Kymenlaakson maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Transkriptio

1 Kymenlaakson maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

2 KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä Toimeenpanosuunnitelma Julkaisija: Kymenlaakson Liitto Karhulantie 36 B, Kotka Puh , faksi Julkaisu: Kymenlaakson maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Kymenlaakson Liiton julkaisusarja B:139 ISSN ISBN (paperi) ISBN (PDF) Kotka 2016 Maakunnan yhteistyöryhmä

3 Sisältö 1. Johdanto Toimintaympäristön muutokset Varautuminen rakennemuutokseen Maakuntaohjelman toteuttaminen Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kansainvälisesti merkittäväksi biotalousklusteriksi Kaakkois-Suomen logistisen aseman hyödyntäminen Digitaalinen uudistuminen Rahoitussuunnitelma Keskeiset toimenpiteet Toimintalinja 1. Yritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen ja elinkeinojen kehittäminen... 9 Toimintalinja 2. Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Toimintalinja 3. Kestävä maankäyttö, laadukas elinympäristö ja vireä kulttuuriympäristö... 11

4 Kymenlaakson Liitto Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Johdanto Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa määritellään maakuntaohjelman toteuttamisen seuraavien vuosien painotukset ja keskeiset toimenpiteet sekä rahoituksesta vastaavat tahot. Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy rakennerahastovaroja koskeva rahoitussuunnitelma. Kymenlaakso-ohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa Ohjelman tueksi tehtiin laaja tulevaisuustarkastelu, joka tuotti neljä skenaariota. Skenaarioissa ulottuvuuksina ovat Pohjoisen kasvuvyöhykkeen mahdollisuuksien toteutuminen sekä ihmisten keskinäinen ja instituutioiden välinen luottamus ja aktiivisuus. Prosessi tuotti myös skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet sekä skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat. Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan jatkuvasti, ja tarvittaessa otetaan käyttöön varautumissuunnitelman toimenpiteitä. Alkuvuonna 2016 laaditussa ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelmassa kartoitettiin tarkemmin Kymenlaakson riskitoimialoja ja -alueita. Tarkasteltavien toimialojen kriteereinä käytettiin niiden merkittävyyttä nykyisen kokonsa ja tulevaisuuden potentiaalin, Kymenlaakson maakuntaohjelman ja älykkään erikoistumisen painopisteen osalta sekä ulkoisen ja sisäisen riskialttiuden vaikuttavuuden suhteen. Varautumissuunnitelman kanssa samanaikaisesti laaditussa Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategiassa on arvioitu toimintaympäristön muutosten vaikutuksia maakunnan elinkeinoelämään ja sen kehittämiseen. Strategiassa on kuvattu maakunnan liiketalouden ekosysteemit ja tunnistettu ne kehittämisalueet, ja niille luotavat innovaatioalustat, joilla yritykset pystyvät vastaamaan toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeissa tapahtuviin muutoksiin uudistaen vanhoja tuotteita ja kehittämään uusia tuotteita vastaamaan tulevaisuuden kysyntää. 2. Toimintaympäristön muutokset Kymenlaakson toimintaympäristö on siirtynyt vuonna 2014 alkaneen Ukrainan kriisin sekä energian ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen laskun myötä skenaarion 3 Taiturointia kuilun partaalla mukaiseksi. Skenaariossa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen mahdollisuudet kehittyä ovat heikentyneet ja ihmisten ja instituutioiden välinen luottamus ja aktiivisuus on vähentynyt. Kymenlaakson väestö ikääntyy ja vähenee. Nettosiirtolaisuus on edelleen positiivista, mutta se ei riitä paikkaamaan maan sisäistä muuttoa ja luonnollista väestönmuutosta. Ikärakenteella tulee olemaan suuri vaikutus taloudelliseen aktiivisuuteen. Kymenlaakson työttömyysaste on maan keskiarvon yläpuolella. Julkisen setorin talousvaikeudet jatkuvat. Sekä julkisen sektorin että palvelusektorin ahdinko on johtanut siihen, että naisten työttömyys kasvaa miesten työttömyyttä nopeammin. Korkeasta työttömyysasteesta huolimatta Kymenlaaksossa on aloja, joille on vaikea saada sopivaa työvoimaa.

5 Kymenlaakson Liitto Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Teollisuudella on edelleen merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa ja maakunnan vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Yksipuolinen tuotantorakenne heikentää alueen kykyä vastustaa äkillisen rakennemuutoksen negatiivisia vaikutuksia, toipua niistä sekä suunnata uudelleen vapautuvia resursseja. Käynnissä oleva rakennemuutos on vähitellen monipuolistanut elinkeinorakennetta, mutta uusia työpaikkoja ei ole syntynyt samassa määräin menetettyjen tilalle. Metsäteollisuuden uudistuminen on käynnistynyt. Usko biotalouteen, sellun kysynnän kasvuun ja sen uusiin käyttömahdollisuuksiin näkyy investointeina. Biotalouden, kiertotalouden ja energia-alan ympärillä on systemaattista kehitystyötä, joka tulee synnyttämään uutta yritystoimintaa ja tiivistämään liiketoimintaverkostoja. Satamaliikenteessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kokonaisliikenne on vähentynyt hieman, mutta viennin osalta ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Sahatavaran vienti on kasvanut parin viime vuoden aikana selvästi. Nord stream 2 kaasuputkiprojekti tuo käynnistyessään lisää kuljetuksia ja työllisyyttä satamaan. Tilojen kysyntä on kasvussa HaminaKotka sataman alueella ja Kouvolan logistiikkakeskuksessa, ja yritykset tekevät koko ajan laajennusinvestointeja. Kasvua haetaan myös kokonaan uusilta toimialoilta kuten palvelinkeskukset, peliala ja mobiiliaplikaatiot, energia ja ympäristöteknologia, kiertotalous, älykkäät pakkaukset ja kansainvälisen koulutustoiminnan laajentaminen. E18 tien valmistuminen moottoritieksi parantaa Kymenlaakson saavutettavuutta olennaisesti. Tie on jo nyt tuonut uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, logistiikalle, matkailuun ja kauppaan. Rautatieyhteyksien paraneminen Venäjän läpi Kauko-Itään luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 3. Varautuminen rakennemuutokseen Euroopan ja erityisesti Suomen yleinen taloustilanne on huolestuttava. Suomen kokonaiskasvu on nollan tuntumassa, vienti supistuu, velkaantuminen jatkuu, yritysten toimintaylijäämä supistuu, kulutuskysyntä kasvaa vain heikosti ja kustannuskilpailukyky kehittyy heikosti. Investoinnit ovat vähentyneet jo useiden vuosien ajan. Tuotannollinen pääomakanta on kääntynyt laskuun. Vähäinen investointi Suomeen ja Kymenlaaksoon uhkaa monien toimialojen työpaikkakehitystä. Uudet työpaikat syntyvät niihin maihin, joihin investoinnit kohdistuvat. Suomen investointien ja viennin uhkana on kansainvälisen kysynnän entistä epävarmempi kehitys. Kymenlaaksossa riskitoimialoja ovat logistiikka, matkailu ja kauppa, ICT-ala, terveys- ja hyvinvointiala, bio- ja kiertotalous sekä sellun tuotanto, metallialan pk-toimijat ja venäjäriippuvaiset toimijat. Riskejä on siis niin maakunnan perinteisissä suurissa toimialoissa ja niitä uudistavissa avauksissa kuin seudun elinkeinorakennetta uudistavissa kehittyvissäkin aloissa. Rakennemuutokseen varaudutaan panostamalla älykkään erikoistumisen kärkialoihin, joita ovat logistiikka, biotalous ja digitalisaatio. Älylogistiikka on keino toiminnan tehostamiseen. Tavoitteena on

6 Kymenlaakson Liitto Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma kytkeä satamat, logistiikkatoimijat ja multimodaaliterminaalit tiiviiksi osaksi Eurooppalaista ydinliikenneverkkoa (TEN-T). Kouvolaan syntyy Ratateknisen Oppimiskeskuksen yhteyteen rautatiealan IIastetta, ammattikorkeakoulutusta ja tki-toimintaa tarjoava oppimisympäristö. Metsäteollisuusosaaminen ja teollisuuden sivuvirrat luovat pohjan bio- ja kiertotalouden kehittämiseen. Räätälöidyt, älykkäät ja kierrätettävät pakkausinnovaatiot tarjoavat maakunnalle ja sen toimijoille loistavat tulevaisuuden mahdollisuudet. Kymenlaaksoon on muutaman viime vuoden aikana kehittynyt merkittävää peliohjelmointi-, kyberturvallisuus ja datakeskusosaamista. Tavoitteena on synnyttää maakuntaan avoin kyberturvallisuusverkosto ja osaamiskeskittymä. Myös logistiikan, biotalouden, matkailun sekä terveyden ja hyvinvoinnin digitaalisiin sovelluksiin liittyy suuria mahdollisuuksia. 4. Maakuntaohjelman toteuttaminen Maakuntaohjelman keskeinen tavoite on Pohjoista kasvuvyöhykettä hyödyntävien ja vahvistavien toimialojen sekä niiden rajapintojen kehittäminen. Yritysten ja alueen kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja yhdessä tekemistä entistä voimakkaammin kaikilla tasoilla. Verkostojen avulla kasvatetaan pk-yritysten määrää ja kansainvälisyyttä. Yhteisellä markkinointityöllä luodaan alueelle uutta liiketoimintaa. Kymenlaakso panostaa voimakkaasti Invest In toimintaan hakemalla aktiivisesti uusia sijoittuvia yrityksiä Venäjältä, EU:sta, USA:sta, Japanista ja BRIICS maista. Yhteistyötä lisätään maakuntien kesken. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteiset linjaukset liittyvät metsäklusterin uudistumiseen ja Kaakkois-Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntämiseen. Kymenlaakso ja Päijät-Hämeen yhteisiä painopisteitä ovat Helsinki Lahti Kouvola kasvukäytävän kehittäminen, aluesuunnittelun ylimaakunnallinen yhteistyö, EU-edunvalvonta, Venäjän suunnan yhteistyö sekä CPMR ja Itämeri-yhteistyö. Etelä-Suomen maakuntien yhteistyötä syvennetään mm. osallistumalla Pohjoinen kasvuvyöhyke - hankkeeseen, jonka strateginen painopiste vuosina on elinkeinoelämän kannalta keskeisten kuljetusketjujen ja logistiikkaratkaisujen kehittäminen yli hallinnollisten tai alueellisten rajojen. Kasvuvyöhykkeen kehittäminen pohjautuu jo tehtyyn kehittämistyöhön ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja sillä edistetään kansainvälistä TEN-T-ydinverkkokäytävillä (ScanMed ja SNB) tehtävää yhteistyötä esimerkiksi Scarndria2Act ja NSB CoRe -hankkeissa. 4.1 Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kansainvälisesti merkittäväksi biotalousklusteriksi Metsäklusterin uusiutuminen on Kaakkois-Suomelle keskeinen kysymys. Prosessin nopeuttaminen on koko maan etu. Kaakkois-Suomessa tähdätään kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen, missä keskeistä on erityisesti puubiomassan saannin tehokkuus, biomassan jalostamisen prosessin tehokkuus, biotuotteiden kehittäminen ja kaupallistaminen, pakkausteknologian kehittäminen sekä puurakentamisen ja komposiittituotteiden kehittämisen lisääminen.

7 Kymenlaakson Liitto Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Metsäteollisuuden menestys on Kaakkois-Suomessa perustunut maailmanluokan osaamiseen. Osaamisen kansainvälisestä kilpailukyvystä tulee huolehtia myös metsäteollisuuden uusiutumisessa. Koulutuksen tulee ennakoida biotalousklusterin tarpeita. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittämistyö on nostettava koe-, pilotti- ja demonstraatiolaitostasolle, johon yritystoiminnan on kytkeydyttävä. Uusiutuvissa ja puhtaissa energiaratkaisuissa sekä kiertotaloudessa on mahdollisuuksia. Erilaisten digitaalisten palveluiden kehittäminen teollisuudelle ja logistiikalle tarjoaa mahdollisuuksia etenkin pkyrityksille. 4.2 Kaakkois-Suomen logistisen aseman hyödyntäminen Kaakkois-Suomen visiona on profiloitua julkisissa ja yksityisissä palveluissa Venäjään liittyvien palvelujen Euroopan tason ykkösosaajaksi. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteisiä toimia tarvitaan niin venäläisten kuin muidenkin ulkomaisten yritysten sijoittumismarkkinoinnissa. Erityisesti logistiikassa korostuu myös Pohjois-Euroopasta Keski-Aasiaan ulottuvan käytävän merkitys. Korkeakouluista pyritään muodostamaan yhteistyössä valtakunnallisesti merkittävä Venäjä osaamisen klusteri. Koulutusvientiä kansainvälisille markkinoille rakennetaan yhteistyössä. Venäjän kielen opiskelun lisäämistä edistetään peruskoulussa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistossa. Opiskelijavaihtoa ja opiskelijoiden työharjoittelua sekä tutkimusyhteistyötä lisätään Venäjällä. Ukrainan kriisi ja Venäjän talousongelmat ovat tuoneet epävarmuutta matkailun ja kaupan alan kehittymiseen. Rajatoimintojen sujuvuuden ja luotettavuuden parantaminen on kuitenkin edelleen tärkeää teollisuuden, palvelutoimialojen ja logistiikan edistämisen sekä Venäjän tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle. Vaalimaan rajanylityspaikan infrastruktuurin, liikenteenohjausjärjestelyjen sekä raja- ja tulliteknologian uusimistoimenpiteiden avulla parannetaan kapasiteettia arvioiden mukaan 2010-luvun lopulle asti. 4.3 Digitaalinen uudistuminen Kymenlaakson peliohjelmointi-, kyberturvallisuus- ja datakeskusosaaminen tulee hyödyntää. Toimialaa edelleen kehittämällä voidaan vastata nykypäivän haasteisiin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tavoitteena on synnyttää maakuntaan avoin kyberturvallisuusverkosto ja osaamiskeskittymä, jossa kyberturvallisuuspalvelujen ja koulutuksen (erityisesti pelillistetyn kyberturvallisuuden koulutus) tapahtuu yhdessä yritysten kanssa. Tietoliikenneverkkojen kattavuus tulee varmistaa. Digitalisaation mahdollisuudet palvelujen, hallinnon ja alueellisen elinvoiman kehittämisessä hyödynnetään.

8 Kymenlaakson Liitto Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Rahoitussuunnitelma Kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiseksi on tiivistettävä hallintorajat ylittävää yhteistyötä ja parannettava EU:n eri rahoitusinstrumenttien monipuolista osaamista ja hyödyntämistä. Rakennerahastorahoituksen määrän vähentyessä muut merkittävät rahoituslähteet, kuten, Keskisen Itämeren ohjelma ja Itämeri-ohjelma tulevat yhä tärkeämmiksi. Kaakkois-Suomen asema Pietarin ja Leningradin alueen kanssa tehtävässä yhteistyössä on alueen sijainnin vuoksi korostunut. Rajaliikenteen sujuvuuden, palvelutarjonnan kehittämisen, yritystoiminnan lisäämisen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan laajentamisen näkökulmasta ENI CBC -ohjelma on ensiarvoisen tärkeä rahoitusväline eri toimijoiden rajayhteistyössä. EU:n ja Venäjän väliset viilentyneet suhteet ja pakotekiistat ovat tuoneet epävarmuutta ulkorajaohjelmien ylle. Vuosikymmeniä jatkunutta yhteistyötä eri alueiden kanssa on jatkettava tässäkin tilanteessa. Entistä tärkeämmiksi tulevat myös EU:n suorista rahoituslähteistä haettavat varat. Erilaiset projektiluonteiset rahoituslähteet sekä elinkeinoelämän ja julkishallinnon normaalit investoinnit ja muut kehittämispanokset kytketään entistä paremmin yhteen. Samalla resurssien käyttöä priorisoidaan siten, että hankerahoituksella saavutetaan mahdollisimman hyvä vaikuttavuus käsillä oleviin ongelmiin ja mahdollisuuksiin nähden. Kymenlaakson -rahoitus on ohjelmakauden alussa painottunut selkeästi pk-yritystoiminnan kilpailukykyä lisääviin hankkeisiin. Jatkossa painotus tulee olemaan älykästä erikoistumista tukevassa uusimman tiedon ja osaamisen tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Kymenlaakson kannalta ESR -ohjelman tärkeimmät valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet ovat nuorisotakuu ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen, mutta maakunta osallistuu myös kaikkiin muihin valtakunnallisen ESR-ohjelman hakuihin. Tärkeimpiä maakunnallisia painotuksia tulevina vuosina ovat etenkin niiden kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen, jotka tukevat painotuksia. Lisäksi sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta korostuvat. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu tulee vaatimaan ESR-rahoituksella toteutettavia toimenpiteitä. Vuosina myönnettävällä Alueelliset innovaatiot ja kokeilut AIKO -rahoituksella tuetaan merkittävien kehittämisavauksien nopeaa liikkeelle lähtöä. Rahoitettavat hankkeet tukevat hallituksen kärkihankkeita etenkin kärkihanketta kilpailukyvyn vahvistamiseksi elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla. Hankkeet perustuvat Kymenlaakson skenaarioihin ja resilienssianalyysiin sekä tunnistettujen riskitoimialojen ja alueiden varautumistoimenpiteisiin. Toimenpiteinä painotetaan nopeita ja joustavia kokeiluja Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian kärkialoilla.

9 Kymenlaakson Liitto Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Keskeiset toimenpiteet Toimintalinja 1. Yritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen ja elinkeinojen kehittäminen Painotukset Keskeiset hanke- ja toimenpide-esitykset Rahoitus Yrityspohjan vahvistuminen uudella liiketoiminnalla sekä toimivissa että uusissa yrityksissä erityisesti maakuntaohjelman toimialoilla Tuotekehitys, yritysten systeemisyyden ja kokonaiskonseptien kehittäminen Tuotantovolyymin kasvattaminen Osaamispohjaisten innovaatioiden synnyttäminen Teollisuuden uudistaminen ja jalostusarvon nosto Uudentyyppisen start up yritystoiminnan luominen ja Born Global yritysten synnyttäminen kansallinen (ml. AIKO) Central Baltic Innovatiiviset palvelut Luonnonvarojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät tekniikat (älykkään erikoistumisen strategiassa bio- ja kiertotalous) ICT-alan uudet avaukset Vetovoimainen Kymenlaakso Pk-yritysten palvelujen tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen liittyvän tietotaidon ja osaamisen lisääminen Toimialarajat ylittävän verkostoitumisen ja innovointitoiminnan lisääminen Kasvuorientoituneiden pk-yritysten kansainvälistyminen Biotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet Pakkausalan liiketoiminnan kehittäminen Elintarvikealan jalostusketjujen kehittäminen ja yritysten verkostoituminen Energiatehokkaan asuinympäristön kehittäminen Kiertotalouden kehittäminen Digitaalisten palvelujen kehittäminen teollisuudelle, logistiikalle, matkailulle sekä terveys- ja hyvinvointialalle IoT kokeilualustat Kyberturvallisuusosaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen Hyvinvointisovellusten ja pelien korkean tason soveltava tki innovaatiokeskittymän rakentaminen Investointien ja pääomien houkuttelu (sijoittumismarkkinointi) Kansainvälisten yrityskumppanuuksien synnyttäminen Markkinointimallien kehittäminen Euroopan markkinoille pääsemiseksi Luonto-, ruoka- ja tapahtumamatkailun kehittäminen KymiRing -hankekokonaisuuden edistäminen kansallinen Central Baltic ESR AIKO AIKO

10 Kymenlaakson Liitto Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Toimintalinja 2. Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Painotukset Keskeiset hanke- ja toimenpide-esitykset Rahoitus Vetovoimainen Venäjä-osaamisen ja kansainvälisen koulutustoiminnan laajentaminen ENI Kymenlaakso ESR Nuoret Työelämän kehittäminen Osallisuuden vahvistaminen Osaaminen Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Nuorisotakuu Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Uudenlaisten koulutus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen Vetovoimaisen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun muodostaminen Pk-yritysten tuottavuuden ja työhyvinvointia parantavien koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden kehittäminen sekä vertaisoppimisen vahvistaminen Työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen kehittäminen ja vahvistaminen kiinnittäen erityistä huomiota ikääntyvien työssä jaksamiseen Kuntien työmarkkinaosuuksien kohdistaminen suoraan työllistymiseen Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Osallisuutta vahvistavat kokonaisvaltaiset palvelut Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen -siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Koulutus-, tutkimus- ja osaamisresurssien tehostaminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ESR kansallinen Central Baltic ESR kansallinen ESR ESR Central Baltic

11 Kymenlaakson Liitto Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Toimintalinja 3. Kestävä maankäyttö, laadukas elinympäristö ja vireä kulttuuriympäristö Painotukset Keskeiset hanke- ja toimenpide-esitykset Rahoitus Laadukkaan, puhtaan ja viihtyisän asuin- ja toimintaympäristön kehittäminen Luodaan edellytykset Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle sijoittuville investointikohteille parantamalla alueiden suunnitelmallista valmiutta Matkailu- ja palvelualueiden toimintaedellytysten kehittäminen (Kymijoki, Kimolan kanava, vanhat teollisuusalueet ja puolustusvoiminen käytöstä vapautuneet alueet) Tapahtuma- ja elämyskeskusten suunnittelu ja rakentaminen Kattavan tietoliikenneverkon suunnittelu ja rakentaminen alueille kysynnän mukaan Ympäristönsuojeluun liittyvät toimet, joilla edistetään alueen vetovoimaa esimerkiksi vesistöjä kunnostamalla. kansallinen Central Baltic Liikennejärjestelmän kehittäminen Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen Liikenneyhteyksien sujuvuuden parantaminen - vt 15 Kotka-Kouvola parannustoimenpiteet ml. Keltakankaan eritasoliittymä - vt 6 Kouvolan kohdan sillat - vt 12 Tillola-Keltti ml. KymiRing eritasoliittymä - vt 15 Käyräjoen sillan parantaminen - Kimolan kanava Ulkomaankaupan kuljetusketjujen kilpailukyvyn turvaaminen - vt 15 Kotkan sisääntulo (Hyväntuulentie) ml. Paimenportin eritasoliittymä - vt 26 Hamina-Taavetti parannustoimenpiteet - Kotolahden ratapihan puuttuvat raiteet ja turvalaitteet - Kouvolan RR-terminaalin 1. vaihe - Kouvolan ratapiha - Vaalimaan rajanylityspaikan infrastruktuuri, liikenteenohjausjärjestelyt ja raja- ja tulliteknologian uusiminen Kestävän liikkumisen edistäminen - Kotkan ja Kouvolan välisen joukkoliikenteen kehittäminen (tarjonta, aikataulut, yhteislippu) - Allegron liityntäliikenne Kouvolassa - Helsingistä Kotkaan suuntautuvan työssäkäynnin huomioiminen linja-autoliikenteen aikatauluissa Alemman tieverkon liikennöitävyyden turvaaminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Asukaslähtöisten toimintatapojen ja palvelujen kehittäminen osallisuuden tukemiseksi Ilmasto- ja energiaohjelman toimenpiteet Teollisuuden ekotehokkuuden edistäminen Resurssitehokkuusmallien rakentaminen kansallinen TEN-T ENI Central Baltic kansallinen ESR ja

12 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma LIITE Vuosi: 2017 Maakunta: Kymenlaakso Osio: ELSA Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR-ELY josta RR-ELY josta Maakunnan liitto Maakunnan liitto josta Tekes Tekes YHTEENSÄ Kohdenta- Yritystuet kestävä kaup. Kohdenta- kansalaistoim. Kohdenta- kansalaistoim. Kohdenta- mattomat Tuki2014 EURA 2014 kehitäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä yhteensä TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen () 2, , , , ,2 0 1, , , , ,6 0 Valtio 0, , , , ,225 0 Kunta 0, , , , , Uusimman tiedon ja osaamisen TL 2 tuottaminen ja hyödyntäminen () , , , , , ,031 0 Valtio , , ,748 0 Kunta , , , TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 1, , ,311 0 ESR 0, , ,656 0 Valtio 0, , ,492 0 Kunta 0, , ,163 0 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen TL 4 oppiminen (ESR) 0, , ,88 0 ESR 0, , ,44 0 Valtio 0, , ,33 0 Kunta 0, , ,11 0 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden TL 5 torjunta (ESR) 0, , ,529 0 ESR 0, , ,264 0 Valtio 0, , ,198 0 Kunta 0, , ,067 0 Kohdentamattomat Valtio Kunta Kohdentamattomat ESR ESR Valtio Kunta Muu julkinen KAIKKI YHTEENSÄ 2,200 2, , , , ,982 0 EU 1,100 1, , , , ,991 0 Valtio 0,825 1, , , , ,993 0 Kunta 0,275 0, , , , , YHTEENSÄ 2, , , , ,262 0 EU 1, , , , ,631 0 Valtio 0, , , , ,973 0 Kunta 0, , , , , ESR YHTEENSÄ 2, , ,720 0 EU 1, , ,360 0 Valtio 1, , ,020 0 Kunta 0, , ,340 0 *) Sis. mahdollisen ylimaakunnalliseen hanketoimintaa omaan maakuntaan jäävän osuuden. Mikäli maakunta aikoo osallistua ylimaakunnallisen hankkeen rahoittamiseen omalla osuudellaan maakunnan kehyksestä, siitä tulee sopia etukäteen muiden ylimaakunnalliseen hankkeseen osallistuvien maakuntien kesken. Taulukkoon voidaan kirjata tällöin ko. summa, joka vähennetään maakunnan rahoituksesta ja osoitetaan suoraan hanketta rahoittavalle viranomaiselle. Mihin maakuntaan ja viranomaiselle kohdentamaton osuus osoitetaan ja osoitettava summa:

13 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma LIITE Vuosi: 2018 Maakunta: Kymenlaakso Osio: ELSA Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR-ELY josta RR-ELY josta Maakunnan liitto Maakunnan liitto josta Tekes Tekes YHTEENSÄ Kohdenta- Yritystuet kestävä kaup. Kohdenta- kansalaistoim. Kohdenta- kansalaistoim. Kohdenta- mattomat Tuki2014 EURA 2014 kehitäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä yhteensä TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen () 1, , , , , , , , , ,350 0 Valtio 0, , , , ,050 0 Kunta 0, , , , , Uusimman tiedon ja osaamisen TL 2 tuottaminen ja hyödyntäminen () 0, ,4 0 2, , , , ,2 0 1, , ,400 0 Valtio 0, ,15 0 0, , ,03 0 Kunta 0, ,05 0 0, , , TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 1, , ,304 0 ESR 0, , ,652 0 Valtio 0, , ,489 0 Kunta 0, , ,163 0 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen TL 4 oppiminen (ESR) 0, , ,876 0 ESR 0, , ,438 0 Valtio 0, , ,328 0 Kunta 0, , ,110 0 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden TL 5 torjunta (ESR) 0, , ,524 0 ESR 0, , ,262 0 Valtio 0, , ,197 0 Kunta 0, , ,065 0 Kohdentamattomat Valtio Kunta Kohdentamattomat ESR ESR Valtio Kunta Muu julkinen KAIKKI YHTEENSÄ 1,900 2, , , , ,227 0 EU 0,950 1, , ,8 0 1, ,102 0 Valtio 0,750 1, , ,33 0 1, ,094 0 Kunta 0,200 0, , , , , YHTEENSÄ 1, , , , ,523 0 EU 0, , ,8 0 1, ,750 0 Valtio 0, , ,33 0 1, ,080 0 Kunta 0, , , , , ESR YHTEENSÄ 2, , ,704 0 EU 1, , ,352 0 Valtio 1, , ,014 0 Kunta 0, , ,338 0 *) Sis. mahdollisen ylimaakunnalliseen hanketoimintaa omaan maakuntaan jäävän osuuden. Mikäli maakunta aikoo osallistua ylimaakunnallisen hankkeen rahoittamiseen omalla osuudellaan maakunnan kehyksestä, siitä tulee sopia etukäteen muiden ylimaakunnalliseen hankkeseen osallistuvien maakuntien kesken. Taulukkoon voidaan kirjata tällöin ko. summa, joka vähennetään maakunnan rahoituksesta ja osoitetaan suoraan hanketta rahoittavalle viranomaiselle. Mihin maakuntaan ja viranomaiselle kohdentamaton osuus osoitetaan ja osoitettava summa: