KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016 Kymenlaakso ohjelma 2014 2017 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2014. Ohjelman tueksi tehtiin laaja tulevaisuustarkastelu, joka tuotti neljä skenaariota. Skenaarioissa ulottuvuuksina ovat Pohjoisen kasvuvyöhykkeen mahdollisuuksien toteutuminen sekä ihmisten keskinäinen ja instituutioiden välinen luottamus ja aktiivisuus. Prosessi tuotti myös skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet sekä skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat. Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan jatkuvasti, ja tarvittaessa otetaan käyttöön varautumissuunnitelman toimenpiteitä. Valtaosa panostuksista tullaan seuraavien vuosien aikana käyttämään Pohjoista kasvuvyöhykettä hyödyntävien ja vahvistavien toimialojen sekä niiden rajapintojen kehittämiseen. Yritysten ja alueen kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja yhdessä tekemistä entistä voimakkaammin kaikilla tasoilla. Verkostojen avulla pyritään kasvattamaan pk yritysten määrää ja kansainvälisyyttä ja yhteisellä markkinointityöllä pyritään saamaan alueelle uutta liiketoimintaa. Kymenlaakso panostaa voimakkaasti Invest In toimintaan hakemalla aktiivisesti uusia sijoittuvia yrityksiä niin Venäjältä ja EU:sta, USA:sta ja Japanista kuin BRIICS maistakin. Aluekehitykseen haetaan lisää vaikuttavuutta myös tekemällä yhteistyötä maakuntien kesken. Kymenlaakson ja Etelä Karjalan yhteiset linjaukset liittyvät metsäklusterin uudistumiseen ja Kaakkois Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntämiseen. TEN T Skandiavia Välimeri ydinverkkokäytävän kehittäminen EU rahoituksen täysimittaisella hyödyntämisellä on koko Etelä Suomen yhteinen etu. Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kansainvälisesti merkittäväksi biotalousklusteriksi Metsäklusterin uusiutuminen on Kaakkois Suomelle keskeinen kysymys. Prosessin nopeuttaminen on koko maan etu. Kaakkois Suomessa tähdätään kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen, missä keskeistä on erityisesti puubiomassan saannin tehokkuus, biomassan jalostamisen prosessin tehokkuus, biotuotteiden kehittäminen ja kaupallistaminen, pakkausteknologian kehittäminen sekä puurakentamisen ja komposiittituotteiden kehittämisen lisääminen. Metsäteollisuuden menestys on Kaakkois Suomessa perustunut maailmanluokan osaamiseen. Osaamisen kansainvälisestä kilpailukyvystä tulee pitää huolta myös metsäteollisuuden uusiutumisessa. Koulutuksen tulee ennakoida bioklusterin tarpeita. Tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnassa kehittämistyö on kyettävä nostamaan koe, pilotti ja demonstraatiolaitostasolle, johon yritystoiminnan on kytkeydyttävä. Myös uusiutuvissa ja puhtaissa energiaratkaisuissa, kuten aurinkoenergiassa ja tuulivoimateollisuudessa on mahdollisuuksia, kunhan alan kehittymisen esteet saadaan poistettua. Kaakkois Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntäminen Kaakkois Suomen visiona on profiloitua julkisissa ja yksityisissä palveluissa Venäjään liittyvien palvelujen Euroopan tason ykkösosaajaksi. Kymenlaakson ja Etelä Karjalan yhteisiä toimia tarvitaan niin venäläisten kuin muidenkin ulkomaisten yritysten sijoittumismarkkinoinnissa.
Korkeakouluista pyritään muodostamaan yhteistyössä valtakunnallisesti merkittävä Venäjä osaamisen klusteri. Koulutusvientiä kansainvälisille markkinoille rakennetaan yhteistyössä. Venäjän kielen opiskelun lisäämistä edistetään peruskoulussa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistossa. Opiskelijavaihdon ja opiskelijoiden työharjoittelun sekä tutkimusyhteistyön lisääminen Venäjällä on tärkeää. Vaikka Ukrainan kriisi ja Venäjän talousongelmat ovat tuoneet epävarmuutta matkailun ja kaupan alan kehittymiseen, jatkuu kehittämistoiminta voimakkaana mm. Vaalimaalla. Rajatoimintojen sujuvuuden ja luotettavuuden parantaminen on teollisuuden, palvelutoimialojen ja logistiikan edistämiselle sekä Venäjän tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle tärkeää. Vaalimaan rajanylityspaikan infrastruktuurin, liikenteenohjausjärjestelyjen sekä raja ja tulliteknologian uusimistoimenpiteiden avulla parannetaan kapasiteettia arvioiden mukaan 2010 luvun lopulle asti. TEN T Skandiavia Välimeri ydinverkkokäytävä EU on tehnyt päätöksen ydinverkkokäytäviksi 2014 2020. TEN T Skandiavia Välimeri ydinverkkokäytävään kuuluvat Kymenlaaksossa E 18 tie, raja asemat, HaminaKotka satama, satamien sisääntulotiet sekä sataman osat päärataan Kouvolan kautta yhdistävä rautatie. Kouvolassa sijaitsee Suomen ainoa TEN Tydinverkon rautatie/maantieterminaali. Kouvolan terminaali palvelee myös Rail Balticaa, joka on osa Baltian Adrian käytävää. Valtion rahoitus ydinverkkokäytävän suunnitteluun ja toteuttamiseen on edellytys EUrahoituksen täysimittaiselle hyödyntämiselle. Seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi TEN T verkon lisäksi laajemminkin saada Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittäminen. Rahoitussuunnitelma 2015 2016 Kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiseksi on tiivistettävä hallintorajat ylittävää yhteistyötä ja parannettava EU:n eri rahoitusinstrumenttien monipuolista osaamista ja hyödyntämistä. Rakennerahastorahoituksen määrän vähentyessä muut merkittävät rahoituslähteet, kuten, Keskisen Itämeren ohjelma ja Itämeri ohjelma tulevat yhä tärkeämmiksi. Kaakkois Suomen asema Pietarin ja Leningradin alueen kanssa tehtävässä yhteistyössä on alueen sijainnin vuoksi korostunut. Rajaliikenteen sujuvuuden, palvelutarjonnan kehittämisen, yritystoiminnan lisäämisen sekä tutkimus ja kehitystoiminnan laajentamisen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää saada rahoitusväline eri toimijoiden rajayhteistyöhön. EU:n ja Venäjän väliset viilentyneet suhteet ja pakotekiistat ovat tuoneet epävarmuutta ulkorajaohjelmien ylle. Vuosikymmeniä jatkunutta yhteistyötä eri alueiden kanssa on tärkeää jatkaa tässäkin tilanteessa. Nopea toiminta lainsäädännön valmistelussa ja ohjelman hyväksymisessä takaisivat nopean etenemisen ohjelman käynnistämisessä sekä varjojen ja vastaavan ENIrahoituksen käyttöön ottamisessa. Entistä tärkeämmiksi tulevat myös EU:n suorista rahoituslähteistä haettavat varat. Erilaiset projektiluonteiset rahoituslähteet sekä elinkeinoelämän ja julkishallinnon normaalit investoinnit ja muut kehittämispanokset on kytkettävä entistä paremmin yhteen. Samalla resurssien käyttöä on priorisoitava niin, että hankerahoituksella saavutetaan mahdollisimman hyvä vaikuttavuus käsillä oleviin ongelmiin ja mahdollisuuksiin nähden. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisrahoitus on hyödyllinen rahoitusmuoto etenkin nopeaa reagointia vaativien tilanteiden selvittämiseen, pieniin valmistelu ja käynnistyshankkeisiin sekä kansainvälisten hankehakujen valmisteluun. Maakunnan kehittämisrahalla on kokoaan suurempi merkitys kehittämistoiminnassa, jonka vuoksi se tulee säilyttää valtion budjetissa.
Kymenlaaksossa on vuosina 2015 2016 käytettävissä ja valtion rahoitusta yhteensä 7,667 milj. euroa ja ja valtion rahoitus yhteensä 4,025 miljoonaa euroa. Kymenlaakson kannalta ohjelman tärkeimmät valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet ovat nuorisotakuu ja heikossa työmarkkina asemassa olevien työllistymisen edistäminen, mutta maakunta osallistuu myös kaikkiin muihin valtakunnallisen ohjelman hakuihin. Valtakunnallinen toiminta on pilkottu liian moniin ja liian pieniin toimenpidekokonaisuuksiin, jolloin vaikuttavuus saattaa jäädä vähäisemmäksi. Lisäksi rahoituksen osalta tulisi tehdä selkeä jako alueellisen ja valtakunnallisen ohjelman välille. ja ohjelmien vuosien 2015 ja 2016 rahoitussuunnitelmat ovat liitteenä.
Seuraavassa taulukossa on esitetty keskeiset toimenpiteet toimeenpanosuunnitelmakaudelle 2015 2016: Toimintalinja 1. Yritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen ja elinkeinojen kehittäminen Painotukset Keskeiset hanke ja toimenpide esitykset Rahoitus Yrityspohjan vahvistuminen uudella liiketoiminnalla sekä toimivissa että uusissa yrityksissä erityisesti maakuntaohjelman toimialoilla Tuotekehitys Tuotantovolyymin kasvattaminen Osaamispohjaisten innovaatioiden ja yritysten synnyttäminen Teollisuuden uudistaminen ja jalostusarvon nosto Innovatiiviset palvelut Tuotteistetut palvelukokonaisuudet pk yritysten palvelujen tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen liittyvän tietotaidon ja osaamisen lisääminen toimialarajat ylittävän verkostoitumisen ja innovointitoiminnan lisääminen kasvuorientoituneiden pk yritysten kansainvälistäminen Luonnonvarojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät tekniikat ICT alan uudet avaukset Vetovoimainen Kymenlaakso Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kohti kansainvälisesti merkittävää biotalousklusteria biotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet koulutuksen kehittäminen energia alan tutkimuksen kehittäminen valtakunnallisten keskittymien (Vaasa) kanssa pakkausalan liiketoiminnan kehittäminen ja digipakkaukset Elintarviketalous, lähi ja luomuruoka pelillistämiseen perustuvan osaamisen ja liiketoiminnan edistäminen kyberturvallisuusosaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen valtakunnallisten keskittymien (pääkaupunkiseutu, Jyväskylä, Oulu) kanssa hyvinvointisovellusten ja pelien korkean tason soveltava tki innovaatiokeskittymä investointien ja pääomien houkuttelu (sijoittumismarkkinointi) kansainvälisten yrityskumppanuuksien synnyttäminen matkailuelinkeinon monipuolinen kehittäminen *Kymenlaakson ja Etelä Karjalan yhteiset toimenpiteet
Toimintalinja 2. Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Painotukset Keskeiset hanke ja toimenpide esitykset Rahoitus Vetovoimainen Kymenlaakso Venäjä osaamisen ja kansainvälisen koulutustoiminnan ENI laajentaminen Nuoret Työelämän kehittäminen Osallisuuden vahvistaminen nuorten ja muiden heikossa työmarkkina asemassa olevien työllistymisen edistäminen nuorisotakuu toisen asteen koulutuksen kehittäminen uudenlaisten koulutus ja oppimisympäristöjen kehittäminen vetovoimaisen K S amkin muodostaminen Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen parannetaan pk yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavia koulutus, ohjaus, neuvonta ja asiantuntijapalveluita sekä vahvistetaan vertaisoppimista kehitetään ja vahvistetaan työhyvinvointia ja työssä jatkamista kiinnittäen erityistä huomiota ikääntyvien työssä jaksamiseen Työelämän ulkopuolella olevien työ ja toimintakyvyn parantaminen osallisuutta vahvistavat kokonaisvaltaiset palvelut kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Osaaminen Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa arvoa tukevien palveluiden parantaminen kasvu ja rakennemuutosalojen koulutuksen laadun ja tarjonnan parantaminen *Kymenlaakson ja Etelä Karjalan yhteiset toimenpiteet Toimintalinja 3. Kestävä maankäyttö, laadukas elinympäristö ja vireä kulttuuriympäristö Painotukset Keskeiset hanke ja toimenpide esitykset Rahoitus Laadukkaan, puhtaan ja viihtyisän asuin ja toimintaympäristön kehittäminen Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle sijoittuville investointikohteille luodaan edellytykset parantamalla alueiden suunnitelmallista valmiutta Matkailu ja palvelualueiden toimintaedellytysten kehittäminen; Kymijoen, Kimolan kanavan, vanhojen teollisuusalueiden ja puolustusvoiminen käytöstä vapautuneiden alueiden osalta Tapahtuma ja elämyskeskusten suunnittelu ja rakentaminen Kattavan tietoliikenneverkon suunnittelu ja rakentaminen alueille kysynnän mukaan Ympäristönsuojeluun liittyvät toimet, joilla edistetään alu
Liikennejärjestelmän kehittäminen Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen een vetovoimaa esimerkiksi vesistöjä kunnostamalla. Pääväylien sujuvuuden ja kustannustehokkuuden kehittäminen (suunnittelu ja toteuttaminen) Kouvolan logistiikkaterminaalin ja HaminaKotka sataman välisten yhteyksien tarvitsemat tiet ja radat (Kotolahden ratapiha, radan parantaminen, Kouvolan ratapihan kehittäminen ja terminaalin yhteydet tieverkkoon sekä Merituulentie ja Hyväntuulentie) vt15 Kotka Kouvola yhteysvälikäytävän uudelleenarviointi vt 6 Kouvolan kohta, vt12 Lahti Kouvola (Tillola Keltti ja Hiisiö Tillola) raskaan liikenteen käyttämien siltojen parantaminen (massat ja mitat ohjelma) Rajatoimintojen sujuvuuden ja luotettavuuden parantaminen Vaalimaan rajanylityspaikka (infrastuktuuri, liikenteenohjausjärjestelyt ja raja ja tulliteknologian uusiminen) Alemman tieverkon toimivuuden varmistaminen hoidon ja ylläpidon priorisointi tien merkittävyyden perusteella Työpaikkojen ja palvelukeskittymien saavutettavuuden parantaminen Joukkoliikenteen käytön edistäminen seutujen välisessä työ ja opiskeluliikenteessä aikataulujen parantaminen ja lippujärjestelmän kehittäminen (joukkoliikenteen kilpailutukset 2015) Jalankulkua, pyöräilyä, muuta arkiliikuntaa ja joukkoliikennettä edistävien toimintatapojen ja toimenpiteiden edistäminen asukaslähtöisten toimintatapojen ja palvelujen kehittäminen osallisuuden tukemiseksi ilmasto ja energiaohjelman toimenpiteet teollisuuden ekotehokkuuden edistäminen resurssitehokkuusmallien rakentaminen TEN T ENI ja *Kymenlaakson ja Etelä Karjalan yhteiset toimenpiteet