Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 119/2007 vp Ruotsinsuomalaisten paluumuuttajien eläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Ruotsiin on Suomesta aikoinaan luvulla muuttanut useita satojatuhansia ihmisiä. Osa heistä on jo muuttanut takaisin Suomeen. Osa on tehnyt täyden työhistorian siellä ja on nyt viettämässä eläkepäiviään Ruotsissa. Moni haluaisi palata takaisiin omaan synnyinmaahansa, mutta eläkkeiden kireämpi verotus on muuton esteenä. Joidenkin arvioiden mukaan paluumuuttajien määrä voisi olla jopa ihmisen luokkaa. Kun näillä henkilöillä on eläke, joka vastaa Suomessa keskivertopalkansaajan kuukausipalkkaa, kyse on todella isosta tulojen määrästä, jota ei pitäisi noin vain jättää huomiotta. Ruotsissa tämä on ymmärretty. Jos asuu lahden toisella puolen Ruotsissa, ei eläkkeitä lasketa yhteen, vaan Suomen ja Ruotsin eläkkeitä verotetaan erikseen. Suomesta saatava eläke ei siis vaikuta siihen veroon, joka Ruotsissa asuvalta suomalaiselta menee Ruotsin valtiolle. Suomeen muutettaessa monien eläkeläisten verotus kiristyy, koska Suomessa on erilainen käytäntö. Suomessa noudatetaan Ruotsin suhteen menettelyä, jossa Ruotsin eläketulo lisätään Suomen eläketuloon ja jossa Ruotsiin maksettu vero vähennetään Suomessa muuten määrättävästä verosta. Käy kuitenkin niin, että kun Ruotsissa alhaisemmalla prosentilla verotettu tulo lisätään Suomen tuloon, niin se kiristää veroprogressiota, usein tuntuvastikin. Kun Ruotsin eläke lisätään Suomen eläkkeeseen, käy myös niin, että eläketulovähennys pienenee ja verotettava tulo kipuaa ylempiin tuloluokkiin. Sinällään Suomi ei riko mitään sääntöjä. Pohjoismainen verosopimus mahdollistaa nykyisen käytännön. Siinä sanotaan, että eläkkeitä verotetaan vain maksajavaltiossa, mutta toisessa kohdassa annetaan maille mahdollisuus lisätä toisen maan eläke "verotusperusteeseen". Verosopimuksessa sallitaan yhteenlaskettujen eläkkeiden verotus. Suomi ei siis rikkoisi mitään sopimuksia tai sääntöjä myöskään siirtymällä Ruotsin käytäntöön eläkkeiden verotuksessa. Se vain aiheuttaisi sen, että moni tänne rakkaaseen synnyinmaahansa halajava voisi toteuttaa unelmansa ja kaikki suomalaiset olisivat hyötyjiä. Näiden ihmisten unelma toteutuisi. Suomi saisi lisää ostovoimaisia asukkaita, mikä vaikuttaisi rakentamiseen, kauppaan ja työllisyyden paranemiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että jo vuoden 2008 alusta Suomi siirtyy paluumuuttajien eläkkeiden verotuksessa samaan käytäntöön Ruotsin kanssa siten, ettei Ruotsista saatavaa eläkettä lasketa yhteen Suomesta saatavan eläkkeen kanssa, koska Ruotsista saatua eläkettä on jo verotettu siellä, ja Suomesta saatua eläkettä verotetaan Versio 2,0

2 pelkästään suomalaisten verosäännösten mukaan? Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2007 Esa Lahtela /sd Marjaana Koskinen /sd Merja Kuusisto /sd Katja Taimela /sd Ilkka Kantola /sd Pauliina Viitamies /sd Johanna Ojala-Niemelä /sd Matti Kangas /vas Unto Valpas /vas Matti Kauppila /vas Markus Mustajärvi /vas Matti Saarinen /sd Miapetra Kumpula-Natri /sd Jutta Urpilainen /sd Reijo Laitinen /sd Antti Vuolanne /sd Pia Viitanen /sd Anneli Kiljunen /sd Saara Karhu /sd Lauri Kähkönen /sd Satu Taiveaho /sd 2

3 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 119/2007 vp: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että jo vuoden 2008 alusta Suomi siirtyy paluumuuttajien eläkkeiden verotuksessa samaan käytäntöön Ruotsin kanssa siten, ettei Ruotsista saatavaa eläkettä lasketa yhteen Suomesta saatavan eläkkeen kanssa, koska Ruotsista saatua eläkettä on jo verotettu siellä ja Suomesta saatua eläkettä verotetaan pelkästään suomalaisten verosäännösten mukaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ruotsista saadun eläketulon vaikutus Suomen verotuksessa Suomessa pysyvästi asuva henkilö on yleisesti verovelvollinen Suomessa. Tällöin hän on lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan veroa Suomen sisäisen verolainsäädännön perusteella kaikesta saamastaan tulosta. Jos henkilö saa Ruotsista eläketuloa, Ruotsilla on Pohjoismaisen verosopimuksen (SopS 26/1997) mukaan oikeus verottaa kyseistä tuloa ja sama tulo on vapautettu verosta Suomessa. Pohjoismaisen verosopimuksen mukaan Suomi saa kuitenkin ottaa Suomessa verosta vapautetun eläketulon huomioon määrätessään veron henkilön muusta tulosta. Edellä tarkoitettu "huomioon ottaminen" tapahtuu siten, että ulkomaantulo (Ruotsin eläke) lasketaan yhteen Suomesta saadun ansiotulon kanssa ja verovelvolliselle kuuluvat vähennykset tehdään tästä yhteissummasta. Sitten lasketaan, paljonko Suomen tuloverot olisivat yhteissummasta vähennysten tekemisen jälkeen. Seuraavaksi tuloverot jaetaan Suomesta ja Ruotsista saatujen tulojen suhteessa. Ruotsista saatua tuloa vastaava osa vähennetään em. veroista, ja verovelvollinen maksaa vain erotuksen. Ruotsin siellä saadusta eläketulosta perimää lähdeveroa ei siten vähennetä Suomessa maksettavasta verosta. Tuloverolain momentissa säädetään eläketuloihin ja vuodesta 2006 alkaen muihinkin ansiotuloihin sovellettavasta niin kutsutusta verotuksen kattosäännöstä. Säännöstä sovelletaan niissä tilanteissa, joissa ulkomaisen eläketulon kaksinkertainen verotus poistetaan vapautusmenetelmällä ja verovelvollisella on myös muuta veronalaista ansiotuloa. Jos Suomessa ja ulkomailla maksettavien tuloverojen yhteismäärä on korkeampi kuin tilanteissa, jossa samat tulot saataisiin vain Suomesta, Suomen tuloveroja alennetaan siten, että verojen yhteismääräksi muodostuu sama, kuin jos koko tulo olisi saatu Suomesta. Sekä ulkomailta että Suomesta eläkettä saavien Suomessa asuvien henkilöiden tuloverotus ei siten Suomen verotuksessa muodostu koskaan korkeammaksi kuin henkilöillä, joilla on vastaavat kokonaistulot yksinomaan Suomesta. Säännös soveltuu muun muassa ulkomailta ja Suomesta eläketuloa saaviin niin sanottuihin paluumuuttajiin. Syy progressioehdon käyttöön Jos Suomi ei ottaisi vieraissa valtioissa verotettua tuloa lainkaan huomioon, Suomessa asuva henkilö, joka saa osan tuloistaan ulkomailta, maksaisi veroa Suomesta saamastaan tulosta vähemmän kuin samansuuruiset kokonaisansiotulot omaava henkilö maksaisi vastaavasta tulonosasta, kun tulot olisivat pelkästään Suomesta. Progressioehdosta luopuminen kysymyksessä 3

4 Ministerin vastaus esitetyllä tavalla merkitsisi sitä, että ns. paluumuuttajia kohdeltaisiin verotuksessa lievemmin kuin muita Suomessa asuvia vastaavat kokonaistulot saavia henkilöitä. Progressioehdon nimenomainen tarkoitus on asettaa ulkomailta eläkettä saava henkilö samaan asemaan kuin henkilö, joka saa kaikki eläkkeensä Suomesta. Kyseinen menettely on vakiintuneen kansainvälisen käytännön mukainen ja sen voidaan katsoa olevan tasa-arvoisen kohtelun näkökulmasta hyvin perusteltu. Progressioehdon poistamista koskeviin aloitteisiin ei ole suhtauduttu myönteisesti juuri siksi, että ei ole katsottu voitavan suosia yhtä verovelvollisryhmää muiden verovelvollisryhmien kustannuksella. Johtopäätökset Edellä olevasta ilmenee, että Suomen sisäinen verolainsäädäntö perustuu Suomessa asuvien verovelvollisten tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun, eikä hallitus siten näe syytä ryhtyä enempiin toimenpiteisiin kansanedustaja Esa Lahtelan tarkoittamassa asiassa. Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen 4

5 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 119/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl.: Vilka omedelbara åtgärder tänker regeringen vidta för att Finland redan från början av 2008 ska införa samma förfarande som Sverige för att beskatta återflyttares pensioner så att pensioner från Sverige inte räknas ihop med pensioner i Finland, eftersom pensionerna från Sverige redan har beskattats där och finska pensioner beskattas bara enligt finska skattebestämmelser? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Hur påverkas beskattningen i Finland av pensionsinkomster från Sverige? De som är stadigvarande bosatta i Finland är allmänt skattepliktiga i Finland. De är då i princip skyldiga att betala skatt enligt vår interna skattelagstiftning på alla sina inkomster. Om en person får pensionsinkomster från Sverige har Sverige enligt det nordiska skatteavtalet (FördrS 26/1997) rätt att beskatta inkomsterna och de här inkomsterna är då befriade från skatt i Finland. Men enligt det nordiska skatteavtalet får de finländska skattemyndigheterna beakta de pensionsinkomster som är befriade från skatt i Finland när de bestämmer skatten på de här personernas övriga inkomster. Att "beakta" betyder här att utlandsinkomsten (pensionen från Sverige) räknas ihop med förvärvsinkomsterna i Finland och de avdrag som den skattskyldige har rätt till görs på summan av dem. Därefter räknas det ut hur mycket inkomstskatterna i Finland utgör av summan efter avdrag. Sedan delas inkomstskatterna i proportion till inkomsterna i Finland och från Sverige. En andel motsvarande inkomsterna från Sverige dras av från skatterna och den skattskyldige betalar bara skillnaden. Den källskatt som Sverige tar ut på pensionsinkomst som intjänats där dras således inte av från den skatt som betalas i Finland. I mom. i inkomstskattelagen föreskrivs om ett s.k. skattetak som tillämpas på pensionsinkomster och sedan början av 2006 också på andra förvärvsinkomster. Regeln tillämpas när dubbelbeskattning på pensionsinkomst från utlandet slopas genom befrielse och den skattskyldige har också andra skattepliktiga förvärvsinkomster. När summan av de inkomstskatter som betalas i Finland och i utlandet är högre än om inkomsterna tjänades bara i Finland, sänks inkomstskatterna i Finland så att summan av skatterna blir den samma som om inkomsterna i sin helhet hade tjänats i Finland. För personer som är bosatta i Finland blir beskattningen av pensionsinkomster både från utlandet och i Finland därmed aldrig högre än för dem som har tjänat motsvarande totala inkomster enbart i Finland. Regeln är tillämplig bl.a. på så kallade återflyttare som har pensionsinkomster från utlandet och Finland. Anledningen till progressionsvillkoret Om Finland över huvud taget inte beaktade inkomst som beskattas i andra länder skulle sådana i Finland bosatta personer som får en del av sina inkomster från utlandet betala mindre i skatt för sina inkomster i Finland än vad personer med lika stora totala förvärvsinkomster betalar för motsvarande inkomstandel när inkomsterna har tjänats enbart i Finland. Om progressionsvillkoret slopas på det sätt som föreslås i spörsmålet 5

6 Ministerns svar betyder det att s.k. återflyttare behandlas mildare i beskattningen än andra i Finland bosatta personer med motsvarande totala inkomster. Progressionsvillkorets explicita syfte är att behandla dem som har utlandspensioner på samma villkor som de som får alla sina pensioner i Finland. Förfarandet följer internationell praxis och kan anses vara väl motiverat ur jämlikhetssynvinkel. Initiativen att slopa progressionsvillkoret har motats just därför att man inte har ansett sig kunna gynna en grupp av skattepliktiga framför andra. Slutsatser Av det som sagts ovan framgår att vår interna skattelagstiftning bygger på jämlik och lika behandling av skattskyldiga som är bosatta i Finland och därför ser regeringen ingen anledning att vidta fler åtgärder i den sak som riksdagsledamot Esa Lahtela tagit upp. Helsingfors den 14 juni 2007 Finansminister Jyrki Katainen 6