EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020 Rahoituskehys 2014-2020 (milj. EUR vuoden 2011 hinnoin) Otsake Sitoumusmäärärahat 2014-2020 1a Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky 125 614 13,1 1b Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio % 325 149 33,9 2 Kestävä kasvu: Luonnonvarat 373 179 38,9 3 Turvallisuus ja kansalaisuus 15 686 1,6 4 Globaali Eurooppa 58 704 6,1 5 Hallinto 61 629 6,4 1,6 % 6,1 % 38,9 % 6,4 % 13,1 % 33,9 % 1a Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky 1 b Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio 2 Kestävä kasvu: Luonnonvarat 6 Korvaukset 27 0,0 YHTEENSÄ 959 988 100,0 2
Koheesiorahoitus EU:ssa 2014-2020 3 Lähde: EU, Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto
Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2007-2013 123 2014-2020 141 EU-rahoituksen jakaantuminen 326 1306 271 908 Perusrahoitus Harvan asutuksen erityisrahoitus (vain IP-Suomi) Alueellinen yhteistyö Kaikki tuki: EU 1 755 M Kansallinen 1 960 M Yhteensä 3 715 M Kaikki tuki: EU 1 320 M Kansallinen 1 320 M Yhteensä 2 640 M 4
Rakennerahastorahoituksen alueellinen jakautuminen 2014-2020 Alueille osoitettu rahoitus: Itä- ja Pohjois- Suomen osuus Pohjois-Savon rahoitus: 5 Etelä- ja Länsi- Suomen osuus
Rakennerahastorahoituksen*) arvioitu kohdentuminen Suomessa 2014-2020 6 *) HUOM! Lisäksi saman verran kansallista vastinrahaa.
Maaseutuohjelman rahoitus*) Pohjois-Savossa 2014-2020 Rahoitus yhteensä M Hanketuki ja yritystuki yhteensä 43,0 Hanketuki 19,7 Yritystuki 23,3 Maatalouden investoinnit 40,0 Aloitustuki 9,0 YHTEENSÄ 135,0 *) EU- ja kansallinen rahoitus 7
8 Tekesin ja TEM:n*) myöntämä kansallinen rahoitus sekä Finnveran lainat ja takaukset yhteensä 2009-2013 (M )
Taustaa koheesiopolitiikan valmistelulle Kauden 2021-2027 valmistelu käynnistynyt jo EU-tasolla Kriisien (turvapaikanhakijat, turvallisuuspolitiikka) vuoksi paineet pienentää koheesiorahoitusta ovat kovat, koheesiopolitiikan maine huono, tuloksia ei nähtävissä Brexit (- 10 %) Suurimmat nettomaksajamaat esittäneet: köyhimmille maille kilpailukykyisimmille seuduille turvapaikanhakijaongelman ratkaisuun rajat ylittävään yhteistyöhön DG regio puolustaa koheesiopolitiikkaa, tarvitaan näyttöä: tuloksellisuudesta, hyvistä hankkeista ja onnistumisista alueellisen erikoistumisen toteutumisesta uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönotosta 9
Askelmerkkejä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi loka-marras 2016 Hyödynnetään koheesiopolitiikan valmistelussa Aiheuttaneet muutoksia nykykauden toteutukseen EU 2020+ -konsultaatio kevät 2017 Yleisten asioiden neuvosto 25.4.2017 Epävirallinen alueministerikokous 8.-9.6.2017 Smart Regions konferenssi, Helsinki 31.5.-2.6.2017 Arktinen konferenssi, Oulu 15.-16.6.2017 Koheesiofoorumi, Bryssel 27.6.2017 Koheesioraportti elokuu 2017 2020+ -budjettiesitys komissiolta joulukuu 2017/tammikuu 2018 10 10
Vaikuttamisen paikka on nyt NSPA-alueiden OECD-raportti kansallinen ja EU-vaikuttaminen virallinen julkistamistilaisuus 13.3.2017, Bryssel EU-maiden alueiden kannanotto koheesiopolitiikan tulee jatkua kaikilla alueilla Paine vähentää ns. suoraa tukea (pääomamuotoisia tilalle) sekä lisätä EU:n alueiden välisiin ja rajat ylittäviin ohjelmiin rahoitusta kannustetaan kansainväliseen yhteistyöhön, kumppanuuteen, verkottumiseen, oppimiseen Kärkenä tulee olla Suomen liittymissopimuksen mukaisesti pohjoisen harvan asutuksen statuksen huomioiminen Kansallisissa linjauksissa nostetaan esille pohjoiset harvaanasutut alueet, arktisuus, Venäjän raja sekä Itämeri-ulottuvuus 11 11
13 OECD-tutkimushankkeen prosessi ja keskeiset politiikkasuositukset
Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden verkoston, NSPA:n OECD:ltä tilaamasta tutkimuksesta on julkaistu kooste keskeisistä politiikkasuosituksista. Asiakirjaa käytetään NSPA-alueiden edunajamiseen niin kansallisten ministeriöiden kuin komissionkin suuntaan jo tässä vaiheessa sen johdosta, että EU:n tulevan aluepolitiikan suuntaviivoja valmistellaan parhaillaan. OECD-tutkimus hyväksyttiin Pariisissa 7.11.2016 Aluekehitysvaliokunnan maaseututyöryhmän kokouksessa ja se julkaistaan kokonaisuudessaan korkean tason seminaarissa Brysselissä 13.3.2017. 14
Suomen osalta esille nostetaan mm. seuraavia toimia Itä- ja Pohjois-Suomen kasvun tueksi: Liikenneverkostoa on parannettava Palvelutuotannon innovaatiota on kehitettävä Yrittäjyydelle ja innovaatiolle on saatava lisätukea Maakuntauudistuksessa on huomioitava alueiden itsehallinnon riittävyys 15
Ennen tutkimuksen julkistamista 13.3.2017 nyt julkaistua koostetta hyödynnetään seuraavasti: Suomessa järjestetään tapaamiset keskeisten ministeriöiden kanssa alkuvuodesta 2017 (mm. tapaaminen ministeri Lintilän kanssa) Järjestetään tapaaminen NSPA ohjausryhmän ja DG Region kanssa 9.2. (varapääjohtaja Popens) Julkistamisseminaarin yhteydessä (OECD/Kiviniemi, Alueiden komitea/markkula, DG Region pääjohtaja ym.) Brysselissä pidetään myös NSPA-foorumi 14.3. 16