomiota kiinnitetään laitteiden ja koneiden huoltoon ja kunnossapitoon sekä polttoaineiden ja kemikaalien huolelliseen käsittelyyn. Työmaalle varataan öljynimeytysainetta ja alkusammutuskalustoa riittävä määrä. Lisäksi noudatetaan onnettomuustilanteita varten työmaalle laadittavaa ohjeistusta. Hakemuksen käsittely Hakemuksesta tiedottaminen Hakemusta koskeva kuulutus on ollut ympäristönsuojelulain 44 :n mukaisesti nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivulla 8.1. 9.2.2015. Hakemuksesta tiedotettiin 8.1.2015 kirjeillä, jotka toimitettiin lähialueen asukkaille Muurahaisenkujalle, Muurahaisentielle, Blomintielle, Blominmäelle, Blominkujalle ja Kulkurinmäelle. Tiedote lähetettiin 8.1.2015 sähköpostitse Gumböle Golfille ja Muurahaisenkuja 4 isännöitsijälle. Ensimmäisen kuuluttamisen jälkeen tehtiin melusuojausten parantamisen vuoksi uusi melumallinnus. Muutetusta hakemuksesta tiedotettiin 7.3.2015 julkaistussa Länsiväylälehdessä ja Hufvudstadsbladetissa. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Espoon kaupunkisuunnittelukeskukselta ja Espoon seudun ympäristöterveydeltä. Kaupunkisuunnittelukeskus ei antanut lausuntoa. Espoon seudun ympäristöterveys totesi lausunnossaan seuraavaa: Murskaamo tulee sijoittaa niin, ettei sen toiminnasta aiheutuva melu ylitä lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ekvivalenttimelutasoa (LAeq, 7-22h) 55 dba. Alueen tiet ja alueet, joilla työkoneet liikkuvat on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdillisimman vähäiseksi. Laitteistoja käytettäessä pölynsidontajärjestelmien tulee olla toiminnassa. Toiminnassa käytettävät poltto- ja voiteluaineet tulee varastoida niin, että vuodot maaperään estetään
13 Muistutukset ja mielipiteet Ensimmäisellä kuulemisella saatiin asukkailta viisi kappaletta muistutuksia. Muistuttajat AK, JM, PH sekä Asunto Oy Espoon Muurahaisenkuja 5, Asunto Oy Espoon Illansini (Muurahaisenkuja 4) ja Asunto Oy Espoon Muurahaisenkuja 3 hallitukset toteavat lähes samansisältöisissä muistutuksissaan mm. seuraavaa: 1. Ympäristölupahakemuksen Liite 16.1: Tien melun yleiskuva eroaa huomattavasti Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012 Liitteestä 12: Tieliikenteen melu: Maantiet ja kadut sekä Liitteestä 14: Tieliikenteen melu: direktiivin tarkoittamat maantiet. Ympäristölupahakemuksen liitteessä Kehä III:n aiheuttama melu Muurahaisenkujan asuinalueella jää alle 45 db:n, mutta vuoden 2012 meluselvityksen mukaan päiväajan melutaso on yli 50 db tai jopa yli 55 db, eikä tieliikenteen melu ole varmasti vähentynyt vuodesta 2012. Tämän perusteella voidaan olettaa myös muiden ympäristölupahakemuksen liitteeksi tehtyjen melulaskelmien olevan tehty vastaavilla laskentaoletuksilla, joilla saadaan hieman todellisuutta alhaisemmat tulokset. Näin ollen murskaamon aiheuttama melutaso rikkoo sille asetetut ohjearvot. 2. Ympäristölupahakemuksen melulaskennassa ei ole esitetty pahinta mahdollista meluyhdistelmää, jossa olisi huomioitu louheen ja murskeen kuljetus Kehä III:a pitkin yhtäaikaisesti murskaamon melun kanssa. Kiviaineksen kuljetus aiheuttaa muutaman desibelin lisäyksen pelkän murskaamon melutasoihin nähden ja näin ollen ohjearvojen ylityksen. Ympäristölupahakemuksen melulaskelmia tulisi näiltä osin tarkentaa. 3. Lähialueen ihmisille hyvin merkittävälle Teirinsuon ja Vitmossenin lähivirkistysalueelle kohdistuu huomattava meluhaitta. Melu kantautuu myös pitkälle Kehä III:n toisella puolella jatkuvalle ulkoilutielle. Jo nyt, ennen kuin varsinainen louhintatyö on alkanut kuuluu merkittävää äänihaittaa sekä räjäyttämistöiden että muun alueen muokkaamistöiden osalta. Valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevan päätöksen (N:o 993, 29.10.1992) vaatimuksen mukaan virkistysalueilla taajamissa melutaso ei saa ulkona ylittää melun A- painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db. Ympäristölupahakemuksen melulaskelmien mukaan kyseinen ohjearvo ylitetään kyseessä olevalla lähivirkistysalueella kaikkina tarkastelujaksoina. Ja jos otetaan kohdassa 2. esitetty kuljetuksen melu huomioon, melun ohjearvo ylittyy entistä pahemmin. JM ja PH esittävät lisäksi, että ympäristölupahakemuksessa on otettava huomioon parempi melusuojaus Teirinsuon ja Vitmossenin lähivirkistysalueen suuntaan ja on tehtävä ratkaisun mukainen uusi melumallinnus. 4. Ympäristölupahakemuksessa impulssimaisuuskorjaus +5 db on lisätty ainoastaan rikotukselle. Lisäksi mallinnuksessa todetaan, että murskauksen ja porauksen kohdalla melu voi olla impulssimaista tai kapeakaistaista lähellä melulähdettä, muttei välttämättä enää tarkastelupisteessä johtuen äänen siirtotien ominaisuuksista. Aikaisemman samalla alueella toimineen murskaamon (Maanrakennus Oy Laatutyö) kokemuksella myös murskauksesta lähtevä ääni on impulssimaista ainakin Muurahaisenkujalla, vaikka kyseisen murskaamon ympäristöluvan mukaan murskauslaitos oli sijoitettu noin 200 metriä kauemmas Muurahaisenkujasta, ympäröivään maastoon nähden mahdollisimman matalalle tasolle ja lähelle alueella olevia kiviaineksen varastokasoja siten, että voimakkain ääni ei lähtenyt lähimpien asuinkiinteistöjen suuntaan. Vaatimuksena impulssimaisuuskorjauksen huomioiminen Blominmäen puhdistamon ympäristölupahakemuksen melumallinnuksessa myös murskaukselle.
14 5. Aikaisemman huomattavasti pienemmän ja jaksoittain toimineen Maanrakennus Oy Laatutyön murskaamon ympäristölupapäätöksessä (DN:o 6893/11.01.00/2011) sanotaan: Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa ajallisesti. ja luvassa on määräys: Louheen murskausta saa suorittaa maanantaista perjantaihin, arkipyhät pois lukien, klo 8.00 17.00. (YSL 43, 45, NaapL 17 ) Esitämme ympäristölupahakemuksen murskaamon toiminta-ajoille rajoitusta, että porausta, räjäytyksiä, kiven rikotusta ja louheen murskausta saa suorittaa maanantaista perjantaihin, arkipyhät pois lukien, klo 8.00 17.00 ja kuormausta ja kuljetusta maanantaista perjantaihin, arkipyhät pois lukien, klo 7.00 20.00. AK vaatii kuormaukselle ja kuljetukselle tiukempaa klo 8.00 17.00 aikarajaa. 6. Alueella aikaisemmin toiminut Maanrakennus Oy Laatutyön murskaamo käsitteli vuodessa 15 000 t kiviainesta ja toiminta oli jaksottaista, minkä vuoksi kyseisen laitoksen toiminta oli hyväksyttävää alueella. Ote Maanrakennus Oy Laatutyön ympäristöluvasta (DN:o 6893/11.01.00/2011): Hakijan mukaan Uudenmaan ELY keskuksen ja Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen lausunnot eivät olisi esteenä samanlaiseen pienimuotoiseen ja harvoin toistuvaan murskaustoimintaan, jota kohteessa on jo aikaisemmin usean vuoden aikana suoritettu. Nyt käsittelyssä olevan ympäristölupahakemuksen kiviaineksen käsittelymäärä on keskimäärin 650 000 t vuodessa ja maksimissaan 1 200 000 t vuodessa. Kyseessä ei ole pienimuotoinen ja harvoin toistuva murskaamotoiminta vaan laaja ja pitkään jatkuva toiminta. Lisäksi voidaan olettaa, että suurin osa murskatusta kiviaineksesta on tarkoitus myydä edelleen alueen ulkopuolelle, koska ympäristölupahakemuksessa murskeen- ja maanläjitysalueen koko on 30 000 m 2, jolloin mursketta mahtuu arviolta noin 200 000 m 3 ja mursketta tulee ympäristölupahakemuksen mukaan yhteensä noin 2 700 000 t eli noin 1 000 000 m 3. Kyseinen määrä ei siis mahdu murskeen varastointialueelle, eikä rakenteisiin tarvittava murskemäärä todennäköisesti ole lähelläkään kyseistä määrää. Lisäksi haettu kiven käsittelymäärä on noin puolet Kulmakorvessa sijaitsevan Rudus Oy:n kivenjalostusaseman ympäristöluvan (Dnro UUS-2009-Y-267-111) mukaisesta käsittelymäärästä ja Ruduksen murskauslaitos sijaitsee noin 10 metriä korkeiden pystysuorien kallioseinien sisällä, ympäristöön nähden hyvin matalalla ja maakuntakaavassa jätteenkäsittelyalueeksi merkityllä alueella. Nyt käsittelyssä olevan ympäristölupahakemuksen mukaisen murskaamon toiminta hyvin lähellä asuinalueita ympäristöön nähden hyvin korkealla sijainnilla ei ole hyväksyttävää. Esitämme toiminnan siirtämistä parempaan sijaintiin ympäristöön nähden, esimerkiksi louhittavan puhdistamon tiloihin tai Espoon kaupungin omistamalle maa-alueelle Kulmakorven maanläjitysalueiden läheisyyteen. 7. Ympäristölupahakemuksessa ei ole otettu huomioon Kehä III (kt 50) välillä Mankki Muurala aluevaraussuunnitelmassa (2011) sivulla 18 esitettyjä aivan murskaamoalueen vieressä olevia liito-orava-alueita eikä alueen läpi kulkevaa ekologista yhteyttä. Kyseiset liitoorava-alueet ovat lupahakemuksen mukaisen lähes pahimman pölylaskeuma-alueen sekä melualueen sisällä. Ekologinen yhteys käytännössä katkeaisi murskaamon toiminnan ajaksi ja arat eläimet joutuisivat etsimään uusia kulkuteitä. Esitämme huomioon otettavaksi myös liito-orava-alueet sekä eläinten käyttämä ekologinen yhteys. Asunto Oy Espoon Muurahaisenkuja 3 ja 5 hallitukset toteavat lisäksi: Alueella asuun mm lumikkoja, siiliä (ensimmäinen pesue nähty viime kesänä 7.vuoden tauon jälkeen), peuroja, kevätpesinnän aikana käpytikkoja, joiden pesintään ja elinympäristöön sekä melulla että pölylaskeumalla on varmasti vaikutusta. Alueen eläimistö on laaja ja tällaisella luontoon voimakkaasti vaikuttavalla toimenpiteellä on varmasti voimakkaita haitallisia vaikutuksia.
15 8. Varsinkin Kehä III:n läheisyydessä olevat asuinalueet altistuvat vuosittain etenkin kevätaikaan maalis-huhtikuussa tiepölylle, jolloin myös ilmanlaadun raja-arvot monesti ylittyvät. Kyseisenä vuodenaikana myös murskaamon pölyn hallinta on hankalinta kuivan ilman ja vähäisen pölyä sitovan vihreän kasviston takia. Jos murskaamo on toiminnassa, vaadimme ilman laadun mittausta pienhiukkasten osalta Muurahaisenkujan ja Mikkelänkallion/Taalaritien asuinalueilla vähintään kevätaikana maaliskuun alusta toukokuun puoleen väliin vuosittain. Alueella asuu paljon astmaatikkoja, jotka ovat valinneet asuinalueen nimenomaan luonnon läheisyyden ja puhtaan asuinympäristön vuoksi. 9. Jos murskaamolle myönnetään ympäristölupa, vaadimme lähialueen talojen meluhaitan selvittämiseksi ensimmäisen vuoden ajan tapahtuvaa jatkuvaa melun mittausta. Mittaus tulee suorittaa sekä Muurahaisenkujalla että Blomintiellä. Ympäristöluvassa tulee olla ehto: mikäli seurantajakson aikana jokin ekvivalentti melutaso ylittää sille asetetut ohjearvot, tulee murskaamon toiminta lopettaa. 10. Esitämme, että ympäristölupahakemuksessa oleva hakemus toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa evätään. Blominmäen puhdistamon louhinnasta tuleva kiviainesmäärä on niin suuri, ettei ympäristön saattaminen ennalleen esimerkiksi vuosi toiminnan aloittamisen jälkeen ole enää mahdollista. Toisella kuulemiskierroksella tuli 1 muistutus ja 4 mielipidettä. Mielipiteen jättäjä VR esittää RL:n, SL:n ja KJ:n yhtymänä, että murskaus esitetyllä paikalla on hyvä ratkaisu estämään tarpeettoman raskaan louhosliikenteen, koska murskaus tapahtuisi lähellä louhintakohdetta. Ämmässuolle ei ole kestävän kehityksen kannalta järkevää keskittää liikaa toimintoja. Murskaus vain 450 metrin päässä lähimmästä asunnosta aiheuttaa huolta murskauksesta tulevan melun ja pölyn kulkeutumisesta asutukseen saakka. Haittojen leviäminen tuleekin estää vähintään kasteluilla, suojavalleilla ja toimintojen kattamisella ja koteloinneilla. Murskaus tulisi toteuttaa tunnelissa niin, että koneet etäohjataan ja etävalvotaan esimerkiksi maan pinnalta käsin. Näin ollen tunnelissa ei tarvitsisi olla ihmisiä murskauksen aikaan. Varsinkin talvisin ajatus olisi hyvä, koska vedenkäyttöä pölyntorjuntaan ei voida tehdä pakkasen vuoksi talviaikaan. Murskaus tunnelissa säästäisi melu- ja pölypäästöiltä työntekijöitä, luontoa ja asutusta. Toiminnoista ei saa aiheutua terveyshaittoja, eikä kohtuuttomia viihtyvyyshaittoja, joten lupaehtojen noudattamiseen tulee kiinnittää erityinen huomio tarkalla valvonnalla. Asukkaiden kokemukset tulee ottaa vakavasti. Asunto Oy Espoon Illansini esittää 7.4.2015 saapuneessa muistutuksessaan, että meluselvityksessä ei ole vieläkään otettu huomioon melun vaikutusta virkistysalueiden käyttöön ja melumallinnuksessa mainittu 65 db:n maksimiäänitason raja on liian korkea. Yleisen oikeuskäytännön mukaan maksimimelutason tulisi olla 60 db. Esitetyn murskaamon paikalla maaliskuussa 2015 ollut väliaikainen murskaamo aiheutti huomattavan meluhaitan. Muurahaisenkuja 4 pihasta mitattiin 68 db:n melu. Tämä on huomattavasti suurempi arvo kuin melumallinnuksen pahimmassa tilanteessa F, jossa melutaso jää alle 60 db. Melumallinnukset antavat siis selvästi todellista tilannetta alempia melutasoja. Kohteesta tehdyssä pölymallinnuksessa ei huomioida liikenteen ja muun ympäristön pölyämistä, joka on suurimmillaan murskaamon aiheuttaessa eniten pölyämistä. Pölyhaittojen yhteisvaikutuksia ja lisäpölyn vaikutuksia asukkaiden terveyteen ei ole otettu arvioinnissa huomioon.
16 Melu- ja pölymallinnuksissa käy selkeästi ilmi perustelu, jonka mukaan kaupunkialueella monien haittatekijöiden vaikutuksien alaisena ollessa yksi lisätekijä ei aiheuta haittaa. Perustelua käyttäen mikä tahansa hanke voidaan perustaa asutuskeskuksen läheisyyteen Kehä III sisäpuolelle. Vastaavanlaiset kauempana asutuksesta toimivat murskaamot eivät ole saaneet lupaa toimia viikonloppuisin ja arkipyhinä. Lisäksi toistetaan aiemmin lausutut toiminta-aikarajoitukset Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on hallintolain 34 :n mukaisesti kuultu saaduista lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä. Hakijan 6.3.2015 kirjatun vastineen mukaan Espoon seudun ympäristöterveyden lausunnossa esitetyt asiat on huomioitu suunnitelmissa ja niiden noudattamista valvotaan kivenmurskaamon käytön aikana. Asukkaiden ja taloyhtiöiden muistutukset oli selvästi tehty samaa valmisteltua pohjaa käyttäen ja niissä toistuivat samat huolenaiheet. Ympäristölupahakemukseen liittyen on HSY teettänyt puolueettomalla taholla melulaskelmia. Pöyry Finland Oy on tilaajasta riippumaton yksityinen konsulttitoimisto. Espoon ympäristökeskus on ollut mukana ohjaamassa konsultin työtä ja kommentoimassa sen tuloksia. Melun leviämismallinnus teetettiin ensimmäisen kerran keväällä 2014. Sen jälkeen suunnitelmat ovat tarkentuneet ja niitä vastaavat uusi mallinnus teetettiin helmikuussa 2015. Ensimmäisessä mallinnuksessa ei huomioitu Espoonväylän liikennettä, koska normaalisti meluselvitykset tehdään aiheuttajakohtaisesti eikä Espoonväylän liikenteen katsottu olevan kriittistä Blominmäelle tulevan murskaamon toiminnan aiheuttaman melun kannalta. Uusissa laskelmissa on huomioitu päivitetyt liikennemäärätiedot Kehä III:lta, Espoonväylältä sekä Mikkelänkallio- ja Blominmetsäntiekaduilta työmaa-alueen liikenteen lisäksi. Uusien melulaskentojen pohjalta laadittu raportti on tämän vastineen liitteenä. Normaalista laskentakäytännöstä poiketen on raporttiin otettu myös rakennushankkeen, murskauksen ja ympäröivän tieliikenteen melun yhteisvaikutus. Laskennoissa työmaan ja murskaamon toiminnot on esitetty melun leviämisen kannalta pahimman mahdollisen tilanteen mukaan. Käytännössä meluavien toimintojen samanaikainen toteutuminen esitetyn pahimman tilanteen mukaan ei ole todennäköistä eikä ainakaan pitkäkestoista. Jos murskaamosta tai muusta työmaan toiminnasta syntyy oletettua enemmän melua, on melunsuojaustakin mahdollista edelleen tehostaa. Aikaisemmin Blominmäen päällä toimineen murskaamon (Maarakennus Oy Laatutyö) sijainti oli melun leviämisen kannalta hankalammin hallittava kuin nyt suunnitelmissa esitetty murskaamo. Ennen murskaustoiminnan aloittamista Blominmäen lakialuetta muotoillaan tulevan puhdistamon piha-alueen tarpeisiin siten, että murskaamo saadaan sijoitettua yli 5 m alemmas, kuin aiemmin alueella toimineet murskaamot. Ennakkotöissä maasto muotoillaan niin, että pihan länsipuolelle jää maapenger meluvalliksi ja muualla melun leviämistä rajoitetaan tehokkaasti louhetta ja alueen ylijäämämaita hyödyntäen. Tarvittaessa kohtiin, joissa on liian vähän tilaa murskevallin rakentamiseksi, sijoitetaan rakentamisessa ja murskaustyömaalla tarvittavia kontteja melunsuojamuuriksi. Murskaustoiminnan aloittaminen mahdollisista lupapäätöksen lainvoimaisuutta viivästyttävistä valituksista huolimatta ei vaikuta alueen ennallistamismahdollisuuksiin. Blominmäen lakialuetta on tarpeen muokata joka tapauksessa puhdistamon rakentamisen yhteydessä. Jos murskaamon ympäristölupa joudutaan myöhemmin perumaan, saadaan toiminnan aloittamisluvan turvin murskattu louhe käytettyä rakennustöihin ja välivarastoitu louhe kuljetettua muualle murskattavaksi.