Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008
Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan Suomi Säätiö Suomen Punainen Risti Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus Suomen lähetysseura Suomen World Vision
Kumppanuusjärjestelmän tavoitteet Ministeriössä tapahtuvan hallinnoinnin vähentäminen. Kansalaisjärjestöyksikön roolin muutos kohti kehityspoliittista dialogia sekä tulosten monitorointi- ja evaluointifunktio. Kansalaisjärjestöjen antaman kehitysavun laadun parantaminen ja itsenäisempi ohjelman toteutus.
Evaluoinnin tavoitteet Kehittää kumppanuusjärjestöinstrumentin tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Virtaviivaistaa ministeriössä instrumentin hallintoa ja valintakriteeristöä. Tehostaa kumppanuusjärjestöjen tekemää kehitysyhteistyötä ja järjestöjen hallintoa.
Evaluoinnin laajuus Ministeriö - hallinto Järjestöjen toimistot Suomessa Kenttämatkat Bolivia, Intia, Uganda NGO-järjestelmät UK, Ruotsi, Tanska, Hollanti Vuodet 2004, 2005 ja 2006 Evaluointi ei tarkastellut yksittäisten järjestöjen tuloksellisuutta ja/tai tehokkuutta.
Mitä evaluaatio tutki? Katsottu perusteellisemmin kriteereitä: - relevanssi = tarkoituksenmukaisuus - effectiveness = tehokkuus, s.o. missä määrin on saavutettu alun perin asetettu tarkoitus - compliance = politiikan noudattaminen
Suosituksia ministeriölle Järjestelyn tavoitteet selkeytettävä, jotta vaikuttavuus, kestävyys ja taloudellisuus kohentuvat; Painopistettä kohti kapasiteetin rakentamista ja advocacy työtä; Uusia järjestöjä mukaan, uusin ja terävöitetyin kriteerein (ml. linkki suomalaiseen yhteiskuntatyöhön; kapasiteettiselvitys; kyvykkyys advocacy työhön)
Suosituksia ministeriölle Monitorointia ja evaluointia säännöllisesti; järjestöt voivat pudota pois. Ohjeistot uusittava ohjelmatasolle Laadunvarmistus- ja seurantajärjestelmät Kansalaisjärjestöyksikön roolin määrittely; lisää analyyttistä ja dialogi dimensiota Sektorineuvonantajien ja edustustojen roolin uusmäärittely
Suosituksia järjestöille Dokumentointia, raportointia parannettava; nykyisellään ei riittävän informatiivista Hallintokulujen laskentaperusteet yhtenäistettävä Yhteiset laadunvarmistusjärjestelmät kehitettävä Yhteiset käyttäytymissäännöt s.o. erotettava kehitystyö ja julistamistyö
Tuloksia Ministeriön tulisi ilmaista selkeämmin strategiset tavoitteet, joihin se pyrkii sopimusjärjestelyllä. Nyt näyttää siltä, että kansalaisjärjestöyksikön hallintotehtävä on vain siirretty järjestöille; järjestöjen pitkän aikavälin suunnittelun mahdollisuus on parantunut.
Tuloksia Muutosta siirtymästä kehityspoliittiseen dialogiin ministeriön ja järjestöjen välillä ei ole tapahtunut. Järjestöjen ohjelmakokonaisuudet hyvin linjassa Suomen kehityspolitiikan kanssa. Poikkileikkaavien teemojen kattavuus on järjestöohjelmissa hyvä.
Tuloksia Järjestöjen toiminta-alue on laaja ja hajallaan verrattuna Suomen kohdentamispyrkimyksiin. Suomen avun pääkohdemaat eivät yleensä etusijalla ohjelmoinnissa; poikkeuksia on. Todettiin, että hajanaisuus voisi vaikeuttaa koordinaatiota ja koherenssia. Todettiin pyrkimystä keskittämiseen ja sitä kautta kestävyyteen ja vaikuttavuuteen.
Tuloksia Ohjeistoja ei ole ajantasaistettu. Painopistettä kestävyyteen ja toiminnan tarkoituksenmukaisuuteen. Raportointi - nettiin viety tieto ei voi korvata raportointia! Ohjelmaraportoinnissa paljon parantamisen varaa kaikilla järjestöillä. Määriteltävä käsitteet yhteisesti.