Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakson maakuntapalvelut vuonna Vs. maakuntajohtaja Ulla Silmäri. Maakuntapäivä Merikeskus Vellamo

Transkriptio

1 Kymenlaakson Liitto Kymenlaakson maakuntapalvelut vuonna 2019 Maakuntapäivä Merikeskus Vellamo Vs. maakuntajohtaja Ulla Silmäri

2 Maakuntaliittojen tehtävät Perustehtävät määritellään pääosin aluekehityssekä maankäyttö ja rakennuslainsäädännössä. Lainsäädännössä nyt maakuntaliitoille määrätyt tehtävät siirtynevät sellaisenaan maakuntahallinnolle. Vuonna 2019 Kymenlaakson maakuntapalvelut sisältävät kaikki maakuntaliittojen lakisääteiset tehtävät.

3 Mitä maakunta hoitaa? Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) Aluekehityslain sisällöllisiin asioihin ei ole tiedossa muutoksia. Lakimuutostarpeet aiheutuvat maakuntahallinnosta. Vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä Kehittää elinkeinoelämän yleisiä toimintaedellytyksiä Tulossopimusneuvottelut ja strategisten asiakirjojen laadintaan osallistuminen ministeriöiden kanssa? nykyisin yhteistyössä ELY:n kanssa Alueellisten koulutustarpeiden ennakointi nykyisin yhteistyössä ELY:n kanssa Kulttuuria koskevien suunnitelmien yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toimeenpanoa nykyisinkin yhteistyötä ELY:n kanssa Liikennejärjestelmäsuunnittelun koordinointi nykyisin yhteistyössä ELY:n kanssa Luonnonvaroja ja ympäristöä koskeva suunnittelu nykyisinkin yhteistyötä ELY:n kanssa Ennakoinnin yhteensovittaminen maakunnassa, arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä sekä kehittämistoiminnan vaikuttavuutta nykyisin yhteistyössä ELY:n kanssa Edistää kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä, hoitaa tehtäviinsä kuuluvia kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä

4 Aluekehittämisviranomaisen tehtävät ydintehtävänä Nykyisin maakuntaliitto on aluekehittämisviranomainen. Nykyisin elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukset valtion viranomaisena edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla niille säädettyjä tai erikseen määrättyjä valtionhallinnon toimeenpano ja kehittämistehtäviä toimialueellaan. Vuonna 2019 Liiton ja ELY:n aluekehitys ja elinkeinoelämän kehittämisresurssit mukaan lukien maaseutuelinkeinojen kehittämis ja rahoitustehtävät ovat maakuntahallinnossa. Euroopan Unionin rakennerahasto ohjelmien hallinnointi / välittävä viranomainen Yhdistetään liiton ja ELY:n resurssit. Maaseutuohjelma nykyisin ELY hoitaa. Kunta vastaa kunnan elinvoimasta! Kunta hyödyntää maakuntahallinnon käytössä olevia aluekehittämisresursseja; mm. rakennerahastovaroja.

5 Alueiden kehittämisen tavoitteena on: 1) Vahvistaa alueiden tasapainoista kehittymistä sekä kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä; 2) Vahvistaa ja monipuolistaa kestävällä tavalla alueiden elinkeinorakennetta sekä edistää taloudellista tasapainoa; 3) Edistää kestävää työllisyyttä sekä väestön osaamista, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta; 4) Vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja ja kannustaa käytettävissä olevien voimavarojen täysimääräiseen käyttöönottoon kestävällä tavalla; 5) Parantaa alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistää niiden kulttuuria; 6) Parantaa elinympäristön laatua ja kestävää alue ja yhdyskuntarakennetta.

6 Kymenlaakson aluekehittämisen rahoitusinstrumentteja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR), maaseuturahasto sekä meri ja kalatalousrahasto Kaakkois Suomi Venäjä CBC ohjelma Central Baltic ohjelma Kansallinen aluekehitysrahoitus; alueellinen innovaatiot ja kokeilut (AIKO) Kansallinen yritystukirahoitus (ELY) Euroopan Unionin suorat ohjelmat

7 Kymenlaakson rahoituskehykset (indikatiivinen jako) EAKR Liitto 16,5 M ELY keskus 12,4 M Yhteensä 28,9 M Rakennerahasto (EAKR + ESR) yhteensä ESR Ely keskus 15,0 M 43,9 M / 7 = 6,3 M / vuosi Maaseutuohjelma ELY keskus Toimintaryhmät Yhteensä 33,6 M (Kaakkois Suomi) 15,3 M (Kaakkois Suomi) 48,9 M (Kaakkois Suomi) Kansallinen rahoitus Kansalliset yritystuet ELY keskus n. 1 M /vuosi AIKO tms. kansallinen rahoitus n. 0,2 M /vuosi x 3

8 Alueiden kehittämisen suunnittelu ydintehtävänä Maakuntavaltuusto hyväksyy viranomaisia sitovan maakuntasuunnitelman (MRL 25 ) ja maakuntaohjelman = Kymenlaakso ohjelma Sidosryhmät kuten ELY keskus laajasti mukana maakuntaohjelman laadinnassa Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma = TOPSU Maakuntaohjelman toteutumisen arviointi Euroopan Unionin kansallisten rakennerahasto ohjelmat / kumppanuussopimukset ja toimeenpano ohjelmat Valtioneuvosto tekee aluekehittämispäätöksen.

9 Maakunnan edunvalvonta ydintehtävänä Perustuu alueelliseen demokratiaan (vaalitulokseen) Maakuntahallitus määrittelee maakunnan tahtotilan Nykyisin liitolla Keskeisiä infrahankkeet, elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja itsehallintoalueiden muodostaminen Lausunnot lakiesityksistä ja kehittämissuunnitelmista Vaikuttaminen kansanedustajien ja ministeriöiden suuntaan Kymenlaakson tahtotilasta: Yhteistyön suunta on Etelä Suomi Kymenlaakso on itsenäinen sote alue Terveydenhuollon yhteistyön suunta on HUS, joka muodostaa Erva alueen Keskussairaalassa on nykyisen tasoinen laaja ympärivuorokautinen päivystys Taloudelliset ja tehokkaat palveluprosessit Kymenlaakson pelastustoimi

10 Kansainväliset yhteydet ydintehtävänä CPMR:n (Conference of the Peripheral Maritime Regions) Yhtenä ylläpitäjänä Helsinki EU toimistossa, yhteistyössä Uudenmaan, Hämeen ja Päijät Hämeen liittojen sekä Helsingin kaupungin ja pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kanssa Yhteistyö Venäjän ja Viron suuntaan Kaakkois Suomi Venäjä CBC ohjelma ; rahoitusta hankkeille Central Baltic ohjelma ; rahoitusta hankkeille Uusia avauksia mm. portugalinkielisiin maihin (Azorit) Euroopan Unioni on alueiden unioni

11 Maakunnan suunnittelu ydintehtävänä Maankäyttö ja rakennuslain mukainen maakunnan suunnittelu (nykyisin maakunnan liitolla) Maakunnan suunnittelu sisältää maakuntasuunnitelman (maakunnan tavoiteltu kehitys kuvataan Kymenlaakso ohjelmassa ) ja maakuntakaavan. Valtioneuvosto päättää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

12 Maakuntakaava ydintehtävänä Maankäyttö ja rakennuslainsäädäntö ohjaa maakuntakaavoitusprosessin. Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan jälkeen maakuntakaavaa ei enää alisteta ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Aloituspäätös, Kymenlaakson kokonaismaakuntakaava Valmistuu vuonna Kymenlaaksossa on laadittu maakuntakaavoja vaiheittain. Taajamia ja niiden ympäristöjä koskeva maakuntakaava vahvistettiin ja , maaseutua ja luontoa koskeva maakuntakaava , energiamaakuntakaava sekä kauppa ja merialuemaakuntakaava Vuoden 2010 alussa Pyhtään kuntaan liitettiin entisestä Ruotsinpyhtään kunnasta ns. Vastilan mutkan alue. Tätä aluetta koskee Itä Uudenmaan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti Kuntien alueidenkäytön suunnittelu ja ohjaustehtävät

13 Maakuntaliittojen tehtäviä määritelty mm. seuraavissa laeissa: Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta (223/2007). Yhteispalvelun edistämistehtävä (10 a ) Laki aluehallintovirastoista (896/2009). AVIen strategia asiakirjan ja tulossopimuksen valmisteluun osallistuminen (8 ) Laki selvitysmenettelystä yhteistyön edistämiseksi eräillä kaupunkiseuduilla (1408/2010). Oikeu tulla kuulluksi selvitysmenettelyn yhteydessä (3 ja 6 ) Liikuntalaki (1054/1998). Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen (7 ) Riistahallintolaki (158/2011). Jäsenyys alueellisessa riistaneuvostossa (5 ) Maantielaki (503/2005) (7, 27,99, 104 ja 105 ) Ratalaki (110/2007) (8, 10, 22, 28, 79, 91, 92 ) Joukkoliikennelaki (869/2009) Yhteistyövelvoite jokkoliikenteen palvelutason määrittelyssä (4 ) Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja asutusalueilla (1186/2009) (4 ja 6 6a ) Ilmailulaki (864/2014). Oikeus tulla kuulluksi lentopaikan rakennusluvan myöntämismenettelyn yhteydessä (8 ) Laki eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (554/2009) (uusi laki eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (1340/2015) voimaan ). Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen (11 ) uusi laki 9 Laki elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksista (897/2009). ELY keskusten strategia asiakirjan ja tulossopimuksen valmisteluun osallistuminen Kaivoslaki (621/2011) (37 ja 47 ) Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014). Aluekehittämisviranomainen (5 ja 17 sekä useita muita säädöksiä) Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014). Euroopan alueellisen yhteistyön toimenpideohjelman hallinto ja todentamisviranomainen sekä tarkastusviranomainen (Varsinais Suomen liitto) Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Valtionapuviranomainen (3 ja useita muita säännöksiä) Laki ulkorajan ylittävästä yhteistyöstä (657/2015). Yhteisen toimintaohjelman hallintoviranomainen (6 ) (Lapin, Etelä Karjalan ja Pohjois Pohjanmaan liitot) Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Osaamiskeksustoimintaan osallistuminen (1 ) Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) (5 ja 12 ) Luonnonsuojelulaki (1096/1996). Maisema alue esityksen tekeminen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselle (33 ) Maankäyttö ja rakennuslaki (132/1999). Maakuntasuunnittelu ja maakuntakaavoitus (19 ja 26 sekä useita muita säännöksiä) Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004). Oikeus tulla kuulluksi pohjavesialueen määrittämisen ja luokituksen valmistelun yhteydessä (10 d ) Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) (5, 7 ja 20 ) Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) (5, 15 ja 22 ) Jätelaki (646/2011). Oikeus tulla kuulluksi alueellisen jätesuunnitelman valmistelun yhteydessä (89 ) Kuntalaki (410/2015) Maakuntajakolaki (1159/1997)

14 Kymenlaakson Kesäyliopisto Kesäyliopiston toimintaan sovelletaan lakia vapaasta sivistystyöstä Kymenlaaksossa ja Hämeessä kesäyliopiston toiminta on organisoitu maakuntaliiton yhteyteen Maakuntalaki tullee mahdollistamaan sen, että maakuntahallinto voi myös tuottaa palveluja kuntien keskinäiseen sopimukseen perustuen?

15 Maakunta Kymenlaakson maakunta alueena Iitin kunta on tehnyt valtioneuvostolle hakemuksen maakunnan vaihtamisesta Päijät Hämeeseen Maakuntavaltuusto Maakuntalakiesitys tulossa Maakuntavaltuusto valitaan suoralla kansanvaalilla kuntavaalien tapaan; jäsenmäärä 59 Kunnallis ja maakuntavaalit samanaikaisesti; ensimmäiset maakuntavaalit vuonna 2018 tammi tai huhtikuussa? Samat tehtävät kaikissa maakunnissa alueelliset maakunnalle kuuluvat tehtävät Maakunnan kehittämistehtävät Poliittista harkintaa edellyttävät tehtävät Sote Liikenne ja ympäristöasiat maakuntien päätösvaltaan!

16 Maakuntahallitus Maakuntalakiesitys tulossa tehtävät pääsääntöisesti samat kaikissa maakunnissa Maakunnan kehittämistehtävät Poliittista harkintaa vaativat asiat Maakuntaviraston yleisohjaus Ei otto oikeutta maakuntaviraston viranhaltijapäätöksiin Sote

17 Maakunnan yhteistyöryhmä Aluekehityslain 24 :n mukaan maakunnassa on alueen kehittämiseen vaikuttavien suunnitelmien ja sopimusten sekä kansallisten ja Euroopan unionin osarahoittamien ohjelmien toimeenpanon yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä. MYR:rissä on oltava kattavasti edustettuina kunnat, valtion viranomaiset ja valtionhallintoon kuuluvat viranomaiset sekä alueen kehittämisen kannalta keskeisiä tahoja kuten työmarkkina ja elinkeinoelämän järjestöt ja kansalaisyhteiskuntaa edustavia järjestöjä (ns. kolmikanta). Euroopan aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston, maaseuturahaston sekä meri ja kalatalousrahaston kumppanuuselin. Antaa virastolle sitovan lausunnon maakunnan alueelle kohdistuvista merkittävistä alueellisista hankkeista Valmistelua varten voidaan muodostaa toimielimiä

18 Maakuntaxx tai maakuntatalo tai Kuntien tahtotilan mukaan hallinnon keskuspaikka on Kouvola Henkilöstön tosiasiallisesti sijoittuu toimintaprosessin edellyttämällä tavalla Poikkeavatko maakuntavirastojen operatiiviset tehtävät toisistaan eri maakunnissa johtuen ELY keskusten työnjaosta (15/9)? Operatiivisia asioita voidaan hoitaa yhteistoiminnassa jonkin muun maakunnan kanssa; Keskitetyt hankinnat ja vesistöosaaminen nykyisin KAS ELY:ssä Rakennerahasto ohjelmien hallinnointi jokaiseen maakuntaan Päätösvalta viranhaltijoilla oikeusharkintaisissa tai pääosin oikeusharkintaisissa asioissa (kuntalaissa ei ole esittelyä, valtionhallinnossa on) Maakuntavaltuuston hyväksymä hallintosääntö määrittelee päätösvallan ja organisoitumisen

19 Kymenlaakson Liiton nykyiset resurssit 2016 talousarvio on 2,6 milj., kuntamaksut 2,1 milj. (vaikutus kunnan tuloveroprosenttiin) Henkilöstöä maakuntatalolla 19 ja kesäyliopistossa 4 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma ohjaa rakennerahasto ohjelmien resurssienkäyttöä

20 Toimintalinja 1. Yritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen ja elinkeinojen kehittäminen Painotukset Keskeiset hanke ja toimenpide esitykset Rahoitus Yrityspohjan vahvistuminen uudella liiketoiminnalla sekä toimivissa että uusissa yrityksissä erityisesti maakuntaohjelman toimialoilla Tuotekehitys Tuotantovolyymin kasvattaminen Osaamispohjaisten innovaatioiden ja yritysten synnyttäminen Teollisuuden uudistaminen ja jalostusarvon nosto kansallinen EAKR maaseutuohjelma Central Baltic Innovatiiviset palvelut Pk yritysten palvelujen tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen liittyvän tietotaidon ja osaamisen lisääminen Toimialarajat ylittävän verkostoitumisen ja innovointitoiminnan lisääminen Kasvuorientoituneiden pk yritysten kansainvälistyminen EAKR kansallinen Central Baltic Luonnonvarojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät tekniikat (älykkään erikoistumisen strategiassa bio ja kiertotalous) ICT alan uudet avaukset Vetovoimainen Kymenlaakso Biotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet Pakkausalan liiketoiminnan kehittäminen Elintarvikealan jalostusketjujen kehittäminen ja yritysten verkostoituminen Energiatehokkaan asuinympäristön kehittäminen Kiertotalouden kehittäminen Digitaalisten palvelujen kehittäminen teollisuudelle ja logistiikalle Kyberturvallisuusosaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen Hyvinvointisovellusten ja pelien korkean tason soveltava tki innovaatiokeskittymän rakentaminen Investointien ja pääomien houkuttelu (sijoittumismarkkinointi) Kansainvälisten yrityskumppanuuksien synnyttäminen Luonto, ruoka ja tapahtumamatkailun kehittäminen EAKR ESR maaseutuohjelma EAKR EAKR maaseutuohjelma

21 Toimintalinja 2. Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Painotukset Keskeiset hanke ja toimenpide esitykset Rahoitus Vetovoimainen Venäjä osaamisen ja kansainvälisen koulutustoiminnan laajentaminen ENI Kymenlaakso ESR Nuoret Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina asemassa olevien työllistymisen edistäminen Nuorisotakuu Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Uudenlaisten koulutus ja oppimisympäristöjen kehittäminen Vetovoimaisen K S amkin muodostaminen ESR EAKR kansallinen Central Baltic Työelämän kehittäminen Osallisuuden vahvistaminen Osaaminen Pk yritysten tuottavuuden ja työhyvinvointia parantavien koulutus, ohjaus, neuvonta ja asiantuntijapalveluiden kehittäminen sekä vertaisoppimisen vahvistaminen Työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen kehittäminen ja vahvistaminen kiinnittäen erityistä huomiota ikääntyvien työssä jaksamiseen Työelämän ulkopuolella olevien työ ja toimintakyvyn parantaminen Osallisuutta vahvistavat kokonaisvaltaiset palvelut Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa arvoa tukevien palveluiden parantaminen Koulutus, tutkimus ja osaamisresurssien tehostaminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ESR ESR maaseutuohjelma ESR Central Baltic

22 Toimintalinja 3. Kestävä maankäyttö, laadukas elinympäristö ja vireä kulttuuriympäristö Painotukset Keskeiset hanke ja toimenpide esitykset Rahoitus Laadukkaan, puhtaan ja viihtyisän asuin ja toimintaympäristön kehittäminen Luodaan edellytykset Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle sijoittuville investointikohteille parantamalla alueiden suunnitelmallista valmiutta Matkailu ja palvelualueiden toimintaedellytysten kehittäminen (Kymijoki, Kimolan kanava, vanhat teollisuusalueet ja puolustusvoiminen käytöstä vapautuneet alueet) Tapahtuma ja elämyskeskusten suunnittelu ja rakentaminen Kattavan tietoliikenneverkon suunnittelu ja rakentaminen alueille kysynnän mukaan Ympäristönsuojeluun liittyvät toimet, joilla edistetään alueen vetovoimaa esimerkiksi vesistöjä kunnostamalla. kansallinen EAKR maaseutuohjelma Central Baltic Liikennejärjestelmän kehittäminen Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen Kestävän liikkumisen edistäminen Alemman tieverkon liikennöitävyyden turvaaminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenneyhteyksien sujuvuuden parantaminen Kotkan ja Kouvolan välisen raideliikenteen kehittäminen liittyminen Allegroliikenteeseen Kouvolassa vt 6 Korian ratasillan kohta, vt 6/vt 12 Keltin lisärampit vt 15/mt 370 Valkealan liittymä vt 6 Utti Metso yksityistiejärjestelyt vt 12 Tillola Keltti vt 15 Käyräjoen sillan parantaminen Kimolan kanava Ulkomaankaupan kuljetusketjujen kilpailukyvyn turvaaminen vt 15 Paimenportin eritasoliittymä vt 15 Keltakankaan eritasoliittymä vt 6/vt 15 Käyrälampi Tehontie kaistajärjestelyt vt 26 Hamina Taavetti tieverkollinen selvitys vt 15 Kotkan sisääntulo (Hyväntuulentie) Kotolahden ratapihan puuttuvat raiteet ja turvalaitteet Kouvolan ratapihan kehittäminen Vaalimaan rajanylityspaikan infrastruktuuri, liikenteenohjausjärjestelyt ja raja ja tulliteknologian uusiminen Asukaslähtöisten toimintatapojen ja palvelujen kehittäminen osallisuuden tukemiseksi Ilmasto ja energiaohjelman toimenpiteet Teollisuuden ekotehokkuuden edistäminen Resurssitehokkuusmallien rakentaminen TEN T ENI kansallinen EAKR maaseutuohjelma Central Baltic kansallinen ESR ja EAKR maaseutuohjelma EAKR

23