EAST SIDE STORY. Kulttuuriyhteistyö Itä-Suomen kehittäjänä 15.12.2004. Raoul Grünstein Emma Aulanko. Image Match Oy

Tämä itäisen Suomen suuret tulevaisuuden kysymykset -projektin tilaama erillisselvitys on projektista riippumaton. Sen sisällöstä ja toimenpide-ehdotuksista vastaavat tekijät. EAST SIDE STORY Kulttuuriyhteistyö Itä-Suomen kehittäjänä 15.12.2004 Raoul Grünstein Emma Aulanko Image Match Oy

EAST SIDE STORY Kulttuuriyhteistyö Itä-Suomen kehittäjänä 1. Konsultointiprojektin tavoitteet ja työprosessi 2. Itä-Suomen matkailun tarkastelu 3. Itä-Suomen kulttuuritarjonnan kartoitus 3.1. Itä-Suomen keihäänkärkitapahtumat 3.2. Etelä-Savo Ballet Mikkeli Joroisten Musiikkipäivät Mikkelin Musiikkijuhlat Savonlinnan Balettijuhlat Savonlinnan Oopperajuhlat Taidekeskus Retretti Taidekeskus Salmela 3.3. Pohjois-Savo Kuopio Tanssii ja Soi 3.4. Etelä-Karjala Imatra Big Band Festival 3.5. Pohjois-Karjala Kihaus Lieksan Vaskiviikko 3.6. Kainuu Kuhmon Kamarimusiikki, Musiikkitoimiala Kuhmossa 3.7. Keihäänkärkitapahtumien talous, yleisömäärä ja tunnettuus 4. Kulttuuriyhteistyön kehittämisen suuntaviivat 4.1. Yhteistyön luonne 4.2. Maantieteellinen läheisyys 4.3. Ajallinen läheisyys 4.4. Henkinen ja asiakkuuksiin liittyvä läheisyys 4.5. Yhteistyön alueet 4.6. Viestintään liittyvä yhteistyö 4.7. Markkinointiyhteistyö 4.8. Matkailullinen yhteistyö 4.9. Sponsorointiin ja yritysmyyntiin liittyvä yhteistyö 4.10. Avustuksiin liittyvä yhteistyö 4.11. Tuotannollinen yhteistyö 4.12. Venäläiseen kulttuuritarjontaan liittyvä yhteistyö 4.13. Taloushallinnollinen yhteistyö 4.14. Tutkimuksellinen yhteistyö 4.15. Yhteistyön organisointi 5. Itä-Suomen kulttuuritapahtumien vaikuttavuus ja kehittyminen 5.1. Yhteistyön alueelliset vaikutukset 5.2. East Side Story vuonna 2010 5.3. Itäisen kulttuurin keskus 5.4. Yhteistyön SWOT 6. Prosessin jatko Liitteet 2

1. Konsultointiprojektin tavoitteet ja työprosessi Image Match Oy on sopinut 20.10. (sopimus vahvistettu 15.11.) Itäisen Suomen suuret tulevaisuuden kysymykset -työryhmän kanssa Itä-Suomen kulttuuritarjontaan liittyvän selvityksen tuottamisesta 15.12. mennessä. Selvitys on yksi työryhmän teettämistä teemaselvityksistä, joiden pyrkimyksenä on määrittää joukko keihäänkärkihankkeita Itä-Suomen kehittämiseksi. Itä-Suomi ymmärretään tässä yhteydessä viideksi maakunnaksi: Pohjois- ja Etelä-Savoksi, Pohjois- ja Etelä-Karjalaksi sekä Kainuuksi. Toimeksiannon yhteydessä sovittiin, että sen yleisenä tavoitteena on tarkastella mahdollisuuksia kehittää Itä-Suomen kulttuuri-/elämystarjontaa, vetovoimaa ja taloutta eri alueiden keskeisimpien kulttuuritapahtumien välisenä yhteistyönä. Projektin erityisenä pyrkimyksenä oli selvittää miten itäistä/venäläistä kulttuuritarjontaa voidaan hyödyntää keihäänkärkitapahtumille suunniteltavan yhteistyön kilpailuetuna. Projektin pääpainopisteeksi sovittiin korkeakulttuurin tapahtumat ja niihin liittyvät kohderyhmät. Projektin toteutusaikataulu on hyvin tiukka, noin kahdeksan viikkoa. Tästä syystä selvityksen luonne on sovittu tiiviiksi ja mahdollisen yhteistyön päälinjoja esitteleväksi. Selvityksen toteutus sisältää seuraavat työvaiheet: i. Toimeksiannon täsmennys ja taustoitus (toimeksiantajien haastattelut, kirjallinen aineisto) ii. Itä-Suomen matkailun tarkastelu iii. Itä-Suomen keihäänkärkitapahtumien kartoitus ja niiden edustajien haastattelut (12 tapahtumaa) iv. Tutustuminen merkittäviin esityspaikkoihin (Savonlinna, Mikkeli, Kuhmo) ja festivaaleihin (Edinburgh International Festival) v. Taustahaastattelut ja relevanttiin lähdeaineistoon sekä tutkimustietoon tutustuminen vi. Raportin työstäminen Toimeksiannon yhteydessä sovittiin, että raportti puretaan auki 1-2 työkokouksessa aikana 12/2004-3/2005. Ensimmäisen tilaisuuden ajankohta on 20.12. Selvitys on jaettu kolmeen osioon: i. Itä-Suomen matkailun tarkastelu ii. Keihäänkärkitapahtumien kartoitus, perustietojen keruu ja selvitys näiden suhtautumisesta yhteistyöhön iii. Mahdollisten yhteistyömuotojen määritys iv. Yhteistyön avulla saavutettavien hyötyjen tarkastelu Selvityksen tarkoituksena on luoda konkreettinen kehikko, jonka avulla yhteistyön mahdollisuuksia voidaan tarkastella. Samalla se pyrkii määrittämään yhteistyön yleisiä ehtoja erityisesti matkailun, markkinoinnin, sponsoroinnin, rahoituksen ja muiden yhteisten toimintojen näkökulmista. Selvityksessä kiinnitetään erityistä huomiota kysymykseen venäläisen kulttuurin hyödynnettävyydestä hankkeessa. Tarkastelun yleinen näkökulma liittyy yhtäältä kulttuurimatkailun ja toisaalta luovan talouden merkityksen kasvuun. Selvitys tarjoaa perustyökalun, mikäli yhteistyötä lähdetään kehittämään. Samalla se analysoi yhteistyöstä saatavia paikallisia ja tapahtumiin kohdistuvia välittömiä hyötyjä. 3

2. Itä-Suomen matkailun tarkastelu Itäisen Suomen viiden maakunnan yhteenlaskettu välitön matkailutulo on noin 532 miljoonaa euroa vuodessa. Eniten matkailusta kertyy tuloja Pohjois-Savossa (168 miljoonaa euroa), Etelä- Savossa ja Pohjois-Karjalassa (104 miljoonaa euroa) ja vähiten Etelä-Karjalassa (95 miljoonaa euroa) ja Kainuussa (61 miljoonaa euroa). Muihin Suomen maakuntiin verrattuna matkailu tuo Itä- Suomen maakunnille keskimääräistä vähemmän tuloja. Valtakunnallinen matkailutulon keskiarvo on 348 miljoonaa euroa, vaikkakin on huomattava, että Uudenmaan moninkertaisesti muita korkeampi matkailutulo (3,608 miljardia euroa) korottaa sitä merkittävästi. Kun Uusimaa jätetään tarkastelun ulkopuolelle, valtakunnallisen matkailutulon keskiarvo on 177 miljoonaa euroa, eli viidestä maakunnasta eniten matkailutuloja keräävä Pohjois-Savo jää edelleen keskiarvon alapuolelle. 350 300 250 200 150 100 50 Matkailutulo, miljoonaa euroa 0 Etelä-Savo Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kainuu Itä-Suomi, keskiarvo Suomi, keskiarvo Suomi, keskiarvo (-Uusimaa) Kuvio 1: Maakunnan matkailutulo (Laakkonen 2002) Myös matkailun kautta syntyvä välitön työllisyysvaikutus on Itä-Suomessa valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Pohjois-Savo erottautuu joukosta (1942 henkilötyövuotta), Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan ollessa samoissa lukemissa (1224/1090/1104). Kainuussa matkailun kautta syntyvä välitön työllisyysvaikutus on 696 henkilötyövuotta. 4

3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Työllisyysvaikutus /henkilötyövuotta 0 Etelä-Savo Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kainuu Itä-Suomi, keskiarvo Suomi, keskiarvo Kuvio 2: Työllisyysvaikutus (Laakkonen 2002) Itä-Suomen matkailutilastoissa korostuvat kotimaisten matkailijoiden vapaa-ajanmatkat. Yöpymisvuorokausien määrää tarkastellessa on siksi syytä pitää mielessä, että maksullisen majoituksen sisältävien kotimaan vapaa-ajanmatkojen määrä (4,2 miljoonaa matkaa vuonna 2003) on suhteellisen pieni mökki- ja vierailumatkoihin verrattuna (20 miljoonaa matkaa vuonna 2003), joiden yhteydessä majoitutaan ilmaiseksi. Tilastojen valossa Pohjois-Savo pääsee lähimmäksi valtakunnallista maakuntien yöpymisvuorokausien keski-arvoa, kun taas Etelä- Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa jäädään valtakunnallisesta tasosta huomattavasti. 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Etelä-Savo Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kainuu Suomi, keskiarvo Itä-Suomi, keskiarvo Ulkomaiset yöpymisvuorokaudet 2002 Kotimaiset yöpymisvuorokaudet 2002 Kuvio 3: Yöpymisvuorokaudet (Tilastokeskus 2003) Yöpymistilastojen valossa heinäkuu on kaikissa viidessä maakunnassa eniten matkailijoita houkutteleva kuukausi. Etelä-Savo ja Etelä-Karjala ovat selkeästi kesämatkailukohteita, joissa majoitusten määrä on kesäaikana huomattavasti korkeampi. Etelä-Savossa yöpymisten määrä oli heinäkuussa 2003 lähes kaksinkertainen (yli 205 433 yöpymistä) toiseksi vilkkaimpaan kuukauteen eli kesäkuuhun (105 867 yöpymistä) verrattuna. Tasaisimmin matkailumäärät 5

jakautuvat kesä- ja talvikauden välillä Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Kesäkuukausista heinäkuun jälkeen matkailullisesti vilkkain ajankohta on kesäkuu. 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % Heinäkuun osuus koko vuoden yöpymisistä 0 % Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Kuvio 4: Yöpymisvuorokaudet heinäkuu 2003/koko vuosi (Tilastokeskus 2003) Kotimaisten vierailijoiden osuus yöpymisistä vaihtelee Etelä-Karjalan 79 prosentista Pohjois- Karjalan ja Kainuun 90 prosenttiin. Etelä-Savossa kotimaisten matkailijoiden osuus on 86 prosenttia, Pohjois-Savossa 89 prosenttia. Tilastokeskuksen matkailutilasto 2004 osoittaa, että EU-maista tulleiden matkailijoiden yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä lisääntyivät vuonna 2003 5 prosenttia ja niiden määrä nousi 2,5 miljoonaan. Samaan aikaan matkailu Suomeen väheni Venäjältä, Yhdysvalloista ja Aasiasta. Yhteensä ulkomaalaiset yöpyivät suomalaisissa majoitusliikkeissä 4,3 miljoonaa kertaa. Matkailutulot EU-maista lisääntyivät vuodesta 2002 lähes 3 prosenttia 852 miljoonaan euroon, mikä on yli puolet Suomen matkailutuloista. Vuonna 2003 ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa rahaa palveluihin ja ostoksiin 1,7 miljardia euroa eli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Itäisessä Suomessa vierailevien matkailijoiden joukosta nousevat suurimpina ryhminä esiin venäläiset ja saksalaiset. Myös hollantilaiset, ruotsalaiset ja britit erottuvat alueittain. Koko Suomen tilastoissa eniten matkailijoita tulee Ruotsista, Saksasta, Venäjältä, Iso-Britanniasta ja USA:sta. 6

70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Helsinki Uusimaa ja Kymelaakso Lappi monta kohdetta muu konsertti tai festivaali klassinen konsertti tai festivaali, ooppera tai baletti Museo tai taidenäyttely Kuvio 5: Kulttuurikohteissa Suomessa kesällä 2003 vierailleiden ulkomaisten matkustajien osuudet pääasiallisten matkakohteiden mukaan (MEK 2004) Matkailunedistämiskeskuksen Tilastokeskuksella teettämän Rajahaastattelututkimuksen perusteella Suomeen saapuvien ulkomaalaisten matkailijoiden kulttuurikohteissa vierailun todennäköisyys kasvaa, mikäli heillä on Suomessa useampia matkakohteita. Kulttuurikohteissa vierailu on yleisintä Lapissa vierailijoille, kun taas itäisessä Suomessa, eli Järvi-Suomen ja Kainuun alueella vierailijoista vain 14 prosenttia vieraili konserteissa, museoissa tai taidenäyttelyissä. Matkailun toimiala jakaantuu useaan eri sektoriin, kuten liikenne-, matkatoimisto-, majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalvelut sekä erilaiset kulttuuri-, viihde- ja urheilupalvelut. Palveluja tarjoavien yritysten ja yhteisöjen lisäksi matkailun parissa toimii lukuisia erilaisia hallinnollisia organisaatioita, jotka vaikuttavat matkailun yleisiin ja usein myös hyvin yksityiskohtaisiin toiminta- ja kehittämisedellytyksiin. Valtio vaikuttaa mm. useiden ministeriöiden kautta matkailun kehittämiseen, mutta päävastuu matkailun kehittämisestä on alueellisilla toimijoilla ja yrittäjillä. Matkailun kehittämis- ja markkinointitehtävien piirissä toimii alueellisia matkailuorganisaatioita, seutukunnallisia ja kunnallisia yrityskehityskeskuksia, ammattikorkeakouluja ja muita oppilaitoksia. Kunnat rahoittavat matkailun markkinointia ja neuvontaa, kehittämissuunnitelmien tekoa, tukevat matkailuyrityksiä sekä osallistuvat matkailua tukevan infrastruktuurin rakentamiseen ja ovat usein alueellisten matkailuorganisaatioiden jäseniä. Selvityksen aikana on useasti noussut esille matkailuorganisaatioiden kentän pirstaleisuus, joka koetaan resurssien optimoidun hyödyntämisen kannalta hankaloittavaksi tekijäksi. 7

3. Itä-Suomen kulttuuritarjonnan kartoitus 3.1 Itä-Suomen keihäänkärkitapahtumat Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella itäisen Suomen laajaa kulttuuritarjontaa ja tapahtumien ja käyntikohteiden kirjoa, nykytilannetta, haasteita ja visioita sekä yhteistyöpotentiaalia identifioitujen keihäänkärkiprojektien kautta. Yhdessä selvityksen toimeksiantajan kanssa rajattiin tarkastelun kohteena olevat Itä-Suomen tapahtumat ja käyntikohteet edustamaan ns. korkeakulttuuria, vaikkakin käsite korkeakulttuuri ymmärretään tässä yhteydessä laajassa merkityksessä. Ensisijaiset tekijät keihäänkärkiprojekteja valittaessa olivat tapahtumien ja käyntikohteiden: korkealaatuinen kulttuurisisältö ammattimainen organisaatio valtakunnallinen ja mahdollisesti kansainvälinen kiinnostavuus jakautuminen eri maakuntien kesken Tässä selvityksessä tarkasteltavat keihäänkärkiprojektit ovat maakunnittain: Etelä-Savo - Ballet Mikkeli (Mikkeli) - Joroisten Musiikkipäivät (Joroinen) - Mikkelin Musiikkijuhlat (Mikkeli) - Savonlinnan Balettijuhlat (Savonlinna) - Savonlinnan Oopperajuhlat (Savonlinna) - Taidekeskus Retretti (Punkaharju) - Taidekeskus Salmela (Mäntyharju) Pohjois-Savo - Kuopio Tanssii ja Soi (Kuopio) Etelä-Karjala - Imatra Big Band Festival (Imatra) Pohjois-Karjala - Kihaus Folk Music Festival (Rääkkylä) - Lieksan Vaskiviikko (Lieksa) Kainuu - Kuhmon Kamarimusiikki (Kuhmo) Yllä mainitut tapahtumat jakautuvat sekä maantieteellisesti että ajallisesti laajalle alueelle. Eteläisin tarkasteltavista kohteista on Imatra Big Band Festival, pohjoisin puolestaan Kuhmon Kamarimusiikki välimatka näiden kahden paikkakunnan välillä on noin 400 km. Myös ajankohdaltaan tapahtumat jakautuvat koko kesälle kesäkuun alkupuolelta elokuulle asti, Ballet Mikkeli mukaan lukien jopa lokakuulle. Kaikkia tapahtumia yhdistävä tekijä on kesäisen ajankohdan lisäksi kuitenkin itäsuomalaisen luonnon läheisyys, joka tekee kokonaisuudesta matkailijan kannalta ainutlaatuisen. Tarkasteltujen festivaalien toiminnalle on yhteistä, että ne kaikki kuuluvat oman alansa huipputapahtumiin Suomessa, osittain myös kansainvälisesti, ja että ne onnistuvat vuosi vuodelta saamaan tapahtumiinsa huippuluokan esiintyjiä jopa eri puolilta maailmaa. Tapahtumien välillä löytyy selkeitä eroja niiden ohjelmatarjonnassa ja profiileissa, mikä edesauttaa kaikkien tapahtumien omaehtoista toimintaa myös mahdollisessa nykyistä tiiviimmässä yhteistyössä. Osa tapahtumista, kuten Ballet Mikkeli, Mikkelin musiikkijuhlat, Savonlinnan Oopperajuhlat, Kuhmon Kamarimusiikki ja Joroisten Musiikkipäivät on profiloitunut klassiseen korkeakulttuuriin, samalla kun esimerkiksi Imatra Big Band Festival, Lieksan Vaskiviikko, Kuopio Tanssii ja Soi hakee tietoisesti myös populaari- ja nykykulttuurista suurta 8

yleisöä kiinnostavia tapahtumia. Kuopio tanssii ja soi on kansainvälisestikin arvostettu tanssin näyteikkuna, jossa tilaa saavat tanssin uudet virtaukset. Jopa maantieteellisesti lähekkäin sijaitsevat balettitapahtumat Ballet Mikkeli ja Savonlinnan balettijuhlat, jotka molemmat perustuvat venäläisten ryhmien vierailuihin, ovat profiililtaan erilaisia. Mikkelissä on tiukasti keskittynyt venäläiseen balettiin, kun taas Savonlinnassa halutaan täydentää venäläisen baletin tarjontaa muiden vierailevien ryhmien avulla. Tarkastelluista kuvataidekohteista Taidekeskus Salmela on erikoistunut kotimaiseen nykytaiteeseen ja tarjoaa kuvataiteen lisäksi runsaasti oheisohjelmaa, kun taas Retretissä painottuvat suuret näyttelyt, joiden avulla halutaan tarjota matala kynnys korkeakulttuuriin. Savonlinnan Oopperajuhlat ovat kokonsa ja ohjelmistonsa puolesta ainutlaatuisia, mutta puhtaasti musiikkiin painottuvista tapahtumista Mikkelin Musiikkijuhlilla on selkein Venäjä-yhteys vuosittain vierailevan Pietarin Mariinski-orkesterin vuoksi. Kuhmon Kamarimusiikissa ja Lieksan Vaskiviikolla tapahtumien profiileihin vaikuttaa musiikin laji, kamarimusiikki, johon ne ovat erikoistuneet. Kihauksen painopiste on suomalais-ugrilaisessa kansanmusiikissa, ja se sekä big band- ja rytmimusiikkiin erikoistunut Imatra Big Band Festival ovat suuntautumiseltaan populaarikulttuurimaisempia kuin useimmat tarkastellut tapahtumat. 3.2 Etelä-Savo Ballet Mikkeli Ulla Savisalo 2.11.2004 Ballet Mikkeli on vuonna 1995 perustettu venäläisen baletin festivaali Mikkelissä, joka sai alkunsa venäläisten tanssijoiden yhteydenotosta ja halukkuudesta esiintyä Suomessa. Alusta alkaen Mikkelin Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa lokakuun alussa järjestettävässä tapahtumassa esiintyy vuosittain moskovalainen Imperial Russian Ballet -ryhmä, johon kuuluu 40 tanssijaa ja 70 muusikkoa, 10-vuotis juhlavuonna 2004 Ballet Mikkelissä nähtiin ensimmäistä kertaa myös Mariinskin baletti Pietarista. Festivaaliin on yleensä kestänyt viisi päivää ja sen aikana on nähty seitsemän esitystä. Juhlavuonna 2004 kesto oli kymmenen päivää, joista kahtena ei ollut esityksiä, ja esityksiä oli yhteensä kymmenen. Ballet Mikkelin taustavoimina ja mahdollistajina ovat toimineet Ulla ja Hannu Savisalo ja festivaalin toteuttamisesta vastaa Savcor-konserniin kuuluva SCI Finance Oy. Ballet Mikkeli on 10 vuoden toiminnan jälkeen tilanteessa, jossa sen järjestäjät etsivät uusia teitä festivaalin toteuttamiseksi, ja näiden löytymisestä riippuu koko festivaalin jatkuminen. Päätös seuraavan festivaalin toteutumisesta tehdään tammikuussa 2005. Noin 80 prosenttia Ballet Mikkelin yleisöstä on ulkopaikkakuntalaisia. Festivaali ei tavoittele suuria yleisömassoja, ja yritysvieraiden osuus kävijöistä onkin korkea, yli 50 prosenttia. Lippujen hinta vaihtelee 40 eurosta 160 euroon, mikä osaltaan selittää yritysvieraiden korkeaa osuutta. Yritysmyynnissä korostetaan vieraiden kannalta keskeisiä lisäpalveluja, kuten illalliskokonaisuuksia. Myös festivaalin ajankohta lokakuun alussa on koettu yritystilaisuuksia silmälläpitäen hyväksi. Ballet Mikkeli ei ole tehnyt yleisötutkimusta, mutta Ulla Savisalon käsityksen mukaan hyvästä baletista pitää kuka vaan, huonosta on kenenkään vaikea pitää. Siitä huolimatta hän katsoo, että baletin ja musiikin yleisöt ovat selkeästi erilaisia. Ballet Mikkelin markkinointi on melko vähäistä. Sen keskeisin väline on ollut festivaalin ennakkoesitteen suorapostitus. Vähäisistä markkinointiponnistuksista huolimatta lipunmyynti on ollut tuloksekasta, ehkä erityisesti runsaahkon yritysmyynnin tuloksena. Käyttöasteen Ulla Savisalo arveli olevan noin 90 prosenttia. Viestinnällisesti Ballet Mikkeli on myös onnistunut hyvin: festivaali on saanut positiivista huomiota kotimaisissa ja ulkomaisissa medioissa. 9

Mikäli Ballet Mikkeliä päätetään jatkaa, on korkean profiilin säilyttäminen keskeinen tavoite festivaalin jatkoa suunnitellessa. Esille on noussut esimerkiksi ajatus kahden vuotuisen venäläiseen balettiin keskittyvän tapahtuman järjestämisestä, joista toinen olisi Imperial Russian Balletin ympärille rakennettu kokonaisuus syksyllä, toinen Mariinskiin liittyvä tapahtuma kevättalvella. Nykyisten järjestäjien kanta on, että festivaalin jatkumisen kannalta on keskeistä löytää sille uusi organisaatiomuoto ja paremmat toimintamahdollisuudet. Festivaalin toiminnan jatkumisen ja menestyksen kannalta kriittisiä tekijöitä ovat sekä tapahtumapaikkana toimivan Konsertti- ja kongressitalo Mikaelin tekniikan ja tilojen koon aiheuttamat rajoitteet että järjestäjien aikaresurssien niukkuus. Edellisen vuoksi esitykset toimivat epätyydyttävissä puitteissa. Asiasta on käyty keskustelua, osin värittyneissäkin tunnelmissa. Ulla Savisalo katsoo, että olisi keskeisen tärkeää huolehtia Mikkelin balettitarjonnan eksklusiivisuudesta ja tulevaisuuden visiosta. Ballet Mikkelin järjestäjät ovat kiinnostuneita etsimään yhteistyömahdollisuuksia sekä Mikkelin toisen venäläisen kulttuurin ympärille rakennetun festivaalin Mikkelin Musiikkijuhlien kanssa että muiden Itä-Suomen festivaalien kanssa. Keskusteluissa on noussut myös esiin ajatus venäläisen kulttuurin keskuksen perustamisesta Mikkeliin, mahdollisesti Konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin. Yhteistyön etuina Ulla ja Hannu Savisalo korostavat yhteistoimenpiteiden kautta kasvatettavaa koko Itä-Suomen painoarvoa ja markkinoinnillista näkyvyyttä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Yhteistyön puitteissa on myös mahdollista luoda Itä-Suomen tapahtumille yhteinen linjaus julkisen tuen ohjaamiseksi. Suurella varauksella Ballet Mikkelin järjestäjät suhtautuvat ajatukseen festivaalin ajankohdan muuttamisesta. Ajankohta 1.10.-10.10.2004, 2005 epävarma Vuosittainen kävijämäärä n. 5.500 käyntikertaa (2004) Kokonaisbudjetti 2004 Julkinen tuki Lipunmyynti Sponsorointi Muut tulot 376 000 68 000 (18 %) 162 000 (43 %) 107 000 (28 %) 7 000 (2 %) Markkinointibudjetti 48 000 /vuosi Keskeiset Ennakkoesite, suorapostitus, viestintä markkinointitoimenpiteet Asiakasrekisterin koko - Organisaatiomuoto Oy Vakituinen henkilökunta 2 puolipäiväistä Joroisten Musiikkipäivät Toiminnanjohtaja Taina Laitinen 2.12.2004 Joroisten Musiikkipäivät on vuonna 1977 alkanut kamarimusiikin tapahtuma. Pohjan loi Joroisten musiikkiyhdistys ry:n perustaminen, jonka päätehtävänä oli järjestää tasokkaat kamarimusiikkipäivät konserttipaikkoina Joroislaiset kartanot. Kulttuuriystävälliset kartanot avasivat ovensa kamarimusiikille ja niin syntyi Joroisten Musiikkipäivät, tätä nykyä noin 6 päivän mittainen festivaali. Sen ohjelmistoon kuuluu noin kymmenen konserttia, joista lähes kaikki järjestetään eri konserttipaikoissa. Festivaalin taiteellisina johtajina toimivat tällä hetkellä vuorovuosin Topi Lehtipuu ja Jan Söderblom. Ajankohdaltaan Joroisten Musiikkipäivät sijoittuu heinä-elokuun vaihteeseen viikolle 31. Festivaalin taustajärjestössä Joroisten musiikkiyhdistys ry:ssä on nykyään n. 150 jäsentä. Jäsenistä n. 50 % on ainaisjäseniä ja 50 % vuosijäseniä. Tärkeimmät jäsenryhmät ovat 10

henkilöitä, jotka ovat henkilökohtaisesti sitoutuneita Joroisiin, eli paikkakuntalaisia, entisiä paikkakuntalaisia ja paikkakunnan kesäasukkaita. Joroisten Musiikkipäivät teettivät kävijätutkimuksen vuonna 2002. Joroisten musiikkipäivien kävijöissä on yhtäläisyyksiä Kuhmon Kamarimusiikin ja Savonlinnan oopperajuhlien kanssa. Festivaalille saapuvat päiväkävijät tulevat usein lähialueiden kaupungeista, kuten Kuopiosta, Mikkelistä, Savonlinnasta ja Jyväskylästä ja niiden sisäpuolelle jäävältä alueelta. Musiikkipäivien markkinoinnin keskeisiä toimenpiteitä ovat viestintä ja asiakasrekisteripostitukset. Lehtimainontaa Musiikkipäivät tekee erikoislehdissä, kuten esim. Rondossa sekä alueellisissa lehdissä. Festivaalin toiminnanjohtaja vastaa sen markkinoinnista. Lisänäkyvyyttä pienelle festivaalille tuovat kesän 2004 Yleisradion nauhoittamat ja televisioimat konserttitaltioinnit. Joroisten musiikkipäivien keskeinen visio on profiloitua korkealaatuisena ja omannäköisenään kamarimusiikkitapahtumana. Konkreettiset tavoitteet liittyvät festivaalin talouden vakauttamiseen, ilman että ohjelmiston korkeasta tasosta tingitään. Yhtenä vaihtoehtona pidetään alueellista levittäytymistä, eli konserttien järjestämistä myös lähikunnissa. Ryhmämyynnin ja alueellisen yritysmyynnin kehittäminen nousevat myös esiin keskeisinä kehitysalueina. Festivaalin kokoa, kuten kestoa ja konserttien määrää ei sinänsä ole tarkoitus kasvattaa, mutta esimerkiksi kirkoissa järjestettävien suurempien konserttien käyttöasteen kohottaminen kuuluu tavoitteisiin. Joroisten musiikkipäivien toiminnanjohtaja Taina Laitinen pitää festivaalin rahoituspohjaa haasteellisena. Vaikka festivaalilla ei ole suurta velkaa, ovat vuotuiset tappiot joinakin vuosina olleet joitakin tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja, jotka kuitenkin vaikuttavat seuraavan vuoden festivaalibudjettiin. Myös 25-vuotis juhlavuoden aiheuttamat tappiot vuodelta 2002 vaikuttavat talouden rakenteeseen. Myös festivaalin ajankohta on Laitisen mukaan osittain ongelmallinen. Joroisten Musiikkipäivät sijoittuvat ajallisesti heinä-elokuun vaihteeseen, usein kokonaan elokuun alkupuolelle, eli kesälomakauden loppupäähän, jolloin lomalaisten määrä ja liikkuminen vähenee. Ajankohdan aikaistamista vastaan puhuu Laitisen mielestä kuitenkin se, että silloin tapahtuma menisi päällekkäin Kuhmon kamarimusiikin kanssa. Ajankohta Kuhmon kamarimusiikin jälkeen tukee Joroisten musiikkipäiviä osittain sitä kautta, että osa taiteilijoista ja kävijöistä tulee Joroisille suoraan Kuhmosta. Pienen organisaation haasteisiin kuuluu myös haavoittuvaisuus henkilöstömuutoksia kohtaan. Aikaisemmin festivaalijärjestelyistä on vastannut ensisijaisesti toiminnanjohtaja yksin. Toiminnanjohtajan vaihdosten yhteydessä organisaatiosta katoaa aina paljon hiljaista tietoa. Joroisten musiikkipäivillä on kokemusta tuotantoyhteistyöstä Lemi-Lappeenrannan musiikkijuhlien kanssa, ja se on kiinnostunut tämäntyyppisestä yhteistyöstä myös muiden toimijoiden kanssa, mikäli löytyy profiililtaan sopivia tuotantoja. Ryhmämyyntiä ajatellen Laitinen arvioi Joroisten osalta yhteistyön tarpeen suureksi, myös ajatus kattobrandin rakentamisesta ja sponsoroinnista kiinnostaa. Koska Joroisten Musiikkipäivät ovat muihin Itä-Suomen kulttuuritapahtumiin verrattuna melko pieni toimija, on Laitisen mielestä heidän kannaltaan keskeinen kysymys, vaikuttaako se yhteistyön laatuun ja syvyyteen. Ajankohta 27.7.-1.8.2004 (vko 31) Vuosittainen kävijämäärä 2 000-3 000 (2004: 2 400) Kokonaisbudjetti 120 000 170 000 /vuosi Julkinen tuki 36 000 51 000 /vuosi (30 %) Lipunmyynti 48 000 68 000 /vuosi (40 %) Sponsorointi 27 000 38 250 /vuosi (22,5 %) Muut tulot 9 000 12 750 /vuosi (7,5 %) Markkinointibudjetti 20 000 25 000 /vuosi 11

Keskeiset markkinointitoimenpiteet Asiakasrekisterin koko Organisaatiomuoto Vakituinen henkilökunta Vapaaehtoistyöntekijöitä suorapostitus, lehti-ilmoitukset joitakin satoja ry 3 osa-aikaista, harjoittelijoita hallitus Mikkelin Musiikkijuhlat, Mikkeli Toiminnanjohtaja Kari Moring, hallituksen puheenjohtaja Jukka Tikka, 2.11.2004 Mikkelin Musiikkijuhlat aloitti toimintansa vuonna 1992 pienimuotoisesti taiteellisena johtajana Sergei Musajeljan. Kriitikko Seppo Heikinheimon henkilökohtaisten kontaktien kautta syntyi talvella 1993 yhteys Musiikkijuhlien nykyiseen taiteelliseen johtajaan Valeri Gergijeviin ja Pietarin Mariinski-teatterin orkesteriin. Heikinheimon sekä muiden aloitteentekijöiden, Jukka Tikan ja Jorma T. Hartikaisen, halu kehittää Mikkeliin uudenlaista toimintaa kaupungin elävöittämiseksi ja sitä kautta myös yritysten elinvoiman lisäämiseksi johtivat siihen, että Mikkelin musiikkijuhlien pääorkesteri on vuodesta 1993 alkaen ollut Mariinskin orkesteri, joka Gergijevin johdolla vastaa noin 80 90 prosentista ohjelmistoa. Ohjelmistossa on ollut myös suomalaisia orkesteri-, solisti- ja kapellimestarivierailuja. Musiikkijuhlien ohjelmistossa on suuria yhtäläisyyksiä Pietarin White Nights -festivaalin ohjelmistoon, Musiikkijuhlien kesto ja esitysten määrä on vuosien myötä vaihdellut, mutta viime vuosina on järjestetty lähinnä yksi pääkonsertti päivässä. Kesällä 2004 festivaali kesti seitsemän päivää ja esityksiä oli yhteensä kahdeksan. Päätapahtumapaikkoja ovat Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli sekä Mikkelin ja lähialueen kirkot. Mikkelin musiikkijuhlien yleisö on enimmäkseen yli 50-vuotiaita, heidän keski-ikänsä on 53 vuotta. Kävijöistä n. 65 prosenttia on naisia. Lähialueiden osuus Musiikkijuhlien kävijöissä on noin 30 prosenttia, joista noin puolet eli kokonaiskävijämäärästä noin 15 prosenttia on sponsoreiden kutsumia vieraita. 40 prosenttia yleisöstä on kotoisin pääkaupunkiseudulta ja jäljelle jäävät 30 prosenttia lähinnä muualta Suomesta. Mikkelin musiikkijuhlia markkinoidaan valtakunnallisesti Helsingin Sanomien lisäksi klassiseen musiikkiin erikoistuneissa medioissa, kuten Rondo ja Classic FM. Lisäksi musiikkijuhlat näkyvät paikallisesti ulkomainonnan ja Länsi-Savossa ja Savot-lehden mukana jaettavan liitteen kautta. Musiikkijuhlat ei tee yhteistyötä mainostoimiston kanssa, vaan esitteet ja mainokset tekee yksityishenkilö talkootyönä. Business-to-Business -kohderyhmät ovat myös oleellinen osa markkinointia, Mikkelin kaupungin alaisuudessa työskentelevä Maiju Kaitainen auttaa markkinointityössä ja tukee festivaalia erityisohjelman järjestämisessä sponsoreille ja yritysvieraille. 70 75 prosenttia Mikkelin Musiikkijuhlien lipunmyynnistä tapahtuu festivaalin oman toimiston kautta, missä käytetään Lippupalvelun järjestelmää. Jukka Tikka katsoo, että Mikkelin musiikkijuhlat ovat Gergijevin kanssa tehtävän yhteistyön kautta ohjelmistollisesti varmalla pohjalla. Tapahtuman kehittämiseksi sitä kuitenkin haluttaisiin laaja-alaistaa, esimerkiksi laajentamalla esiintyjäpohjaa ja tuomalla selkeämmin esiin myös suomalaista musiikkia ja suomalaisia muusikoita. Tämän voisi mahdollisesti organisatorisesti hoitaa palkkaamalla festivaalille toinen, suomalaisesta ohjelmaosiosta vastaava taiteellinen johtaja, joka ideaalityyppisesti olisi arvostettu henkilö, jonka mukana olo tarjoaisi Musiikkijuhlille sekä taiteellista että markkinoinnillista lisäarvoa. Koska Mikkelin Musiikkijuhlat on riippuvainen Mikkelin ulkopuolelta saapuvista kävijöistä, merkitsevät Mariinskin orkesterin suunnittelemat esitykset muualla Suomessa uhkakuvaa festivaalin toiminnalle. Pienen ad hoc -kyselyn perusteella jopa 60 prosenttia vastaajista ei tulisi 12

Mikkelin Musiikkijuhlille, mikäli Mariinski esiintyisi myös muualla Suomessa. Vaikka vuoden 2004 festivaali tekikin positiivisen tuloksen, painavat alla edellisiltä vuosilta kertyneet velat. Festivaalin rahoituksen kannalta ongelmallista on viime vuosina tapahtunut sponsoritulojen tippuminen. Sponsorointi kattoi enimmillään (1999) noin 40 prosenttia Musiikkijuhlien budjetista, nyt osuus on vain 23 prosenttia. Kaiken kaikkiaan Mikkelin Musiikkijuhlat tuntuu olevan tilanteessa, jossa festivaalin toiminnan näivettyminen koetaan uhkana. Siksi festivaali on kiinnostunut uusista ratkaisuista, esimerkiksi Ballet Mikkelin ja Musiikkijuhlien organisaatioiden yhdistämisestä ja/tai muiden Itä-Suomen festivaalien kautta tehtävästä yhteistyöstä. Itä-Suomen festivaalien välisten pitkien etäisyyksien ja tapahtumien eri ajankohtien vuoksi yhteistyö tuntuu Ballet Mikkelin lisäksi kiinnostavimmalta Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa, joiden kanssa haluttaisiin rakentaa esimerkiksi yritysmyyntipaketteja. Yhteistyön toteutumisen kannalta pidetään tärkeänä, että kaikki osapuolet sitoutuvat selkeän suunnitelman mukaan etenevään kehitysprosessiin. Ajankohta 3.7. 9.7.2005 Vuosittainen kävijämäärä (2004) 4 500 Kokonaisbudjetti 350 000 400 000 /vuosi Julkinen tuki 118 000 /vuosi (34 %) Lipunmyynti 150 000 /vuosi (43 %) Sponsorointi 80 000 /vuosi (23 %) Muut tulot n. 2 000 /vuosi Markkinointibudjetti Keskeiset markkinointitoimenpiteet 40 000 /vuosi Ilmoitukset Helsingin Sanomissa, mainonta musiikkimedioissa, Länsi-Savo sekä liite alueellisessa lehdessä, ulkomainonta Asiakasrekisterin koko n. 500 Organisaatiomuoto ry Vakituinen henkilökunta 2 osa-aikaista (yhteensä n. 10 kk) Vapaaehtoistyöntekijöitä 50 60 Savonlinnan Balettijuhlat, Savonlinna Toimistopäällikkö Kristiina Immonen 11.11.2004 Savonlinnan Balettijuhlien taustaorganisaatio Savonlinnan Balettijuhlien kannatusyhdistys ry perustettiin vuonna 2001 ja se järjesti ensimmäiset Balettijuhlat kesällä 2002. Juhlien syntymistä pohjusti Savonlinnan Oopperajuhlien kolme vuotta kestänyt balettiohjelmisto 1990-luvulla ja savonlinnalaisissa toimijoissa herännyt halu laajentaa kaupungin matkailukautta Oopperajuhlien ulkopuolelle. Kesäkuun alkupuolella järjestettävien balettijuhlien ohjelmisto on alusta alkaen rakentunut pääosin ulkomaalaisten balettivierailujen ja ensisijaisesti Moskovan Bolshoi-baletin esitysten ympärille. Vuonna 2005 Balettijuhlilla on viisi näytöstä Olavinlinnassa, missä Bolshoin ohella esiintyy ruotsalainen Cullberg-baletti. Lisäksi Lappeenrannan teatterin kanssa yhteistyössä tuotettu Kolme muskettisoturia esitetään Savonlinnasalissa. Balettiesityksien lisäksi Savonlinnassa järjestettiin vuonna 2004 kaksi klassisen baletin repertuaarikurssia, joita vetivät Bolshoi-baletin pedagogit. Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Balettijuhlilla on osittain sama yleisö. Balettijuhlien yleisö on kuitenkin toimistopäällikkö Kristiina Immosen arvion mukaan 10 15 vuotta nuorempaa kuin Oopperajuhlien. Osittain tämä johtunee balettiyleisössä painottuvaan perheiden osuuteen, sillä esimerkiksi Joutsenlammen esityksiin myytiin n. 10 prosenttia lastenlippuja. Balettijuhlat ovat tietoisesti hinnoitelleet lasten liput huomattavasti edullisemmiksi: vuonna 2005 normaalihintaisten lippujen hintahaitari on 45 140 euroa, kun alle 14-vuotiaille myytävä 13

lastenlippu maksaa 20 euroa paikasta riippumatta. Immonen arvioi, että 80 prosenttia kaikista lipuista myydään. Asiakaslehti Kärkitossu on ennakkoesitteen ohella Savonlinnan Balettijuhlien keskeinen markkinointiväline. Lehti ilmestyy vuosittain matkamessujen alla. Savonlinnan matkailupalvelu on Balettijuhlille tärkeä markkinointikanava, ja sen kautta sekä jaetaan ennakkoesitettä että myydään n. 80 prosenttia festivaalin lipuista. Keskeisiä markkinointitoimenpiteitä ovat suoramarkkinointi, lehti-ilmoitukset ja Internet. Lehti-ilmoitukset valtakunnallisissa medioissa olivat ensisijaisesti Savonlinnan matkailupalvelun tai Lippupisteen yhteisilmoituksia. Omia ilmoituksia Balettijuhlilla oli esimerkiksi ammattiyhdistyslehdissä. Vuonna 2004 käytettiin myös jonkin verran radio- ja TV-mainontaa, joista jälkimmäisen tarkoitus oli lähinnä pysäyttää huhu, jonka mukaan Savonlinnan Balettijuhlat olivat vaarassa peruuntua. Radiomainontaa tehtiin Suomessa Classic Radiossa ja Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa kuuluvalla venäjänkielisellä Sputnik-kanavalla. Kolmen järjestetyn festivaalin jälkeen Savonlinnan Balettijuhlien tavoitteet liittyvät festivaalin aseman vakiinnuttamiseen suomalaisten festivaalien kartalla ja yleisön mielissä. Tämän lisäksi tapahtuman profiilia halutaan kehittää kansainvälisemmäksi ja kasvattaa korkeatasoinen tanssin koulutus keskeiseksi osaksi toimintaa ja mahdollisesti markkinoida myös sitä kansainvälisesti. Taloudellisen vakiinnuttamisen tarve on kiistämätön, sillä festivaali on velkaantunut. Ongelman ratkaisemiseksi kehitetään 5 vuoden taloudellinen elvyttämissuunnitelma. Visio tulevia vuosia varten on, että ennemmin tai myöhemmin Savonlinnan Balettijuhlilla voitaisiin myös nähdä festivaalin omia tuotantoja. Balettijuhlien taloudellisesti hankalan tilanteen taustalla ovat aikaisemmilta vuosilta periytyneet velat. Ensimmäiset Balettijuhlat järjestettiin vuonna 2002 täysin ilman julkista tukea yksityishenkilöiden takaaman lainan turvin. Koska myös myöhempinä vuosina julkinen tuki on ollut arvioitua ja budjetoitua alhaisempaa, on talouden tervehdyttäminen eräs festivaalin suuria haasteita. Savonlinnassa suhtautuminen Balettijuhlaan on myös ristiriitaista: yksi vallalla oleva mielipide on, että molemmat Savonlinnalaiset festivaalit tukevat toisiaan ja sitä kautta Savonlinnan menestystä mm. matkailun alalla, toinen kanta puolestaan on, että Savonlinnaan mahtuu vain yksi festivaali ja että Balettijuhlat syövät osittain Oopperajuhlien yleisöä. Venäläisyys ja itäinen ulottuvuus ovat näkyneet Savonlinnan Balettijuhlien ohjelmistossa alusta alkaen. Festivaalilla on runkosopimus Moskovan Bolshoi-teatterin kanssa, joka on voimassa vuoteen 2007 saakka. Koska Balettijuhlat samaan aikaan haluavat laajentaa ohjelmistoaan, on ohjelmistoon lisätty myös muita kansainvälisiä vierailuja. Vuonna 2005 Savonlinnassa nähdään ruotsalainen Cullberg-baletti ja vuonna 2006 on vuorossa unkarilainen tanssivierailu. Sputnikkanavalla toteutettu radiomainonta on suunnattu venäläiselle yleisölle. Savonlinnan Balettijuhlien asenne erilaisia yhteistyön muotoja kohtaan on erittäin avoin. Heidän katsontakannaltaan ei ole esteitä esimerkiksi molempien savonlinnalaisten festivaalien organisaatioiden ja voimavarojen yhdistämiselle Savonlinnan festivaalikokonaisuuden tukemiseksi. Savonlinnan ulkopuolella Balettijuhlat ovat toistaiseksi tehneet yhteistyötä ensisijaisesti lähialueiden toimijoiden kanssa, mutta ajatus laajemmastakin yhteistyöstä on Immosen mukaan kiinnostava. Itä-Suomen tapahtumat kattava yhteismarkkinointi on kiinnostavaa etenkin kansainvälistä markkinointia ajatellen. Myös tapahtumien ajankohtien tiivistämiseen Immonen suhtautuu avoimesti, sillä hän katsoo, että verkostoitumisesta saatava voima ja tiiviin kokonaisuuden luominen tukee kaikkia toimijoita. Koska Balettijuhlat käyttää samaa näyttämöä kuin Savonlinnan Oopperajuhlat, ei festivaalien sijoittaminen samaan ajankohtaan kuitenkaan ole käytännössä mahdollista. Oopperajuhlia edeltävän harjoitusjakson vuoksi Balettijuhlien siirtäminen voisi käytännössä toteutua elokuulle, etenkin kun Oopperajuhlat päättyvät vuonna 2006 viikkoa aikaisemmin. 14

Ajankohta 6. 11.6.2005 Vuosittainen kävijämäärä 10 000 myytyä lippua Kokonaisbudjetti (2004) Julkinen tuki Lipunmyynti Sponsorointi Muut tulot 755 000 185 000 (25 %) 387 000 (51 %) - - Markkinointibudjetti 2004 70 000 /vuosi (9 %) Keskeiset markkinointitoimenpiteet Asiakaslehti, myyntiesite, suoramarkkinointi, Internet, lehtiilmoitukset Asiakasrekisterin koko Joitakin satoja Organisaatiomuoto Ry Vakituinen henkilökunta 4 osa-aikaista Vapaaehtoistyöntekijöitä 6 Savonlinnan Oopperajuhlat Oopperanjohtaja Jan Hultin 7.12.2004 Savonlinnan Oopperajuhlat ovat yksi Suomen kansainvälisestikin tunnetuimmista kulttuuritapahtumista. Vuosittain Olavinlinnassa heinä-elokuussa järjestettävän festivaalin ohjelmaan kuuluu oopperaesityksiä ja konserttituotantoja. Nykyisten oopperajuhlien kaltainen toiminta käynnistyi Savonlinnassa 1967 oopperalaulukurssin myötä, joka järjestettiin osana jo kymmenen vuotta toimineita musiikkipäiviä. Vuosien myötä alun perin viikon mittainen Oopperajuhla on kasvanut kuukauden kestäväksi festivaaliksi. Yli kymmenen vuoden ajan ulkomaiset oopperatalot ovat vierailleet Savonlinnassa, ja Oopperajuhlat ovat vieneet myös omia tuotantojaan ulkomaille. Vuosittain Savonlinnassa tuotetaan yksi uusi ooppera ja siellä on nähty lukuisia kantaesityksiä. Vuoden 2005 konserttituotantoon kuuluvat lisäksi esitykset talven ja kevään aikana Helsingissä, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Savonlinnan Oopperajuhlien taustalla vaikuttavat Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry ja sen tytäryhtiö Savonlinnan Oopperajuhlat Oy. Vuonna 1972 perustettu kannatusyhdistys on valtakunnallinen ja sen lähes 600 jäsentä koostuu pääasiassa yksityishenkilöistä, mutta joukkoon mahtuu myös liikelaitoksia. Kannatusyhdistys vastaa oopperajuhlien tuotannosta, lipunmyynnistä ja markkinoinnista, kun taas tytäryhtiö Savonlinnan Oopperajuhlat Oy toimii Savonlinnan Oopperajuhlien tukijana ja rahoittajana sekä hoitaa muut konsernin kaupalliset toiminnot, kuten produktioiden vuokrauksen ja vierailutoiminnan. Vuonna 2003 Savonlinnan Oopperajuhlat työllisti ympärivuotisesti 15 kokopäiväistä ja 2 osa-aikaista työntekijää. Juhlakaudella työntekijöitä on 821 enemmän, heistä 545 on teknistä henkilökuntaa, 56 toimisto ja järjestelyhenkilökuntaa yms. ja vierailuviikon henkilöstöä yhteensä 220. Oopperajuhlien vuotuinen kävijämäärä on noin 70 000 henkeä, joista myytyjen lippujen määrä oli vuonna 2004 noin 55 000. Keskimäärin jokainen Oopperajuhlien kävijä ostaa 1,5 lippua. Kesällä 2004 tehdyn kävijätutkimuksen perusteella 20 prosenttia kävijöistä on ensikertalaisia, ja yli 50 prosenttia kävijöistä pitää itseään säännöllisenä Savonlinnassa kävijänä. Ensikertalaisten määrä kävijöistä on laskussa, kun taas 2-5 kertaa Oopperajuhlilla käyneiden määrä kasvaa. Ikäjakaumassa keski-ikäiset ja vanhemmat kävijät painottuvat: kolmannes kävijöistä on alle 50- vuotiaita, yksi kolmasosa 50 60 -vuotiaita ja kolmannes yli 60-vuotiaita. 83 prosenttia kävijöistä käy Oopperajuhlilla yksityishenkilönä ja 16 prosenttia yrityksensä edustajana tai yritysvieraana. 14 prosenttia kävijöistä tulee Itä-Suomesta, mutta yhteensä 95 prosenttia kävijöistä Savonlinnan talousalueen ulkopuolelta. Ulkomaisten kävijöiden osuus on noin 10 prosenttia, joista venäläistä yleisöä on noin prosentti. 15

Koska yli 50 prosenttia Savonlinnan Oopperajuhlien kävijöistä on kanta-asiakkaita, on heille suunnattu suora keskeinen markkinoinnin väline. Käytössä on kolme asiakasrekisteriä, jotka sisältävät 25 000 kontaktia. Savonlinnan Oopperajuhlien oopperanjohtaja Jan Hultinin arvion mukaan käytössä olevat rekisterit eivät vielä ole riittävän kehittyneitä, sillä esim. Lippupalvelun järjestelmän kautta tulevat kontaktit eivät kerro riittävästi asiakkaiden profiilista. Mediamainonnassa keskitytään imagomarkkinointiin. Samaan aikaan kun Oopperajuhlien yleisö vanhentuu, on uusien kävijöiden määrä laskussa. Myös ulkomaisten vieraiden määrä on laskenut viimeisten vuosien ajan. Kävijätutkimusten perusteella tiedetään, että kritiikki lippujen hintaa kohtaan on kasvamassa. Niiden hinta vaihtelee 30:stä 170 euroon keskihinnan ollessa 90 euroa. Verrattuna muihin Itä-Suomen festivaaleihin Savonlinnan Oopperajuhlien ohjelmisto julkaistaan ja lipunmyynti alkaa huomattavasti aikaisemmin. Merkittävä osa, noin 40 prosenttia, seuraavan vuoden lipuista myydään jo Oopperajuhlien aikaan. Oopperajuhlat on Itä-Suomen vahvin kulttuuritapahtuma tunnettuudeltaan, mielikuviltaan, yleisömäärältään ja taloudeltaan. Tapahtumaa voi kehittää vielä nykyisestä esimerkiksi pidentämällä tapahtumaa viikolla eli noin viiden esityskerran verran. Vaikka Oopperajuhlat ei itse näe laajentamista välttämättömänä, Hultinin mukaan tämä voisi olla Savonlinnan näkökulmasta perusteltua. Joka tapauksessa se on vaihtoehto, joka kiinnostaa enemmän kuin nykyistä suuremman vastuun kantaminen Savonlinnan Balettijuhlien tulevaisuudesta. Ohjelmistossa itäinen ulottuvuus näkyi Savonlinnan Oopperajuhlilla 2004 Latvian kansallisoopperan vierailun muodossa. Vaikka Venäjällä on runsaasti loistavia oopperoita, ei Hultin usko siihen, että venäläisyys ohjelmistossa voi olla kovin hallitsevassa roolissa. Yksi vuosittainen merkittävä produktio voisi kylläkin olla venäläinen. Venäjä, erityisesti Pietarin seutu, on Savonlinnan oopperajuhlien kannalta markkinoinnillisesti kiinnostava alue. Hultin uskoo, että sieltä voisi sopivien toimenpiteiden kautta löytyä kiinnostunutta uutta yleisöä, joka on tottunut kuluttamaan kulttuuria. Jan Hultin ei sulje pois yhteistyön mahdollisuuksia, mutta suhtautuu laajamittaisen yhteistyön mahdollisuuksiin epäilevästi. Itä-Suomen festivaalien yhteiselle matkailupaketoinnille on ongelmallista, että suurin osa festivaaleista Savonlinnaa lukuun ottamatta julkaisee ohjelmistonsa varsin myöhään. Erityisesti kansainvälisten matkanjärjestäjien pakettien rakennusta ja markkinointia silmällä pitäen ohjelmistot julkistetaan tyypillisesti liian myöhään. Yhteisen valtakunnallisen mediamainonnan osalta tapahtumien eri aikoihin painottuva lipunmyynti on myös jonkinasteinen ongelma. Mahdollisista yhteistyön alueista esimerkiksi asiakasrekistereihin liittyvä yhteistyö herättää kysymyksiä Hultinin arvellessa, ettei tapahtumilla tyypillisesti Savonlinnaa lukuun ottamatta ole kovin laajaa rekisteriä. Kriittinen kysymys on missä määrin tapahtumien asiakkuudet ovat samankaltaisia ja siten toisiaan tukevia. Tämän tutkiminen olisi Hultinin mielestä ensisijaista. Hultin toivottaakin joka tapauksessa tutkimuksellisen yhteistyön tervetulleeksi. Savonlinnan Oopperajuhlat on toiminut vetäjänä Kulttuuri-Savo International -hankkeessa, joka tarkoituksena on ollut hyödyntää Venäjän läheisyyttä kulttuurimatkailussa. Yleisenä ajatuksena on ollut houkutella kansainvälisiä matkailijavirtoja Etelä-Savoon paketoimalla alueellisia tapahtumia yhteen Pietarin kulttuuritarjonnan kanssa. Lisäksi pyrkimyksenä on ollut kasvattaa venäläisten matkailijoiden määrää Etelä-Savon kulttuuritapahtumiin. Hankkeen tavoitteet määritettiin seuraavasti: - yhdistää koko Etelä-Savon merkittävimpien kulttuuripalvelujen tarjoajien voimavarat - hyödyntää Venäjän, erityisesti Pietarin kulttuuritarjonnan läheisyys sekä kotimaisessa että kansainvälisessä markkinoinnissa ja niitä tukevien tuotepakettien kehittämisessä - kehittää toimintaa, jolla saadaan houkuteltua entistä enemmän venäläisiä matkailijoita alueelle ja tutustumaan sen kulttuuritarjontaan 16

Määrällisinä tavoitteina oli: Kehittää 10 uutta kulttuurimatkailutuotepakettia (5 kotimaisten yhteistyötahojen kanssa ja 5 yhdessä venäläisten kanssa) Lisätä Etelä-Savon kulttuuritapahtumien kävijämäärää 10 prosentilla, eli yhteensä 25 000 uutta kävijää Lisätä Etelä-Savoon suuntautuvaa matkailua 5 prosentilla Lisätä työpaikkoja Etelä-Savon matkailusektorilla, noin 5-10 uutta työpaikkaa Projektin alkuperäinen toteuttajajoukko koostui maakunnan keskeisistä kulttuuritapahtumista, joita olivat Savonlinnan Oopperajuhlien lisäksi Ballet Mikkeli, Mikkelin Musiikkijuhlat, Metsämuseo Lusto, Taidekeskus Retretti ja Taidekeskus Salmela. Näistä Taidekeskus Retretti ja Taidekeskus Salmela jättäytyivät myöhemmässä vaiheessa yhteistyön ulkopuolelle kokiessaan sen tuoman hyödyn vähäiseksi. Projekti on nyt lopuillaan ja vaikka yhteistyömuotoja on työstetty, hyötyjen todentaminen vie joka tapauksessa vielä aikaa. Hultinin mukaan yhteistyöprojekti osoitti, että matkailumarkkinointiin liittyvän yhteistyön konkreettisen hyödyn osoittaminen on haasteellista. Hultin olisi kuitenkin valmis perustamaan Pietariin Itä-Suomen festivaaleille yhteisen informaatiopisteen ja lipunmyyntitoimiston. Ajankohta 8.7.-6.8.2005 Vuosittainen kävijämäärä 2004 55 000 myytyä lippua + n. 15 000 ilmaistapahtumissa Kokonaisbudjetti 7,7 milj. /vuosi Julkinen tuki 1,08 milj. /vuosi (14 %) Lipunmyynti 4,85 milj. /vuosi (63 %) Sponsorointi 1,08 milj. /vuosi (14 %) Muut tulot 0,69 milj. /vuosi (9 %) Markkinointibudjetti 600 000 /vuosi (9 %) Keskeiset markkinointitoimenpiteet Asiakasrekisterin koko 25 000 Organisaatiomuoto Ry, sen omistama Oy Vakituinen henkilökunta 15 kokopäiväistä, 2 osa-aikaista Juhlakauden aikana 821 matkanjärjestäjien kautta, suoramarkkinointi kantaasiakkaille, mediamainonta Taidekeskus Retretti, Punkaharju Juhani Perttula 25.10.2004 Taidekeskus Retretti on Punkaharjulla sijaitseva Suomen suurin kesänäyttely, joka on avoinna päivittäin kesäkuun alusta elokuun loppuun. Retretin näyttelypolitiikan keskeinen ajatus on tarjota yleisölle monipuolisia näyttelykokonaisuuksia ja sitä kautta matala kynnys korkeakulttuurin. Kesällä 2004 Retretin päänäyttely oli ruotsalainen maisema- ja muotokuvamaalari Anders Zorn ja kesällä 2005 on luvassa Pekka Halosen 140-vuotis juhlanäyttely. Retretissä on yhteensä 5 000 m 2 näyttelytiloja, joista yhteensä 3 000 m 2 sijaitsee ainutlaatuisessa kallioon louhitussa Luolastossa maanpinnan alapuolella. Taidenäyttelyiden lisäksi Retretti tarjoaa kävijöilleen oheisohjelmaa mm. konserttien ja taidekasvatustyöpajojen muodossa. Punkaharjulla olevan kesänäyttelyn lisäksi Retretti on vuodesta 2003 lähtien järjestänyt Talvinäyttelyn Helsingin Taidehallissa. Näin on sekä pystytty laajentamaan Retretin sesonkia ja tuomaan sen toimintaa lähemmäksi pääkaupunkiseudulla asuvia yleisöjä. Retretti on Suomen suosituimpia kesälomakohteita vuotuisen kävijämäärän kohotessa sadan tuhannen tasolle. Koska Retretin ympäristö on suosittua loma-aluetta, selittyy Retretin 17

valtakunnallinen kävijäprofiili eri puolilta alueelle hakeutuvien lomalaisten kautta. Suurin osa kävijöistä on työssäkäyviä 25 45 -vuotiaita suomalaisia. Alueellisesti vierailijoissa painottuvat kuitenkin pääkaupunkiseutu ja Punkaharjun ja Savonlinnan lähialueet. Retretti on profiililtaan samaan aikaan sekä omaehtoisen matkailun, perhematkailun että ryhmämatkojen kohde. Heinäkuu ja Savonlinnan Oopperajuhlien aika on myös Taidekeskus Retretin vilkkainta aikaa, silloin siellä käy n. 70 80 prosenttia kesän kävijöistä. Ulkomaalaisten osuus Retretin kävijöistä on arviolta 10 20 prosenttia, ja heidän osuutensa on viime vuosina korostunut varsinkin elokuun aikana. Retretin markkinointiviestinnän painopisteet ovat pääkaupunkiseudulla ja Punkaharjun lähialueilla. Markkinoinnin keskeisiä välineitä ovat viime vuosina olleet lehti- ja ulkomainonta ja esitejakelu. Retretin viestintästrategia on ollut toimiva, ja taidekeskus on saanut vuosittain useita satoja osumia paikallisissa ja valtakunnallisissa medioissa, niin lehdistössä, radiossa kuin TV:ssäkin. Koska lehdistöosumat kuitenkin painottuvat selkeästi alkukesään ja avajaisten yhteyteen on koko kesän ja Retretin aukioloajan kattavan viestinnällisen kaaren rakentamista tulevaisuudessa mahdollisesti aiheellista harkita. Retretin tavoitteisiin kuuluu olla jatkossakin suomalaisten kesäkohteiden huippua ja siten palvella mahdollisimman laajaa yleisöä. Koska kävijöiden määrä painottuu heinäkuulle, on etenkin alku- ja loppukesän kävijämäärien lisääminen kiinnostava vaihtoehto. Ryhmämatkailuun ja matkapaketteihin panostaminen ovat myös nousseet esiin kiinnostavina kehitysalueina. Retretin toiminnan kannalta keskeisiä haasteita on kaikille tapahtumille ja matkailukohteille tyypillinen kilpailu ihmisten vapaa-ajasta. Kesäiset kulttuurikohteet kuten Retretti eivät ensisijaisesti kilpaile muiden kulttuurikohteiden kanssa vaan ennemminkin kaikkia muita mahdollisia ajan- ja lomanviettotapoja vastaan, joista keskeisimpinä tulee mieleen kotona pysyttely, ulkomaanmatkat tai matkat muualle Suomeen. Vasta sitten kun ihmiset päättävät matkustaa ja viettää aikaansa Itä-Suomessa, on seuraava askel ohjata heidän tiensä Retrettiin esimerkiksi Retretin oman markkinointiviestinnän avulla. Myös lähialueilta, esimerkiksi Savonlinnasta, tai miksei kauempaakin Retrettiin lähteminen voitaisiin tehdä helpommaksi esimerkiksi lisäämällä julkisten liikennevälineiden vuoroja, jotta ainoa keino päästä paikan päälle ei olisi omalla henkilöautolla. Retretillä on pitkään jatkunutta yhteistyötä venäläisten taidemuseoiden kanssa, erityisesti Venäläisen taiteen museon kanssa Pietarissa. Venäläisen taiteen osuus vaihtelee kuitenkin vuosittain voimakkaasti. Joskus kesän päänäyttely on venäläisistä kokoelmista. Usein venäläistä taidetta ei ole juurikaan esillä. Venäläisen taiteen lisääminen on mahdollista jos se yhteistyön myötä olisi perusteltua, joskaan siitä ei haluta liian dominoivaa tekijää taidekeskuksen ohjelmistoon. Taidekeskus Retretti on kiinnostunut yhteistyön mahdollisuudesta Itä-Suomen kulttuuritapahtumien kanssa, mutta yhteistyön tulee olla hyvin perusteltua ja kustannustehokasta. Mikäli hankkeen tuloksena yhteistyöesitys saa konkreettisen muodon, Retretti on valmis tutkimaan yhteistyöhön liittymistä vakavasti. Ajankohta 2.6. 28.8.2005 Vuosittainen kävijämäärä n. 70 000 100 000 Vuosibudjetti 1,7 milj. /vuosi Julkinen tuki (OPM) 40 000 /vuosi Lipunmyynti - Sponsorointi - Muut tulot - Markkinointibudjetti vähintään 160 000 /vuosi Keskeiset Media- ja ulkomainonta, viestintä, esitteet, messut 18

markkinointitoimenpiteet Asiakasrekisterin koko - Organisaatiomuoto Oy Vakituinen henkilökunta 8 Taidekeskus Salmela, Mäntyharju Toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala 3.11.2004 Mäntyharjulla sijaitseva Taidekeskus Salmela aloitti toimintansa vuonna 1990. Salmelan toiminnan ydin on kotimaisen kuvataiteen näyttely, joka tuo vuosittain esiin nuorten ja tunnettujen kuvataiteilijoiden uusia töitä. Salmelan kuvataidekokonaisuus on profiililtaan korkeatasoista mutta se pyritään tekemään helposti lähestyttäväksi mm. oheisohjelman kautta. Yhdistämällä kuvataiteeseen erityyppistä oheisohjelmaa tavoitetaan monipuolinen yleisö ja pyritään saamaan uusia kävijöitä kulttuurin ja erityisesti kotimaisen kuvataiteen piiriin. Kuvataidekokonaisuuden ympärille on Salmelassa rakennettu konserttiohjelmaa ja kilpailuja kuten esim. Huvimaja-arkkitehtuurikilpailu (2004) ja laulukilpailu (2005). Viime vuosina oheistapahtumia on kehitetty entistä selkeämmin suurten tapahtumien suuntaan niiden vetovoiman kasvattamiseksi, kun taas pienistä konserteista on luovuttu. Taidekeskus Salmelan kävijöissä korostuvat omatoimisesti matkailevat (vs. ryhmämatkailijat) ja Mäntyharjun ja lähialueiden mökkiläiset sekä heidän vieraansa. Asiakaskyselyiden ja - rekisterien perusteella tiedetään, että n. 50 % kävijöistä käy Salmelassa säännöllisesti vuosittain. Taidekeskuksen kävijämäärä on kasvanut koko sen toiminnan ajan n. 1 000 2 000 kävijän vuosittaista vauhtia. Salmelan kävijät hyödyntävät Mäntyharjulla ravintola- yms. palveluita, mutta eivät yövy paikkakunnalla. Tuomas Hoikkalan arvion mukaan Salmelan kävijäprofiili on samantyyppinen kuin Mikkelin musiikkijuhlilla. Salmelan vuotuinen markkinointibudjetti on 150 000, eli 30 % kokonaisbudjetista. Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala vastaa Taidekeskuksen viestinnästä, festivaalijohtaja markkinoinnista. Viestinnällisesti tavoite on saada näkyvyyttä myös kulttuurisivujen tai - julkaisujen ulkopuolella, jotta myös tätä kautta tavoitettaisiin uusia yleisöjä. Erittäin keskeinen markkinointitoimenpide on suoramarkkinointi, jonka avulla suhteellisen pienin kuluin tavoitetaan sitoutunut kohderyhmä. Suorapostitus kohdistetaan kolmen edellisen vuoden aikana Salmelassa käyneille henkilöille, joiden tiedot löytyvät kävijöistä kerätystä osoiterekisteristä. Lisäksi esitettä jaetaan mm. matkanjärjestäjien ja Salmelan sponsoreiden kautta. Ryhmämarkkinoinnin osuutta on vähennetty viime vuosina. Salmelan sisällöllinen visio on mahdollisesti laajentaa toimintaa uusiin kuvataiteen osa-alueisiin ja kehittää entistä vetovoimaisempaa oheisohjelmaa, jotta mahdollisimman monet uudetkin kävijät löytäisivät tiensä Salmelaan heinäkuussa, jolloin matkailijat liikkuvat ja kilpailu heidän ajastaan on kovin. Keskipitkällä tähtäimellä Salmelassa tavoitellaan kävijämäärän kasvua 30 000 kävijään. 15 ensimmäisen toimintavuoden aikana Taidekeskus Salmela on hankkinut runsaasti uusia tiloja ja vastannut niiden remontoimisesta näyttelykäyttöön tai muihin keskuksen tarpeisiin sopivaksi. Tulevaisuudessa remontin tarpeen toivotaan vähenevän. Salmela on profiloitunut nimenomaan suomalaisen nykytaiteen kesätapahtumana, joten itäisen ulottuvuuden merkitys ohjelmistossa on pieni. Myöskään kävijöiden joukossa esim. venäläisten vieraiden merkitys ei ole suuri. Itä-Suomen kulttuuritapahtumien ja kohteiden yhteistyöhankkeeseen Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala suhtautuu positiivisesti. Tärkeimpänä yhteisenä tavoitteena hän pitää aivan uusien yleisöjen löytymistä kaikille Itä- Suomen kulttuuritapahtumille, ja juuri siinä Hoikkala näkee yhteistyön ja yhteismarkkinoinnin tarjoavan merkittäviä mahdollisuuksia resurssien tehokkaaksi kohdentamiseksi. Mahdollisina toimenpiteinä keskustelussa nousivat esiin kiinnostus etenkin yhteistä, alueen imagolle sopivaa 19

lipunmyyntijärjestelmää kohtaan, jonka kautta myös voidaan kerätä arvokasta tietoa lippujen ostajista. Myös kattobrandin luominen, kulttuurireittien kehittäminen tai eri kohteiden paketointi yhteisiksi kokonaisuuksiksi esim. yhdessä hotelliketjujen kanssa ja erityisesti kansainväliseen markkinointiin sopivalla tavalla ovat Salmelan kannalta kiinnostavia yhteistyömuotoja. Taloushallintoon liittyvät palvelut Salmela on jo ulkoistanut, ja näiden palveluiden ostamista muiden toimijoiden kanssa yhteiseltä taholta voidaan hyvin harkita. Syvällinen yhteistyö yhteistuotantojen muodossa on Salmelan monitaiteellisen konseptin kannalta myös kiinnostava vaihtoehto. Yhteistyötä kehitettäessä on keskeistä löytää konkreettisia yhteistyömuotoja ja soveltuvat mittarit panostusten jakamiselle, ei esimerkiksi jakaa panostuksia vain myytyjen lippujen määrän mukaan. Kaikki tässä projektissa identifioidut festivaalit ja tapahtumat ovat Salmelan kanssa kiinnostavia yhteistyötahoja. Ajankohta 11.6. 14.8.2005 Vuosittainen kävijämäärä n. 25 000 Kokonaisbudjetti Julkinen tuki (OPM) Lipunmyynti Sponsorointi Muu myynti 500 000 /vuosi 28 000 /vuosi (5,6 %) 250 000 /vuosi (50 %) - - Markkinointibudjetti (bruttoarvo) 150 000 / vuosi Keskeiset suoramarkkinointi, esitejakelu, viestintä markkinointitoimenpiteet Asiakasrekisterin koko 30 000 Vakituinen henkilökunta 5 Sesonkiaikana henkilökuntaa 30 3.3 Pohjois-Savo Kuopio Tanssii ja Soi Toiminnanjohtaja Anna Pitkänen 2.12.2004 Kuopio Tanssii ja Soi on näyteikkuna kansainväliseen tanssitaiteeseen, johtava pohjoismainen vuosittain järjestettävä tanssitaidefestivaali. Tapahtuman taustalla on Kuopio Tanssii ja Soi ry, joka perustettiin 1970. Yhdistyksen jäseninä ovat mm. Kuopion kaupunki, Siilinjärven kunta sekä Suomen Tanssioppilaitosten liitto. Sen kantavana ajatuksena on vaikuttaa niin ihmisten henkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin edistämällä mm. tanssitaiteen, matkailun ja muun elinkeinoelämän yhteistyötä. Festivaalin tapahtumissa näkyy kotimainen ja kansainvälinen tanssitaide, 60 80 prosenttia sen esiintyjistä tulee Suomen ulkopuolelta. Vuotuinen ohjelmisto sisältää noin 70 100 tapahtumaa. Näistä 20 on pääesityksiä; klassista balettia, nykytanssia ja folklorea. Lisäksi festivaalin aikaan järjestetään 30 40 tanssikurssia ja muita tapahtumia mm. alan ammattilaisille ja harrastajille. Kuopio Tanssii ja Soi näkyy myös festivaalien aikana järjestettävien tori-, ravintola-, puisto- ym. oheistapahtumien muodossa. Festivaalikauden ulkopuolella tuotetaan yhteistyössä alueen kuntien, yritysten ja uuden tanssin aluekeskuksen kanssa myös maakuntakiertueita. Kuopio Tanssii ja Soi hoitaa maakuntakiertueiden ohjelmajärjestelyt. Festivaalin taiteellinen johtaja on vuosina 2002 2006 Jorma Uotinen. Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin yleisö on naisvoittoista kulttuurin suurkuluttajakuntaa. Kävijöissä painottuvat keski- ja ylempi toimihenkilöluokka ja maantieteellisesti yliopistokaupungit, kuten Helsinki, Turku, Tampere, Lappeenranta ja Joensuu. Noin 60 70 prosenttia lipun ostaneista kävijöistä tulee Kuopion ulkopuolelta. Kuopio Tanssii ja Soi festivaalin toiminnanjohtaja Anna Pitkänen määrittelee festivaalin kohderyhmiksi tanssin 20