PIELISEN KARJALAN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2030

Vastaanottaja Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Lieksan ja Nurmeksen kaupungit, Juuan ja Valtimon kunnat Asiakirjatyyppi Vesihuollon alueellinen kehittämissuunnitelma Päivämäärä Viite 1510027029 PIELISEN KARJALAN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2030

PIELISEN KARJALAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2030 Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Viite 1510027029 Pohjakartat Maanmittauslaitos 05/2016 Ruututietokanta Tilastokeskuksen 1 x 1 km ja 250 x 250 m ruutuaineistot 2015 YKR-alueraot SYKE/YKR 2015 Pohjavesialueet SYKE, ELY-keskukset Asemakaava-alueet SYKE, ELY-keskukset Veeti-/Velvet-tiedot Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi \\rfilahds01\data1\1385\ylä-karjala\1510027029_ylä- Karjalan_vesihuollon_kehittämissuunnitelma\työkansio\tekstit\Pielisen_Karjalan_vh-kehittämissuunnitelma- LUONNOS_20.1.2017.docx

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESIHUOLLON UUDISTUNUT LAINSÄÄDÄNTÖ 2 2.1 Vesihuoltolaki 2 2.2 Muita vesihuoltoon liittyjiä lakeja ja asetuksia 3 3. SUUNNITTELUALUEEN YLEISTIEDOT 4 3.1 Yhdyskuntarakenne ja väestönkehitys 4 3.2 Pinta- ja pohjavesivarojen yleiskuvaus 5 3.2.1 Pintavesivarat 5 3.2.2 Pohjavesivarat 7 4. VESIHUOLLON NYKYTILANNE 8 4.1 Organisaatiot ja talous 10 4.1.1 Maksujen vertailu 11 4.1.2 Liikevaihto 12 4.1.3 Henkilöstömäärät 13 4.2 Talousvesi 14 4.2.1 Nykyinen vedenhankinta 14 4.2.2 Vedenjakelu 17 4.2.3 Pohjavesialueiden riskitoiminnot 19 4.3 Jätevedet 22 4.3.1 Viemäröinti 22 4.3.2 Jätevedenkäsittely 24 4.3.3 Lietteen käsittely 25 4.4 Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta 26 4.5 Haja-asutuksen vesihuolto 29 5. YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTYMISEN AIHEUTTAMAT MUUTOSTARPEET 31 5.1 Vesihuoltoverkostojen ja toiminta-alueiden laajentamis- ja mahdolliset supistamistarpeet 32 5.1.1 Toiminta-alueiden laajentamistarpeet 32 5.1.2 Toiminta-alueiden mahdolliset supistamistarpeet 36 5.2 Vedenkulutus- ja jätevesiennusteet 37 5.3 Vedenhankinnan riittävyys ja toimintavarmuus 38 5.4 Jätevedenkäsittelyn riittävyys ja toimintavarmuus 38 6. VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET JA TAVOITTEET 39 6.1 Vedenhankinta ja toimintavarmuus 39 6.1.1 Varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin 40 6.2 Käyttöönottamattomat pohjavesivarat ja lisäselvitystarpeet 43 6.2.1 Juuka 43 6.2.2 Lieksa 44 6.2.3 Nurmes 45 6.2.4 Valtimo 47 6.3 Jätevesien viemäröinti ja käsittely 47 6.4 Puhdistamolietteiden käsittely ja hyödyntäminen 49 6.5 Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta 49 6.6 Vesiosuuskuntien toimintaedellytykset ja kehittämisehdotukset 50 6.6.1 Yhteistyö kunnan laitosten kanssa 52 6.6.2 Isännöintipalvelu 52 6.6.3 Fuusio haja-asutusalueiden laitokseksi 53 6.7 Haja- ja loma-asutuksen vesihuollon kehittäminen 53

6.7.1 Talousvedenhankinta 54 6.7.2 Jätevesien käsittely 55 6.8 Organisaatiot ja yhteistyö 56 6.8.1 Sopimuspohjainen yhteistyö kuntien vesihuoltolaitosten välillä 56 6.8.2 Kuntayhtymä 57 6.8.3 Liikelaitoskuntayhtymä 57 6.8.4 Vesihuollon tukkuyhtiö 58 6.8.5 Alueellinen vesihuoltoyhtiö 58 6.8.6 Toimintojen ulkoistaminen: palvelumalleista yksityistämiseen 60 6.9 Organisaatio ja talous 62 6.10 Hulevesi 62 7. VESIHUOLTOSUUNNITELMA VUOTEEN 2030 63 7.1 Talous ja organisaatiosuositukset: Suunnitelma alueellisen vesihuoltoyhtiön muodostamiseksi 64 7.1.1 VE1: Koko Pielisen Karjalan alueen kattavan vesihuoltoyhtiön muodostaminen 64 7.1.1.1 Esiselvitykset 66 7.1.1.2 Perustamisen valmistelu 66 7.1.1.3 Yhtiön perustaminen ja vesihuoltotoiminnan siirtäminen yhtiölle 67 7.1.1.4 Yhtiön toiminnan aloittaminen 67 7.1.1.5 Osuuskuntien toiminnan siirtäminen yhtiölle 67 7.1.2 VE2: Kolmen alueellisen vesihuoltoyhtiön muodostaminen 69 7.1.2.1 Nurmeksen ja Valtimon alue 69 7.1.2.2 Lieksan alue 70 7.1.2.3 Juuan alue 72 7.1.3 Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 vertailu 73 7.1.4 Vesihuollon maksut 73 7.1.5 Haja-asutuksen vesihuoltolaitokset 74 7.2 Varautuminen, toimintavarmuus ja jatkuvuudenhallinta 75 7.3 Lietteenkäsittely ja hyödyntäminen 77 7.4 Kuntakohtaiset toimenpidesuositukset 77 7.4.1 Juuka 78 7.4.2 Lieksa 79 7.4.3 Nurmes 79 7.4.4 Valtimo 80 8. VESIHUOLTOSUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 81 LIITTEET Liite 1 Vedenottamot Liite 2 Vesihuoltolaitosten liittyjämäärät Liite 3 Jätevedenpuhdistamoiden kuormitukset Liite 4 Vedenkäsittelylaitokset

1 1. JOHDANTO Pielisen Karjalan vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain (VHL 119/2001 ja sen muutos 681/2014 5 ) mukaista alueellista yleissuunnittelua. Alueellinen kehittämissuunnitelma kattaa Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Juuan ja Valtimon kunnat. Suunnitelmassa keskitytään erityisesti alueellisen vesihuoltoyhteistyön kehittämiseen ja tiivistämiseen. Lisäksi keskitytään yhdyskuntarakenteen kehittymisen aiheuttamien muutostarpeiden tunnistamiseen ja vedenhankinnan toimintavarmuuden parantamiseen sekä nykyisten verkostojen ulkopuolella olevien vesihuollon tarpeessa olevien alueiden selvittämiseen. Kehittämiskohteita tarkastellaan muuttuneen vesihuoltolain ja maankäyttö- sekä rakennuslain tuomien uusien vaatimusten perusteella sekä lisäksi huomioiden alueellinen ja kuntakohtainen valmiussuunnittelu ja varautuminen poikkeustilanteisiin. Suunnittelutyö sisältää SOVA-lain (Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 8.4.2005/200) 3 :n mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin. Tämän kehittämissuunnitelman tausta-aineistona ovat Pohjois-Karjalan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2020 (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2007) sekä kuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy. Suunnitelman laatimista on ohjannut suppeampi työryhmä sekä ohjausryhmä, joka on koostunut seuraavasti: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Juuka Lieksa ja Nurmes: Nurmes: Valtimo: Pohjois-Karjalan ympäristöterveys Ympäristönsuojelun edustaja Vesiosuuskuntien edustaja vesitalousasiantuntija Ari Heiskanen tekninen johtaja Ari Jaaranen, kuntatekniikan päällikkö Seppo Portimo tekninen johtaja Tuomo Kotilainen vs. vesihuoltopäällikkö Ilkka Puumalainen kaupunginjohtaja Asko Saatsi kunnaninsinööri Pasi Parkkinen, rakennusmestari Ritva Ruokolainen Leena Mustonen terveystarkastaja Ari Laukkanen ympäristönsuojelusihteeri Ismo Ryynänen Sulo Karhu Ramboll Finland Oy:stä työhön ovat osallistuneet mm. seuraavat asiantuntijat: Projektipäällikkö/pääsuunnittelija Riikka Johansson, pohjavedet Pekka Onnila, vesistöt Anna Hakala, ympäristövaikutukset Tarja Ojala, talous- ja organisaatio Jyri Rautiainen ja Henri Paatela, varautumis- ja yleissuunnittelu Suvi Virta sekä yleissuunnittelu Osmo Niiranen.

2 2. VESIHUOLLON UUDISTUNUT LAINSÄÄDÄNTÖ 2.1 Vesihuoltolaki Vesihuoltolain (119/2001, VHL) muutokset tulivat voimaan 1.9.2014 (laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014). Vesihuoltolaissa on säännökset vesihuollon kehittämisestä, järjestämisestä ja hoitamisesta, sadeja sulamisvesien (hulevedet) viemäröinnistä, vesihuoltolaitoksen taloushallinnosta sekä vesihuollon maksuista ja sopimuksista. Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutenkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolakiopas, Belinskij 2015). Vesihuoltolain mukaisia keskeisiä toimijoita ovat kunnat, vesihuoltolaitokset, kiinteistön omistajat ja haltijat sekä viranomaiset. Kunta kehittää vesihuoltoa alueellaan ja tarvittaessa järjestää vesihuoltopalvelut ja huleveden viemäröinnin. Tavallisesti kunta täyttää järjestämisvelvollisuuden hyväksymällä vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta ja jolla kiinteistöt liitetään laitoksen verkostoon. Vastuu kiinteistökohtaisten vesihuoltoratkaisujen asianmukaisuudesta on kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Vesihuoltolain mukaisia valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kunnan terveydensuojeluviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Belinskij 2015). Vesihuoltolain muutoksen myötä hulevesien kokonaishallinnasta säädetään nykyisin maankäyttöja rakennuslaissa 1. Hulevesiin, joista huolehtii vesihuoltolaitos, sovelletaan vesihuoltolakia. Muita vesihuoltolain keskeisimpiä vuoden 2014 muutoksia ovat vesihuollon riskien hallinnan tarkentaminen, vesihuoltolaitoksen taloushallinnon eriyttäminen ja läpinäkyvyyden lisääminen sekä taajamien ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen liittämisvelvollisuuden lieventäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon (Belinskij 2015). Uudistuneen vesihuoltolain mukaan kuntakohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien laatimisvelvoite on poistunut. Kuntien tulee kuitenkin edelleen kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Uudistuneen vesihuoltolain mukaiset voimaantulo- ja siirtymäsäännökset: - Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti on otettu käyttöön 1.1.2016 - Ennen 1.9.2014 hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, jos laitos on ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi, säilyy aikaisemman lainsäädännön mukainen tiukempi kiinteistön liittymisvelvollisuus vesihuoltoverkostoihin vuoden 2018 loppuun asti. - Kunnan tulee esittää ennen 1.9.2014 hyväksytyt toiminta-alueet, niillä sijaitsevat taajamat sekä vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavat alueet kartalla yleisesti saatavilla tietoverkossa vuoden 2016 loppuun mennessä. - Vesihuoltolaitosten tulee saattaa vesihuoltoverkostojen sijainnit sähköiseen muotoon vuoden 2016 loppuun mennessä - Vesihuoltolaitoksella tulee olla vesihuoltolain mukainen suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta vuoden 2016 loppuun mennessä. 1 Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 682/2014

3 2.2 Muita vesihuoltoon liittyjiä lakeja ja asetuksia Vesihuoltolain lisäksi muita vesihuollon ja hulevesien hallinnan kannalta merkityksellisiä lakeja ovat erityisesti vesilaki, terveydensuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki ja ympäristönsuojelulaki. Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat säädökset sisältyvät vesilakiin (287/2011) ja ympäristönsuojelulakiin (527/2014): pohjaveden muuttamisen luvanvaraisuus (VL 3:2 ja 3 ) ja pohjaveden pilaamiskielto (YSL 17 ) sekä vedenottamon vesioikeudelliset suoja-alueet (VL 4:11 ). Lisäksi pohjaveden suojelua koskevia säädöksiä sisältyy maa-aineslakiin (555/1981), ja erinäisiin muihin lakeihin ja asetuksiin. Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa (1299/2004), jonka muutos tuli voimaan 1.2.2015. Pohjavesialueet tullaan luokittelemaan uudelleen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella. Vesilaissa (287/2011) säännellään veden ottamista ja vesijohtojen sijoittamista. Vesilain mukaan vesihuoltolaitoksen vedenottoon tarvitaan aina lupa, myös alle 250 m 3 /d vedenottomäärillä 2. Terveydensuojelulaissa (763/1994) säädetään talousvettä toimittavista laitoksista, talousveden laadusta ja valvonnasta sekä varautumisesta talousveden laatua uhkaaviin erityistilanteisiin. Lisäksi siinä säädetään jäteveden johtamisesta ja puhdistamisesta sekä viemäröinnistä siten, että niistä ei saa aiheutua haittaa ihmisten terveydelle. Laki terveydensuojelulain muuttamisesta (942/2016) tulee voimaan 1.1.2017, jossa mm. kevennetään lupamenettelyä ja edellytetään talousveden valvonnan perustumista riskinarviointiin. Talousveden laadun tulee täyttää sosiaalija terveysministeriön asetusten (1352/2015, pienet yksiköt 401/2001) vaatimukset. Maankäyttö ja rakennuslaissa (132/1999) on niin ikään säännöksiä vesihuoltoverkostojen sijoittamisesta, minkä lisäksi siinä säädetään kokonaisvaltaisesta hulevesien hallinnasta. Yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) mukaisesti taajamat on sisällytettävä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Asetus pohjautuu yhdyskuntajätevesidirektiiviin (91/271/ETY), jossa taajamalla tarkoitetaan aluetta, jonka asukasvastineluku on vähintään 2000. Yhdyskuntajätevesiasetuksessa määritellään myös jätevedenpuhdistamoiden vähimmäispuhdistusvaatimukset. Ympäristönsuojelulakia (527/2014) sovelletaan jäte- tai hulevesien aiheuttaman ympäristön pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseen. Ympäristönsuojelulain muutoksen (423/2015) ja asetuksen (713/2014, muutos 449/2015) myötä esim. jätevedenpuhdistamoiden ympäristölupamenettelyä ja lupien valvontaa on tehostettu. Ympäristölupapäätökset määrätään jatkossa pääasiassa toistaiseksi voimassa oleviksi. Ennen lain voimaantuloa annettujen ympäristölupapäätösten lupamääräysten tarkastamista koskeva velvoite raukeaa ja valvontaviranomainen arvioi luvan muuttamisen tarpeen vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin tarkastamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle. Valtioneuvoston asetusta vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 muutettiin (5.11.2015). Asetuksella pyritään pinta- ja pohjavesien suojeluun ja asetetaan päästäjille mm. jätevedenpuhdistamoille velvoitteita haitallisten aineiden tarkkailusta. Haja-asutusalueilla on voimassa valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Tällä ns. hajajätevesiasetuksella säädetään vähimmäisvaatimukset kiinteistökohtaiselle jätevesien käsittelylle, jota tulisi nykylainsäädännön mukaan tehostaa 15.3.2018 mennessä tai kiinteistön muun lupamenettelyä vaativan remontin yhteydessä. Jätevesisääntelyn kohtuullistamista on kuitenkin esitetty Hallituksen esityksessä 3, jonka mukaan ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla eli vesistöjen äärellä ja vedenhankinta- 2 Ympäristöministeriön raportteja 1/2012, Uudistunut vesilaki 2011, Keskeinen sisältö ja tärkeimmät muutokset 3 Hallituksen esitys 128/2016 ympäristönsuojelulain muuttamisesta (jätevesisääntelyn kohtuullistamisesta)

4 käytössä olevilla ja siihen soveltuvilla pohjavesialueilla puhdistusvaatimukset tulisi täyttää 31.10.2019 mennessä ja muilla alueilla vain kiinteistön muun remontoinnin yhteydessä. Asumisen sako- ja umpikaivolietteet ovat jätelain (646/2011) mukaista jätettä. Jos saostuskaivolietteitä tai puhdistamolietteitä käytetään maatalouskäyttöön, peltolevitykseen, toimintaa koskee lannoitevalmistesäädökset (lannoitevalmistelaki 539/2006, MMM asetus 11/12, MMM asetus 24/11 ja sen muutokset 12/12, 7/13). Vuoden 2016 alussa voimaan astui orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto (331/2013), mikä rajaa puhdistamotoiminnassa syntyvien puhdistamolietteiden, välppäjätteen sekä hiekanerotushiekan sijoittamista kaatopaikalle. Orgaanista jätettä tulisi hyödyntää materiaalina ja energiantuotannossa. 3. SUUNNITTELUALUEEN YLEISTIEDOT 3.1 Yhdyskuntarakenne ja väestönkehitys Alueellinen kehittämissuunnitelma kattaa Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Juuan ja Valtimon kunnat. Kehittämissuunnitelma-alueen pinta-ala on noin 7 300 km 2, josta maa-alaa on noin 85 % ja 15 % vesistöjä. Alueen asukastiheys on noin 3,7 as/km 2. Suurin asukastiheys on Nurmeksen kaupungissa 5 as./km 2. Väestötiheydet on määritetty maapinta-alaa kohden. Suunnitelma-alueen väestötiheys ja asemakaavoitetut alueet on esitetty kuvassa 1. Asemakaavoitetuilla alueilla asuu yhteensä n. 16 000 asukasta. Kuva 1. Väestötiheys 1 x 1 km ruuduissa 4 vuonna 2014 (Tilastokeskus 2015) Vuonna 2015 Pielisen Karjalan alueella oli 27 126 asukasta. Suunnitelma-alueen väkimäärä on viimevuosina vähentynyt 5. Väestön keski-ikä on n. 50 vuotta. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on kaikissa kunnissa reilu 30 % ja alle 15 -vuotiaiden osuus vain 11-13 %. 4 Tilastokeskuksen 1 x 1 km ruutuaineisto 2015 5 Tilastokeskus

5 Suunnitelma-alueen asutuksesta on sijoittunut YKR 6 -taajamiin n. 16 700 asukasta eli 62 % ja kyläalueisiin n. 2 800 eli 10 % väestöstä. Tilastolliset taajamat ja niiden väestömäärät vuonna 2015 sekä kyläalueet on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Tilastolliset taajama- ja kyläalueet (SYKE/YKR2016). Suunnitelma-alueen asuinrakennuksista 93 % on pientaloja 7. Alueella on noin 5 800 lomaasuntoa. 3.2 Pinta- ja pohjavesivarojen yleiskuvaus 3.2.1 Pintavesivarat Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon alueelta vesistöt kuuluvat Vuoksen (04) vesistöalueeseen. Vuoksen vesistöalueelta vedet laskevat Venäjän puolelle Laatokkaan. Alueen suurin ja Suomen neljänneksi suurin järvi on Pielinen, jonka ympärille suunnitelma-alue sijoittuu. Merkittävimpiä jokia suunnitelma-alueella ovat Lieksanjoki, Valtimojoki, Juuanjoki ja Saramojoki. Pintavedet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa (kuva 3, taulukko 1). Suot ovat Pielisen Karjalassa yleisiä, mikä näkyy vesistöissä luontaisesti veden ruskeana värinä ja lievänä rehevyytenä 8. Kalojen elohopeapitoisuus ylittyy kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella useassa alueen vesistössä (taulukko 1). Näissä vesissä kemiallinen tila on luokiteltu hyvää huonommaksi. Lieksanjoen alajuoksu ja Karhujoen-Valtimojoen-Hovilanjoen vesimuodostuma on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi ja voimakkaasti muutetuksi kalojen vaellusesteiden ja perkausten vuoksi. Lieksassa Pokronlampi ja Valtimolla Patojärvi, Sorsajärvi ja Pohjajärvi ovat välttävässä 6 Suomen ympäristökeskus, yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaiset aluejaot 7 Tilastokeskus rakennukset ja kesämökit 8 Pohjois-Karjalan ELY-keskus vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021

6 ekologisessa tilassa pääosin perustuen vedenlaatutietoihin. Myös Valtimon Haapajärvi on luokiteltu tyydyttävään tilaan. Kuva 3. Vesistöjen ekologisen tilan luokittelu (aineiston lähde: Pohjois-Karjalan ELY-keskus vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021) Kuva 4. Vesistöjen kemiallisen tilan luokittelu (aineiston lähde: Pohjois-Karjalan ELY-keskus vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021)

7 Taulukko 1. Keskeisimpien pintavesien tyypittely ja luokittelu. Vesistö Kunta Tyypittely Ekologinen luokittelu Kemiallinen luokittelu 04.411 Pielinen, pääallas Joensuu, Juuka Sh hyvä hyvä Lieksa, Nurmes 04.821 Höytiäinen Juuka, Kontiolahti SVh hyvä hyvä Polvijärvi 04.482 Viekijärvi Lieksa Rh Hyvä hyvää huonompi 04.423 Pankajärvi Lieksa Lv Hyvä hyvää huonompi 04.492 Ruunaanjärvi Lieksa Lv Erinomainen hyvää huonompi 04.411 Lautiainen Nurmes Rh Hyvä hyvää huonompi 04.478 Kuohattijärvi Nurmes Kh Erinomainen hyvä 04.752 Vaikkojärvi Juuka Rh Erinomainen hyvää huonompi 04.962 Suomunjärvi Lieksa Kh Erinomainen hyvää huonompi 04.462 Haapajärvi Valtimo Rh Tyydyttävä hyvää huonompi Alueella ei käytetä pintavesiä talousveden ottoon. Merkittävimpiä vesistökuormituksen lähteitä ovat maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen jätevesien hajakuormitus sekä yksittäiset pistekuormittajat 9. Yhdyskuntajätevesien kuormituspaikkoja on kaikkiaan neljä Lieksan, Nurmeksen sekä Juuan jätevedenpuhdistamot sekä Kolin yhteispuhdistamo. Lieksan kaupungin jätevedenpuhdistamon purkupaikka sijaitsee Lieksanjoen alaosassa ja siitä vedet laskevat Pieliseen Mönninselälle. Nurmeksen kaupungin jätevedenpuhdistamon vedet johdetaan Pieliseen Mikonsalmen kautta. Kolin alueella Kolin Hiiden vesiosuuskunnan yhteispuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputken kautta Pieliseen Hiekkasaarien takaiseen syvänteeseen. Juuan jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet puretaan avo-ojan kautta Juuanjokeen ja noin 3 km päässä edelleen Pieliseen. Puhdistamojen vesistötarkkailuraporttien perusteella puhdistamojen vaikutukset näkyvät purkuvesistöissä vain vähäisinä vedenlaadun muutoksina lähellä purkupaikkoja. 3.2.2 Pohjavesivarat Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon alueella on yhteensä yli 60 luokiteltua pohjavesialuetta. Pohjavesialueet sijoittuvat alueen poikki kulkeviin luode-kaakko -suuntaisiin harjujaksoihin. Alueen pohjavesialueet ovat suhteellisen pienialaisia ja niillä on merkitystä lähinnä paikallisen vedenhankinnan kannalta. Suurimmilla pohjavesialueilla muodostuvan pohjaveden arvioitu kokonaismäärä on noin 2500 3000 m³/d suuruusluokkaa. Vedenhankintakäytössä olevat pohjavesialueet on esitetty liitteessä 1 ja kuvassa 10. Alueen maa- ja kallioperän laadusta johtuen pohjavedet ovat tyypillisesti lievästi happamia ja pohjaveden kovuusarvo on alhainen. 9 Pohjois-Karjalan ELY-keskus vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021

8 4. VESIHUOLLON NYKYTILANNE Vesihuollon nykytilannetta ja ennusteita on kuvattu sanallisesti sekä tunnuslukujen kautta. Vesihuoltolain 20 mukaisesti vesihuoltolaitosten tulee tuottaa ja julkistaa vertailukelpoiset tunnusluvut toiminnastaan. Vesihuollon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavien tunnuslukujen avulla vesihuoltolaitosten toimintaa voidaan verrata toisiinsa ja yleisesti hyviksi todettuihin tunnuslukutasoihin. Suunnittelualueen kunnissa toimii kunnallisten vesihuoltolaitosten lisäksi lukuisia vesiosuuskuntia ja -yhtymiä. Lieksassa toimii kunnalliset Lieksan Vesi ja Kolin Vesi sekä 9 vesiosuuskuntaa. Nurmeksessa toimii kunnallinen Nurmeksen Vesi ja 7 vesiosuuskuntaa sekä pienempiä vesiyhtymiä. Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen lisäksi kunnassa toimii 4 vesiosuuskuntaa. Valtimolla toimii 2 jätevesiosuuskuntaa kunnallisen vesihuoltolaitoksen lisäksi. Kuvissa 5-7 on esitetty vesihuoltolaitosten väliset talousveden myynnin ja jätevesien viemäröinnin yhteydet. Liitteessä 2 on esitetty kunnallisten vesihuoltolaitoksien sekä vesiosuuskuntien liittyjämäärät vesilaitoskohtaisesti. Kuva 5. Juuan vesihuoltolaitosten välinen talousveden myynti ja jäteveden vastaanotto.

9 Kuva 6. Lieksan vesihuoltolaitosten välinen talousveden myynti ja jäteveden vastaanotto. Kuva 7. Nurmeksen ja Valtimon vesihuoltolaitosten välinen talousveden myynti ja jäteveden vastaanotto.

10 Alla olevassa taulukossa on esitetty keskitettyyn vesihuoltoon liittyneet asukkaat sekä vedenkulutus kuntakohtaisesti vuonna 2015 10. Taulukko 2. Keskitetyn vesihuollon liittymisaste ja vedenkulutus kunta-alueittain vuonna 2015. asukkaat liittyjät liittymisaste vedenkulutus* vesijohto viemäri vesijohto viemäri ominaiskulutus as. as. as. % % m 3 /d l/as.*d Juuka 5034 2 596 2 071 52 41 809 311 Lieksa 11772 10 646 10 257 90 87 1 655 156 Nurmes 7996 6 660 6 025 83 75 1 389 209 Valtimo 2324 1 800 2 095 77 90 422 234 YHTEENSÄ 27 126 21 702 20 448 80 75 4 275 197 *Vedenkulutuksella tarkoitetaan kaikkien kunnan alueella toimivien tilastoitujen vesihuoltolaitosten yhteen laskettua vesimäärää, mikä on laskettu käyttämällä vedenottamoilta kunnan alueelle otettua vesimäärää. Juuassa vedenkulutuksesta noin 30 % on elintarviketeollisuuden vedenkulutusta ja Lieksassa teollisuuden vedenkulutukseksi on ilmoitettu noin 10 %. Maatalouden vedenkulutukseksi kuntien alueella on ilmoitettu 1-3 %, mutta todellisuudessa se on oletettavasti suurempi. Pääosin vesi johdetaan asutuksen ja muuhun yhteiskunnan vedenkulutukseen. 11 4.1 Organisaatiot ja talous 1.1.1 Kunnallisten vesihuoltolaitosten toimintamuodot Kunnalliset vesihuoltolaitokset voivat olla toimintamuodoltaan osakeyhtiöitä, liikelaitoksia, kunnan kirjanpidossa eriytettyjä taseyksiköitä tai kirjanpidossa vain laskennallisesti eriytettyjä yksiköitä. Vesihuoltolainsäädännön muutosten (22.8.2014/681) jälkeen kunnalliset vesihuoltolaitokset, jotka ovat laskennallisesti eriytettyjä taseyksikköjä, olisi muutettava kirjanpidollisesti eriytetyksi taseyksiköksi tai kunnalliseksi liikelaitokseksi. Kuntien vesihuoltolaitoksista Juuan, Nurmeksen ja Valtimon vesihuoltolaitokset ovat kunnan kirjanpidosta eriytettyjä taseyksiköitä 1.1.2015 alkaen. Lieksan vesihuoltolaitos oli vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan edelleen laskennallisesti eriytetty taseyksikkö. Vesihuoltolaitosten tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma ovat kaupungin/kunnan tilinpäätöksen liitteinä, eritytettyinä tilinpäätöksinä. Kunnalliset vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta alueellaan vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jätevesien johtamisesta ja Valtimoa lukuun ottamatta myös käsittelystä. Lisäksi Juuan vesihuoltolaitos vastaanottaa Nunnanlahden alueen ja Rengasvesiosuuskunnan jätevesiä. Lieksan vesihuoltolaitos myy vettä kahdeksalle vesiosuuskunnalle sekä vastaanottaa käsiteltäväksi viiden vesiosuuskunnan jätevesiä. Nurmeksen vesihuoltolaitos myy vettä viidelle vesiosuuskunnalle sekä vastaanottaa käsiteltäväksi Valtimon ja neljän vesiosuuskunnan jätevesiä. Valtimon vesihuoltolaitos vastaanottaa kahden osuuskunnan jätevesiä. 10 Vesihuoltolaitostietojärjestelmä (VELVET/ Veeti) 11 Vesihuoltolaitostietojärjestelmä (VELVET/Veeti)

11 4.1.1 Maksujen vertailu Pielisen Karjalan alueen vesihuollon maksujen vaihteluvälit on koottu taulukkoon 3. Lisäksi taulukkoon on vertailuksi tuotu Vesilaitosyhdistyksen (VVY) jäsenlaitosten valtakunnallisten maksujen keskiarvot ja mediaanit. Pielisen Karjalan vesihuoltomaksut ovat keskimäärin liittymis- ja perusmaksujen osalta keskimääräistä korkeampia ja käyttömaksut matalampia, kuin VVY:n jäsenlaitoksilla keskimäärin. Toisaalta vaihteluväli on suurta, eivätkä kaikki Pielisen Karjalan vesihuoltolaitokset peri tiettävästi lainkaan liittymis- tai perusmaksua. Taulukko 3. Pielisen Karjalan ja VVY:n vertailuhinnat ( /m³) omakotitalolle vuonna 2015 Liittymismaksu omakotitalo Perusmaksu omakotitalo /v Käyttömaksu /m³ talousvesi jätevesi talousvesi jätevesi talousvesi jätevesi Pielisen Karjala MIN 0 0 0 16 0,9 1,9 Pielisen Karjala MAX 6000 7500 248 446 2,5 3,8 Pielisen Karjala keskiarvo 2595 4084 78 115 1,4 2,5 VVY keskiarvo 1741 2249 66 71 1,7 2,6 VVY mediaani 1500 1906 56 62 1,6 2,7 VVY MAX 14830 9500 282 193 5,8 5,6 Kokonaisvaltaisemmin maksuja voidaan vertailla VVY:n laskennallisiin vertailuhintoihin 12. Vertailuhinnassa on huomioitu laitoskohtaisesti sekä vedenhankinnan että viemäröinnin liittymismaksut, perusmaksut ja käyttömaksut sekä mahdolliset muut maksut. Taulukko 4. Pielisen Karjalan ja VVY:n vertailuhinnat ( /m³) omakotitalolle vuonna 2015 Vertailuhinnat vesi jätevesi vesi ja jätevesi Pielisen Karjala VVY Pielisen Karjala VVY Pielisen Karjala VVY Keskiarvo 2.3 2.2 3.7 3.3 5.7 5.6 Mediaani 2.2 2.1 3.8 3.2 6.0 5.4 Minimi 1.4 0.7 2.3 1.6 2.0 3.1 Maksimi 3.2 8.4 5.5 8.5 8.5 16.8 12 Vesilaitosyhdistyksen eli VVY:n vertailuhinnat on laskettu koko maassa samanlaisille kiinteistöille ja samoille kulutusmäärille. Vertailussa ovat mukana sekä yksinomaan vesilaitos- tai viemärilaitostoimintaa harjoittavat laitokset että yhdistetyt laitokset, jotka vastaavat niin puhtaan veden tuotannosta kuin jätevesien vastaanottamisesta ja puhdistamisestakin. Hintoihin sisältyy alv 24 %.

12 Kuva 8. Pielisen -Karjalan alueen VVY- vertailuhinnat ( /m³) vuonna 2015 Pielisen Karjalan alueen korkeimmat vertailuhinnat ovat Vinkerrannan vesiosuuskunnalla ja Lieksan eteläpään vesiosuuskunnalla. VVY:n vertailuhinnoissa tulee ottaa huomioon, että jäsenlaitokset ovat pääosin kuntien vesihuoltolaitoksia, joilla on yleisesti vesiosuuskuntia suurempi volyymi ja ne toimivat keskitetymmin taajama-alueella. Vesiosuuskunnat taas sijoittuvat usein hajaasutusalueille, jolloin mm. liittymismaksukustannukset ovat hyvin eri luokkaa kuin kunnallisilla vesihuoltolaitoksilla. 4.1.2 Liikevaihto Pielisen Karjalan alueen vesiosuuskuntien ja kuntien vesihuoltolaitosten liikevaihto oli yhteensä noin 5,1milj. käytettävissä olleiden vuoden 2015 tietojen perusteella. Suuntaa antavasti vesihuoltolaitosten taloutta voidaan vertailla liikevaihdon ja laskutetun talous- sekä jäteveden suhteiden kautta (kuva 9). Laskutetun veden määrän puuttuessa raportoiduista 13 tiedoista, määrä on arvioitu jäteveden osalta 10 % vuotavuudella johdetusta vesimäärästä ja talousveden osalta raportoidun ostetun vesimäärän mukaan. Suhde kertoo muun muassa laitosten käyttö- ja perusmaksujen tasosta. Lisäksi vertailussa olisi hyvä huomioida laitosten investoinnit, kuten saneeraukset (verkostot, vedenottamot ja jätevedenpuhdistamot) sekä kunnallisten vesihuoltolaitosten tuottovaatimus kunnille. Laitosten vertailussa suurimmat suhdeluvut olivat Lieksassa toimivalla Sarkkila-Vuoniskylien vesiosuuskunnalla ja Valtimon eteläisten kylien jätevesiosuuskunnalla. Muiden laitosten väliset erot olivat suhteellisen pieniä. 13 Vesihuoltolaitostietojärjestelmä (VELVET/Veeti)

13 Kuva 9. Vesihuoltolaitosten liikevaihdon ja laskutetun veden suhde vuonna 2015 4.1.3 Henkilöstömäärät Vesihuoltolaitosten henkilöstön määrät kunnallisissa laitoksissa on koottu taulukkoon 5. Osa henkilöstöstä työskentelee usealle eri toimialueelle, jolloin vesihuollon osuus on laskettu pääosin henkilöstön palkan jakaantumisen mukaisesti. Suunnitelma-alueen kunnista vähiten henkilöstöä vesihuollolle on osoitettu erityisesti vesijohtoverkoston pituuteen nähden Valtimolla. Muiden kuntien henkilöstömäärät ovat lähempänä toisiaan. Taulukko 5. Kunnallisten vesihuoltolaitosten henkilöstömäärät ja niiden suhde liikevaihtoon ja vesijohtoverkoston pituuteen vuoden 2015 tiedoilla. Laitokset/ verkostot Toimisto/ johto yhteensä suhde liikevaihtoon suhde vesijohtoverkostoon henkilöä henkilöä henkilöä 1000 /henkilö km/henkilö Juuka 2,15 1 3,15 321 26 Lieksa 6 2,2 8,2 267 28 Nurmes 3 1,2 4,2 252 19 Valtimo 0,5 0,2 0,7 365 218 Käytössä olevien tilinpäätöstietojen mukaan vesiosuuskunnissa palkallista henkilöstöä on ollut vain osassa laitoksista ja mahdolliset henkilöstökulut ovat olleet pieniä. Palkallisia ovat olleet lähinnä osa-aikaiset vedenottamonhoitajat niissä vesiosuuskunnissa, joissa on oma vedenottamo.

14 Ulkopuolisia palveluita on käytetty lähinnä tilipalveluina sekä joissakin vesiosuuskunnissa myös ylläpito- ja huoltotöissä. Pääosin vesiosuuskuntien tehtävät hoidetaan talkootyönä. 4.2 Talousvesi 4.2.1 Nykyinen vedenhankinta Pielisen Karjalan seudun vedenhankinta perustuu pohjavedenottoon. Vuonna 2015 vedenotto oli yhteensä noin 4 300 m 3 /d eli noin 1,57 milj. m 3 /a. Lieksan Vesi ja Nurmeksen Vesi ovat alueen suurimmat yksittäiset vedenottajat, joiden osuudet koko suunnitelma-alueen vedenotosta olivat 39 % ja 33 %. Lisäksi alueella vettä ottavat Juuan ja Valtimon kunnalliset vesilaitokset sekä useat vesiosuuskunnat. Kuvassa 10 on esitetty alueen vedenottamot ja pohjavesialueet kartalla. Kuva 10. Vedenottamot ja pohjavesialueet Vedenhankinta perustuu lähes täysin oman kunnan alueelta otettuun pohjavedenottoon. Juuan kunnan puolelle ulottuu Polvijärven puolelta vettä ottava Martonvaaran vesiosuuskunta ja Valtimon puolella entisen Sivakkajoen vesiosuuskunnan alueen vesi otetaan Nurmeksen puolelta sijaitsevasta vedenottamosta. Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen päävedenottamona toimii Surmansärkkä, josta otettiin vuonna 2015 vettä 660 m³/d. Taivaanpankon vedenottamolta otettiin vettä 120 m³/d. Kiieskankaalla on juuri saatu päätökseen pohjaveden koepumppaus. Kiieskankaalle on tarkoitus rakentaa 2 pohjavesikaivoa ja alkalointilaitos vedenjakelun turvaamiseksi. Lisäksi Ahmovaaran ja Nunnanlahden vesiosuuskunnat ottavat vettä omilta vedenottamoiltaan.

15 Kuva 11. Vuoden 2015 vedenottomäärien jakautuminen Juuan vedenottamoilla Lieksan Veden vedenhankinta on jaettu usealle vedenottamolle, joista eniten vuonna 2015 vettä otettiin Kokkokankaan, Pesonvaaran ja Nälämön vedenottamoista. Lieksan keskustaajamaa ja sen verkostoihin liittyneitä vesiosuuskuntia palvelevien vedenottamoiden lisäksi Lieksan Vedellä on pienempiä ns. kylävedenottamoita Hattukylässä, Mätäsvaarassa (Hallakorpi) ja Vuonislahdella, joiden vesi johdetaan vesiosuuskuntien verkostoihin. Yhteensä Lieksan Veden vedenotto on ollut noin 1 600 m³/d. Lisäksi omat vedenottamonsa (Koli, Loma-Koli ja Maurila) on Kolin Vedellä. Kuva 12. Vuoden 2015 vedenottomäärien jakautuminen Lieksan vedenottamoilla Nurmeksen Veden päävedenottamona toimii Kumpulammen vedenottamo, josta otettiin vuonna 2015 vettä 765 m³/d. Kötsinmäen vedenottamolta otettiin vettä 334 m³/d. Lisäksi Nurmeksen Vedellä on käytössä kaksi pienemmällä käytöllä olevaa vedenottamoa. Lipinlahden ja Ylikylän vesiosuuskunnat ottavat vettä omilta vedenottamoiltaan. Lisäksi kaupungin alueella toimii pienempiä vesiyhtymiä, joilla on omat vedenottamot (eivät sisälly tilastoihin).

16 Kuva 13. Nurmeksen vuoden 2015 vedenhankinnan jakautuminen vedenottamoille Valtimon kunnan vesihuoltolaitoksen päävedenottamona toimii Kokkosärkän vedenottamo, josta otettiin vuonna 2015 vettä 337 m³/d. Lisäksi laitoksella on käytössä Nuolikosken vedenottamo, pieni Soppakankaan vedenottamo Nurmeksen puolella ja lähinnä varavedenottamona toimiva Juposärkän vedenottamo. Kunnan luoteisrajalla on pieni Maaselän vedenottamo ja Pajulähteen vesiyhtymällä pieni vedenottamo, jotka eivät sisälly tilastotietoihin. Kuva 14. Valtimon vuoden 2014 vedenhankinnan jakautuminen vedenottamoille. Liitteessä 1 on esitetty alueen vedenottamot, vedenottolupamäärät, vedenottomäärät vuodelta 2015 sekä vedenottaja ja pohjavesialueet, joilla vedenottamot sijaitsevat.

17 4.2.2 Vedenjakelu Kuvassa 15 on esitetty alueen vedenjakelun toiminta-alueet ja niitä yhdistävät runkolinjat. Kuva 15. Vedenjakelun runkolinjat ja toiminta-alueet Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa kirkonkylän asemakaava-alueen. Surmansärkän ja Taivaanpankon vedenottamoilta pumpattu vesi (yhteensä noin 780 m³ vuonna 2015) käsitellään Taivaanpankon vesitornilla, josta vesi johdetaan kulutukseen. Juuan rengasvesiosuuskunta ostaa vetensä Juuan kunnan vesihuoltolaitokselta. Nunnanlahden vesiosuuskunnan alueelle on yhdysvesijohto, jonka kautta voidaan johtaa vettä Juuan kunnallisen vesihuoltolaitoksen verkostosta. Ahmovaaran vesiosuuskunnilla on oma vedenottamo, eikä yhdysvesijohtoja muihin laitoksiin. Martonvaaran vesiosuuskunta toimii sekä Polvijärven että Juuan kuntien puolella ja ottaa vetensä Polvijärven puolella olevasta Kansalan vedenottamosta. Martonvaaran verkosto on yhteydessä Polvijärven kunnan muiden vesiosuuskuntien verkostoihin. Nurmeksen Vesi toimii lähinnä keskustaajaman asemakaavoitetulla alueella, jonne vettä johdetaan Kumpulammen, Kötsinmäen ja Lamminkangaan vedenottamoilta (yhteensä noin 1260 m³/d vuonna 2015). Jakelualueeseen kuuluu 2500 m 3 ylävesisäiliö. Pääjakelualueen verkostoon on liittynyt Juutilankankaan, Lautiaisen, Puiroonkankaan, Savikylä-Salmenkylän sekä Vinkerrannan vesiosuuskunnat sekä pienempiä vesiyhtiöitä. Ylikylän, Lautiaisten ja Puiroonkankaan vesiosuuskuntien sekä Tiirikkalan vesiyhtiön verkostot ovat yhteydessä toisiinsa, samoin Juutilankankaan ja Savikylä-Salmenkylän vesiosuuskuntien verkostot. Nurmeksen Vesi myy lisäksi vettä erillään olevalle Höljäkän vesiyhtymälle. Lisäksi kaupungin alueella on Lipinlahden vesiosuuskunta ja pienempiä vesiyhtymiä, jotka toimivat oman vedenottamon varassa. Nurmeksen ja Valtimon välillä on yhdysvesijohto, jota kautta on mahdollista syöttää vettä molempiin suuntiin. Lieksan Vesi toimii usealla eri talousveden jakelualueella. Pääjakelualue koostuu Lieksan keskustaajamasta, Lieksanjoen pohjoispuolisista osista ja eteläpuolen teollisuuskylästä. Jakelualueelta toimitetaan vettä myös Niitty-Jamali-Vartialan sekä Jamali-Murtovaaran vesiosuuskunnille. Pääjakelualueen vesimäärä on noin 930 m³/d, joka pumpataan Pesonvaaran, Kokkokankaan ja

18 Puuruunjärven vedenottamoista keskustan käsittelylaitoksen kautta kulutukseen. Jakelualueella on 700 m³ vesitorni. Puuruunjärven vedenottamosta johdetaan suoraan vettä myös Nurmijärven vesiosuuskunnalle. Lieksan Ruunaan käsittelylaitokseen pumpataan vettä Nälämön, Ulkänsärkän ja Ruunaan vedenottamoista yhteensä noin 635 m³/d. Ruunaan käsittelylaitoksen jakelualueeseen kuuluu keskustaajaman eteläpuoli ja Lieksan Eteläpään vesiosuuskunta. Jakelualueeseen kuuluu Rasivaaran 950 m³ vesisäiliö. Lisäksi Lieksan Vedellä on pienempiä ns. kylävedenottamoita, joista johdetaan vettä Hatunkylän, Mätäsvaara-Varpasen, Viekin ja Vuonislahden vesiosuuskuntien verkostoihin. Entisen Kolin hiiden vesiosuuskunnan alueella toimii nykyisin kaupungin hallinnoima Kolin Vesi, joka toimittaa vettä Kolin vesiosuuskunnalle sekä Loma-Kolin alueelle. Kolin verkostoon kuuluu 100 m³ ylävesisäiliö. Valtimon kunnan vesihuoltolaitoksella on keskustaajaman lisäksi laaja verkosto (216 km), jossa on myös kiertoyhteyksiä. Jakelualueelle pumpataan vettä Kokkosärkän, Nuolikosken ja Juposärkän vedenottamoilta yhteensä noin 400 m³/d. Verkostoon kuuluu neljä vesisäiliötä, joiden yhteenlaskettu tilavuus on 650 m³. Kunnan verkostoon kuuluu myös entisen Sivakkajoen vesiosuuskunnan alue, joka ottaa vetensä omalta vedenottamoltaan. Taulukkoon 6 on koottu kunnittain vesijohtoverkostojen tunnuslukuja sisältäen sekä kunnallisten vesihuoltolaitosten että vesiosuuskuntien tilastoidut tiedot vuodelta 2015. Tunnuslukujen luotettavuuteen ja vertailtavuuteen vaikuttaa saatujen lähtötietojen tarkkuus ja kattavuus. Tunnuslukujen laskennassa käytettiin tilastoituja tietoja 14. Taulukko 6 Vesijohtoverkostojen tunnuslukuja 15 sisältäen kaikki kunnan alueella tilastoidut vesihuoltolaitokset vuodelta 2015. Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Yhteensä/ seutu Joensuun yhteensä/ keskimääririn keskimää- verkostopituus km 144 426 321 218 1 109 2 760 liittyjät asukkaina as. 2 596 10 646 6 660 1 800 21 702 92 681 verkostopituus asukasta kohti vedenkulutus (= kunnan alueelle vedenottamoilta pumpattu vesimäärä) laskutettu vesi (= kunnan alueelta laskutettu vesi) laskuttamaton vesi (= em. vedenkulutus laskutettu vesi) m/as. 55 40 48 121 51 30 m 3 /d 809 1 655 1 389 422 4 275 19 682 l/as/d 311 156 209 234 197 212 m 3 /d/km 5.6 3.9 4.3 1.9 3.9 7.1 m 3 /d 679 1 515 983 319 3 497 15 489 l/as/d 262 142 148 177 161 167 m 3 /d 130 140 406 103 778 4 194 % 16 8 29 24 18 21 m 3 /km/d 0.9 0.3 1.3 0.5 0.7 1.5 l/as/d 50 13 61 57 36 45 Verkostopituus liittyjää kohden on pienin Lieksassa, jossa vesijohtoverkostoa ei ole rakennettu haja-asutusalueille niin paljon kuin muissa suunnitelma-alueen kunnissa. Selvästi suurin liittyjäkohtainen verkostopituus on Valtimolla. Myös pienin vesimäärä verkostopituutta kohti on Valtimolla, jolloin veden viipymä verkostossa on pisin. Erityisesti verkostojen latvaosissa, joissa kulutus on vähäistä, veden pitkästä viipymästä ja lämpötilan noususta voi aiheutua talousveden mik- 14 Vesihuoltolaitostietojärjestelmä (VELVET/Veeti) ja muu kunnilta saatu lähtötieto 15 Vesihuoltolaitostietojärjestelmä (VELVET/Veeti) ja muu kunnilta saatu lähtötieto

19 robiologisen laadun heikkenemistä. Veden mikrobiologisen laadun heikkeneminen on todennäköistä myös pitkään käyttämättä olevilla varayhdyslinjoilla. Laskuttamaton vesi sisältää vesijohtoverkostossa vuotovedet sekä luvallisen laskuttamattoman vedenkäytön, kuten sammutusvedet ja verkoston huuhteluvedet. Vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden osuus hyväkuntoisessa verkostossa on yleensä noin 10 %. Laskuttamattoman veden määrä jaettuna verkostopituudella kuvaa parhaiten verkoston vuotavuutta [m 3 /km/d]. Suurin laskuttamattoman veden määrä verkostopituutta kohti on Nurmeksessa (1,3 m 3 /km/d), mutta sitäkin voidaan pitää kohtuullisen pienenä. Vertailuarvona Uudenmaan vesihuollon kehittämisohjelmassa 16 vuotovesien tavoitetasona pidettiin vesijohdoille 2 m 3 /km/d. Joensuun seudulla 17 vastaava vuotovesimäärä johtokilometriä kohti vaihteli välillä 0,2 3,3 m³/km/d. 4.2.3 Pohjavesialueiden riskitoiminnot Suunnitelma-alueen vedenhankinnan kannalta tärkeimmille pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat tai vähintään riskikartoitukset. Juuan ja Lieksan suojelusuunnitelmat ovat valmistuneet vuonna 2011 ja Nurmeksen vuonna 2012. Valtimon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on laadittu vuonna 2016. Nurmes Porokylä Nurmeksen kaupungin keskustaajama sijoittuu Porokylän pohjavesialueelle ja pohjavesialueella on useita mahdollisia pohjaveden laatua vaarantavia riskitekijöitä. Kötsinmäen vedenottamo sijaitsee keskustan läheisyydessä Nurmesjärven rannalla. Mahdollisia pohjaveden laatua vaarantavia riskitekijöitä ovat mm. teollisuus- ja yritystoiminta, pilaantuneen maaperän riskikohteet, jätevesien johtaminen (Valtimo-Nurmes siirtoviemäri) sekä liikenne (tie 75 ja rautatie). Lamminkangas Lamminkankaan pohjavesialueella sijaitsevat Nurmeksen kaupungin Kumpulammen vedenottamo sekä Lamminkankaan vedenottamo, josta pumpataan vettä Juutilankankaan vesihuoltoosuuskunnalle. Lamminkankaan poikki kulkevat valtatie 6 ja kantatie 75, lisäksi niiden välinen liittymäalue sijoittuu pohjavesialueen keskiosiin. Vedenottamoiden raakaveden kloridipitoisuuksista ei ole tarkkailutietoja. Liikenteen ja tienpidon lisäksi mahdollisia muita pohjaveden laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. pohjavesialueen vanhat maa-ainesottoalueet. Multiharju Pohjavesialueen poikki kulkeva Lieksantie (tie 73) sijaitsee alle 300 metrin etäisyydellä Lipinlahden vedenottamosta. Tiesuolaus ja vaarallisten aineiden kuljetukset ovat mahdollisia pohjaveden laatuun kohdistuvia riskitekijöitä. Merkittävä osa pohjavesialueen pinta-alasta on maaainesottoaluetta. Maa-ainesottoalueet eivät kuitenkaan sijoitu vedenottamon lähialueelle. Sopenkangas Pohjavesialueella sijaitsee Valtimon kunnan omistukseen vuonna 2015 siirtynyt Soppikankaan vedenottamo (entinen Sivakkajoen vesiosuuskunta). Pohjavesialue on pääosin metsätalouskäytössä, lisäksi alueella on vanhoja maa-ainesottoalueita. Pohjaveden laatuun kohdistuvat riskit ovat vähäisiä. 16 Uudenmaan ELY-keskus, vesihuollon kehittämisohjelman päivitys, vaihe 1, 6.3.2014, Ramboll 17 Joensuun seudun eli Joensuun, Kontilahden, Liperin ja Polvijärven vesihuollon kehittämissuunnitelma 2016-2030, Ramboll

20 Höljäkänkangas Pohjavesialueella sijaitsee Nurmeksen kaupungin Höljäkän vedenottamo. Pohjavesialue on pääosin metsätalouskäytössä ja pohjaveden laatuun kohdistuvat riskit ovat hyvin vähäisiä. Ylikylä Ylikylän pohjavesialue on suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta ja pohjaveden laatuun kohdistuvat riskit ovat vähäisiä. Pohjavesialueella sijaitsee Ylikylän vesiosuuskunnan vedenottamo. Juuka Taivaanpankko Juuan kunnan Taivaanpankon vedenottamon valuma-alue on pääosin rakentamatonta harjumaastoa. Mahdollisia pohjaveden laatua vaarantavia riskikohteita ovat lähinnä pohjavesialueella sijaitsevat pilaantuneen maaperän riskikohteet. Surmansärkkä Surmansärkän pohjavesialue on suurimmaksi osaksi luonnontilaista harjumaastoa ja pohjaveden laatuun kohdistuvat mahdolliset riskit ovat siten hyvin vähäisiä. Juuan kunnan Surmansärkän vedenottamon kaivot sijaitsevat pohjavesialueen keskiosassa. Paattikangas Paattikankaan pohjavesialueella sijaitsee Nunnanlahden vesiosuuskunnan vedenottamo. Paattikankaan pohjavesialueella pohjaveden laatuun kohdistuvat riskit ovat vähäisiä. Merkittävä osa vedenottamon valuma-alueesta on vanhaa maa-ainesottoaluetta. Kiieskangas Kiieskankaan pohjavesialueella sijaitsee tutkittu vedenottamon paikka, joka on tarkoitus ottaa käyttöön. Kiieskankaan alueella on harjoitettu maa-ainesten ottoa useamman vuosikymmenen vuoden ajan. Maa-ainesoton ja vedenoton yhteensovittamiseksi ja pohjaveden suojelemiseksi alueelle on laadittu soranoton yleissuunnitelma. Mahdollisia muita pohjaveden laatuun vaikuttavia riskikohteita Kiieskankaan pohjavesialueella ovat betonitehdas sekä entinen turkistarha. Turkistarha sijaitsee pohjavesialueen reunalla pohjaveden virtaussuuntaan nähden tutkitun vedenottamon alapuolella. Entisen turkistarhan jälkitöinä on poistettu varjotalot, tyhjennetty lantavarastot ja tehty maansiirtotöitä (v. 2009). Niittylammenkangas Niittylammenkankaan pohjavesialueella sijaitsee Ahmovaaran vesiosuuskunnan vedenottamo. Niittylammenkankaan pohjavesialue on suurelta osin rakentamatonta harjumaastoa. Pohjavesialueen kaakkoisosassa on vanha maa-ainesottoalue. Lieksa Kokkokangas Pohjavesialueella sijaitsee Lieksan kaupungin Kokkokankaan vedenottamo. Merkittävä osa Kokkokankaan vedenottamon valuma-alueesta on vanhaa maa-ainesottoaluetta, jossa maa-ainesotto on paikoitellen ulottunut lähellä pohjavedenpinnantasoa ja suojakerrospaksuus on ohut. Nurmijärventie (tie 524) sijaitsee vedenottamon kaivojen välittömässä läheisyydessä. Merilänranta Pohjavesialueella sijaitsee Loma-Kolin vedenottamo sekä uusi Maurilan vedenottamo. Pohjavesialueelle sijoittuu asutuksen lisäksi useita vapaa-ajan kiinteistöjä. Pohjavesialueelle sijoittuva viemäriverkosto ja jätevesipumppaamot sekä viemäriverkostoon liittymättömät kiinteistöt ovat mahdollisia pohjaveden laatuun kohdistuvia riskitekijöitä. Muutoin pohjaveteen kohdistuvat riskit ovat vähäisiä.

21 Nälämö Pohjavesialueella sijaitsee Nälämön vedenottamo sekä Korkeakosken vedenottamo, joka ei ole enää käytössä. Lisäksi pohjavesialueelle on rakennettu uusi Ulkanvalkeiden vedenottamo. Pohjavesialueella on useampia maa-ainesottoalueita, joista osalla ottotoiminta on päättynyt ja osalla ottotoiminta jatkuu. Muutoin pohjavesialue on pääosin luonnontilaista harjumaastoa ja pohjaveden laatuun kohdistuvat riskit ovat vähäisiä. Ruunaa Merkittävä osa pohjavesialueen pinta-alasta on vanhaa maa-ainesottoaluetta. Paikoitellen maaainesotto on ulottunut lähelle pohjaveden pinnantasoa. Uusia maa-ainesottolupia pohjavesialueelle ei ole enää myönnetty. Maa-ainesottoalueen reunalla sijaitsee entinen ampumarata, jonka etäisyys Ruunaan vedenottamoon on noin 250 metriä. Ruunan vedenottamon veden laadussa ei ole todettu ampumaradan vaikutusta pohjaveden laatuun. Vuonislahti Pohjaveden muodostumisalueen pinta-alasta reilu kolmasosa on vanhaa maa-ainesottoaluetta. Paikoitellen ottotoiminta on ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle ja alueelle on muodostunut lammikoita. Joensuun ja Kontiomäen välinen rautatie kulkee pohjavesialueen poikki. Pohjavesialueella ei toistaiseksi ole viemäriverkostoa. Alueella sijaitsee sekä vakituisessa että vapaa-ajan käytössä olevia asuntoja. Vieki Pohjavesialueen luoteisosa on maanviljelyskäytössä ja peltoalue on osittain pohjaveden muodostumisaluetta. Peltoviljely saattaa siten vaikuttaa pohjaveden laatuun. Hallakorven vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen keskiosassa entisellä maa-ainesottoalueella. Vedenottamolle rakennettiin vuonna 1997 siiviläputkikaivo, jolla korvattiin vanha kuilukaivo, joka on nykyisin varalla. Vanhassa kuilukaivossa esiintyi bakteeriongelmia kevättulvien ja pitkäaikaisten sateiden aikana. Tervasärkkä-Niittysärkkä Pohjavesialueen keskiosassa sijaitsee Lieksan kaupungin Pesonvaaran vedenottamo. Pohjavesialue on suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta ja pohjaveteen kohdistuvat riskit ovat hyvin vähäisiä. Puuruunjärvi Pohjavesialueen keskiosassa sijaitsee Lieksan kaupungin Puuruunjärven vedenottamo. Pohjavesialue on suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta ja pohjaveteen kohdistuvat riskit ovat hyvin vähäisiä. Kaiskunniemi Pohjavesialueella sijaitsee tutkittu vedenottopaikka, josta on tehty koepumppaus vuonna 2008. Koepumppauspaikka sijaitsee pohjavesialueen keskiosassa olevalla maa-ainesottoalueella. Pohjavesialueelle sijoittuva asutus on pääosin vapaa-ajan asutusta. Valtimo Juposärkkä Mahdollisia pohjaveden laatuun vaikuttavia riskitekijöitä ovat mm. pohjavesialueen poikki kulkeva valtatie 6 sekä pohjavesialueen reunoille sijoittuvat laajahkot peltoalueet. Juposärkän vedenottamolla ei ole havaittu merkkejä tiesuolauksen tai peltoviljelyn vaikutuksista. Nuolikoski Valtatie 6 kulkee harjun suuntaisesti pohjavesialueen halki. Nuolikosken vedenottamo sijaitsee tiealueen välittömässä läheisyydessä. Nuolikosken vedenottamolla ei ole todettu tiesuolauksen vaikutuksesta kohonneita kloridipitoisuuksia.

22 Kokkosärkät Pohjavesialueella sijaitsee Valtimon päävedenottamona toimiva Kokkosärkän vedenottamo. Pohjavesialue on suurelta osin luonnontilaista harjumaastoa ja pohjaveden laatuun kohdistuvat riskit ovat hyvin vähäisiä. 4.3 Jätevedet Kuvassa 16 on esitetty suunnitelma-alueen jätevesiviemäröinnin toiminta-alueet, siirtoviemärit sekä puhdistamot. Valtimon viemäröidyt jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Nurmeksen puhdistamolle, muutoin jätevedet käsitellään oman kunnan alueella. Kuva 16. Suunnitelma-alueen viemäröinti. 4.3.1 Viemäröinti Seuraavassa taulukossa on esitetty viemäriverkostolle määritettyjä tunnuslukuja kunnittain vuodelta 2015. Tunnuslukujen luotettavuuteen ja vertailtavuuteen vaikuttaa saatujen lähtötietojen 18 tarkkuus ja kattavuus. 18 Vesihuoltolaitostietojärjestelmä (VELVET/Veeti) ja muu kunnilta saatu lähtötieto

23 Taulukko 7 Jätevesiviemäröinnin tunnusluvut 11 vuonna 2015 sisältäen kunnan alueella tilastoidut vesihuoltolaitokset 2015 Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Yhteensä / keskim. Joensuun seutu Yhteensä /keskim. viemäripituus km 70 354 160 85 669 1 452 liittyjät asukkaina as. 2 071 10 257 6 025 2 095 20 448 82 401 verkostopituus asukasta kohti m/as. 34 34 26 41 33 18 käsitelty jätevesi m 3 /d 1 024 3 290 1 646 229 6 189 20 356 - asukasta kohti l/as/d 495 321 273 109 303 247 - viemäripituutta kohti m 3 /d/km 15 9.3 10 2.7 9.3 14 laskutettu jätevesi m 3 /d 496 1517 1 090 160 3 263 13 788 - asukasta kohti l/as/d 240 148 181 76 160 167 laskuttamaton jätevesi (= käsitelty m 3 /d 528 1 773 556 69.5 2 927 6 568 laskutettu jätevesi) / vuotovesimäärä - suhteessa käsiteltyyn % 52 54 34 30 47 32 - viemäripituutta kohti m 3 /d/km 7.5 5.0 3.5 0.8 4.4 4.5 - asukasta kohti l/as/d 255 173 92 33 143 80 Viemäriverkostossa laskuttamaton vesi muodostuu viemäriin tulevista vuotovesistä. Viemäriverkostoon tulevien lisävesien määrään vaikuttavia tekijöitä ovat mm. sekaviemäröityjen alueiden määrä, sääolosuhteet ja sademäärät, tarkastuskaivojen sijainti ja tiiveys sekä verkoston kunto. Tunnusluvut tulisi määrittää vuosittain, jotta saataisiin selville tilanteen kehittyminen ja minimoitua vuosittaisten sääolosuhteiden tai häiriöiden vaikutukset tarkastelussa. Laskuttamattomien jätevesien eli ns. viemärin vuotovesien osuus hyväkuntoisessa verkostossa noin 20 %. Lieksassa ja Juuassa viemäriverkostojen vuotovesien osuus on 50 % luokkaa tai yli, joten viemäriverkkoihin pääsee runsaasti lisävesiä. Laskuttamattoman jäteveden määrä jaettuna verkostopituudella kuvaa viemäriverkoston vuotavuutta [m 3 /d/km]. Valtimon keskimääräinen arvo 0,8 m 3 /km/d kuvastaa hyvin vähän vuotavaa verkostoa. Muidenkin kuntien keskimääräiset arvot ovat kohtuullisen hyviä, suurin vuotavuus oli vuonna 2015 tilastoitujen tietojen mukaan Juuan verkostossa. Vertailuarvona Uudenmaan vesihuollon kehittämisohjelmassa 19 vuotovesien tavoitetasona pidettiin viemäreille korkeintaan 9 m 3 /km/d. Joensuun seudulla 20 vastaava vuotovesimäärä johtokilometriä kohti vaihteli välillä 0,6 9,2 m³/km/d. Vuoden 2015 kuukausittaisia puhdistamoilla käsiteltyjä vesimääriä (kuva 17) vertaamalla voidaan havaita, että vuotovesiä joutuu viemäriverkostoon eniten keväällä lumien sulamisaikaan. Korkeimman ja matalimman kuukausivirtaaman suhde kuvastaa verkostojen vuotavuustilannetta, mikä vaihteli alueen puhdistamoilla 2,3 3,2. Nurmeksen puhdistamon virtaamaa on tarkasteltu sekä kokonaisuutena sekä jaettu (kuvassa 17) Valtimolta tulevaan virtaamaan sekä Nurmeksen omalta alueelta tulevaan virtaamaan. Tarkastelun perusteella pienin vuotavuussuhde oli Juuan ja Valtimon viemäriverkostoissa, suurin Lieksan ja Nurmeksen verkostoissa. 19 Uudenmaan ELY-keskus, vesihuollon kehittämisohjelman päivitys, vaihe 1, 6.3.2014 20 Joensuun seudun eli Joensuun, Kontilahden, Liperin ja Polvijärven vesihuollon kehittämissuunnitelma 2016-2030, Ramboll