1/2013 Hilpeä Don Pasquale 50-luvun Italiassa Rakkauden riivaamat Tristan ja Isolde Seitsemän veljeksen paluu 1
MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ Anna rahan valita Rahalla ei ole koskaan ollut näin paljon mahdollisuuksia. Sijoitusvalikoimamme on nyt entistäkin laajempi. Hyppää markkinan kyytiin tai tavoittele kanssamme vakaampaa tuottoa pitkällä aikavälillä. Nauti eduista, joita vain suurimmat tarjoavat. Jos raha saisi valita, se tulisi rahan luokse. Tutustu rahan mahdollisuuksiin: www.mandatumlife.fi 2
s i s ä l t ö 14 6 Tristan ja Isolde juhlistaa Wagner-vuotta 10 Valloittava oopperakomedia Don Pasquale 14 Marjo Kuuselan tanssivat veljekset 17 Töissä taidetehtaassa Tarpeistosuunnittelija Pipsa Keski-Hakuni 18 Yleisön suosikki Ohad Naharin 20 Dance United 27 28 29 22 Lilli Paasikiven uusi toiverooli 27 Ohjelmistossa 30 Aitiopaikka Uutisia, ihmisiä ja tapahtumia 34 Ooppera-info 3
TE- IAI- UUS ToivoiloSuuTTumuSHuoliSuRu NiillE, JoTKA välittävät TÄSTÄ ElÄmÄSTÄ. 4 Helsingin Sanomat joka päivä ja HS Verkko Plus 39,90 / 1 kk.
P Ä Ä K I R J O I T U S Suomen Kansallisoopperan asiakaslehti 1/2013 Vastaava toimittaja Heidi Almi Toimitus Heidi Almi, Jussi Iltanen, Juhani Koivisto, Heli Rislakki press@opera.fi Tätä numeroa avustivat Stefan Bremer, Hannele Jyrkkä, Evelin Kask, Harri Kuusisaari, Minna Lindgren, Heikki Tuuli Ulkoasu Mainostoimisto Faros / Tuija Pirttijoki Kannessa Tuomas Katajala, Hannu Forsberg, Hanna Rantala, Jaakko Kortekangas Kansikuva Heikki Tuuli Suomen Kansallisooppera Helsinginkatu 58 PL 176, 00251 Helsinki Keskus (09) 403 021 www.ooppera.fi Kansallisoopperan asiakaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy lokakuussa 2013. Ilmoitusmyynti Sari Salaja, sari.salaja@opera.fi, 09 40302 458 Painos 55 000 kpl Painopaikka Premedia Helsinki Oy ISSN 0785-1480 Tilaa lehti maksutta kotiosoitteeseesi! liput@opera.fi tai puh. (09) 4030 2210. Anna palautetta Oopperalle! puh. (09) 4030 2210 palautteet@opera.fi www.ooppera.fi > Anna palautetta www.facebook.fi/ooppera Kiitollisuutta muutosten aikaan Lämpimät kiitokset siitä arvokkaasta palautteesta, jota saamme esityksistämme ja kaikesta talossamme koetusta: väliaikatarjoiluista, naulakkopalveluista ja vaikkapa pysäköintipaikoista. Vierailut kouluissa ja hoivapaikoissa tai yllättävät esitykset vaikkapa raitiovaunussa ovat myös innoittaneet teidät, arvoisat asiakkaamme, kirjaamaan kokemuksianne. Monet palautteet kertovat kiitollisuudesta ja ihastuksesta, mutta saamme palautetta myös silloin, kun elämys ei ole vastannut odotuksia. Otamme kiitollisuudella vastaan kaiken palautteen ja tutustumme siihen huolella vain näin voimme palvella teitä entistäkin paremmin. Olemme kiitollisia myös siitä, että esityksemme ovat kiinnostaneet. Lumikuningattaren suosio on ollut huikea, ja myös Bella Figura ja Thaïs ovat saaneet salin täyttymään ilta illan jälkeen. Suomalaiset kaipaavat nyt elämyksiä, joita ooppera ja baletti taidemuotoina tarjoavat. Eikä kiinnostus rajoitu vain kotimaahan, mistä kertoo Kansallisbaletin saama kutsu esiintyä Moskovan Bolšoi-teatterissa Kevätuhrin 100-vuotisfestivaalilla huhtikuussa. Suurin osa Kansallisoopperan taloudesta perustuu julkiseen rahoitukseen. Näin voimme tarjota esityksiä kohtuullisin lippuhinnoin. Tulevien vuosien julkisen rahoituksen taso on tätä kirjoittaessa tuntematon. Olemme kehittäneet toimintaamme siten, että pystyisimme myös niukempina aikoina tarjoamaan yleisölle koskettavia elämyksiä. Taloudellisen tasapainon edellytys on pitkäjänteinen ja huolellinen ohjelmiston suunnittelu. Elokuussa aloittava oopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi on aloittanut tarmokkaasti oman toimikautensa suunnittelutyön. Nykyinen taiteellinen johtaja Mikko Franck on suunnitellut vielä osan tulevan kauden tarjonnasta. Joustavuus ja pitkäjänteisyys myös taiteellisen vastuun siirtyessä on edellytys onnistuneelle ohjelmistokokonaisuudelle. Tämä lehti esittelee uusimpia tuotantojamme, jotka toivottavasti ilahduttavat, koskettavat, puhuttelevat ja herättävät ajatuksia ja tunteita. Rohkaisen teitä edelleenkin lähettämään palautetta kokemuksistanne ja toiveita toimintamme kehittämiseksi. Suomen Kansallisooppera toimii yleisöään varten. Päivi Kärkkäinen Pääjohtaja 5
6
E N S I - I L T A Rakkauden riivaamat R ichard Wagnerin Tristan ja Isolde on Vesi ooppera rakkaudesta, joka on niin suurta, että se voi toteutua vasta kuolemassa. Eroottisen intohimon ja kuolemankaipuun, uskollisuuden ja petoksen, valon ja pimeyden teemat muodostavat pohjattoman vyyhdin yhä uusille tulkinnoille. Musiikillisesti Tristan ja Isolde merkitsi oven avaamista modernismille. Koko partituurin jännite perustuu purkautumattomien harmonioiden luomaan täyttymättömyyden kehään. Parempaa keinoa raastavan kaipuun kuvaamiseen ei musiikissa liene keksitty. Tristan ja Isolde -aihe on peräisin jo muinaiskelttiläiseltä ajalta, mutta ooppera liittyy läheisesti myös Wagnerin omaan elämään. Hän löysi elämänsä rakkauden tukijansa, rikkaan liikemiehen Otto Wesendonckin vaimosta Mathildesta, mutta suhteen alkukin aiheutti skandaalin ja tukahtui mahdottomuuteensa. Wagner pakeni hylättynä Venetsiaan, kaipasi Mathildea ja sävelsi Tristania ja Isoldea rappeutuvan kauneuden keskellä. Teoksen painopiste siirtyi rakkaudesta kuolemaan. Tähän tematiikkaan säveltäjää oli innostanut myös Arthur Schopenhauerin filosofia. Kaikesta filosofiasta ja symboliikasta huolimatta Tristan ja Isolde on pohjimmiltaan suurten tunteiden oopperaa. Se puhuu ihmisenä olon peruskysymyksistä ja tunkeutuu alitajuntaan musiikin voimalla, toteaa teoksen Kansallisoopperaan ohjaava tanskalainen Elisabeth Linton. Yön lohtu Uninäytelmän luonteensa vuoksi Tristan ja Isolde ei helposti käänny tämän päivän todellisuudeksi. Esitysperinnettä ovat Wieland Wagnerin 1950-luvun ohjauksista saakka hallinneet pelkistetyn symbolistiset ratkaisut. Tällä tiellä ollaan myös Kansallisoopperassa. Teksti Harri Kuusisaari Kuvat Tom Röllich, Malmön ooppera on tulkintamme peruselementti. Se oli alitajunnan ja intohimon vertauskuva ja väylä rakastavaisten välillä. Toista näytöstä hallitsee veteen heijastuva yön valtias kuu, kun taas kolmannessa näytöksessä aurinko on kuivannut ja polttanut maan, Linton kertoo. Aurinko ja päivänvalo symboloivat järkeä, moraalia, kunniaa ja velvollisuutta, kun taas yö on kuoleman valtakuntaa, joka antaa rakkaudelle rauhan. Valodramaturgialla on luonnollisestikin tärkeä rooli tämän kontrastin esiin tuomisessa. Lintonin mielestä teoksen suurin haaste on löytää balanssi metafyysisten teemojen ja unenomaisuuden ja toisaalta inhimillisyyden välille. Hän ei koe oopperan henkilöitä symboleina vaan todellisina ihmisinä, joiden tunteet kukin voi löytää itsestään. Suunnittelimme lavastaja Steffen Aarfingin kanssa ensin realistisempaa näkökulmaa, mutta työn kuluessa pelkistimme ratkaisuja yhä enemmän. Haluamme musiikin, hahmojen ja teemojen puhuvan itse ilman meidän omia alleviivauksiamme. Tristan ikuinen etsijä Richard Wagner oli koko elämänsä ajan levoton etsijä, joka tähyili niin rakkauden, taiteen kuin yhteiskunnan ideaalia, sitä useinkaan löytämättä. Tristania Kansallisoopperassa laulava amerikkalaistenori Robert Dean Smith pitää roolia säveltäjän omakuvana. Wagnerin lailla Tristankin on ikuinen etsijä. Hän etsii tapaa rakastaa ja kuolla, Smith sanoo. Tämä huipentuu kolmannessa näytöksessä, joka on kuolevan miehen hallusinaatiota ja muistelua. Tämä kohtaus on laulajalle vaativin, sillä siinä on löydettävä monenlaisia värejä. Ei saa sortua huutamaan, vaikka tilanne onkin dramaattinen ja orkesteri jyrää. Robert Dean Smith on nykyhetken kysytyimpiä Tristanin 7
8
E N S I - I L T A esittäjiä. Rooli on ollut hänen ohjelmistossaan kahdeksan vuotta. Suurimpia haasteita hänen mielestään ovat roolin pituus ja ilmaistavien tunnetilojen äärimmäisyys. Emootiot ovat niin hurjia, että on tärkeää, ettei niiden pariin syöksy päätä pahkaa, vaan tekee itselleen selkeäksi teoksen dramaturgian ja arkkitehtuurin. Kun tietää, missä mennään, pystyy säilyttämään äänensä joustavana eikä pakkaa yhtä tunnetta yhteen väriin. Musiikissa on puhelaulumaisia jaksoja, ja rakkausdueton alku koostuu kiihtyneistä huudahduksista. Silti koen, että tätä on laulettava kuin italialaista bel cantoa: fraaseilla ja väreillä ilmaisten ja soinnilla yhteen sitoen. Markena 40 vuotta Marken rooli on seurannut Matti Salmista koko hänen uransa ajan. Hän lauloi sitä ensimmäisen kerran vuonna 1974 ollessaan Kölnin oopperan solistikunnassa. Kapellimestarina oli Hans Wallat, jota Salminen kuvaa Wagner-laulunsa isäksi. Sittemmin bassojätti on tehnyt Markea kaikilla ykköslavoilla Bayreuthista Metropolitaniin. Suomessa hän lauloi sitä viimeksi Helsingin Musiikkitalossa viime elokuussa Esa-Pekka Salosen johtamassa ja Peter Sellarsin ohjaamassa versiossa. Vaikka petetyn kuninkaan tunnot ovat Salmisella hautuneet jo 40 vuotta, silti roolitulkinta riipaisee kerta kerralta yhtä järkyttävänä. Mistä tuoreus kumpuaa? Ehkä siitä, että yritän ammentaa aina jotain uutta kapellimestarin ja ohjaajan näkemyksestä, hän vastaa. Jos roolin tekisi joka kerta saman sapluunan mukaisesti, ammatista muodostuisi kuolettava. Joskus Tristanin ja Marken suhteesta on tehty homoeroottinen. Kaikkiin perusteltuihin näkemyksiin menen mukaan. Marken rooli kiteytyy yhteen vartin monologin, jossa hän ilmaisee järkytyksensä Tristanin petettyä hänet. Silti hahmo on taustalla koko oopperan ajan. Aina huomautetaan roolin lyhyydestä, mutta itse asiassa laulettavaa on yhtä paljon kuin Toscan Cavaradossilla, ja sanoma on syvällisempää kuin monessakaan pitkässä roolissa, Salminen huomauttaa. Hänen mielestään monologikin on tiimityötä: siinä on löydettävä suhde kumpaankin päähenkilöön sekä visuaaliseen maailmaan. Ellei kohtaukseen löydä sisäistä elämää, yleisö nukkuu. Musiikillisesti se on selkeä, eikä kapellimestarien tulkinnoissa ole suuria eroja. Mitä Wagner-tulkinnan perusperiaatteita Matti Salmiselle on pitkältä uralta kiteytynyt? Kyllähän tärkeintä on saada teksti ja musiikki tasapainoon. Pelkällä äänellä ei tee mitään. Tekstin tulkitsemiseen liittyy nyanssien vaaliminen. Käsitys Wagnerista huutamisena on harhaa. Tuskin kukaan säveltäjä on kirjoittanut niin paljon hiljaisia nyansseja kuin hän. Wagner-juhlavuosi näkyy tietenkin Salmisen kalenterissa. Huhtikuussa hän lauloi Parsifalia Kölnissä. Ohjaajana on Carlus Padrissa La Fura dels Baus -kollektiivista. Gurnemanzista oli tehty leipuri, ja lavalla vilisi tulennielijöitä ja autoja. Kyllähän joku protestoi partituurin vastaisista ideoista, mutta itse yritin hymyssä suin löytää omaa maustettani kokonaisuuteen. Ainakin jutussa oli sähinää. Uteliaisuus pitää virkeänä. Elisabeth Linton Richard Wagner Tristan ja Isolde Musiikinjohto Pinchas Steinberg Ohjaus Elisabeth Linton Lavastus Steffen Aarfing Puvut Marie í Dali Valaistus Jesper Kongshaug Tristan Robert Dean Smith Isolde Marion Ammann Brangäne Lilli Paasikivi Kurwenal Tommi Hakala Kuningas Marke Matti Salminen Ensi-ilta 17.5.2013 9
Vanhapoika saa opetuksen Oopperailottelu vie 50-luvun Italiaanaa Teksti juhani koivisto Kuvat Heikki Tuuli Olemme nyt tehneet vuoden yhdessä töitä, oopperan taiteellinen johtaja Mikko Franck aloittaa. Ja tästä on tulossa sellainen esitys, että aion ehdottomasti ostaa lipun esitykseen! Alkamassa on jännittävä tilaisuus, jossa oopperalaisille selviää, millainen Don Pasquale nähdään syksyllä. Esillä on pienoismalli Hannu Lindholmin näyttävästä lavastuksesta, seinällä on Tuomas Lampisen pukusuunnitelmia. Kuulijoina on oopperan laulajia, lavasteiden ja pukujen toteuttajia ja teknistä henkilökuntaa. Ohjaaja Tuomas Parkkinen aloittaa kertomalla miksi Don Pasquale nyt sijoittuu 1950-luvun Sisiliaan. 1950-luku edustaa sellaista maailmaa, jossa tällainen aikuisten satu vielä voi uskottavasti tapahtua. Aikakausi antaa myös mahdollisuuden glamouriin. Parkkinen astuu pienoismallin viereen ja alkaa esitellä näyttämökuvaa. Aluksi ollaan vanhanpojan pölyisessä asunnossa, joka on plyyseineen, tauluineen ja kynttelikköineen kuin vanhasta oopperatalosta. Perusajatus on, että tehdään oikeita maailmoja, Tuomas Parkkinen sanoo. Nyt ei olla esimerkiksi valkoisessa mielisairaalassa. On raikasta olla välillä oikeasti olemassa. Parkkinen kertoo oopperan tarinaa. Don Pasquale haluaisi vaimon, ja tohtori Malatesta on löytänyt hänelle juuri sopivan hurskaan neidon. Don Pasqualen veljenpoika Ernesto taas ei pääse naimisiin, sillä Don Pasqualen mielestä hänen mielitiettynsä Norina on liian köyhä. Ernesto pakkaa kamansa, hänellä on hirveä tuska, oikein tenorituska, Tuomas Parkkinen naurattaa yleisöään. 10
E N S I - I L T A Ohjaaja Tuomas Parkkinen esittelee Don Pasqualen pienoismallia oopperalaisille. 11
Kulttuurielämyksien ytimessä. Ytimessä. M A A I L M A N K A U N E I N T A M U S I I K K I A MAAILMAN KAUNEINTA MUSIIKKIA, KUUNTELE JA NAUTI. WWW.RADIOCLASSIC.FI 92,9 MHZ HELSINKI 99,6 MHZ OULU 103,4 MHZ HYVINKÄÄ 107,4 MHZ LAHTI 92,2 MHZ TAMPERE 90,8 MHZ PORVOO 88,1 MHZ HÄMEENLINNA 100,0 MHZ SAVONLINNA 106,8 MHZ TURKU 12 94,8 MHZ KUOPIO 96,2 MHZ JYVÄSKYLÄ 104,3 MHZ RAASEPORI 90,3 MHZ VALKEAKOSKI
E N S I - I L T A Ihannevaimon muutos Näyttämö pyörähtää ja esiin tulee aurinkoinen piha, jossa Norina on lierihattuineen ja aurinkolaseineen kohtalokkaana naisena. Tässä toteutuksessa on vähän 1950-luvun Audrey Hepburn -tyylistä elokuvamaailmaa, pukusuunnittelija Tuomas Lampinen esittelee. Valosuunnittelussakin ollaan lähellä oikeaa maisemaa. Kaikki ideat tulevat luonnollisista lähteistä, valaistussuunnittelija William Iles kertoo. On aamua, iltapäivää, tähtiä, kuuta, puiden lehvästön kautta siilautuvaa valoa, mutta kaikki tietysti vähän täyteläisempänä kuin tosimaailmassa. Jotkin yksityiskohdat elävät vielä esittelyn jälkeenkin. Kun Ernesto on lähdössä ulkomaille, kuullaan pitkä ja hieno trumpettisoolo. Se tulee ehkä levyautomaatista, tai sitten sen esittää katusoittaja, Tuomas Parkkinen pohtii. Ohjaaja kertoo, miten Don Pasquale tapaa morsiamensa ja haluaa heti tehtäväksi avioliittosopimuksen. Silloin ihana neito muuttuukin riivinraudaksi, jolle ei kelpaa mikään, ei sisustus, eivät palvelijat eikä aviomies. Yleisö tietää jo, että hän onkin valeasuinen Norina, mutta Ernesto on vähällä pilata juonen tullessaan paikalle. Tilannetta selvitellään vauhdikkaassa finaalissa. Tarinan opetus Väliajan jälkeen paljastuu Don Pasqualen talo aivan moderniksi uudistettuna. Norina on hankkinut 20 palvelijaa ja rahaa hupenee. Don Pasqualekin on puettu uudelleen ja vaatteissa roikkuvat vielä hintalaput, Tuomas Lampinen kuvailee. Epätoivoinen Don Pasquale on valmis mihin tahansa päästäkseen hirveästä tuhlarista. Ja kun vaimolla vielä on salainen tapaaminen öisessä puutarhassa, Pasquale ilmoittaa haluavansa eron. Hänen puolestaan Ernesto saa ottaa Norinan vaimokseen, niin saadaan nainen taloon. Nyt koko juoni paljastetaan Don Pasqualelle. Tuomas Parkkinen kertoo, mikä on tarinan opetus: Älä vaihda nuorempaan, menee rahat ja terveys. Esittelystä poistuu innostunutta joukkoa. Kaikki ovat vakuuttuneita siitä, että 27.9 nähdään italialaista oopperakomediaa parhaimmillaan. Gaetano Donizetti Don Pasquale Ohjaus Tuomas Parkkinen Musiikinjohto Stefano Ranzani / Kurt Kopecky Lavastus Hannu Lindholm Puvut Tuomas Lampinen Valaistus William Iles Don Pasquale Roberto De Candia / Hannu Forsberg Tohtori Malatesta Jaakko Kortekangas / Ville Rusanen Ernesto Tuomas Katajala / Joska Lehtinen Norina Hanna Rantala / Reetta Haavisto Ensi-ilta 27.9.2013 Gaetano Donizetti (1797 1848) sävelsi yli 60 oopperaa. Don Pasquale vuodelta 1843 on yksi koomisen oopperan mestariteoksia. Kansallisoopperassa suosituin Donizettin ooppera on ollut Lemmenjuoma. Viimeisin Kansallisoopperassa nähty Donizetti-ensi-ilta oli vuoden 1998 Anna Bolena. Ohjaaja Tuomas Parkkinen (s.1969) on kirjoittanut useita satiirisia komedioita ja ohjannut niin puheteatteria kuin oopperaakin. Kansallisoopperassa hän ohjaa nyt ensimmäistä kertaa, aiemmin hänen oopperaohjauksiaan on nähty mm. Tampereen Oopperassa. Hannu Lindholm on yksi Suomen maineikkaimmista lavastajista. Kansallisoopperassa hän on viimeksi lavastanut oopperat Rasputin ja Pohjalaisia. Muotisuunnittelijaksi valmistunut Tuomas Lampinen on toiminut vuodesta 2006 Turun Kaupunginteatterin pukusuunnittelijana. William Iles on suunnitellut valaistuksia erityisesti tanssiteoksiin. 13
Etsin eläytymistä liikkeeseen Marjo Kuusela palauttaa seitsemän veljestä näyttämölle Teksti Hannele Jyrkkä Kuvat Stefan Bremer Maaliskuussa napatussa ennakkokuvassa seitsemän veljeksen rooleja testasivat Marjo Kuuselan johdolla tanssijat Johan Pakkanen (alh. vas.), Aapo Siikala (vas.), Antti Keinänen, Andrea Bena, Nikolas Koskivirta, Frans Valkama ja Samuli Poutanen. 14
E N S I - I L T A 26miestanssijan katseet seuraavat intensiivisesti koreografi tanssija Marjo Kuuselaa, joka pyytää tanssijoita juoksemaan kulmikkaasti salin nurkasta toiseen. Pitkän linjan kiitetty tanssintekijä, professori, kulttuurivaikuttaja ja akateemikko on kuin kotonaan sali täynnä tanssijoita ja edessä uuden työn ensimetrit. Meneillään on Kansallisbaletissa helmikuussa järjestetty audition ja etsinnässä seitsemän veljestä syyskuussa ensi-iltaan tulevaan teokseen. Alun perin vuonna 1980 Kansallisbaletille valmistunutta Seitsemää veljestä on kiitetty yhdeksi suomalaisen balettiohjelmiston merkkiteoksista. Kuusela loi uuden version Aleksis Kiven klassikkoromaaniin perustuvasta työstä Kansallisbaletin 70-vuotisjuhlaviikolle vuonna 1992. Teosta on esitetty myös Vanemuine-baletissa Tartossa. Niin tarkkaa juoksua kuin mahdollista terävää siksakkia. Tules uudestaan. Yritä nähdä jalkapohjat, kun nostat jalkojasi. Ja loppuun hyppy, jos sinulla on jokin hyvä idea. Ajattele sitä tanssina, Kuusela täsmentää. Yksinkertaisesta juoksustakin näkee 26 erilaista tulkintaa. Ennen koe-esiintymistä Kuusela on katsellut muutaman päivän tanssijoiden harjoituksia. Seuraavassa hetkessä akateemikko jo pyörii maassa tekemässä pientä liikesarjaa. En etsi rytmiä musiikin tahtiin enkä täydellistä attitudea. Etsin eläytymistä liikkeeseen. 66-vuotias taiteilija myötäilee tanssijoiden liikkeitä ja naurahtelee. Tanssijoiden lukiessa tekstinäytettä leiritulikohtauksesta hän kuuntelee äänensävyjä silmät suljettuina. Tämä riittää mulle, kuuluu reippaan puolen tunnin kuluttua. Mitä yli 50 tanssiteosta tehnyt koreografi etsii? Haen ennen muuta persoonallisuutta sellaista, joka näkyy liikkumisen tavassa. Tanssijalla on oltava hallussaan niin puhutteleva klassisen baletin osaaminen kuin uuden tanssin liikekieli. On kivaa, että taiteellisen johtajan Kenneth Greven ohjelmistolinjassa on tilaa tarinabaletille, jonka kerronta on liikkeellis fyysistä. Niinpä on helppoa ja virkistävää lähteä tekemään työtä. Impivaarasta ikimetsiin Marjo Kuusela sanoo allekirjoittavansa yhä alkuperäisen teoksen dramaturgian, joka toimii lähes sellaisenaan uuden luomuksen pohjana. Itse asiassa olen pitänyt dramaturgiaa yhtenä parhaimmista, joita olen tehnyt. Suurin muutos tapahtuu lavastuksessa. Aikaisemmissa versioissa kyläkuvassa käytettiin suurta kirkonkelloa, jonka alla tanssittiin. 30 vuotta myöhemmin Kati Lukka on kehittänyt nykyaikaan paremmin soveltuvan näyttämökuvan. Teos sijoittuu agraariyhteiskuntaa edustavan kylän laitamille sekä metsään, Impivaaran korpeen. Kirjaa lukiessa tulee vaikutelma, että loppua kohden pojat tulevat pois metsästä. Tarkemmin lukiessa voi nähdä niinkin, että korpi muuttuu kyläksi, yhteiskunta nielaisee Impivaaran osakseen. Uutta versiota suunnitellessaan Kuusela mietti, pitäisikö löytää tuore näkökulma katsoa teosta. Matka Vienan Karjalaan vuonna 2011 nosti esiin puhuttelevan teeman. 15
E N S I - I L T A Kansainvälinen huonekalujätti hankki Vienasta Uudenmaan läänin kokoisen alueen vanhaa metsää huonekalujen rakennustarpeiksi. Insinöörit valittavat, kun työvälineet hajoavat sahattaessa ikipuita tulitikun kokoisiksi liimalevyn palasiksi. Niin kovaa puuta ei Suomesta enää löydä. Nyt koneet hoitavat työt ja nuoret perheet vaeltavat kylänraiteilla toimettomina. Kuusela järkyttyi muutoksesta, joka kylissä oli tapahtunut 2000-luvulla. Jo alkuperäisessä teoksessa kulki vahvana pohdinta siitä, voiko ihminen muuttaa kehityksen suuntaa, jotakin alkanutta matkaa. Luottamus tanssijaan 1970-luvulta asti tanssineen Kuuselan käsitys tanssista on laajentunut vuosien mittaan siinä määrin, että liikemateriaali näkyy eri tavoin uusissa veljeksissä. Sain työskennellä 13 vuotta Teatterikorkeakoulussa koreografian professorina. Tutustuin moniin uusiin tanssintekijöihin aivan eri tavoin kuin koreografin työssäni. Olen oppinut paljon tanssin mahdollisuuksista ja alkanut luottaa yhä enemmän tanssijasta tulevaan liikkeeseen. Auditionin liikeharjoituskin on työtoverini Ervi Sirénin kehittelemä. Kansallisoopperan suurella näyttämöllä tilankäyttö ja koreografia on ajateltava osin uusiksi. Aiemmin neljällä hypyllä ja kahdella tahdilla ylitettiin 8-metrinen näyttämö. Nykyisellä näyttämöllä on mittaa 14 metriä. Alkuperäisen veljessarjan tanssijat, legendaarinen Jarmo Rastas Juhanina ja Lauri Lehto Simeonina kaikki pitkän harjoitusajan kuluessa rakkaiksi ystäviksi muuttuneet tanssijat istuivat niin oivasti rooleihinsa, että heidän tavassaan tanssia ihailtiin myös näyttelijäntyötä. Vuonna 1992 veljeksinä esiintyivät muun muassa taiteilijan puoliso Tommi Kitti, Tero Saarinen ja Sampo Kivelä, joiden tanssista tarttui paljon sytykettä teokseen. He ryhtyivät ihan kilpailemaan liikemateriaalilla. Syntyi uusi kohtauskin. Osin teos tuli ehkä liiankin täyteen liikettä! Onko jotakin, mitä Marjo Kuusela ehdottomasti haluaa säilyttää alkuperäisestä työstä? Pojat ovat samanlaisia kuin ennenkin, hän nauraa. Marjo Kuusela Seitsemän veljestä Musiikki Eero Ojanen Musiikinjohto Dalia Stasevska Lavastus Kati Lukka Puvut Anne Jämsä Valaistus Olli-Pekka Koivunen Dramaturgia Eino Tuominen Ensi-ilta 6.9.2013 16
Tarpeistosuunnittelija Teksti Juhani Koivisto Kuva Heikki Tuuli t ö i s s ä t a i d e t e h t a a s s a Pipsa Keski-Hakuni MITÄ KAIKKEA TYÖTEHTÄVIISI KUULUU? Suunnittelen tarpeistoa eli näyttämöllä tarvittavia tavaroita ja esineitä uusiin tuotantoihin. Samalla suunnittelen koko kaudelle, millaisia henkilöresursseja tarvitaan toteuttamaan lavastajan suunnitelmat. MILLAINEN ON TYYPILLINEN TYÖPÄIVÄSI? Onkohan sellaista ollenkaan? Päivät vaihtelevat, joku päivä voi kulua palavereissa, joinain päivinä vain valmistan tarpeistoa. Toisilta lavastajilta tulee hyvin tarkat suunnitelmat piirustuksineen ja värimalleineen, joiltain vain summittaisia. Tarpeistolista on kuitenkin aina, mutta siinäkin voi lukea vain, että tarvitaan laukku, ei minkälainen. MILLAISTA TARPEISTOA TEET JUURI TÄLLÄ HETKELLÄ? Työn alla ovat juuri Pajatso ja Siniparta, samalla on jo aloitettu Tristania ja syksyn Seitsemää veljestäkin jo tehdään. Pajatsossa olemme tehneet yhteistyötä puvuston kanssa. Siinä on esimerkiksi isot rinnat, joissa on silikonista tehty pinta. Ne ovat osa pukua, mutta ne vaativat muottitekniikkaa, jota puvustolla ei ole. MILLAINEN KOULUTUS TYÖHÖSI VAADITAAN? Ei ole sellaista koulutusta, joka menisi hukkaan tarpeistossa. Jos olet vaikka karjakko, niin jossain vaiheessa tulee vastaan sekin, että on tiedettävä millaisilla välineillä lehmää lypsetään. Tarpeistonvalmistajan koulutus on aloitettu 90-luvun alussa ja olen itse valmistunut ensimmäisten joukossa. Sitä ennen olin jo artesaani. Nyt olen juuri jättämässä Julius Caesariin liittyvää pro gradu -tutkielmaa, jossa tarkastelen tarpeiston roolia esittävässä taiteessa. Lähtökohtana on kysymys siitä, miten esine muuttuu tarpeistoksi siirtyessään kaupasta tai työpöydältä näyttämölle. Se ei olekaan enää sama esine, näyttämöllä sillä on jokin muu merkitys. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? Parasta ovat esitykset. Esimerkiksi Die tote Stadt oli todellista tarpeiston ilotulitusta ja kokemus oli sykähdyttävä. Liikutun aina kun olen katsomassa esitystä. Kun se alkaa, tunnen olevani osa valtavaa taiteen tekemisen koneistoa, osa jotain suurta ja kaunista. 17
Karismaattinen Ohad Naharin vierailee Kansallisbaletissa Deca Dance Helsinki on intohimon ja mielikuvituksen taidonnäyte Teksti Heidi Almi Kuvat Gadi Dagon ja Maxim Waratt / Batsheva Dance Company 18
Ohad Naharin Deca Dance Helsinki Musiikki mm. Maurice Ravel: Bolero, Brian Eno, Vivaldi: Stabat Mater, The Beach Boys, Ali Hassan Kuban Puvut Rakefet Levy Valaistus Avi Yona Bueno (Bambi) Ensi-ilta 1.11.2013 m aailmankuulu Ohad Naharin Naharin palaa Kansallisbaletin koreografiksi teoksellaan Deca Dance Helsinki, jossa Naharinin omien sanojen mukaan intohimo, taito ja mielikuvituksen voima yhdistävät nykyisyyttä ja vanhoja teoksiani. Itse asiassa Deca Dance Helsinki on jatkoa karismaattisen koreografin tunnetuimmalle teokselle Deca Dance, johon hän on liittänyt useiden aikaisempien teostensa huippuhetkiä. Naharin jalostaa aiemmin tekemäänsä materiaalia ja kertoo työskentelytavastaan seuraavasti: Minusta on kiinnostavaa poimia otteita aikaisemmista teoksistani, järjestää ne uudella tavalla, jolloin niitä voi katsoa uudesta näkökulmasta. Näin opin jatkuvasti uutta työstäni ja tanssiteosten sommittelusta. Tuntui kuin olisin kertonut joko vain alun, keskiosan tai lopun monista teoksista, mutta kun järjestelen palat uudelleen, lopputuloksesta tulee jopa yhtenäisempi kuin alkuperäinen. Naharin rakastaa vastakohtia ja äärimmäisiä tilanteita, ja hänen teoksissaan yhdistyvätkin usein fyysinen räjähdysvoima ja hiljaisuus. Naharin on myös tunnettu yllätyksellisistä musiikkivalinnoistaan, ja myös Deca Dance Helsinki -teoksessa soi niin Ravelin Bolero, tosin japanilaisen elektronisen musiikin säveltäjän Isao Tomitan sovituksena, kuin nuubialaisen musiikin kuninkaana tunnetun Ali Hassan Kubanin fuusiomusiikki sekä The Beach Boys. vietti lapsuutensa Israelissa ja aloitti tanssiopintonsa Batsheva Dance Companyssa. Aikuistuttuaan hän opiskeli stipendin turvin New Yorkissa American Ballet n koulussa ja tanssi vuoden Martha Grahamin tanssiryhmässä sekä jatkoi opintojaan New Yorkin Juilliardissa. Myöhemmin hänet kiinnitettiin Maurice Béjartin tanssiryhmään Brysseliin. Koreografidebyyttinsä hän teki vuonna 1980 Kazuko Hirabayashin studiolla New Yorkissa. Naharin työskenteli ja esiintyi New Yorkissa vuodet 1980 1990, jonka jälkeen hän siirtyi israelilaisen Batsheva Dance Companyn johtajaksi ja pääkoreografiksi. Useaan kertaan palkittu Naharin on myös usean yliopiston kunniatohtori, kuten Weizmann Institute of Science ja Hebrew University. Naharinin koreografioita on lukuisten kansainvälisten balettiryhmien ohjelmistossa kuten mm. Nederlands Dans Theater, Rambert Dance Company, Genèven baletti, Lyonin oopperan baletti, Cullberg-baletti, Espanjan Kansallisbaletti, Baijerin valtionoopperan baletti ja Pariisin oopperan baletti. Ohad Naharinin ja Kansallisbaletin yhteistyö on jatkunut jo 18 vuotta ja se on tuottanut suuria menestyksiä kuten yleisön valloittanut Minus 7. Naharin sanoo nauttineensa aina työstä Kansallisbaletin vahvojen tanssijoiden kanssa. Minun tehtäväni ei ole opettaa heitä tanssimaan, Naharin sanoo. Tehtäväni on antaa heille avain heidän sisällään piileviin aarteisiin. 19
20 Carl Knif: Mothertongue
E N S I - I L T A Dance United tuo vierailevat tanssiryhmät Alminsaliin k Teksti Jussi Iltanen Kuvat Yoshi Omori, Matti Sulanto ansallisooppera avaa ovensa kahdelle kotimaiselle tanssiryhmälle syyskuussa, jolloin Alminsalissa nähdään neljän teoksen ilta Dance United. Koreografi Carl Knif tuo oman tanssiryhmänsä Carl Knif Companyn Alminsaliin kantaesitysteoksella Mothertongue. Sami Saikkosen luotsaama Pieni Suomalainen Balettiseurue esittää Saikkosen koreografian Faunin iltapäivä, Ulpu Puhakan kantaesityksen Untamed ja Ville Valkosen teoksen Loisto. Puhakka ja Valkonen ovat Kansallisoopperan balettioppilaitoksen kasvatteja. www.sulantoblogi.fi Dance United Carl Knif Company Carl Knif: Mothertongue (ke.) Visualisointi Jukka Huitila Puvut Erika Turunen Äänisuunnittelu Janne Hast Pieni Suomalainen Balettiseurue Ulpu Puhakka: Untamed (ke.) Sami Saikkonen: Faunin iltapäivä Ville Valkonen: Loisto Teosten visualisointi ja valaistus Jukka Huitila Teosten puvut Ulpu Puhakka, Heidi Helavirta, Archer Angelo Ensi-ilta Alminsalissa 20.9.2013 Sami Saikkonen: Faunin iltapäivä 21
22 On sulaa hulluutta, että uraa tekevä oopperalaulaja, jolla on kaksi lasta ja yksi festivaali, hankkii koiran ja ryhtyy oopperanjohtajaksi. Siis se koira on se, mitä tässä vähän olen ihmetellyt.
Teksti Minna Lindgren Kuvat Evelin Kask Lilli Paasikivi UUDESSA TOIVEROOLISSA Laulajana Lilli Paasikivi on jo toteuttanut useimmat haaveensa. Nyt hän valmistautuu seuraavaan unelmaansa Kansallisoopperan taiteellisena johtajana. Paasikiven kausi alkaa virallisesti elokuussa 2013, mutta hän on jo toista vuotta osallistunut suunnitteluun. Ensimmäinen Lilli Paasikiven kokonaan suunnittelema tuotanto on ensi kaudella Puccinin La Bohème Katariina Lahden ohjaamana. Paasikivi ei visioi linjauksia, mutta jo tästä aloituksesta voi jotain päätellä: klassikkoteos tuotetaan kestävänä, ei hätkähdyttävänä, esityksenä. Yhdellä kaudella voimme tuottaa itse kaksi ja yhteis- tai vuokratuotantona kaksi uutta oopperaa, yhteensä neljä. Muu ohjelmisto perustuu uusintoihin. On tärkeätä, että pitkään ohjelmistossa pyörivät klassikot ovat tarjolla ajattomina esityksinä. Aina on niitä, jotka vasta tutustuvat oopperaan. Klassikoiden kautta laji avautuu, eikä niihin kuulu kauhean monta teosta. Lisäksi on harvemmin esitettäviä merkittäviä teoksia, kantaesityksiä, suomalaista oopperaa ja monenlaisia muita palikoita, joista ohjelmisto koostuu. Paasikiven kaudella tuskin tarvitsee pettyä perusohjelmiston suhteen. Toivottavasti nämä uudet satsaukset eivät ihan ensimmäiseksi ole kierrätysastiassa sitten, kun lähden tästä tehtävästä, hän nauraa iloisesti. Oopperanjohtajan tehtävä on tuulinen eikä suosittu. Hyviäkin osaajia on jouduttu houkuttelemaan johtajaksi, mutta Paasikivi halusi ottaa vastuuta isosta kokonaisuudesta. Hän on aina ollut kiinnostunut asioista laajasti. Oman Pyhäniemen kartanon festivaalinkin perustaminen 2010 oli luonteva haaste, joka on opettanut paljon. 23
Solistina on tärkeintä oma soitin ja tekeminen, mutta mitä enemmän tekee, sitä laajemmin alkaa miettiä asioita. Ei enää riitä, että pohtii, kuinka laulan tuon pianissimon, vaan tulee halu vaikuttaa kokonaisuuksiin. Laulua budjetoinnin lomassa Moni on ihmetellyt, miten Paasikivi raaskii luopua laulajan urasta. Mutta ei hän luovu. Ja jos jonain päivänä luopuu, ei kadu. Hän on jo huomannut, että konttorityö vaikuttaa positiivisesti laulamiseen. Ei ole enää aikaa hyöriä omien äänihuulten ympärillä. Nappaan Tristanin nuotit ja käväisen harjoituksissa kokousten välissä. Siitä on tullut jonkinlainen lisähaltioituminen omaan laulamiseen, se on ihana hetki budjetoinnin keskellä. Hän on onnellinen, että saa tehdä kumpaakin työtä, laulaa ja suunnitella. Mutta laulamisen on mentävä suunnitttelutyön ehdoilla, vaikka agentilla olisi kuinka houkutteleva tarjous. Jos tarjotaan New Yorkissa keikkaa talon ensi-iltaviikolla, en lähde. Laulamisen vähentäminen ei harmita Paasikiveä, koska hän on jo saanut toteuttaa unelmaroolinsa, monet useaan kertaan. Hänen ei tarvitse rakentaa ohjelmistoa sen varaan, että varmistaisi itselleen hyviä rooleja. Kun itselleni rakas rooli tulee vastaan ja annan sen jollekulle muulle, sydämessä vähän vihlaisee, mutta aikansa kutakin. Olen saanut tehdä niin paljon. Haluan laulaa, koska minulle tuottaa suurta iloa olla osa isoa koneistoa. Mieluummin opin uusia asioita kuin teen vielä neljännen kerran jonkun roolin. Tämä johtajan homma voi hyvinkin olla todellinen unelmaroolini! Kumppanin hakua tositarkoituksella Haastattelua tehtäessä Paasikivi etsii Mikko Franckille seuraajaa Kansallisoopperan ylikapellimestariksi. Franck jättää tehtävän kesällä, ja jotkut pitävät sensaationa, että kapellimestareiden ihmemaasta ei löydy käden käänteessä uutta oopperan kipparia. Paasikivi suhtautuu asiaan yhtä tyynesti kuin taloudellisiin kauhunäkymiin, painajaisiin yleisökadosta, elitismipuheisiin ja muihin oopperan ylle kasattaviin paineisiin. Tämä on hieno talo, meillä on osaava henkilökunta ja tehtävä kiinnostaa monia. Tarkoitus on löytää sellainen kapellimestari, joka sopii talon profiiliin, ymmärtää pohjoismaisen yhteiskunnan pelisäännöt ja jolle sopii tämä asetelma, että on erikseen taiteellinen johtaja ja ylikapellimestari. Haen hyvää yhteistyökumppania, jonka kanssa täydennämme toisiamme. Vaikka Paasikivi on ollut pitkään Kansallisoopperan vakituinen solisti, ovat hänenkin silmänsä avautuneet johtajan työssä. Solistin näkökulma on näkyvä mutta kapea osa koneistoa, joka tuottaa Oopperan lavalle esityksiä illasta toiseen. Tässä näkee, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ei ole taidetta ilman rahaa, ei hyvää esitystä ilman eri osaajien yhteistyötä. Kaikilla on sama päämäärä, se hetki kun esirippu nousee, ja siksi se hetki onkin niin maaginen. Tämä on hieno organisaatio. Asiat tehdään eri aikatauluissa: ompelimo ja lavastamo vuosia ennen ensi-iltaa, taiteilijat omissa harjoitushuoneissaan ja yhtäkkiä kaikki loksahtaa kohdalleen. Ei se ole kitkaton prosessi, mutta hieno. Kansallinen kansainvälinen Paasikivi ei ole ainoa, joka kehuu talon ilmapiiriä, tiimejä ja työtapoja. Maailmalla Kansallisooppera tunnetaan hyvänä talona, josta on häslinki riisuttu. Kansainväliset työryhmät ovat olleet tyytyväisiä siihen, miten korkea taso meillä on esimerkiksi verstaissa, ompelimossa ja tekniikassa. Suomen ainoalla ympärivuotisella oopperalla on oma kansallinen tehtävänsä tarjota yhä uudestaan korkeatasoisia esityksiä, ylläpitää monipuolista ohjelmistoa ja vaalia kotimaista oopperataidetta ja osaamista. Mutta ei ole pahitteeksi, jos talon tekemiset herättävät uteliaisuutta muualla maailmassa. Nykyään kansainvälisen tason mittari ovat yhteistuotannot. Meidänkin tuotantomme kiertävät maailmalla hyvin. Joskus menemme mukaan muiden tuotantoon, ja minun tehtäväni on löytää talon tuotannoille yhteistyökumppaneita. Käytännön ihmisenä Paasikivi ei lamaannu oopperan tulevaisuudennäkymistä. Tiukassa rahatilanteessa lasketaan, mihin on varaa, ja mietitään, mikä on tärkeintä. Kun ooppera leviää netissä ja elokuvateattereissa, yleisöä on yhä enemmän ja se osaa vaatia kansainvälistä tasoa. Se on hyvä haaste. Koskaan ei taltiointi korvaa sitä kollektiivista energiaa, jonka yleisö kokee elävässä esityksessä. 24
Pitäisikö näinä aikoina olla kiinnostunut eläkeasioista? Kyllä vain. Katso kaikki mitä haluat tietää: www.varma.fi Hyvää työtä. 25
Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Palvelumaksu 17. Veronan oopperajuhlat 30.8. 2.9. Oopperan asiantuntija Aarno Cronvall. Giuseppe Verdin syntymästä 200 vuotta. Veronan Arenalla Rigoletto ja Aida. 1439 Aarno Cronvall Alppimaisemia ja Bregenzer Festspiel musiikkijuhla 9. 13.8. Mozartin Taikahuilu Bodenseejärven päällä kelluvalla ainutlaatuisella oopperanäyttämöllä. Oopperan asiantuntija Minna Lindgren. 1669 Cardiff singer of the Word 20. 24.6. Maailman arvostetuin laulukilpailu Walesin pääkaupungissa. Asiantuntijaoppaat Aarno Cronvall ja Lauri Lehtovirta. 1390 Saarenmaan oopperapäivät 23. 25.7. Verdin ooppera Rigoletto ja Puccinin Madama Butterfly keskiaikaisessa Piispanlinnassa. Asiantuntijaopas Kaarina Suonperä. 568 Savonlinnan Oopperajuhlat Verdin La Traviata 10. 11.7. ja 15. 16.7. Oopperajuhlapäivällinen, Tertin/Malmgårdin kartano, Taidekeskus Salmela/Imatran Valtionhotelli. Asiantuntijaopas Riitta Niemenmaa. 476 Savonlinnan Oopperajuhlat Lasten Norppaooppera 19. 20.7. Kaukaisessa maankolkassa oli järvi nimeltään Saimaa. Sis. bussikuljetus, Olavinlinnan oopperalippu A-katsomo ja opastettu tutustuminen linnaan, majoitus Vuorilinnassa, puolihoito, Mekaanisen Musiikin Museo, höyrylaivaristeily Saimaalla. Asiantuntijaopas Riitta Niemenmaa. 348 aikuiset 268 lapsi 2 12. v. kahden aikuisen seurassa 292 lapsi 2 12. v. yhden aikuisen seurassa Leigon järvimusiikkifestivaali 2. 4.8. Klassisen musiikin ikimuistoinen konsertti luonnon helmassa. 412 Birgitta festivaali 17. 18.8. Tallinnan Pyhän Birgitan luostarissa Kremlin Balettiteatterin mielenkiintoinen Mozartin ja Rossinin musiikkiin tehty Figaro-baletti. 298 Ilmajoen Musiikkijuhlat Ooppera Kekkosesta 15. 16.6. Pääosissa Jyrki Anttila, Raimo Laukka, Ulla Raiskio. Asiantuntijaopas Aarno Cronvall. 338 Laatokan ja Äänisen risteilyt 26. 31.8. Pietari, Neva, Syväri, Ääninen, Kizhi, Petroskoi, Valamo. Tunnelmaa luovat oopperalaulajat Pirjo Turunen ja Valtteri Yrjölä. alk. 988 Lomalinjan matkoja voi varata 24 h verkkokaupasta www.lomalinja.fi 26 Ratinanlinna, Aleksanterinkatu 32, 33100 Tampere & 010 289 8100 & 010 289 8101 ryhmät Balderin talo, Aleksanterinkatu 12, 00170 Helsinki & 010 289 8102 lomalinja@lomalinja.fi Tilaa uusi esite 2013! Ylellinen risteily Tonavalla Hurtigruten - Maailman kaunein merimatka Vienanmereltä Moskovaan Volga - Don Musiikki Kirjallisuus Maalauskurssit Viini ja ruoka Monipuolinen Kiina Elämyksiä Vietnamissa Etelä-Afrikan aarteet Kuuban sydän LLKansi-2013indd.indd 1 3.1.2013 19.43
o h j e l m i s t o s s a Kuva Heikki Tuuli Kepeän kuplivaa Lemmenjuomaa Adinaan toivottomasti rakastunut Nemorino turvautuu tohtori Dulcamaran ihmeelliseen lemmenjuomaan. Vaikutukset ovat odottamattomia. Välittömän tunteikas musiikki, hersyvän hauska tarina ja Giancarlo del Monacon ohjaama iloa pursuileva toteutus ovat kiehtoneet Kansallisoopperan katsojia jo yli 20 vuoden ajan. Ohjelmistossa 26.4.2013 alkaen Intohimoinen Carmen Kuva Heikki Tuuli Tulisen Carmenin rakkaus vie Don Josén tuhoon. Intohimoa tihkuva draama ja Bizet n kuolemattomat sävelet koetaan tällä kertaa Espanjan 1930-luvun maisemissa. Arnaud Bernardin ohjauksessa ja Alessandro Cameran realistisessa lavastuksessa tuntuu sisällissotaa edeltävä väkivallan ja kiihkeiden tunteiden jännite. Ohjelmistossa 7.9.2013 alkaen 27
Kuva Sakari Viika Kaikkien aikojen prinsessasatu Yksi kaikkien aikojen rakastetuimmista baleteista palaa kevään ja syksyn ohjelmistoon. Prinsessa Ruusunen on helppoa seurattavaa koko perheelle tarinan tuttuuden ansiosta, ja koreografi Javier Torres on tiivistänyt Marius Petipan alkuperäisversion kahden ja puolen tunnin mittaiseksi. Ruusunen tarjoaa myös aikuiselle katsojalle silmänruokaa Pjotr Tšaikovskin ihanien sävelten tahdittamana. Ohjelmistossa 23.5. ja 4.10.2013 alkaen Kuva Heikki Tuuli Taikahuilun lumo säilyy Viimeisessä oopperassaan Mozart oli luovien voimiensa huipulla: verrattomia melodioita, kiehtovaa sadunomaisuutta, valon ja pimeän ikuisen ristiriidan selvittelyä. Nämä tapahtumat saattavat sijoittua vaikka muinaisen Suomen metsiin. Jussi Tapolan suomenkielinen toteutus on ollut todellinen suosikki ja se on saanut vuodesta 2006 lähtien jo 60 esitystä. Ohjelmistossa 11.10.2013 alkaen 28
o h j e l m i s t o s s a Kuva Sakari Viika Lumikuningatar on joulun balettihitti H. C. Andersenin satuun pohjautuva koko perheen baletti Lumikuningatar oli joulun 2012 suurhitti, jonka lisäesityksetkin myytiin loppuun muutamassa tunnissa. Ensi joulun tienoilla nähdään peräti 18 esitystä kannattaa olla nopea, jos tahtoo päästä tarinan vietäväksi Helsingin Kauppatorilta Lapin taikamaailmaan. Lumikuningattaren ovat koreografi Kenneth Greven kanssa luoneet pukusuunnittelija Erika Turunen ja valaistussuunnittelija Mikki Kunttu. Tuomas Kantelisen vaikuttava musiikki kuullaan äänitteeltä Kansallisoopperan orkesterin tulkitsemana. Ohjelmistossa 28.11.2013 alkaen Unenomainen Die tote Stadt Kuva Stefan Bremer Tarina kuolleessa kaupungissa vaimonsa muistoa palvovasta miehestä sai Erich Korngoldin kynästä yltäkylläisen mahtavan sointiasun. Kasper Holtenin ohjauksena Kuolleesta kaupungista tuli yksi Kansallisoopperan näyttävimpiä tuotantoja, jonka esitykset myytiin loppuun. Nyt huikea esitys on taas mahdollista nähdä, päärooleissa loistokkaat Camilla Nylund ja Klaus Florian Vogt. Ohjelmistossa 11.11.2013 alkaen 29
a i t i o p a i k k a Baletti suuntaa Suomen suveen kuva Päivi Mikkola Huikean suosion viime kesänä saanut Kansallisbaletin kesäkiertue starttaa jälleen Danske Bankin taloudellisella tuella. Kiertue suuntaa kesäkuun alussa Turun, Tampereen, Vaasan, Helsingin, Lahden, Jyväskylän, Oulun ja Kuopion torien ja puistojen ulkoilmanäyttämöille. Mukana on 18 tanssijaa ja ohjelmistossa katkelmia Prinsessa Ruususesta Lumikuningattareen ja Joutsenlammesta Seitsemään veljekseen sekä tanssijoiden uusia koreografioita. Kesäkiertueen juontaa vuosi sitten eläkkeelle jäänyt tähtitanssija Minna Tervamäki. Kuva Heikki Tuuli Koululaiset esittävät oopperan hölmöläisistä Toukokuussa saa kantaesityksensä Jukka Linkolan säveltämä koululaisooppera Hölmöläiset. Esiintyjinä on 50 vantaalaisen Mikkolan koulun 4. 5.-luokkalaista. Heidän rinnallaan esiintyvät oopperalaulajat Ritva-Liisa Korhonen, Aki Alamikkotervo ja Riku Pelo sekä pianisti Ilmari Räikkönen. Libreton kansantarujemme rakastetuista hahmoista on kirjoittanut armoitettu riimittelijä Jukka Virtanen. Syksyn aikana Hölmöläisiä esittää yhteensä 12 koulua, ja esitykset jatkuvat keväällä 2014. Kansallisooppera on tuottanut koululaisoopperoita jo 13 vuoden ajan. Niiden myötä omakohtaista kokemusta oopperan tekemisestä on saanut yli 12 000 oppilasta 245 koulussa eri puolilla Suomea. Kympillä Oopperaan Kuva Heikki Tuuli Vuoden alussa Ooppera otti käyttöön uusia alennuksia. Alle 25-vuotiaat, työttömät, opiskelijat, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet voivat ostaa lipun saman päivän esitykseen 10 eurolla, mikäli tilaa on. Aiempaan tapaan opiskelijat, koululaiset, varus- ja siviilipalvelusmiehet voivat hankkia lipun ennakkoon 50 % alennuksella. Tarkemmat tiedot löytyvät lehden sivulta 35. Sherwoodin sankarit kotisohvalla Jukka Linkolan ja Jukka Virtasen Robin Hood on täynnä jännitystä, romantiikkaa ja näyttämön taikaa. Mikäli koko perheen ooppera jäi kokematta livenä, maineikkaan jousimiehen seikkailut on nyt mahdollista hankkia DVD- ja Bluray-tallenteena. Hersyvä oopperaseikkailu on saatavilla hyvin varustetuissa levykaupoissa, levy-yhtiö Alban verkkokaupassa (www.alba.fi) ja tietenkin uudistuneessa Oopperashopissa. 30
Koonnut Heli Rislakki Till baletten! Kansallisbaletin 90-vuotisjuhlavuoden aikana Svenska Kulturfonden tarjosi 4 000 ruotsinkieliselle koululaiselle maksuttoman balettielämyksen Kansallisbaletissa. 1. 9.-luokkalaiset näkivät koko perheen klassisia baletteja ja nykytanssin huippuja 14 eri esityksessä. Tunnelma oli erityisen korkealla joulukuisena keskiviikkona, kun 1 300 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea saapui katsomaan Lumikuningatarta. Jännittävän esityksen jälkeen tanssijat rooliasuissaan saapuivat tervehtimään yleisöä lämpiöön. Kuva Mirka Kleemola Fotosoppaa lapsille Kuva Mirka Kleemola Sara Saviolan riemukas nykytanssiteos Fotosoppa ilahduttaa 6 9-vuotiaita. Tarinassa sopparavintolan siivooja Sofia unelmoi tarjoilijan paikasta. Kun ynseä ravintolapäällikkö poistuu ostoksille, Sofia pääsee kokeilemaan haaveittensa ammattia. Kaikki ei kuitenkaan mene aivan suunnitelmien mukaisesti, ja pian on valmiina melkoinen soppa Fotosopan rooleissa nähdään Kansallisbaletin tanssijoita. Eppu Nuotion käsikirjoittama ooppera Leijonankesyttäjä 4 7-vuotiaille 19.10. alkaen! Tanssioppilaitokset kylässä Kansallisbaletti kutsuu jälleen nuoret lahjakkuudet esiintymään oopperataloon. Tanssioppilaitosten BalettiPaletti järjestetään päänäyttämöllä toukokuussa jo neljättä kertaa. Mukaan haki 50 tanssinumeroa kautta maan, ja niiden parhaimmisto valitaan kavalkadiin. Ammattinäyttämöllä esiintyminen, tanssin riemu ja muiden harrastajien tapaaminen tekevät päivästä ikimuistoisen. Tanssioppilaitosten NykytanssiPaletti puolestaan kokoaa modernin, jazz- ja nykytanssin harrastajat Alminsaliin marraskuussa. Tapahtumat toteutetaan yhteistyössä Suomen tanssioppilaitosten liiton kanssa. Kuva Heikki Tuuli 31
a i t i o p a i k k a Balettioppilaitos kesälaitumille Kuva Mirka Kleemola Balettioppilaitoksen lukukauden työn tulokset esitellään kesäloman kynnyksellä. Aleksanterin teatterin täyttää esiintyjäjoukko pienimmistä ballerinoista aina ammattiopiskelijoihin. Ohjelmassa on Anandah Konosen koko perheelle suunnattu Ruma ankanpoikanen sekä kolme kantaesitystä oppilaitoksesta viime vuosina valmistuneilta: Marina Tirkkosen The Soundtrack of Their Lives, Ville Valkosen Cluster of Flowers ja Elisabeth Popovin Mirage. Kuva Heikki Tuuli Oopperalle Vuoden viittomakieliteko -palkinto Kuurojen Liitto ry myönsi Vuoden viittomakieliteko 2012 -tunnustuspalkinnon Kansallisoopperalle, joka on tarjonnut viittomakielelle tulkattuina Carmen-, Puhdistus-, Rigoletto- ja Robin Hood -oopperoiden esityksiä. Perusteluissa todettiin Kansallisoopperan tehneen omalla taiteen alallaan uraa uurtavaa työtä ja edistäneen arvokkaalla tavalla kulttuuripalvelujen saavutettavuutta. Palkinnon otti vastaan Viittomakielen päivän juhlassa 12. helmikuuta Oopperan taiteellinen johtaja Mikko Franck. Spotti tarjoaa välähdyksiä oopperasta Kansallisooppera avautuu nuorille ja vähän vanhemmillekin kävijöille nyt myös netissä! Spotti-nimen saanut verkko-oopperatalo tarjoaa elämyksellisiä välähdyksiä siitä kulissientakaisesta aherruksesta, jota oopperan ja baletin tekemiseen tarvitaan. Videoiden välityksellä tutuksi tulee joukko eri ammattien taitajia, ja tarjolla on myös ooppera- ja balettinäytteitä sekä tietoiskuja oopperan maailmasta. www.ooppera.fi/spotti 32
kuva heikki tuuli Onnea orkesterille! Kansallisoopperan orkesteri täyttää 50 vuotta. Pyöreitä vuosia juhlitaan elokuussa Musiikkitalossa, kun orkesteri ja Kansallisoopperan kuoro esittävät Susanna Mälkin johdolla Richard Straussin oopperaharvinaisuuden Daphne. Suomen ensiesityksen solisteina laulavat mm. Soile Isokoski, Lilli Paasikivi, Jyrki Korhonen, Vladislav Elgr ja Scott MacAllister. Visualisoitu konsertti toteutetaan yhteistyössä Helsingin juhlaviikkojen kanssa. Konserttikausi ei kuitenkaan pääty tähän. Elokuun tummenevassa illassa Kansallisoopperan orkesteri, kuoro ja solistit esittävät Marco Ozbičin johdolla huumaavia kesäyön säveliä Urkuyö ja Aaria -festivaalilla. Marraskuussa on vuorossa Brahmsin Ein deutsches Requiem Johanneksen kirkossa ja Lahden Ristin kirkossa, ja loppuvuodesta orkesteri, solistit ja lapsikuoro lähtevät tunnelmalliselle joululaulukiertueelle Tammisaareen, Orimattilaan, Porvooseen, Loviisaan, Hämeenlinnaan ja Siuntioon. Ehkä jännittävin tapahtuma koetaan kotinäyttämöllä syyskuussa, kun nuoret muusikot pääkaupunkiseudun musiikkioppilaitoksista saapuvat Oopperaorkesterin vieraiksi ja musisoivat yhtenä suurena orkesterina ammattilaisten rinnalla Mestarien messissä -konsertissa. Muusikot lähikuvassa 50-vuotiasta Oopperaorkesteria juhlitaan valokuva-näyttelyllä. Orkesterin sellosektion äänenjohtajan Jaakko Paarvalan muotokuvat tutustuttavat muusikoihin smokkien takana. Näyttely on esillä elokuusta alkaen Oopperan päälämpiössä. Kuva Jaakko Paarvala Nuoret lennähtävät lavalle! kuva heikki tuuli Nuorten musiikkiteatteriryhmä Par(r)asvaloissa hurmasi yleisönsä viime keväänä taidoillaan ja energiallaan. Nyt joukko valmistautuu historiansa toiseen ensi-iltaan. Huhtikuuksi valmistuu hupaisien ja koskettavien kohtausten kimara Lennätysten kirja, jonka 12 16-vuotiaat ovat vuoden aikana ideoineet ja valmistaneet ammattilaisten johdolla. Luvassa on nuorten ihanimpia juttuja ja noloimpia pyllähdyksiä Lady Gagasta rasvaisiin hiuksiin. 33
o o p p e r a - i n f o NÄYTTÄMÖ Kauden 2013 2014 kausikortit nyt myynnissä! PERMANTO 1. PARVI 2. PARVI 3. PARVI A B C D E F G H OOPPERAT A B C D E F G H KESTO VÄLIAIKA Carmen (ma to/pe la) 84/91 70/77 63/71 57/62 49/51 39/40 29/31 15/19 3 h 15 min 1 La Cenerentola (ma to/pe la) 84/91 70/77 63/71 57/62 49/51 39/40 29/31 15/19 3 h 10 min 1 Don Pasquale (ma to/pe la) 98/105 83/90 78/85 73/80 56/62 41/45 34/36 24/26 2 h 30 min 1 Herttua Siniparran linna & Pajatso (ma to/pe la) 90/97 80/87 75/82 70/77 53/59 39/43 32/34 22/24 2 h 45 min 1 Lemmenjuoma (ma to/pe la) 77/84 67/74 60/68 54/59 47/49 37/38 27/29 14/18 2 h 30 min 1 Taikahuilu (ma to/pe la) 84/91 70/77 63/71 57/62 49/51 39/40 29/31 15/19 3 h 1 Die tote Stadt (ma to/pe la) 84/91 70/77 63/71 57/62 49/51 39/40 29/31 15/19 3 h 15 min 1 Tristan ja Isolde 107 97 90 83 62 46 38 30 4 h 40 min 2 Turandot (ma to/pe la, 31.12.) 84/91 70/77 63/71 57/62 49/51 39/40 29/31 15/19 2 h 40 min 1 BALETIT Deca Dance Helsinki 91 77 71 62 51 40 31 19 1 h 15 min Lumikuningatar (ma to/pe la) 91/98 77/83 71/78 62/73 51/56 40/41 31/34 19/24 2 h 30 min 1 Nijinsky Elo Inger 60 50 47 43 35 22 18 12 2 h 30 min 2 Prinsessa Ruusunen (kevät 2013) 84 74 68 59 49 38 29 18 2 h 25 min 1 Prinsessa Ruusunen (syksy 2013: ma to/pe la) 84/91 70/77 63/71 57/62 49/51 39/40 29/31 15/19 2 h 25 min 1 Seitsemän veljestä (ma to/pe la) 91/98 77/83 71/78 62/73 51/56 40/41 31/34 19/24 2 h 15 min 1 Ensi-iltoihin korotetut hinnat. Lisätietoja osoitteesta www.ooppera.fi ja Oopperan lipunmyynnistä. 34
Ryhmäalennus vähintään 20 henkilön ryhmille -5 e/hlö, vähintään 30 henkilön ryhmille -10 e/hlö maanantaista torstaihin, hintaryhmät A D. Koululaisalennus (alle 16-vuotiaille) 50 %, hintaryhmät A E. Opiskelija-alennus (elokuusta 2013 alkaen vain alle 30-vuotiaille) 50 %, hintaryhmät A E. Saman päivän esityksiin liput 10 e hintaryhmät C E (ei varauksia; ei koske peruutuspaikkoja). Alle 25-vuotiaat, työttömät, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet: Saman päivän esityksiin liput 10 e, hintaryhmät C E (ei varauksia; ei koske peruutuspaikkoja). Eläkeläisalennus 5 e / henkilö, hintaryhmät A C. Matkanjärjestäjäalennus 5 %, myönnetään vastuullisille matkanjärjestäjille, hintaryhmät A D. Alennukset myönnetään päänäyttämön esitysten normaalihinnoista, eivätkä ne koske ensi-iltoja ja vierailunäytäntöjä. Maksettuja lippuja ei vaihdeta eikä lunasteta takaisin. Näytännön peruutus tapahtuu ylivoimaisen esteen sattuessa (force majeure). Tällöin asiakkaalle palautetaan lipun hinta pääsylippua vastaan. Lippupiste ja R-kioski perivät myymistään lipuista toimitus- ja palvelumaksuja, jotka lisätään lipun hintaan. Oopperan lipunmyynnissä lisämaksuja ei peritä. Oopperan lipunmyynti (09) 4030 2211 ma pe 9 18, la 15 18 4. 19.6. ja 1.8. 1.9. ma pe klo 10 17 20.6. 31.7. lipunmyynti on suljettu. Lippupiste 0600 900 900 (1,98 e/min+pvm) joka päivä 7 22 www.lippu.fi Hinnat Kesto Väliaika Päänäyttämö James Thiérrée: Raoul 60/50/43 1 h 30 min Mestarien messissä 25/12 1 h Tanssioppilaitosten BalettiPaletti 20/15/10 avoin 1 Alminsali Balettioppilaitoksen joulujuhla 16/8 avoin 1 Dance United 23/12 2 h 1 Opera Big Bandin vappukonsertti 28/25/20 2 h 15 min 1 Par(r)asvaloissa esittää 15/8 45 min Tanssioppilaitosten NykytanssiPaletti 16/8 avoin 1 Lämpiöt Fotosoppa 9 40 min Lasten taidetuokiot 7 1 h 30 min Leijonankesyttäjä 9 45 min Muut esityspaikat Balettioppilaitos esittää* 15/8 avoin 1 Kansallisbaletin tähtihetkiä 19/15/10 1 h 30 min 1 Oopperan joulu, konserttikiertue 20 1 h 15 min Orkesterin 50-vuotisjuhlakonsertti** 95/87/60/30 1 h 15 min Nuit d été, konsertti*** 13 32 1 h 10 min Brahms: Ein deutsches Requiem 25/21/12 1 h 35 min * Aleksanterin teatteri ja Lippupiste **Lippupalvelu *** Lippupiste Oopperan myyntipalvelu Ryhmät, kausikortit, kiertokäynnit (09) 4030 2210 ma pe 9 16 20.6. 31.7. myyntipalvelu on suljettu. Kiertokäynnit 5.6. asti ja 7.8. alkaen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 14.30 (suomeksi), 10/6 e. Ryhmät sopimuksen mukaan. liput@opera.fi Väliaikatarjoilu Kanresta Oopperaravintolat (09) 4030 2377 ma pe 9.15 16 4.6. 1.9. myyntipalvelu on suljettu, verkkomyynti käynnistyy jo 19.8. ravintolapalvelut@opera.fi Tervetuloa maksuttomiin teosesittelyihin ja muihin yleisötilaisuuksiin! www.ooppera.fi Suomen Kansallisoopperan toimintaa tukevat Opetusministeriö sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit. Suomen Kansallisooppera on Opera Europa -järjestön jäsen. PÄÄYHTEISTYÖYRITYKSET 35