PIELISEN KARJALAN VESIHUOLLON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA PIELISEN KARJALAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA , TIIVISTELMÄ 16.2.

Transkriptio

1 PIELISEN KARJALAN VESIHUOLLON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

2 YLEISTÄ Kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain (VHL 119/2001 ja sen muutos 681/ ) mukaista alueellista yleissuunnittelua. Suunnitelman on laatinut Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien sekä Juuan ja Valtimon kuntien toimeksiannosta Ramboll Finland Oy. Suunnitelman laatimista on ohjannut ohjausryhmä: Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kuntien/vesihuoltolaitosten ympäristöterveyden ympäristönsuojelun sekä vesiosuuskuntien edustajat.

3 SUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET: alueellisen vesihuoltoyhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen yhdyskuntarakenteen kehittymisen aiheuttamat muutostarpeet vedenhankinnan toimintavarmuuden parantaminen valmiussuunnittelu ja varautuminen poikkeustilanteisiin nykyisten verkostojen ulkopuolella olevien vesihuollon tarpeessa olevien alueiden selvittäminen Kehittämiskohteita on tarkasteltu muuttuneen vesihuoltolain ja maankäyttö- sekä rakennuslain tuomien vaatimusten perusteella.

4 YHDYSKUNTARAKENNE JA VÄESTÖNKEHITYS vakituista asukasta (vuonna 2015) Asutuksesta on sijoittunut taajamiin noin 62 % ja kyläalueille noin 10 %. Pielisen Karjalan yhdyskuntakehitystä kuvaavat väestön vähentyminen ja ikääntyminen.

5 VESIHUOLLON NYKYTILANNE (VUOSI 2015) Suunnittelualueen kunnissa toimii kunnallisten vesihuoltolaitosten lisäksi lukuisia vesiosuuskuntia ja yhtymiä: Lieksassa 9 Nurmeksessa 7 Juuassa 4 Valtimolla 2 Taulukossa esitetty koko kunnan/kaupungin alueella vesihuoltoverkostoihin liittyneet asukkaat yhteensä asukkaat liittyjät liittymisaste vesijohto viemäri vesijohto viemäri as. as. as. % % Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Pielisen Karjala YHTEENSÄ Joensuun seutu yhteensä* % 77 % * Joensuu, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi yhteensä vuonna 2014 Koko Pohjois-Karjalan liittymisaste vesijohtoon 89 % ja viemäriin 76 %

6 TALOUSVEDEN HANKINTA Perustuu pohjaveden ottoon. Vedenhankinta hajautettu pääosin hyvin useille vedenottamoille Juuan vedenhankintaa tehostetaan Kiieskankaan uudella vedenottamolla Nurmeksen vedenhankinta on keskittynyt keskustaajaman alueella sijaitseville ottamoille. Vedenhankinnan toimintavarmuutta olisi suositeltavaa parantaa hajauttamalla sitä ja hyödyntämällä esim. Juutilankankaan pohjavesialuetta

7 VEDENJAKELU Vedenjakeluverkosto alueella on suhteellisen laaja. Kaikkien suunnitelma-alueen keskustaajamien varmuusluokitus on nykyisin I-luokkaa, jolloin vettä on saatavissa riittävästi, vaikka päävedenottamo olisi pois käytöstä. Alueella on kuitenkin vesiosuuskuntia, jotka ovat vain yhden vesilähteen varassa. Tällöin häiriötilanteessa näiden alueiden vedenjakelu tulee toteuttaa esim. säiliöautolla.

8 VESIJOHTOVERKOSTOJEN TUNNUSLUKUJA VUODELTA 2015 SISÄLTÄEN KAIKKI KUNNAN ALUEELLA TILASTOIDUT VESIHUOLTOLAITOKSET Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Yhteensä/ keskimäärin verkostopituus km liittyjät asukkaina as verkostopituus liittynyttä asukasta kohti m/as vedenkulutus (= kunnan alueelle vedenottamoilta pumpattu vesimäärä) m 3 /d l/as/d m 3 /d/km laskutettu vesi (= kunnan alueelta laskutettu vesi) laskuttamaton vesi (= em. vedenkulutus laskutettu vesi) m 3 /d l/as/d m 3 /d % m 3 /km/d l/as/d Vihreän värinen tunnusluku kuvastaa suuntaa-antavasti, mikä taso on hyvä/hyväksyttävä/tehokas ja punainen väri, mikä taso on huono/heikko tai virtaama/ kannattavuus heikompaa Tunnusluvut kuvaavat yksittäisen vuoden tilannetta, mikä voi vaihdella esim. putkirikoista johtuen.

9 JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN TUNNUSLUKUJA VUODELTA 2015 SISÄLTÄEN KAIKKI KUNNAN ALUEELLA TILASTOIDUT VESIHUOLTOLAITOKSET Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Yhteensä / keskim. viemäripituus km liittyjät asukkaina as verkostopituus liittynyttä asukasta kohti m/as käsitelty jätevesi m 3 /d liittynyttä asukasta kohti l/as/d viemäripituutta kohti m 3 /d/km laskutettu jätevesi m 3 /d asukasta kohti l/as/d laskuttamaton jätevesi (= käsitelty laskutettu jätevesi) / vuotovesimäärä m 3 /d suhteessa käsiteltyyn % viemäripituutta kohti m 3 /d/km asukasta kohti l/as/d Vihreän värinen tunnusluku kuvastaa suuntaa-antavasti, mikä taso on hyvä/hyväksyttävä/tehokas ja punainen väri, mikä taso on huono/heikko tai virtaama/ kannattavuus heikompaa Tunnusluvut kuvaavat yksittäisen vuoden tilannetta, mikä voi vaihdella esim. sääolosuhteista johtuen.

10 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY Valtimon viemäröidyt jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Nurmeksen puhdistamolle. Kaikki puhdistamot ovat toimineet tehokkaasti ja saavuttaneet pääosin niille asetetut puhdistusvaatimukset. Puhdistamolle joutuvia vuotovesiä on tarve vähentää, jolloin voidaan parantaa laitosten toimintavarmuutta ja säästää kustannuksissa.

11 PUHDISTAMOLIETTEEN KÄSITTELY Lietekompostille ei ole enää löytynyt riittävästi viherrakentamisen käyttökohteita paikallisesti. Lietteen jatkokäsittely suositellaan ulkoistettavaksi, jolloin myös lopputuotteen hyötykäyttökohteen löytäminen kuuluu urakoitsijalle. Lietteenkäsittelyssä ei suositella tässä vaiheessa uusien lietteen jatkojalostustekniikoiden käyttöönottoa suunnitelma-alueelle. Suositeltavaa olisi selvittää yhteistyömahdollisuudet lähialueiden lannoite- tai multatuotteiden valmistajien kanssa. Tulevaisuuden suuntaviivat lietteenkäsittelyn vaatimuksista ja rajoituksista seuraaville vuosikymmenille: ympäristövaikutusten ja haitallisten aineiden vaikutusten minimoiminen resurssitehokkuuden sekä ravinteiden talteenoton kehittäminen, erityisesti fosforin osalta kehittyminen energiatehokkaampaan suuntaan

12 VESIHUOLLON TOIMINTA-ALUEET Vesihuoltolaitosten nykyiset toiminta-alueet kattavat jo pääosin alueet, joilla se on tarpeen toteutuneen yhdyskuntakehityksen vuoksi. Toiminta-alueiden tulisi kattaa vähintään asemakaavoitetut alueet, jotka ovat myös taajama-aluetta. Harvaan asutuilla väestökatoalueilla voi tulevaisuudessa olla tarvetta arvioida, olisiko toimintaaluetta tarvetta supistaa, jos vesihuoltoa ei pystytä enää järjestämään asianmukaisesti ja taloudellisesti.

13 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTO Haja-asutusalueiden verkostojen rakentamisesta ovat vastanneet pääasiassa vesiosuuskunnat. Verkostoja on rakennettu myös alueille, joiden väestömäärä on viime vuosina vähentynyt ja keski-ikä on korkea. Pienentynyt vedenkulutus kasvattaa veden viipymää verkostoissa, jolloin se voi aiheutua talousveden laadun hygieenistä heikkenemistä ja toisaalta viemäriverkostojen tukkeentumista ja hajuhaittoja.

14 VEDENKULUTUSENNUSTEET JA KEHITTÄMISTARPEET Väestön vähenemisen myötä arvioitu vuoden 2030 vedenkulutus Pielisen Karjalan alueella olisi luokkaa 550 m 3 /d pienempi kuin nykyisin. Juuan kunnan osalta on huomioitu Puljonki Oy:n ennustettu vedenkulutuksen kasvu Jätevesimääräennusteessa vuoteen 2030 on arvioitu koko suunnitelma-alueen jätevesivirtaaman laskevan nykyisestä tasosta noin 900 m 3 /d. kehittämistarpeet keskittyvät jo rakennettujen verkostojen sekä laitosten kunnossapitoon, saneeraamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Pohjavesialueiden suojelu. Suunnitelmaalueen vedenhankinnan kannalta tärkeimmille pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat tai vähintään riskikartoitukset. Suositeltavaa olisi laatia verkostojen huuhteluohjelma, jossa on tunnistettu ongelmalliset verkostoalueet. Talousveden laadun seurannassa tulee huomioida erityisesti verkostojen latva-alueet. Vuotovesien määrää voidaan vähentää kartoittamalla ja saneeraamalla vuotavimmat verkosto-osuudet.

15 HALLINTO JA ORGANISAATIO, NYKYTILANNE Huoli vesihuoltolaitosten vähäisistä henkilöstöresursseista vesiosuuskuntien tilanne Taloudelliset ongelmat Aktiivisten vähäisyys ja ikääntyminen Ammattitaidon puute Velvoitteiden taakka Tarve parantaa mm. vesihuollon taloudellisuutta, kehittämistä, dokumentointia, varautumista ja tiedottamista yhteistyön kehittäminen Vesihuoltolain uudistuksessa 2014 on korostettu Selvillä oloa ja tarkkailua Riskien hallintaa Vesihuoltolaitoksen talouden eriyttämistä kunnan muista toiminnoista Vesihuoltomaksujen kustannusvastaavuutta sekä läpinäkyvyyttä: Maksujen tulee kattaa kaikki vesihuoltotoiminnan kustannukset ja varautua kattamaan myös mm. tulevaisuuden saneerausinvestoinnit Toimintakertomuksen laatiminen

16 YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Yhteistyön kautta pyritään edistämään mm. vesihuollon henkilöstöresurssointia ja osaamista taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta varautumista ja riskienhallintaa Toimintatapojen ja tiedon dokumentointia Yhteistyön edistämiseksi suositellaan vesihuoltotoimijoiden kokoamista isommiksi vesihuollon ammattiorganisaatioiksi niin, että kuntien laitokset yhdistyisivät ensin ja vesiosuuskunnat vasta tämän jälkeen. VE1: Koko Pielisen Karjalan alueen kattavan vesihuoltoyhtiön muodostaminen VE2: Kolmen alueellisen vesihuoltoyhtiön muodostaminen

17 VE1 KOKO PIELISEN KARJALAN ALUEEN KATTAVA VESIHUOLTOYHTIÖN MUODOSTAMINEN Kaikki suunnittelualueen kunnalliset vesihuoltolaitokset yhdistetään kerralla yhdeksi alueelliseksi vesihuolto-osakeyhtiöksi. Lähtökohtana haasteiden toteaminen ja yhteisen tahtotilan muodostaminen. 1. ESISELVITYKSET (3-6 kk) Yhtiön perustamisen teknisten, taloudellisten ja hallinnollisten vaikutusten selvittäminen 2. PERUSTAMISEN VALMISTELU (3-6 kk) 3. VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN JA OMAISUUDEN SIIRTÄMINEN (6 kk) 4. YHTIÖN TOIMINNAN ALOITTAMINEN (6 kk) 5. OSUUSKUNTIEN TOIMINNAN SIIRTÄMINEN YHTIÖLLE

18 OSUUSKUNTIEN TOIMINNAN SIIRTÄMINEN YHTIÖLLE Realistinen etenemispolku: 1. Kommunikoida osuuskunnille selkeästi liittämisen kriteerit 2. Antaa niille kriteerien täyttämiseksi tarvittava tuki 3. Ottaa osuuskuntien toimintaa vastaan sitä mukaan kun osuuskunnan pystyvät suoriutumaan tarvittavista valmisteluista. Osuuskuntien liittämiskriteereitä voivat olla esim. Hallinnolliset asiat ja vastuut asianmukaisessa kunnossa Osuuskunnan velkojen ja liittymismaksusaatavien selvittäminen Vesihuoltoverkostosta riittävästi selvillä olo (verkostokartat, kunto, vuotavuus) Sopimusten yhtenäistäminen kunnan laitosten sopimusten kanssa, sekä laitoksen ja liittyjän rajapinnat kunnossa

19 VE2: KOLMEN ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN MUODOSTAMINEN Perustettavat vesihuoltoyhtiöt ovat: Nurmeksen ja Valtimon alueellinen vesihuoltoyhtiö Lieksan alueellinen vesihuoltoyhtiö 1. Osuuskuntien yhdistyminen (kaaviokuva) OSUUSKUNTIEN SULAUTUMISEN TOTEUTTAMINEN 1. YHDISTYMISNEUVOTTELUIDEN ALOITTAMINEN + PERIAATEPÄÄTÖKSET SULAUTUMISESTA 2. SULAUTUMISSUUNNITELMAN LAADINTA 2. Liittäminen Lieksan Veteen Juuan alueellinen vesihuoltoyhtiö Peruslähtökohtana yhtiöiden muodostuksessa on, että ne muodostetaan yhdistämällä ne laitokset ja osuuskunnat, jotka tarjoavat asiakkaille samoja palveluita ja joiden verkostot muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. 3. SULAUTUMISSUUNNITELMAN REKISTERÖIMINEN JA KUULUTUKSEN HAKU VELKOJILLE 4. SULAUTUMISEN HYVÄKSYMINEN 5. SULAUTUMISEN REKISTERÖIMINEN JA VOIMAANTULO

20 VAIHTOEHTOJEN VE1 JA VE2 VERTAILU VE2:ssa ongelmaksi muodostuu herkästi osuuskuntien vaihteleva nykytilanne ja puutteelliset resurssit tarvittavien muutosten läpiviemiseksi. Pahimmillaan osuuskuntien rooli yhdistymisprosessin käynnistymisen keskiössä jarruttaa merkittävästi, tai jopa pysäyttää, yhteistyön rakentumisen. Mikäli yhteistyön rakentamiselle löytyy kunnissa todellinen tahtotila, suositeltavaa on, että kunnat toimivat polunraivaajina yhdistämällä ensin omat laitokset VE1:sen mukaisesti, eivätkä jää odottamaan osuuskuntien aktivoitumista. Tahtotila saadaan parhaiten selville etenemällä esiselvitysvaiheeseen, ja arvioimalla sen tulosten kautta hankkeet kannattavuutta kuntakohtaisesti. VE1:ssa kunnat voivat edetä yhteistyössä nopeallakin aikataululla. Lisäksi yhtiö tarjoaa osuuskunnille konkreettisen käsityksen vesihuollon ammattiorganisaatiosta, johon ne pääsevät osallisiksi, mikäli järjestävät asiansa kriteerien mukaiselle tasolle. Tämän voidaan olettaa toimivan osuuskuntia motivoivana tekijänä. Osuuskuntien vähemmän kriittisen roolin vuoksi VE1 on suositeltavampi etenemispolku.

21 VESIHUOLTOLAITOSTEN VARAUTUMISEN JA RISKIENHALLINNAN KEHITTÄMINEN Laitosten ja viranomaisten varautumisyhteistyön kehittäminen Toimintatapojen ja -ohjeiden dokumentointi ja tiedonvälitys Riskikartoitusten ja varautumissuunnitelmien päivittäminen ja ajan tasalla pitäminen Varautumisen jalkauttamisen varmistaminen tarvittavin toimenpitein ja harjoituksin Varavoiman saatavuuden varmistaminen vedenottamoilla ja kriittisillä pumppaamoilla Vedenottamoiden desinfiointivalmius tai sen varmistaminen. Viipymien vähentäminen, huuhtelusuunnitelmat ja talousveden laaduntarkkailu Verkostojen reaaliaikaisen mittausten, kaukovalvonnan ja operoinnin mahdollisuuksien tarkastelu. Vesihuoltoverkostojen suunnitelmallinen saneeraaminen.

22 JUUAN TOIMENPIDESUOSITUKSET Kohde Toimenpide Kustannusarvio Ylävesisäiliöt (2 kpl) kuntokartoitus ja saneeraus Kiieskangas vedenottamo m 3 /d Vesijohtoverkosto kapasiteettitarkastelut Ahmovaaran vesiosuuskunta yhdysvesijohto Martonvaaraan Ahmovaaran Kolinportin alue ja lähikiinteistöt jätevesiviemäröinti ja pienpuhdistamo (AVL 100) Juuan vesihuoltolaitos verkostojen saneeraus /a Ahmovaaran vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Nunnanlahden vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Juuan vesihuoltolaitos sekä Rengasvesiosuuskunnan ja Nunnalahden vesiosuuskunnat talous-, organisaatio- ja yhdistymisselvitykset Pielisen Karjalan vesihuoltolaitokset ja vesiosuuskunnat yhteistyö- ja yhdistymisselvitykset (per kunta)

23 LIEKSAN TOIMENPIDESUOSITUKSET Kohde Toimenpide Kustannusarvio Ylävesisäiliöt (3 kpl) kuntokartoitus ja saneeraus Vesijohtoverkosto kapasiteettitarkastelut Jätevedenpuhdistamo saneeraus Lieksan vesi verkostojen saneeraus /a Hatunkylän vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Kolin vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Mätäsvaara-Varpanen vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Nurmijärven kylän vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Viekin Vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Vesiosuuskunnat talous-, organisaatio- ja yhdistymisselvitykset Pielisen Karjalan vesihuoltolaitokset ja vesiosuuskunnat yhteistyö- ja yhdistymisselvitykset (per kunta)

24 NURMEKSEN TOIMENPIDESUOSITUKSET Kohde Toimenpide Kustannusarvi o Ylävesisäiliö kuntokartoitus ja saneeraus Juutilankangas vedenottamo 400 m 3 /d raakavesilinja Vesijohtoverkosto kapasiteettitarkastelut Jätevedenpuhdistamo saneeraus Lipinlahden vesiosuuskunta-keskusta yhdysvesijohto Nurmeksen vesi verkostojen saneeraus /a Puiroonkankaan vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Savikylä-Salmenkylä vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Vinkerrannan vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Ylikylän vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Nurmeksen ja Valtimon kunnalliset vesihuoltolaitokset (VE1) Vesiosuuskunnat Pielisen Karjalan vesihuoltolaitokset ja vesiosuuskunnat talous-, organisaatio- ja yhdistymisselvitykset talous-, organisaatio- ja yhdistymisselvitykset yhteistyö- ja yhdistymisselvitykset (per kunta)

25 VALTIMON TOIMENPIDESUOSITUKSET Kohde Toimenpide Kustannusarvio Ylävesisäiliö kuntokartoitus ja saneeraus Nuolikoski ja Juposärkkä vedenottopaikkojen tutkimukset Vesijohtoverkosto ja Valtimo-Nurmes runkolinja kapasiteettitarkastelut Valtimon vesihuoltolaitos verkostojen saneeraus /a Valtimon eteläisten kylien jätevesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Nurmeksen ja Valtimon kunnalliset vesihuoltolaitokset talous-, organisaatio- ja yhdistymisselvitykset Vesiosuuskunnat talous-, organisaatio- ja yhdistymisselvitykset Pielisen Karjalan vesihuoltolaitokset ja vesiosuuskunnat yhteistyö- ja yhdistymisselvitykset (per kunta)

26 SOVA-LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAINEN SUUNNITELMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yhteistyön lisääminen Uudet vedenottamot vesitornien saneeraus verkostojen yhdistäminen, laajennus ja saneeraus - investointien kautta korotuksia vesihuoltomaksuihin jätevedenkäsittelyn tehostaminen lietteen jatkokäsittely vaikutukset luonnonympäristöön ei merkittäviä vaikutuksia - tapauskohtaisesti voi olla negatiivisia vaikutuksia ei vaikutuksia +/- rakentamisesta vähäisiä lyhytaikaisia vaikutuksia, mutta toimintavarmuuden parantumisen myötä pitkällä tähtäimellä positiivisia vaikutuksia + vesistökuormitus vähenee +lietteen varastointimäärä vähenee +ravinteiden hyödyntäminen paranee - kuljetusmatkojen piteneminen, ympäristöpäästöt vaikutukset ihmisiin + vesihuollon toimintavarmuus paranee ja sitä kautta myönteiset vaikutukset myös ihmisten terveyteen ja muihin elinoloihin, viihtyvyyteen ja elinkeinojen harjoittamiseen. + vesistön hygieeninen laatu paranee + hajuhaitat vähenevät, viihtyvyys paranee vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ei merkittäviä vaikutuksia - rajoitteet maankäytössä ei merkittäviä vaikutuksia vaikutukset talouteen + ammattimaisemman toiminnan ja tehostumisen kautta säästöjä + riskienhallinnan kautta ja pidemmällä tähtäimellä säästöjä

27 KIITOS!