Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Samankaltaiset tiedostot
Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

ORGAANISET LANNOITTEET JA MAAN

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön

Lannan ravinteet kiertoon. Nautaparlamentti Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Ravinteet puhtaasti kiertoon

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Kierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa

Luomuliiton ympäristöstrategia

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely

Pullonkauloja kierrätyslannoitteiden markkinoilla viljelijä- ja laitoskyselyjen tulokset

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätys ja vesiensuojelu TERVETULOA!

Envor Group Hämeenlinna

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Ravinteiden kierrätys

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE. Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille

Lannoitelainsäädäntö

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Sivuvirrasta nestemäinen kierrätyslannoite luomukasvihuoneisiin

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kohti kiertotaloutta hankkeen avaus

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Luomuliitto. Luomulehti

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto. Luomuleht

Ravinteiden kierrätyksen nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Karjanlannan hyödyntäminen

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä?

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Baltic Sea Action Group. Baltic Sea Action Group, BSAG, on vuonna 2008 perustettu suomalainen säätiö BSAG:n missio on Itämeri-työn nopeuttaminen

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Sisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Miten kotitalouden ruokakorilla voi vaikuttaa vesistökuormitukseen?

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Transkriptio:

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 1

3 vaihetta parempaan kiertotalouteen Sivuvirtojen synty - Tehokkuus - Sivuvirtojen laatu Toimenpiteet pellolla - humus/ravinteet - Käytetyt menetelmät Kierrätys takaisin - Vedestä - ilmasta 28.1.2016 3 Kestävyysvajeet luomu vs tavanomainen Öljyriippuvuus (N-lannoitteet, kuivatus, moottori-pö, lämmitys) EU:n valkuaiskasviomavaraisuus vain 15 % => suuri ravinnevirta ulkopuolelta Maaperän humuksen (hiilen) väheneminen, 30 vuotta 25 % Kotieläintuotannon ja kasvintuotannon yhteyden katkeaminen ja lantamäärien kasaantuminen + lihan lisääntynyt kulutus (3 kertaistunut 60 vuodessa) 4 17.11.2016 2

Osuus huuhtoumista Suomen osuus Itämeren ravinnekuormasta (fosfori P ja typpi N) noin 10 % Maatalouden osuus Suomen ravinnepäästöistä typen osalta oli vuonna 2002 noin 40 % (50 000 tn/v) ja fosforin osalta 60 % (2300 tn/v) 25 kg N/ha/v ja 1 kg P/ha/v Itämeren alueen maista Suomen ravinnepäästöt suurimmat henkeä kohti laskettuna ja peltoalaa kohden laskien toiseksi suurimmat Ruotsin jälkeen. Johtopäätös: Iso maa, pieni peltoala, vähän ihmisiä, vaiko parannettavaa viljelyssä? = > HYVÄ JA TASAINEN SATO TAVOITTEENA NIIN LUOMUSSA KUIN TAVANOMAISESSAKIN 5 17.11.2016 Beras-projektin tuloksia Ruotsissa typpihuuhtouman vähentämispotentiaali 70-75 %, mutta jos Baltian maat ja Puola seuraavat Ruotsin t.o. viljelyn esimerkkiä, huuhtoumat voivat lisääntyä 50 % Suurin ongelma erikoistuminen ja eläin- ja kasvintuotannon alueellistuminen Luomutuotantojärjestelmät vähentävät energiankulutusta 40 % ja kasvihuonekaasujen päästöjä 20 % Nurmia tarvitaan ravinteiden sidontaan Rehuntuonnin minimointi 3

Lanta on arvokas raaka-aine Kotieläintuotannon lannan fosfori riittäisi teoriassa kattamaan koko maan kasvien fosforitarpeen. Lantafosforista 42 % syntyy Pohjanmaalla ja 17 % Lounais-Suomessa. Lähde: ja kuva: Ylivainio Kari & al. 2014. Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland. MTT:n reports 124. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti124.pdf 7 17.11.2016 Kotieläintuotannossa syntyy vuodessa 20 milj. tn lantaa, jossa fosforia 17, 5 milj. kg. Lehmänlanta kuutioksi puristettuna, vertailukohtana Stadionin torni. Nautaeläimet 9,8 Siat 3,6 Kanat 1,5 Turkiseläimet 1,8 Muut 0,8 PILKE 3/2008 http://www.helsinki.fi/foodwebs/lantakuoriaiset/4h/pilke.pdf 8 17.11.2016 4

Luomun historiaa lyhyesti 1840 Justus von Liebig 1905 Albert Howard, Eve Balfour 1924 Rudoph Steiner 1924 A.I.Virtanen 1930-l Hans ja Maria Müller 1946 Biodynaaminen yhdistys Suomeen 1963 Jean Boucher ja Raoul Lemaire 1972 International Federation of Organic Agriculture Movement IFOAM perustettiin Versaillesissa 1985 Luomuliitto perustettiin 1991 EU:n asetus luonnonmukaisesta tuotannosta 5

Aamulehti 20.7.2008 Luomun tavoitteet riittävästi korkealaatuisia tuotteita viljelijälle toimeentulo monimuotoisuuden ylläpito säästeliäs uusiutumattomien resurssien käyttö, pienin ympäristöhaitoin parantaa maan luontaista viljavuutta toimiva yhteys tuottajien ja kuluttajien välille mahdollisimman suljetut aine- ja energiavirrat http://www2.jordbruksverket.se/download/18.4887ac50152439e54841 8b16/1452846828051/ovr376v2.pdf 6

Puhdistamoliete Vuosittain syntyvässä puhdistamolietteessä noin 2,8 milj. kg fosforia. Metallit ja taudinaiheuttajat eivät ongelma. Orgaanisia haittaaineita tutkittu paljon, mutta kaikkia ympäristövaikutuksia ei tunneta. Fosfori usein tiukasti sidottu alumiiniin tai rautaan, käyttökelpoisuus kasveille voi olla heikko. Nykyiset puhdistamolieteperäiset lannoitevalmisteet ovat maaperälle hyviä, koska sisältävät paljon orgaanista ainesta. Lietteiden prosessointiin uutta käsittelyteknologiaa, joka tuhoaisi haitta-aineet, mutta ottaisi fosforin talteen käyttökelpoisessa muodossa. 13 17.11.2016 RAVINTEET- STRATEGINEN VALINTA Maabrändiraportti 2010 Hallitusohjelma 2015-> -Vaikuttavuustavoitteet vuoteen 2025 asti 7

HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEET: Hallitusohjelman tavoitteena on, että Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla vähintään 50 % Suomessa syntyvästä lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä on kehittyneen prosessoinnin piirissä vuoteen 2025 mennessä. Hankkeen laajana tavoitteena on edistää ravinteiden kierrätystä niin, että erityisesti lannan ja jätevesilietteiden ravinteet hyödynnetään tehokkaasti. Hankkeen tavoitteena on edistää ravinteiden kierrätyksen ja uusiutuvan energian tuotannon uutta osaamista, teknologiaa ja palveluja, joista syntyy myös kansainvälistä liiketoimintaa ja talouskasvua. Näiden avulla markkinoille saadaan lisää turvallisia ja kilpailukykyisiä kierrätyslannoitevalmisteita sekä vähennetään samalla ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. 8

Kokeiluohjelma käynnissä - Jatkuva haku - Arvioinnit 31.8., 31.10 ja tammikuu 2017 Kiitos! mikko.rahtola@luke.fi Sivu 18 * Photo Mikko Rahtola 9