VUODEN 2015 TALOUSARVION TOIMEENPANO-OHJEET Kaupunginhallitus 12.1.2015 14 1
1. Talousarvion toimenpiteet ja noudattaminen 1.1. Yleiset ohjeet Talousarvion toimeenpano-ohjeet toimivat kaupungin hallintosäännön ja konserniohjeen ohella vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpanon ohjeena, ellei kaupunginhallituksen päätöksistä toisin ilmene. Talousarvion toimeenpano-ohje koskee kaikkia osastoja ja niiden alaisia tulosalueita ja yksiköitä sekä toimielimiä ja vastuuhenkilöitä. Kuntalain 65 :n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää kunnanvaltuusto. Kuntalain 67 :n mukaan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa yleisohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain soveltamisesta. 1.2. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 15.12.2014 118 talousarvion yhteydessä sitovuustasot seuraavasti: käyttötalousosa: - tulosalueen toimintakate ja toiminnalliset tavoitteet tuloslaskelmaosa: - rahoitustuottojen ja kulujen netto investointiosa: - hankkeen/hankeryhmän netto rahoitusosa: - antolainojen lisäykset, pitkäaikaisten lainojen nettolisäys Toiminnan lähtökohtana on, että vuoden 2015 talousarvio toteutuu, eikä lisämäärärahaesityksiä/ylitysoikeuksia käyttötalouteen hyväksytä. Päävastuu budjettikurin toteuttamisesta on osastonjohtajilla. Mikäli valtuuston myöntämät määrärahat uhkaavat ylittyä, osastojen tulee välittömästi ryhtyä etsimään ylitykselleen kate omasta toiminnastaan. Tämä merkitsee toimintamenojen karsimista hyväksyttyyn käyttösuunnitelmaan verrattuna. Osastojen on siten reagoitava mahdollisiin ylityksiin käymällä läpi toimintaan liittyvät tuottavuustoimet ja säästökohteet kokonaisraamissa pysymiseksi. 1.3. Käyttösuunnitelman laatiminen Kaupunginvaltuusto päätti talousarviossa 15.12.2014 osastoja ja niiden alaisia tulosalueita sitovista tavoitteista ja määrärahoista. Osastot sekä lautakunnat vastaavat osaltaan siitä, että valtuuston asettamat tilikauden tulostavoitteet toteutuvat. 2
Osastot laativat määrärahoistaan käyttösuunnitelman hyväksytyn talousarvion perusteella ja käyttösuunnitelmissa tulee huomioida kaupunginvaltuuston hyväksymät sitovat toiminnalliset tavoitteet ja kaupungin uudistettu strategia. Käyttösuunnitelma on pohjana talousarvion seurannassa ja raportoinnissa. Käyttösuunnitelmaan on tehty yhteinen pohja, jota kaikki osastot ja tulosalueet käyttävät. Vuoden 2015 käyttösuunnitelmat tulee hyväksyä lautakunnassa tai kaupunginhallituksessa viimeistään 28.2.2015 mennessä. Hallintosäännön mukaisesti käyttösuunnitelmat saatetaan tiedoksi valtuustolle. 1.4. Investointihankkeet Mikäli investointihankkeelle on talousarviossa merkitty valtionosuutta tai muuta rahoitusosuutta, hankkeen toteuttamiseen ei saa ryhtyä ennen rahoitusosuuden varmistumista. Mikäli rahoitusosuus on budjetoitua pienempi, hankkeen saa toteuttaa ehdolla, että alkuperäinen nettomeno ei ylity. Uutta talousarvioon sisältymätöntä investointihanketta ei saa ilman painavaa syytä aloittaa, ennen kuin valtuusto on myöntänyt siihen määrärahan. Investointiosan määrärahoilla toteutetuista hankkeista tulee teknisen osaston tehdä kuuden kuukauden kuluessa hankkeen valmistumisesta/lopputarkastuksesta loppuselvitys, joka toimitetaan kirjanpitoon ja annetaan tiedoksi tekniselle lautakunnalle. 1.5. Raportointi Kaupunginhallituksen tehtävänä on seurata kaupungin talouden kehitystä ja talousarvion toteutumista. Hallinto-osaston kokoama kaupungin talouden seurantaraportti valmistellaan kaupunginhallitukselle kuukausittain lukuun ottamatta tammi- ja heinäkuuta. Lautakunnat käsittelevät alaisensa osaston talouden seurantaraportit hallintosäännön mukaisesti määrävälein. Vuonna 2015 käsittely toteutetaan neljännesvuosittain. Toimielimille annetaan selvitys määrärahojen käytöstä ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta (käyttösuunnitelman toteutuma) tulosalueittain hallintosäännön määräämin aikarajoin tilanteesta 30.4 ja 31.8. ja selvitys toimitetaan lautakuntakäsittelyn jälkeen kaupunginhallitukselle 30.4. tilanteesta viimeistään 30.6. mennessä ja 31.8. tilanteesta viimeistään 23.10. mennessä. Myös merkittävimmät tytäryhtiöt toimittavat kaupunginhallitukselle selvityksen yhtiön talouden toteutumasta ja tilinpäätösennusteesta 30.4. ja 31.8. tilanteen mukaisesti. Kaupunginhallitus puolestaan toimittaa valtuustolle talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisraportin 30.4. ja 31.8. tilanteesta ja niistä johdetun tilinpäätösennusteen sisältäen merkittävimpien konserniyhtiöiden toteumaraportit ja tilinpäätösennusteet. 3
1.6. Vastuu määrärahojen käytöstä Vastuu määrärahojen riittävyydestä kuuluu ensisijaisesti määrärahojen käyttäjille eli käytännössä tositteiden hyväksyjille. Näiden on ryhdyttävä välittömästi määrärahojen riittävyyden varmistaviin toimenpiteisiin havaitessaan poikkeamia asetetuista tavoitteista ja määrärahojen käyttösuunnitelmista sekä huomioitava, että valtuusto päättäessään talousarviosta edellytti, että vuoden 2015 aikana tehtävien talousarviomuutosten kate haetaan ensisijaisesti osastojen talousarvioiden sisäisillä siirroilla. Hallintosäännön 64 :n mukaan osastonjohtaja hyväksyy laskut, ellei hän ole delegoinut hyväksymisoikeutta edelleen. Osastojen tulee lähettää delegointipäätös laskujen hyväksyjistä ja varahyväksyjistä tiedoksi talous- ja kehittämisjohtajalle tammikuun loppuun mennessä. Projektien laskut hyväksyy projektiohjeen mukaan projektin vastuuhenkilö. Talousarviovuoden aikana tapahtuvat muutokset edellä luetelluissa henkilöissä on ilmoitettava viipymättä talous- ja kehittämisjohtajalle. Laskujen tositteista tulee käydä selvästi ilmi, mihin asiaan lasku liittyy. Samoin esimerkiksi edustustilaisuuksien osalta tulee laskutositteessa olla nimiluettelo läsnä olleista henkilöistä ja selvitys siitä, miten tapahtuma liittyy kaupungin asioiden hoitoon. Pääperiaatteena tulee lisäksi olla, että esimies hyväksyy aina alaistensa laskut. Koontilaskuissa tulee lisäksi ottaa huomioon, että omaa osuutta laskusta ei saa henkilö itse hyväksyä vaan se osuus on eriteltävä niin, että esimies hyväksyy ao. osuuden. Laskut on käsiteltävä osastoilla päivittäin, jotta ne ehtivät maksuun ajallaan eikä kaupungille tule turhia kuluja viivästyskoroista. 1.7. Vastuu valtionosuusanomusten laadinnasta, EU-tukien hakemisesta ja maksatusten seurannasta Vastuu valtionapujen anomisesta ja tarkkailusta on ao. toiminnasta vastaavalla lautakunnalla tai muulla viranomaisella siten kuin hallintosäännössä on määrätty. EU-tukien hakeminen ja maksatusten seuranta on kaupungin velvollisuutena niissä hankkeissa, joiden rahoituspäätöksissä Kemijärven kaupungille on annettu hankkeen hallinnollinen vastuu. EU-tukien hakemisesta ja maksatusten seurannasta huolehtivat hankkeille nimetyt vastuuhenkilöt. Hankkeiden seurannan ja tukihakemusten vuoksi kaupungin hallinnoimien projektien menot ja tulot käsitellään sekä talousarviossa että kirjanpidossa nettoperiaatteella. 1.8. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 4
Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Kemijärven kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje on hyväksytty kaupunginhallituksessa 25.11.2013 366. Hyväksyessään ohjeen kaupunginhallitus on edellyttänyt, että ohje toimitetaan kaikille esimiehille ja esimiehiä koulutetaan sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan. Talous- ja kehittämisjohtaja vastaa yhdessä muiden osastonjohtajien kanssa esimiesten koulutuksesta. 2. Määrärahojen käyttö 2.1. Vuosimäärärahat ja toiminnalliset tavoitteet Talousarvion määrärahoja käytetään vuotuisperiaatteen mukaisesti vain talousarviovuoden menoihin. Määrärahojen riittävyyden osalta, mikäli tulosalueen oman toiminnan sopeuttaminen ei ole mahdollista, on kate haettava ensisijaisesti osaston talousarvion sisältä ja mikäli määrärahojen käyttöön halutaan muutoksia, on muutosesitys tehtävä hyvissä ajoin ennen määrärahan loppumista tai muun käyttötarkoituksen aloittamista kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn (hallintosääntö 36 ). Osastojen tulee toteuttaa talousarviokirjaan sisältyvät sitovat toiminnalliset tavoitteet. Jos toiminnallinen tavoite uhkaa jäädä toteutumatta, tulee osaston järjestää toteuttamisen edellyttämät resurssit muuta toimintaa sopeuttamalla. Jos tämä ei ole mahdollista, tulee ko. lautakunnan tehdä esitys kaupunginhallitukselle tavoitetason muuttamisesta. 2.2. Määrärahojen jakoa koskevat muutokset Lautakunnat ovat oikeutetut päättämään sitovuustason puitteissa määrärahojen jakoa koskevista muutoksista. Jos valtuusto on erityisperusteluin ilmaissut tahtonsa määrärahan käytöstä, on valtuuston päätöstä noudatettava sitovana. 2.3. Henkilöstösivukulut vuonna 2015 Kevan valtuuskunta on päättänyt 4.12.2014 vuoden 2015 eläkemaksuista. Työnantajan maksu laskee keskimäärin 0,05 prosenttiyksikköä. Kuntatyöntekijältä perittävä eläkemaksu nousee keskimäärin 0,15 prosenttiyksikköä. Palkansaajan maksu noudattaa yksityisalojen työntekijän eläkelain 153 :n mukaista työntekijän työeläkevakuutusmaksua. Keskeisimmät muutokset työeläkemaksuun vuonna 2015 ovat: työnantajan palkkaperusteinen eläkemaksu nousee 0,35 prosenttiyksikköä vuoteen 2014 verrattuna. Vuonna 2015 maksu on 17,20 % työntekijöiden KuEL-palkoista. palkansaajan eläkemaksu nousee alle 53-vuotiailla 5,70 %:iin ja 53 vuotta täyttäneillä 7,20 %:iin. Valtion eläkelain piiriin kuuluvien työntekijöiden työnantajakohtainen VaEL-eläkemaksuprosentti vuodelle 2015 on 19,75 %. 5
2.4. Toiminta-avustukset, kannatus- ja tuki-ilmoitukset sekä muut avustukset Toiminta-avustusten myöntämisestä kemijärveläisille yhteisöille päättää kaupunginhallitus tai asianomainen lautakunta. Toiminta- ja yleisavustukset julistetaan haettavaksi kerran vuodessa julkaistulla kaupungin yhteisellä ilmoituksella. Hakuaika on huhtikuussa 2015. Ennen avustuksen myöntämistä tulee yhteisöltä vaatia tiedot viimeisimmästä tilinpäätöksestä, talousarviovuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Kannatus- ja tuki-ilmoituksia tai niihin verrattavia suorituksia ei kaupungin varoista makseta vuonna 2015. Kaupunginhallitukselle/lautakunnalle osoitettuihin erillisiin avustusanomuksiin ei ole varattu talousarviossa 2015 määrärahoja, joten tällaisia avustuksia ei ole mahdollisuutta vuonna 2015 myöntää. Poikkeuksena tähän on Kemijärven vuokrataloille kaupunginhallituksen alaisuuteen varattu avustusmääräraha 20 000 euroa. 2.5. Muut talousarvion toimeenpanoon liittyvät sitovat linjaukset 1. Ellei lainsäädännöstä muuta johdu on maksujen ja taksojen määräytymisen yleisperiaatteena omakustannushinnoittelu, 2. Poistot tehdään kaupunginhallituksen 25.11.2013 368 hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti, 3. Hankinnat rajataan vain välttämättömiin ja toiminnan näkökulmasta pakottaviin hankintoihin ja toteutetaan hankintalakia ja kaupungin hankintaohjetta noudattaen (hankintaohje päivitetään vuoden 2015 aikana) taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hankinnoissa noudatetaan kaupunginhallituksen vuonna 2013 tekemää linjausta: hankintaoikeus myönnetään vain erityisen painavasta syystä harkintaa käyttäen (myöntäjänä esimiehen esimies esim. ylilääkäri/osastonjohtaja/kaupunginjohtaja), tämä koskee myös pienhankintoja, 4. Tietojärjestelmä-, sovellus- ja laitahankinnoissa ja muissa tietoteknisissä hankinnoissa noudatetaan tietohallintopäällikön laatimia ohjeita, 5. Käyttötalouteen osoitetuilla määrärahoilla ei saa tehdä kirjanpidossa investoinneiksi määriteltäviä hankintoja, 6. Virka-, viranhoito- ja työnsuorittamismatkoissa on käytettävä ensisijaisesti kaupungin leasingautoja, muita kaupungin omistamia autoja tai hyödynnettävä muutoin edullisinta matkustustapaa (julkiset liikenneyhteydet). Jollei ole mahdollisuutta käyttää em. vaihtoehtoja, on oman auton käyttö työtehtävien hoitamisessa sallittua, 6
7. Muissa kaupungin ulkopuolelle tehtävissä virkamatkoissa esim. Helsinkiin on käytettävä ensisijaisesti junaa, kun se on edullisempaa tai tarkoituksenmukaisempaa kuin lentäminen, 8. Matkustusluvan ulkomaille myöntää kaupunginjohtaja. Niille projektihenkilöille, jotka on palkattu ns. kansainvälisiin projekteihin, matkustusluvan antaa projektin vastuuhenkilö (= yleensä osastonjohtaja, ei projektipäällikkö), 9. Luottamushenkilöiden oman auton käyttöön luottamustehtävien hoitamisessa hyödynnetään kimppakyytejä kokouksiin ja jos on järjestetty yhteiskuljetus, niin km-korvauksia ei makseta, 10. Virastot pidetään pääsääntöisesti suljettuina 6.7. - 26.7.2015 ja 21.12. - 23.12.2015 välisen ajan. 3. Henkilöstöasioiden valmistelu ja toimeenpano 3.1. Henkilöstösuunnittelu osana taloussuunnittelua Henkilöstösuunnitelmat kootaan kaupunkitasoisen yhtenäisen ohjeistuksen mukaisesti. Henkilöstösuunnittelulla ohjataan henkilöstön määrällisiä resursseja ja osaamista huomioiden strategiset tavoitteet, toimintaympäristön ja rakenneuudistusten muutokset sekä talouden tasapainotuksen tarpeet. Tavoitteena on vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän väheneminen vuoden 2014 tasosta. Tämä edellyttää, että henkilöstöä siirretään kaupungin sisällä ja hyödynnetään eläkkeelle siirtymisiä ja toimintojen uudelleenorganisointia sekä tehtävien uudelleenjärjestelyjä. Hallintosääntö määrittelee toimivallan henkilöstöasioiden osalta ja tarkemmat ohjeet vuodelle 2015 antaa kaupunginhallitus talousarvon toimeenpano-ohjeessa alla oleva mukaisesti. 3.2. Täyttölupamenettely Täyttölupamenettelyä tarvitaan, jotta tehtäviä tarkastellaan riittävän laajasti ennen kuin henkilöstöä rekrytoidaan kaupungin ulkopuolelta. Täyttölupia anottaessa tulee ottaa huomioon talousarvion liitteenä oleva henkilöstösuunnitelma. Täyttölupa-anomuksen tulee perustua todelliseen henkilöstötarpeeseen. Tehtävän vakinainen täyttäminen Täyttölupa anotaan kaupunginhallitukselta aina kun on kysymyksessä rekrytointi vakinaiseen palvelussuhteeseen kaupungin ulkopuolelta lukuun ottamatta valtuuston täyttämiä virkoja. Esimies tekee esityksen osastonjohtajalle, joka vie asian lautakuntaan ja lautakunta edelleen kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitukselle menevään esitykseen on aina liitettävä ajantasainen tehtäväkuvaus sekä henkilöstöpäällikön lausunto asiasta. 7
Ennen kuin tehtävä täytetään kaupungin ulkopuolelta, on selvitettävä voidaanko tehtävään siirtää sisäisellä kyselyllä kaupungin vakinainen työntekijä, voidaanko tehtävä hoitaa järjestämällä toimintoja tai tehtäviä uudelleen ja tarvitseeko siirtyneen henkilön tilalle palkata työntekijää. Sisäisessä ilmoituksessa tulee olla ajantasainen kuvaus tehtävästä ja tästä on ilmoitettava kirjallisesti henkilöstöpäällikölle. Ilmoitus julkaistaan intrassa. Mikäli tehtävään voidaan siirtää kaupungin vakinainen työntekijä ja ketjun toiseen päähän tarvitaan työntekijä kaupungin ulkopuolelta, ketjun päässä olevaan tehtävään tulee hakea täyttölupa kaupunginhallitukselta, jos kysymyksessä on vakinainen täyttö. Virkasuhteisten osalta vakinaiseen virkasuhteeseen ottamisessa noudatetaan lisäksi hallintosäännön ja kunnallisen viranhaltijalain (304/2003) säännöksiä (esimerkiksi julkinen hakumenettely, hakuaika vähintään 14 kalenteripäivää ja ilmoitus on julkaistava kuntalain 64 :ssä säädetyllä tavalla). Tehtävän määräaikainen täyttäminen Pääsääntö on, että määräaikaisia viranhaltijoita/työntekijöitä, jotka eivät ole kenenkään sijaisia, avoimen viran/tehtävän hoitajia tai projektihenkilöitä, ei palkata. Osastonjohtajat myöntävät täyttöluvat alle kuusi kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin. Kaikkiin yli kuusi kuukautta kestäviin määräaikaisiin palvelussuhteisiin tarvitaan kaupunginjohtajan täyttölupa. Esimiehiä velvoitetaan huolehtimaan siitä, että annettuja määrärahoja ei ylitetä. Esimies tekee esityksen osaston henkilöstövastaavan kautta osastonjohtajalle, joka ilmoittaa henkilöstöpäällikölle, kun täyttölupa-anomus on valmis henkilöstöpäällikön lausuttavaksi ja edelleen osastonjohtajan (alle 6 kk) tai kaupunginjohtajan (yli 6 kk) päätettäväksi. Täyttölupa-anomukseen tulee liittää ajantasainen kuvaus tehtävästä. Määräaikaisella palvelusuhteella on aina oltava laillinen peruste, joka tulee merkitä myös täyttölupa-anomukseen. Myös oppisopimustyösuhteeseen palkattaviin tarvitaan kaupunginjohtajan täyttölupa. Ensin tulee selvittää, voidaanko oppisopimuksella kouluttaa joku kaupungin vakinainen työntekijä. Työllistämistuella palkattaviin ei tarvitse anoa täyttölupaa. Opettajat (myös sivutoimiset) palkataan määräaikaiseen palvelussuhteeseen vain tarpeen mukaan kuten muu henkilöstö (määräaikaisuuteen oltava laillinen peruste). Projektihenkilöiden rekrytointitarve on selvitettävä jo ennen kuin projektia koskeva esitys viedään toimielimen ratkaistavaksi. Selvitetään, voidaanko rekrytointitarve hoitaa kaupungin sisäisesti vai rekrytoidaanko projektihenkilöstö tai osa siitä kaupungin ulkopuolelta. Sisäisen haun kautta kaupungin palveluksessa oleva henkilö voi siirtyä projektitehtäviin määräaikaisesti. Jos projektitehtäviin siirtyvän henkilön tilalle tarvitaan työntekijä kaupungin ulkopuolelta, on siihen haettava määräaikainen täyttölupa. Sijaisten palkkaaminen Sijaisuuksia ei pääsääntöisesti täytetä. Poikkeuksena sijaiskieltoon voi toimia vain ja 8
ainoastaan pakottava syy, kuten laista, asetuksesta tai ehdottomasta, viranomaisen valvomasta muusta määräyksestä tai suosituksesta johtuva syy, tulojen menetys kaupungille tms. Määräaikaisuuden peruste on sijaisuuksia täytettäessä oltava lainmukainen. Yli kuuden kuukauden sijaisuuksiin on haettava täyttölupa kaupunginjohtajalta ja alle kuuden kuukauden sijaisuuksiin osastonjohtajalta kuten edellä tehtävää määräaikaisesti täytettäessä. Jos on tiedossa, että sijaisuus tulee kestämään yli kuusi kuukautta, on täyttölupa haettava heti alkuvaiheessa ja esitettävä samalla arvio sijaisuuden kestosta. Täyttölupaa ei tarvitse anoa, jos kysymyksessä on henkilön palkkaaminen vuorotteluvapaan sijaiseksi. Sisäiset siirrot Sisäisissä siirroissa ei tarvita täyttölupaa. Viranhaltijoiden osalta noudatetaan hallintosäännön ja viranhaltijalain säännöksiä. Sisäisissä siirroissa kysymys voi olla sisäisestä rekrytoinnista avoimeksi tulleeseen tehtävään, toimintojen tai tehtävien uudelleenjärjestely tai siirtyminen terveydellisistä syistä eri tehtäviin. Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella. Työntekijät otetaan Kemijärven kaupungin palvelukseen ja työntekopaikka voi työsuhteen aikana muuttua. Tilapäisesti työntekijä on tarvittaessa velvollinen siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. KVTES:n mukaan tilapäinen siirto voi kestää enintään 8 viikkoa kerrallaan. Työnjohto-oikeutensa nojalla työnantaja voi tehdä töiden asianmukaisen järjestelyn kannalta tarpeellisia vähäisiä muutoksia tehtäviin. Sen sijaan sellaisiin tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat työntekijän työsopimuksen mukaisista tehtävistä, työntekijä voidaan pysyvästi siirtää vain sopimalla asiasta työntekijän kanssa. Näissä tapauksissa pysyvään siirtoon tarvitaan työntekijän kirjallinen suostumus. Työsuhteen ehtojen muuttuessa oleellisesti tehdään uusi työsopimus. Kaupunginjohtaja päättää osastonjohtajia kuultuaan työsuhteisten työntekijöiden siirrosta osastojen välillä. Osastonjohtaja päättää työsuhteisten työntekijöiden siirroista osastollaan. Pysyvistä siirroista tulee aina ilmoittaa kirjallisesti henkilöstöpäällikölle. Työsuhteisten työntekijöiden nimikemuutoksesta päättää osastonjohtaja pyydettyään ensin lausunnon henkilöstöpäälliköltä. Lausuntopyyntöön on liitettävä ajantasainen tehtävänkuvaus. Viranhaltijoiden nimikemuutoksesta päättää hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus. Kaupunginhallitukseen menevään esitykseen tulee liittää ajantasainen tehtäväkuvaus ja henkilöstöpäällikön lausunto. 9
3.3. Tehtävän vaativuuden arviointi ja tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen Kaikkiin tehtäviin tulee laatia ajantasainen tehtävänkuvaus. Tehtäväkuvaus laaditaan uudistetulle lomakkeelle. Arviointisivu on vielä tässä vaiheessa samanlainen kuin aikaisempi, huomaa erilaiset arviointilomakkeet eri sopimusten piirissä. Kun on kysymyksessä uusi tehtävä tai tehtävän muuttaminen olennaisesti, niin tehtävän vaativuuden arviointi ja palkan määrittäminen tulee toimittaa tarkistettavaksi keskitetysti hallinto-osastolle hallintosihteerille. Jos tehtävässä on jo olemassa tehtävän vaativuuden arviointi ja tehtävät pysyvät samana, käytetään työsopimusta tehtäessä/virkamääräystä annettaessa aikaisemmin määriteltyä palkkaa. Tämä koskee myös projektityöntekijöitä. 3.4. Oppisopimustyöntekijöiden, opiskelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkkaus Oppisopimustyöntekijöiden palkkaus: 1. vuoden oppisopimusopiskelijan, jolla on työkokemusta 0-1 v alan tehtävistä, palkka on sen tehtävän hinnoittelukohdan peruspalkka, mihin kouluttaudutaan alennettuna 10 %:lla, kuitenkin vähintään vähimmäispalkka. 1. vuoden oppisopimusopiskelijan, jolla on työkokemusta yli 1 v alan tehtävistä, palkka on sen tehtävän hinnoittelukohdan peruspalkka, mihin kouluttaudutaan alennettuna 8 %:lla kuitenkin vähintään vähimmäispalkka. 2. vuoden oppisopimusopiskelijan palkka on sen tehtävän hinnoittelukohdan peruspalkka, mihin kouluttaudutaan alennettuna 5 %:lla. 3. vuoden oppisopimusopiskelijan palkka on sen tehtävän hinnoittelukohdan peruspalkka, mihin kouluttaudutaan alennettuna 3 %:lla. Opiskelijoiden palkkaus: Sairaanhoitajaopiskelija sairaanhoidon opiskelijalla tulee olla suoritettuna kaksi kolmasosaa opiskeluistaan, mikä tarkoittaa 140 opintopistettä eli kahden vuoden ja kolmen kuukauden opintoja lääkehoidon kurssit tulee olla suoritettu hyväksytysti opiskelija ei voi valvoa eikä häntä voi jättää yksin työvuoroon opiskelijalla tulee olla aina terveydenhuollon ammattihenkilö, joka valvoo ja ohjaa häntä sairaanhoitajaopiskelija, yli 140 opintopistettä eli kahden vuoden ja kolmen kuukauden opinnot suoritettuna, palkkaus on hinnoittelukohdan peruspalkka alennettuna 3 %:lla 10
sairaanhoitajaopiskelija, alle 140 opintopistettä ja valmistumiseen on alle puoli vuotta, palkkaus on hinnoittelukohdan peruspalkka alennettuna 10 %:lla opinnot on suoritettu hyväksytysti ennen työsuhteen alkua Lähihoitajaopiskelija lähihoitajaopiskelijalla tulee olla suoritettuna 80 opintopistettä hoidon ja huolenpidon jakso tulee olla suoritettuna opiskelijalla olisi hyvä olla työkokemusta hoitoalalta opiskelija ei voi valvoa eikä häntä voi jättää yksin työvuoroon opiskelijalla tulee olla aina nimetty terveydenhuollon ammattihenkilö, joka valvoo ja ohjaa häntä lähihoitaja, yli 80 opintopistettä, palkkaus on hinnoittelukohdan peruspalkka alennettuna 3 %:lla lähihoitajaopiskelija, alle 80 opintopistettä ja valmistumiseen on alle puoli vuotta, palkkaus on hinnoittelukohdan peruspalkka alennettuna 10 %:lla Opinnot on suoritettu hyväksytysti ennen työsuhteen alkua. Opiskelijalla ei ole ammatinharjoittamisoikeutta. Opiskelusta ei saa olla kulunut yli kymmentä vuotta. Nimetyn ohjaajan tulee perehdyttää, ohjata ja valvoa opiskelijaa. Opiskelijalle on määriteltävä tehtävät, vastuu, toimintarajat ja muut velvoitteet. Opiskelijan ohjaaja on nimettävä kirjallisesti. Muun alan ammattitutkintoa suorittavat opiskelijat ao. hinnoittelukohdan peruspalkka alennettuna 10 %:lla, kuitenkin vähintään vähimmäispalkka Kesätyöntekijät (2.5. 30.9. kesätyöntekijäksi otetut koululaiset, opiskelijat tai muut nuoret, joilta puuttuu alan ammattitutkinto tai ammattitaito): palkka on 65 % työehtosopimuksen mukaan asianomaisesta työstä maksettavasta palkasta 3.4. Lomarahanvaihtovapaat Lomarahan vaihtamista vapaaksi on anottava sen vuoden toukokuun loppuun mennessä, jonka lomarahasta on kysymys. Lomarahanvaihtovapaa on pidettävä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Esimerkiksi vuoden 2015 lomarahan vapaaksi vaihtamisesta on tehtävä sopimus ja ilmoitettava palkanlaskentaan 31.5.2015 mennessä ja lomarahanvaihtovapaa on pidettävä 30.4.2016 mennessä. 11
Mikäli lomarahanvaihtovapaan aikana sairastuu, niin pitämättä olevan vapaan voi siirtää myöhemmin pidettäväksi (ks. paikallinen sopimus lomarahan vaihtamisesta vapaaksi). Tehtyä sopimusta lomarahan vaihtamisesta vapaaksi ei voi perua. Poikkeuksena on ainoastaan sellainen tilanne, että töitä ei saada tehtyä ilman kyseistä työntekijää ja työntekijä suostuu perumaan lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevan sopimuksen. Työnantajan ei tule tehdä sopimusta lomarahan vaihtamisesta, jos on tiedossa, että sopimusta ei todennäköisesti voida noudattaa eli vapaata ei voida antaa. 3.5. Säästövapaat Säästövapaita koskevat sopimukset tulee tehdä ja ilmoittaa palkanlaskentaan kunkin lomavuoden osalta aina 31.10. mennessä. Sen jälkeen ei voi enää jättää kyseisen lomavuoden lomia säästöön. Säästövapaita voi pitää vasta seuraavan vuoden 30.9. jälkeen. Esimerkiksi vuoden 2015 lomia koskeva säästösopimus on tehtävä ja ilmoitettava palkanlaskentaan 31.10.2015 mennessä ja niitä voi pitää vasta 30.9.2016 jälkeen. 3.6. Kannustinvapaat Kannustinvapaata koskevaa käytäntöä jatketaan 1.1.2015-31.12.2015 asti entisin ehdoin (kaupunginhallituksen päätös 12.8.2013 242). Viittä pidettyä palkatonta päivää kohti saa yhden palkallisen vapaapäivän. Tätä oikeutta voi käyttää vain kerran vuoden 2015 aikana (intrassa tarkemmat ohjeet). 12