KK 934/2000 vp- KIRJALLINEN KYSYMYS 934/2000 vp Paluumuuttajien kaksinkertainen verotus Eduskunnan puhemiehelle Muuttoliike Suomesta 1960- ja 1970-luvulla Ruotsiin ja muihinkin maihin oli varsin suuri suurten ikäluokkien siirtyessä työmarkkinoille aikana, jolloin Suomessa ei kyetty luomaan riittävästi työtilaisuuksia. Samaan aikaan myös maataloudessa tapahtui murros, jonka vuoksi maataloudesta vapautui työvoimaa yli Suomen tarpeen. Monet lähinnä Ruotsiin muuttaneet ovat jo saavuttaneet eläkeiän ja suuri määrä muuttajista siirtyy eläkkeelle lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. Eläkkeelle siirtyviä houkuttaisi siirtyä asumaan takaisin Suomeen. Osa paluumuuttajista palaisi omille kotipaikkakunnilleen. Paluumuuttajat toisivatkin hyvin toivottavaa lisävoimaa muuttotappioista kärsiville alueille. Paluumuuton esteenä on kuitenkin Suomen verotuskäytäntö, jossa ulkomailta eläketuloa saavien verotus ja sosiaaliturvamaksut ovat epäoikeudenmukaisia. Monissa tapauksissa Ruotsista ja Suomesta eläketuloa saavien verotus on korkeampi kuin samansuuruista eläketuloa pelkästään Suomesta saavan henkilön. Sairausvakuutusmaksu ja eläketulosta perittävä korotettu sairausvakuutusmaksu peritään Suomen käytännön mukaan myös Ruotsista saadusta eläketulosta. Sairausvakuutusmaksua ei oteta huomioon ns. vapautusmenettelyssä. Myös Ruotsista saatu eläketulo otetaan huomioon laskettaessa Suomesta maksettavan eläkkeen veroprosenttia. Ruotsista saatu eläke verotetaan näin kahteen kertaan. Eläketulojen kaksinkertainen verotus paluumuuttajien osalta on kohtuuton ja onjarruttamassa halukkuutta paluumuuttoon Suomeen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä paluumuuttajien kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi? Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2000 Versio 2.0
KK 934/2000 vp - Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 934/2000 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä paluumuuttajien kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Ruotsista saadusta eläkkeestä ei makseta tuloveroja Suomessa Suomessa asuvan henkilön Ruotsista saamasta eläkkeestä peritään Ruotsissa veroa lopullisena lähdeverona 25 %:n verokannan mukaan. Tästä eläkkeestä ei Suomessa makseta tuloveroja. Pohjoismainen verosopimus vuodelta 1996 (SopS 26/ 1997) antaa yksinomaisen verotusoikeuden Ruotsille ja kieltää verottamisen Suomessa. Kun paluumuuttajan Ruotsista saamasta eläkkeestä maksetaan tuloveroa yksinomaan Ruotsissa, hän ei joudu kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi. Ruotsista saadun eläkkeen vaikutus Suomesta saadusta tulosta menevään veroon Tilanteet, joissa paluumuuhajalla ei olisi Suomesta ansiotuloa, ovat harvinaisia. Tavallisesti hän saa Suomesta työeläkettä ja/tai kansaneläkettä. Kun Suomessa verotetaan paluumuuttajan Suomesta saamaa eläketuloa, otetaan huomioon, että hänellä on tuloa myös Ruotsista. Tämä perustuu verosopimuksen 25 artiklan määräykseen, jota jäljempänä käsitellään tarkemmin. Edellä tarkoitettu "huomioon ottaminen" tapahtuu siten, että ulkomaantulo (Ruotsin eläke) aluksi lasketaan yhteen Suomen tulon kanssa. Verovelvolliselle kuuluvat vähennykset tehdään tästä yhteissummasta. Sitten lasketaan, paljonko Suomen tuloverot olisivat yhteissummasta vähennysten tekemisen jälkeen. Kaksinkertainen verotus syntyisi, jos nämä verot määrättäisiin verovelvolliselle. Näin ei kuitenkaan tehdä. Seuraavaksi em. Suomen tuloverot jaetaan kahteen osaan, Suomesta saadun ja Ruotsista saadun tulon suhteessa. Ruotsista saatua tuloa vastaava osa vähennetään em. tuloveroista, ja verovelvollinen maksaa vain erotuksen. Kun valtionverotus on progressiivista, kuten asiallisesti myös kunnallisverotus silloin, kun tulosta tehdään eläketulovähennys ja/tai perusvähennys, verovelvollinen tietenkin tällöin maksaa Suomesta saadusta tulosta enemmän veroa kuin siinä tapauksessa, että tämä tulo olisi hänen ainoa tulonsa. Toisaalta hänet kuitenkin vain asetetaan samaan asemaan muiden Suomessa asuvien kanssa, koska näin hän maksaa Suomesta saamastaan tulosta Suomen veroa yhtä suuren osan, kuin menisi veroa sellaiselta verovelvolliselta, jolla on vastaavansuuruiset kokonaistulot pelkästään Suomesta. Eläketulovähennys ja perusvähennys Verovelvolliset kiinnittävät progressiovaikutukseen huomiota erityisesti tilanteissa, joissa Suomen tulo on niin pieni, että pelkästään sen perusteella verovelvollinen saisi eläketulovähennyksen/suuremman eläketulovähennyksen ja/tai perusvähennyksen/suuremman perusvähennyksen. Eläketulovähennys ja perusvähennys myönnetään vain henkilöille, joilla on pienehköt tulot. Vähennykset ovat siten luonteeltaan sosiaalisia ja henkilön taloudellisesta tilanteesta riippuvaisia. Henkilön taloudelliseen tilanteeseen ei vaikuta se, mistä maasta hän saa tulonsa, vaan se, 2
Ministerin vastaus KK 934/2000 vp- paljonko hän niitä saa. Tästä johtuu, että ulkomaantulo vaikuttaa näiden vähennysten myöntämiseen ja määrään samalla tavalla kuin kotimainenkin tulo. Poikkeustapauksia koskeva tuloverolain 136 :n muutos Ennen vuotta 1997 oli eräissä tilanteissa mahdollista, että paluumuuttajan kokonaisverorasitus muodostui suuremmaksi kuin henkilöllä, jolla oli sama kokonaistulo Suomesta. Tuloverolain 136 :n muutoksen (24.7.1997/707) jälkeen Suomi luopuu osasta omaa veroaan tilanteessa, jossa pienituloisen paluumuuttajan kokonaisverorasitus muodostuu suuremmaksi kuin saman tulon pelkästään Suomesta saavan kokonaisverorasitus. Tämä on katsottava kohtuulliseksi, vaikka tilanne johtuukin Ruotsin verotuksen korkeammasta tasosta. Muutosta sovellettiin ensimmäisen kerran vuodelta 1997 toimitetussa verotuksessa. Lainmuutoksen jälkeen on esiintynyt yksittäisiä tapauksia, joissa Ruotsista ja Suomesta eläketuloa saava on joutunut kokonaisverorasituksen osalta epäedullisempaan asemaan kuin jos hän olisi saanut vastaavan kokonaistulon pelkästään Suomesta. Näissä tapauksissa on yleensä ollut kysymyksessä henkilö, jolle tuloverolain 136 :n mukaisen alennuksen jälkeen ei maksuunpanna Suomen tuloveroja lainkaan, jolloin kokonaisverorasituksen epäedullisuus on johtunut pelkästään Ruotsin korkeasta verotuksesta. Tätä Ruotsin verotusta Suomi ei ole enää voinut lieventää käyttäen niitä keinoja, joita Suomella on verotuksen kohtuullistamiseksi. Edellä selvitettyä tuloverolain 136 :n muutosta lukuun ottamatta muut aloitteet eivät olekaan tuottaneet tulosta juuri siksi, että ei ole katsottu voitavan suosia yhtä verovelvollisryhmää muiden verovelvollisryhmien kustannuksella. Kysymys onkin mitä suurimmassa määrin verovelvollisten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisesta. Asialla on myös fiskaalista merkitystä. Ruotsista saadun eläkkeen perusteella maksetaan Suomessa vakuutetun sairausvakuutusmaksu Vaikka ruotsalaisesta eläkkeestä ei Suomessa mene tuloveroja, eläkkeen perusteella määrätään kuitenkin Suomessa vakuutetun sairausvakuutusmaksu samoin kuin Suomesta saadun ansiotulon perusteella. Pohjoismainen verosopimus ei estä vakuutetun sairausvakuutusmaksun perimistä Ruotsin eläkkeestä, koska sopimus ei koske sairausvakuutusmaksua eikä se siten vaikuta sairausvakuutusmaksun suorittamisvelvollisuuteen. Ruotsista Suomeen muuttaneiden eläkeläispaluumuuttajien keskuudessa on herännyt epäilyjä siitä, että heiltä perittäisiin kaksinkertaisesti sairausvakuutusmaksua, koska he Ruotsissa työssäoloaikanaan ovat suorittaneet sairausvakuutusmaksua. Kaksinkertaisen sairausvakuutusmaksun periminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Henkilöiltä, jotka eivät asu Ruotsissa, ei siellä peritä sairausvakuutusmaksua, joten Suomeen muuttaneilta eläkkeensaajilta ei peritä Ruotsin sairausvakuutusmaksua. Sekä Suomessa että Ruotsissa vakuutetun sairausvakuutusmaksut ovat veronluonteisia maksuja, jotka eivät työeläkemaksujen tapaan ole tulevaisuuteen säästettyä etuutta. Suomessa asuva eläkkeensaaja saa täältä sairaanhoitopalvelut ja sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset. Nämä etuudet rahoitetaan osittain verovaroin, osittain erikseen perittävin sairausvakuutusmaksuin. Jos sairausvakuutusmaksua ei kannettaisi kokonaistulon perusteella, vaan pelkästään Suomen eläkkeestä, Suomessa asuvat, Ruotsista osan kokonaiseläkkeestään saavat eläkeläiset saisivat tällöin Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat sairaanhoitopalvelut ja sairausvakuutuskorvaukset osaksi vastikkeetta. Nämä etuudet rahoitettaisiin muilta perittävillä veroilla ja sairausvakuutusmaksuina. Eläkkeensaaja, joka saa eläkettä sekä Suomesta että Ruotsista, tulisi sairausvakuutusmaksun samoin kuin verotuksen osalta edullisempaan asemaan kuin pelkästään Suomesta vastaavan suuruista eläkettä saava eläkeläinen. Täl- 3
KK 934/2000 vp - Ministerin vastaus tä osin ehdotus olisi vastoin verotuksessa ja sosiaaliturvamaksujen perinnässä noudatettavaa neutraliteettiperiaatetta. Mitä kaksinkertaisella verotuksella tarkoitetaan? Kaksinkertaisella verotuksella tarkoitetaan kansainvälisissä tilanteissa sitä, että samasta tulosta maksetaan tulovero kahdessa valtiossa. Paluumuuttajan Ruotsista saamasta eläkkeestä maksetaan tuloveroa yksinomaan Ruotsissa. Siten hän ei joudu kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi. On totta, että Ruotsin tulo vaikuttaa Suomen tulosta menevään veroon. Samalla tavalla kuitenkin vaikuttaa kaikki verovelvollisen saama lisätulo. Jos esimerkiksi työelämässä vielä oleva saa päätoimen lisäksi sivutuloja, hän maksaa myös päätoimesta saadusta tulosta lopullisessa verotuksessa veron suuremman prosentin mukaan, kuin mitä hän maksaisi, jos lisäansioita ei olisi ollut. Ennakkoperinnässä saatetaan käyttää kahta eri prosenttia, mutta lopullisessa verotuksessa tulot lasketaan yhteen ja vero määrätään yhteissummasta. Jos lisäansio on ollut huomattava, päätoimesta saadun tulon veroprosentti voi alkutilanteesta riippuen nousta oleellisesti: kaksinkertaiseksi ja suuremmaksikin. Tässäkään ei ole kyse kaksinkertaisesta verotuksesta, vaan pelkästään siitä, että veroprosentti on sitä korkeampi, mitä suuremmat tulot ovat. Kaksinkertaista verotusta ei ole myöskään se, että Suomen eläkkeen ennakonpidätystä joudutaan joskus huomattavastikin korottamaan, jotta saadaan jo ennakkoperinnässä kerätyksi Ruotsin eläkkeestä menevä sairausvakuutusmaksu. Maksu ei siten jää jäännösverona maksettavaksi. Sairausvakuutusmaksunkaan osalta ei tapahdu kaksinkertaista maksamista, koska paluumuuttajalta ei kanneta tällaista maksua Ruotsissa. Lopuksi Edellä olevan perusteella hallitus ei näe syytä ryhtyä enempiin toimenpiteisiin kansanedustaja Lauri Oinosen tarkoittamassa asiassa. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000 Ministeri Suvi-Anne Siimes 4
Ministems svar KK 934/2000 vp - Tili riksdagens talman 1 det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 934/2000 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att slopa dubbelbeskattningen av åteiflyttare? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: På pension som betalas från Sverige betalas ingen inkomstskatt i Finland På den pension som en i Finland bosatt person får från Sverige uppbärs i Sverige en slutlig källskatt enligt en skattesats på 25 %. På sådana pensioner uppbärs ingen inkomstskatt i Finland. Det nordiska dubbelbeskattningsavtalet från 1996 (FördrS 26/1997) ger enbart Sverige beskattningsrätt och förbjuder beskattning i Finland. En person som flyttat tillbaka från Sverige till Finland betalar inkomstskatt på sin pension från Sverige endast i Sverige och blir inte föremål för dubbelbeskattning. Viiken inverkan har den pension som erhålls från Sverige på inkomstskatt på inkomster i Finland Det är sällsynt att återflyttare saknar förvärvsinkomster från Finland. Vanligtvis får de arbetspension och/eller folkpension från Finland. Då återflyttamas pensionsinkomster från Finland beskattas i Finland, beaktas att de har inkomster även från Sverige. Detta grundar sig på bestämmelsema i artikel 25 i beskattningsavtalet, som förklaras närmare nedan. Ovan nämnda formulering "beaktas" går ut på att utomlandsinkomsten (pensionen från Sverige) tili en början läggs till inkomstema i Finland. De avdrag som den skattskyldige har rätt till görs från denna totala summa. Sedan räknas hur stor andel inkomstskatten i Finland utgör av den totala summan efter utförda avdrag. Dubbelbeskattning skulle uppstå om dessa skatter påfördes den skattskyldige, vilket alltså inte sker. Sedan delas den inkomstskatt som påförs i Finland i två delar, i förhållande tili inkomsten från Finland och i förhållande till inkomsten från Sverige. Den del som motsvarar inkomsten från Sverige avdras från ovan nämnda inkomstskatter och den skattskyldige betalar endast skillnaden. Eftersom statsbeskattningen är progressiv, liksom även kommunalbeskattningen då pensionsinkomstavdraget och/eller grundavdraget görs från inkomsten, betalar den skattskyldige härvid givetvis mer skatt på inkomstema från Finland än i det fall att dessa vore hans enda inkomster. Å andra sidan är det dock endast fråga om att han försätts i samma situation som andra personer som är bosatta i Finland, eftersom han betalar lika mycket skatt i Finland på de inkomster han får från Finland som det uppbärs skatt hos en skattskyldig med motsvarande sammanlagda inkomster enbart i Finland. Pensionsinkomstavdrag och grundavdrag De skattskyldiga fåster uppmärksamhet vid progressivitetens effekt särskilt i sådana situationer då inkomstema från Finland är så små att den skattskyldige enbart på grund av dem skulle få pensionsinkomstavdrag/större pensionsinkomstavdrag och/eller grundavdrag/större grundavdrag. 5
KK 934/2000 vp - Ministerns svar Pensionsinkomstavdrag och grundavdrag beviljas endast personer vars inkomster är små. Avdragen är således av social karaktär och beroende av personens ekonomiska situation. Från vilket land en person får sina inkomster har ingen betydelse för hans ekonomiska situation, utan storleken på inkomsterna är avgörande. Utomlandsinkomsterna inverkar på om dessa avdrag beviljas och på deras belopp på samma sätt som inkomsterna i hemlandet. Andring av 136 inkomstskattelagen som gäller undantagsfall Före 1997 kunde den totala skattebördan för återflyttare i vissa situationer bli större än för en person med lika stora totalinkomster i Finland. Efter ändringen av 136 inkomstskattelagen (24. 7.1997 1707) avstod Finland från en del av sin skatt i situationer där den totala skattebördan för en återflyttare med små inkomster skulle b1i större än den totala skattebördan för en person med lika stora inkomster enbart från Finland. Detta ansågs vara skäligt, även om situationen uppstod på grund av att beskattningen i Sverige var strängare än i vårt land. Ändringen tillämpades första gången på den beskattning som verkställdes för 1997. Efter lagändringen har det förekommit enstaka fall där en person med pensionsinkomster f~_ån både Sverige och Finland i fråga om den tot~tla skattebördan har hamnat i en ofördelaktigare situation än om den skattskyldige hade haft lika stor total inkomst enbart i Finland. 1 dessa fall har det i allmänhet varit fråga om personer hos vilka det efter den sänkning som anges i 136 inkomstskattelagen inte alls uppbärs någon inkomstskatt i Finland, varvid ofördelaktigheten i fråga om den totala skattebördan har berott enbart på den högre beskattningen i Sverige. Finland har i det skedet inte kunnat mildra beskattningen i Sverige med de medel som Finland förfogar över för att göra beskattningen skälig. Med undantag av ändringen av 136 inkomstskattelagen har övriga initiativ inte gett något resultat just därför att man inte har ansett sig kunna gynna en grupp skattskyldiga på bekostnad av andra. Det är alltså i högsta grad fråga om att genomföra principen om 1ikställdhet mellan de skattskyldiga. Frågan är också av fiskal betydelse. På basis av pension som betalas från Sverige betalas den försäkrades sjuliförsäkringspremie i Finland Även om det inte i Finland uppbärs någon inkomstskatt på svenska pensioner, fastställs den försäkrades sjukförsäkringspremie emellertid i Finland på grund av pensionen på samma sätt som på grund av förvärvsinkomster i Finland. Det nordiska dubbelbeskattningsavtalet förhindrar inte att den försäkrades sjukförsäkringspremie uppbärs på pensionen från Sverige, eftersom avtalet inte omfattar sjukförsäkringspremier och således inte inverkar på skyldigheten att betala sjukförsäkringspremier. De pensionärer som flyttat från Sverige till Finland har börjat misstänka att det uppbärs dubbla sjukförsäkringspremier av dem, eftersom de betalade sjukförsäkringspremier under sin tid i arbete i Sverige. Det är emellertid inte möjligt att bära upp sjukförsäkringspremier dubbelt. 1 Sverige uppbärs inte sjukförsäkringspremie av personer som inte bor i Sverige, av sådana pensionstagare som flyttat till Finland uppbärs således inte svensk sjukförsäkringspremie. Både i Finland och i Sverige är den försäkrades sjukförsäkringspremie en avgift av skattenatur som inte är en förmån som sparats inför framtiden i likhet med arbetspensionsavgifterna. Pensionstagare som bor i Finland får sjukvårdsservice och ersättningar enligt sjukförsäkringslagen i Finland. Dessa förmåner finansieras delvis med skattemedel och delvis med sjukförsäkringspremier som uppbärs separat. Om sjukförsäkringspremierna inte skulle uppbäras på basis av totalinkomsterna, utan endast på pensionen från Finland, skulle de som bor i Finland och som får en del av sin totala pension från Sverige härvid få sjukvårdsservice och sjukförsäkringsersättningar som hör till den finländska sociala tryggheten delvis utan vederlag. Dessa förmåner skulle i så fall finansieras med skatter och sjukförsäkringspremier som uppbärs av andra. Pensionstagare som får pension både 6
Ministems svar KK 934/2000 vp - från Finland och Sverige skulle då i fråga om sjukförsäkringspremien och beskattningen hamna i en fördelaktigare situation än en pensionär som får lika stor pension enbart från Finland. Tili denna del skulle förslaget strida emot den neutralitetsprincip som iakttas vid beskattningen och uppbörden av socialförsäkringspremier. Vad avses med dubbel beskattning? Med dubbel beskattning avses intemationellt sett att för samma inkomster betalas inkomstskatt i två stater. På den pension som återflyttare får från Sverige betalas inkomstskatt endast i Sverige. Då blir återflyttaren inte föremål för dubbel beskattning. Det är sant att inkomster från Sverige inverkar på den skatt som betalas för inkomster från Finland. På samma sätt inverkar dock alla tilläggsinkomster som en skattskyldig har. Om t.ex. en person som ännu är aktiv i arbetslivet utöver huvudsysslan har biinkomster, påförs han också en högre skatteprocent för inkomsten av huvudsysslan i den slutliga beskattningen än vad som vore fallet om han inte hade haft några tilläggsinkomster. Vid förskottsuppbörden kan två olika procenttal användas, men vid den slutliga beskatt- ningen adderas alla inkomster och skatten fastställs på den totala summan. Om tilläggsinkomstema har varit betydande kan skatteprocenten för inkomsten av huvudsysslan beroende på utgångsläget stiga väsentligt, tili det dubbla och även mer än så. Inte heller i detta fall är det fråga om dubbel beskattning, utan det är helt enkelt så att skatteprocenten stiger i takt med att inkomstema ökar. Dubbel beskattning är det inte heller fråga om då det blir nödvändigt att, ibland avsevärt, höja beloppet av förskottsinnehållningen på finska pensioner för att man redan vid förskottsuppbörden skall få in sjukförsäkringspremien på pensionema från Sverige. Då behöver premien således inte betalas i form av kvarskatt. 1 fråga om sjukförsäkringspremien sker inte heller dubbel betalning eftersom en dylik premie inte uppbärs av återflyttare i Sverige. Till sist På grundval av det ovan anförda anser inte regeringen att det skulle föreligga några skäl att vidta ytterligare åtgärder i den fråga som riksdagsledamot Lauri Oinonen avser. Helsingfors den 19 december 2000 Minister Suvi-Anne Siimes 7