Jatkokoulutusprosessi ja terveystieteiden tiedekunnan yhteiset menettelytavat jatkokoulutusasioissa (päivitetty 30.1.2013) Itä-Suomen yliopiston (UEF) tohtorikoulu muodostuu tieteenalakohtaisista, koulutusalakohtaisista tai monitieteisistä tohtoriohjelmista. Tohtoriohjelmat voivat olla rakenteeltaan yliopiston sisäisiä tai toimia osana kansallisia tai kansainvälisiä verkosto-ohjelmia. Yliopiston kaikki jatko-opiskelijat kuuluvat UEF:n tohtorikouluun ja jokaisen tohtorikoulutettavan tulee kuulua myös johonkin yliopiston tohtoriohjelmaan. UEF:n tohtorikoulu järjestää yleisiä valmiustaito-opintoja ja tohtoriohjelmat vastaavat tieteen- ja tutkimusalan jatko-opintojen järjestämisestä. Terveystieteiden tiedekunnassa toimii tiedekuntaneuvoston 29.5.2012 päätöksen mukaisesti kuusi (6) tohtoriohjelmaa: Hoitotieteen tohtoriohjelma (yhteistyössä Hoitotieteen valtakunnallisen tutkijakoulun kanssa) Kansanterveystieteen tohtoriohjelma ml. ergonomia ja liikuntalääketiede (yhteistyössä Valtakunnallisen kansanterveystieteen tohtoriohjelman kanssa) Kliininen tohtoriohjelma ml. hammaslääketiede (Kliininen tutkijakoulu, yhteistyössä Valtakunnallisen kliinisen tutkijakoulun kanssa) Lääketutkimuksen tohtoriohjelma (yhteistyössä Suomen lääketutkimuksen tohtoriohjelman kanssa) Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelma Ravitsemustieteen tohtoriohjelma (yhteistyössä ABS-tutkijakoulun kanssa) Lisäksi tiedekunta on 19.6.2012 tehdyn tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaisesti mukana viidessä (5) tiedekuntien 1 yhteisessä tohtoriohjelmassa: Elämänkulku kontekstissa tohtoriohjelma (FILO, YHKA, TT) Hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuksen tohtoriohjelma (YHKA, TT) Kasvatusalan tieteidenvälinen tohtoriohjelma (FILO, LuMet, TT) Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan tohtoriohjelma (LuMet, TT) Ympäristöterveyden tohtoriohjelma (LuMet, TT) Jatko-opiskelijat noudattavat yliopiston ja tiedekuntien menettelytapojen ja käytänteiden lisäksi niitä täydentäviä ohjeita ja käytänteitä, joita kullakin tohtoriohjelmalla on. 1) Opiskelijarekrytointi ja -valinta Yliopiston perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa tutkimukseen perustuvaa opetusta. Tohtorikoulutuksen tavoitteena on tuottaa korkeatasoisia tohtorin tutkintoja neljän 1 FILO, filosofinen tiedekunta; LuMet, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta; TT, terveystieteiden tiedekunta, YHKA, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
vuoden tavoiteajassa päätoimisesti työskennellen. Terveystieteiden tiedekunnan jatko-opiskelijat rekrytoidaan laajasti koko Suomesta ja ulkomailta. Tohtoriohjelmien tutkijankoulutuspaikat ovat aina julkisesti haettavina. Hakuaikoja on vuosittain neljä (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Jokainen tohtoriohjelma valitsee käyttämänsä hakuajat itsenäisesti. Tiedekunta myöntää jatko-opinto-oikeuden tohtoriohjelman puoltaessa hakemusta. Hakemusdokumentteina tiedekunnan kaikki tohtoriohjelmat edellyttävät seuraavia: Hakemuslomake (Hakemus tieteelliseen jatkokoulutukseen) ja sen liitteinä - oikeaksi todistettu jäljennös tutkintotodistuksesta ja sen liitteenä olevasta opintorekisteriotteesta - tutkimussuunnitelma - jatko-opintosuunnitelma (tehdään tohtoriohjelman tutkintovaatimusten mukaisesti) - muut mahdolliset luvat Edellä mainitun lisäksi kukin tohtoriohjelma voi pyytää myös muita dokumentteja (esim. motivaatiokirje, voimavarasuunnitelma tai rahoitussuunnitelma tai ohjaajiksi ehdotettujen lausunnot hakijan kyvystä suoriutua tohtoriopinnoista tavoiteajassa). Ulkomaalaisen hakijan kielitaitovaatimukset määritellään yliopiston tasolla. Jatko-opintokelpoisuus määritellään yliopistolaissa (558/2009, 37 ). Jatkokoulutuksen valintaperusteet määritellään siten, että valinnan tulos on perusteltavissa ja valintaprosessi on läpinäkyvä. Hakijoihin sovelletaan yhdenmukaisia valintaperusteita. Kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen arvioidaan pääsääntöisesti mm. seuraavilla kriteereillä: tutkimussuunnitelman laatu: tutkimusaiheen innovatiivisuus, tutkimussuunnitelman realistisuus, selkeys ja toteutustapa sekä sen soveltuminen tutkimuksen suorituspaikan (laitos, yksikkö) tutkimusprofiiliin ja strategiaan; tutkimusaiheen tieteellinen ja käytännöllinen relevanssi näytöt aikaisemmasta tutkimustyöstä, esim. työskentely tutkijana, hankittu tutkimusrahoitus menestyminen maisteriopinnoissa tai niitä vastaavissa opinnoissa kansainvälinen orientaatio ja opintojen edellyttämä kielitaito Ennen hakemuksen jättämistä hakijan tuleekin neuvotella tutkimusaiheestaan ja -suunnitelmastaan, jatko-opinnoista ja mahdollisista täydentävistä opinnoista ohjaajiksi ehdotettavien ja tarvittaessa (Kliininen tohtoriohjelma) oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Laitosjohtaja tai hänen määräämänsä vastuuhenkilö antaa tarvittaessa sitoumuksen tiloista ja resursseista. Opiskelijavalintoja tehtäessä huomioidaan myös ohjaaja- ja asiantuntijaresurssien riittävyys sekä se, tukevatko suunnitellut jatko-opinnot tutkimusta ja hakijan tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Hakijoiden valmiuksia, motivaatiota ja sitoutumista jatkokoulutukseen voidaan arvioida myös haastatteluin. Jatko-opinto-oikeus myönnetään tiedekuntaan ja tohtoriohjelmaan. Opiskelijan laitos määräytyy pääohjaajan mukaan. Jatko-opiskelijavalinnat valmistelee tohtoriohjelmien esitysten mukaisesti dekaanille hallintopalvelukeskuksen toimihenkilö.
Terveystieteiden tiedekunnassa jatko-opintoja voi suorittaa farmasian, hammaslääketieteen, luonnontieteiden, lääketieteen ja terveystieteiden koulutusaloilla. Tiedekunnalla on www-sivut (http://www.uef.fi/ttdk), joilta hakijat löytävät tutkimusta, tieteellistä jatkokoulutusta ja koulutukseen hakeutumista koskevan perusinformaation sekä lomakkeet (http://www.uef.fi/ttdk/ohjeet-ja-lomakkeet). Laitosten ja yksiköitten sivuilla esitellään yksityiskohtaisemmin laitoksessa tehtävää tutkimusta ja tohtoriohjelmien sivuilla jatko-opintojen järjestämistä tarkemmin. 2) Henkilökohtaisten jatko-opintojen suunnittelu Jatko-opintojen suunnittelussa otetaan huomioon jatkotutkinnon tieteelliset tavoitteet 2, tutkimusaihe, kansainvälisyys, työelämässä yleisesti tarvittavat tiedot ja taidot sekä opiskelijan koulutustausta ja mahdollinen aikaisempi työ- ja tutkimuskokemus. Tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus ja tutkintorakenne on määritelty tohtoriohjelmissa: Hoitotieteen tohtoriohjelma terveystieteiden lisensiaatin ja terveystieteiden tohtorin tutkinto, filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinto: 50 op, josta yleisiä valmiustaito-opintoja 10-20 op ja tieteen- ja tutkimusalan jatkoopintoja 30-40 op. Kansanterveystieteen tohtoriohjelma ml. ergonomia ja liikuntalääketiede filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinto, terveystieteiden lisensiaatin ja terveystieteiden tohtorin tutkinto: 40 op, josta yleisiä valmiustaito-opintoja 5-15 op ja tieteen- ja tutkimusalan jatkoopintoja 25-35 op; 2 Tavoitteet (tutkintoasetuksen mukaisesti): syvällinen perehtyneisyys tutkimusalaan, sen kehitykseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen, tutkimusmenetelmien itsenäinen ja kriittinen soveltaminen, uuden tieteellisen tiedon luominen, yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaan liittyvien muiden tieteenalojen kehityksen tuntemus Tavoitteet eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti (ks. esim. Korkeakoulututkintojen viitekehys: Kuvaus suomalaisista korkeakoulututkinnoista. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:4) - järjestelmällinen oppiaineen alan ymmärtäminen ja alakohtaisten tieteellisten taitojen ja metodien hallinta - kyky ideoida, suunnitella ja toteuttaa huomattava tutkimusprosessi ja soveltaa sen tuloksia käytäntöön - tieteellinen lahjomattomuus - uuden ja laajuudeltaan huomattavan tutkimustiedon tuottaminen niin, että osa tästä tiedosta voisi päästä kansainvälisesti arvostettuun julkaisuun - kyky uusien ja monimutkaisten ajatuksien kriittiseen analyysiin, arvioimiseen ja synteesiin - taito kommunikoida omasta tutkimusalastaan vertaisryhmissään, laajemmassa tutkimusyhteisössään ja yhteiskunnallisesti - taito edistää tietoyhteiskunnan teknologista, sosiaalista tai kulttuurista kehitystä akateemisessa ja ammatillisissa yhteyksissä
lääketieteen tohtorin tutkinto ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto: 30 op, josta yleisiä valmiustaito-opintoja 5-15 op ja tieteen- ja tutkimusalan jatko-opintoja 15-25 op. Kliininen tohtoriohjelma ml. hammaslääketiede lääketieteen tohtorin tutkinto ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto: 30 op, josta yleisiä valmiustaito-opintoja 5-15 op ja tieteen- ja tutkimusalan jatko-opintoja 15-25 op; filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinto, terveystieteiden lisensiaatin ja terveystieteiden tohtorin tutkinto: 40 op, josta yleisiä valmiustaito-opintoja 10-20 op ja tieteen- ja tutkimusalan jatkoopintoja 20-30 op. Lääketutkimuksen tohtoriohjelma farmasian lisensiaatin tutkinto ja farmasian tohtorin tutkinto, filosofian lisensiaatin tutkinto ja filosofian tohtorin tutkinto: 40 op, josta yleisiä valmiustaito-opintoja 10-20 op ja tieteen- ja tutkimusalan jatko-opintoja 20-30 op; lääketieteen tohtorin tutkinto ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto: 30 op, josta yleisiä valmiustaito-opintoja 5-15 op ja tieteen- ja tutkimusalan jatko-opintoja 15-25 op. Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelma filosofian lisensiaatin tutkinto ja filosofian tohtorin tutkinto, farmasian lisensiaatin tutkinto ja farmasian tohtorin tutkinto, terveystieteiden lisensiaatin tutkinto ja terveystieteiden tohtorin tutkinto: 40 op, josta yleisiä valmiustaito-opintoja 10-20 op ja tieteen- ja tutkimusalan jatko-opintoja 20-30 op; lääketieteen tohtorin tutkinto ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto: 30 op, josta yleisiä valmiustaito-opintoja 5-15 op ja tieteen- ja tutkimusalan jatko-opintoja 15-25 op. Ravitsemustieteen tohtoriohjelma filosofian lisensiaatin tutkinto ja filosofian tohtorin tutkinto: 40 op, josta yleisiä valmiustaito-opintoja 5-15 op ja tieteen- ja tutkimusalan jatko-opintoja 25-35 op: lääketieteen tohtorin tutkinto ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto: 30 op, josta yleisiä valmiustaito-opintoja 5-15 op ja tieteen- ja tutkimusalan jatko-opintoja 15-25 op. Tiedekuntien yhteisten tohtoriohjelmien laajuudet ja rakenteet ovat: Elämänkulku kontekstissa tohtoriohjelma: 50 op, yleisiä valmiustaito-opintoja 10-15 op ja tieteenja tutkimusalan jatko-opintoja 35-40 op. Hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuksen tohtoriohjelma: 50 op, yleisiä valmiustaito-opintoja 10-15 op ja tieteen- ja tutkimusalan jatko-opintoja 35-40 op. Kasvatusalan tieteidenvälinen tohtoriohjelma: 50 op, yleisiä valmiustaito-opintoja 10 op ja tieteenja tutkimusalan jatko-opintoja 40 op.
Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan tohtoriohjelma: 30 op, yleisiä valmiustaito-opintoja 8-10 op ja tieteen- ja tutkimusalan jatko-opintoja 20-22 op. Ympäristöterveyden tohtoriohjelma: 30 op, yleisiä valmiustaito-opintoja 8-10 op ja tieteen- ja tutkimusalan jatko-opintoja 20-22 op. Tiedekuntien yhteisten tohtoriohjelmien osalta tutkintorakenteissa noudatetaan ko. ohjelmaa koordinoivan tiedekunnan siitä tekemää päätöstä lukuun ottamatta LT- ja HLT-tutkintoja, joiden laajuudet ovat 30 op (yleiset valmiustaito-opinnot, 5-15 op; tieteen ja tutkimusalan opinnot, 15-25 op) ja FaT ja FaL-tutkintoja, joiden laajuudet ovat 40 op (yleiset valmiustaito-opinnot, 10-20 op; tieteen ja tutkimusalan opinnot, 15-25 op). Yleisten valmiustaitojen jatkokoulutus Yleisten valmiustaitojen jatkokoulutuksen tavoitteisiin kuuluu, että jatko-opiskelija perehtyy yleiseen tieteen teoriaan ja filosofiaan sekä eettisiin kysymyksiin ja oppii erityisesti hyvän tieteellisen käytännön saa valmiuden tutkimuksen suunnitteluun ottaen huomioon ongelmanasettelun, menetelmät, resurssit, aikataulun, rahoituksen järjestämisen yms. hankkii opintojen kuluessa hyvät viestintätaidot: Jatko-opiskelija pystyy kriittiseen tieteelliseen kommunikointiin suullisesti ja kirjallisesti sekä esittämiseen yleisluonteisesti (tieteen popularisointi). oppii johtamis- ja ryhmätyötaitoja saa perusvalmiuden tieteelliseen koulutustehtävään ja muihin alan asiantuntijatehtäviin saa kyvyn toimia kansainvälisessä ympäristössä Opinnot tulee koota mahdollisimman monipuolisesti ja siten, että peruskoulutus huomioon ottaen yllä mainitut tavoitteet ja niiden myötä mm. yleiset työelämävalmiudet saavutetaan. Tieteen ja tutkimusalan jatkokoulutus Oman tutkimusalan ja sitä tukevien tieteenalojen opinnot tulee muodostaa siten, että ne kattavat mahdollisimman hyvin tutkimustyön kannalta oleelliset tiedot. Se, kuinka laajasti eri tieteenalojen opintoja ohjelmaan sisällytetään, riippuu tutkimuksen aiheesta ja jatkokoulutuksen tavoitteista. Täten opiskelijoiden jatko-opintosuunnitelmat voivat olla hyvinkin erilaisia. Tieteen ja tutkimusalan opintokokonaisuuksien tulee kuitenkin olla riittävän laajoja. Tohtoriohjelmien opetussuunnitelmat löytyvät WebOodista. Tiedekuntaneuvoston päättämän mukaan jatko-opintoihin terveystieteiden tiedekunnassa voidaan sisällyttää muita (kuin jatko-opintojaksoista myönnettäviä) suorituksia seuraavan yleisperiaatteen mukaan: - seminaareista enintään 8 op - koti- ja ulkomaisista tieteellisistä kongresseista enintään 8 op - työskentelystä tutkimuslaitoksissa tai vastaavissa enintään 8 op - tieteellisistä artikkeleista, jotka liittyvät tutkimusalaan, mutta eivät sisälly väitöskirjatyöhön (enintään 1/10 tutkinnon laajuudesta; 3-5 op). Mahdollisista tieteellisistä artikkeleista myönnettävä opintopistemäärä perustuu tohtoriohjelman johtajan ja jatko-opiskelijan
pääohjaajan sekä tarvittaessa (Kliininen tohtoriohjelma) oppiaineen vastuuhenkilön antamaan lausuntoon. - kirjakuulusteluista enintään 1/5 tutkinnon laajuudesta; 6-10 op - erillisarvosanoista (soveltuvin osin) - suoritetusta erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin tutkinnosta (8 op) Muiden kuin Itä-Suomen yliopiston järjestämien opintojaksojen osalta on suorituksesta esitettävä todistus sekä tohtoriohjelman johtajan ja pääohjaajan sekä tarvittaessa (Kliininen tohtoriohjelma) oppiaineen vastuuhenkilön lausunto ko. suorituksen soveltuvuudesta henkilökohtaiseen jatkoopintosuunnitelmaan sekä suorituksesta annettavasta opintopistemäärästä. Ulkomailla suoritettujen opintojen osalta on opintopistemäärä yhdenmukaistettava Suomessa käytettävän opintopistemäärittelyn 3 kanssa. Esitys henkilökohtaiseksi jatko-opintosuunnitelmaksi laaditaan erilliselle lomakkeelle (http://www.uef.fi/ttdk/ohjeet-ja-lomakkeet2), jonka allekirjoittavat sekä tieteelliseen jatkokoulutukseen hakeva että opintojen pääohjaajaksi esitetty. Klliniseen tohtoriohjelmaan hakevalta edellytetään esitykseen henkilökohtaiseksi jatko-opintosuunnitelmaksi lisäksi myös oppiaineen vastuuhenkilön allekirjoitus. Henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman hyväksyy tohtoriohjelman johtaja. 3) Jatko-opintojen ohjaus Ohjaus Tutkimussuunnitelman ja henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman laatimista koskeva neuvonta käynnistyy jo ennen opiskelijavalintaa, kun hakija on yhteydessä tohtoriohjelman yhdyshenkilöön tai mahdollisten ohjaajien kanssa. Väitöskirjatutkimuksen ja jatko-opintojen ohjaus alkaa ja ohjaussuhde muodostuu jatko-opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen. Ohjaussuhteesta allekirjoitetaan ohjausasiakirja. Jatko-opiskelija kiinnitetään tiedekuntaan, tohtoriohjelmaan ja laitokseen mikä edistää sitoutumista opintoihin ja kiinnittymistä tiedeyhteisöön, tukee suuntautumista tutkijanuralle ja edistää verkostoitumista. Ohjaajat Jokaiselle jatko-opiskelijalle nimitetään pääsääntöisesti vähintään kaksi ohjaajaa. Kaikilla ohjaajilla tulee olla tohtorin tutkinto ja ainakin yhden ohjaajan tulee olla Itä-Suomen yliopistoon työsuhteessa oleva professori tai dosentti tai vastaavan tieteellisen pätevyyden omaava henkilö. Opiskelijan ja ohjaajan tehtävät ja vastuut määritellään tiedekunnan ohjausasiakirjassa: Jatko-opiskelijan tehtävänä on 1. sitoutua tutkimussuunnitelman mukaiseen pitkäjänteiseen tutkimustehtävään ja huolehtia tutkimussuunnitelman päivittämisestä yhdessä ohjaajan/ohjaajiensa kanssa; 2. sitoutua jatko-opintojen suorittamiseen tutkimusaiheen, tutkinnon tieteellisten tavoitteiden ja henkilökohtaisten tavoitteiden, esim. uratavoitteiden, pohjalta laaditun henkilökohtaisen jatko- 3 Yksi opintopiste vastaan n. 27 tunnin työpanosta.
opintosuunnitelman mukaisesti ja huolehtia sen päivittämisestä yhdessä ohjaajan/ohjaajiensa kanssa; 3. hyödyntää ohjausta: viestiä tutkimusprosessin etenemisestä ja raportoida siitä ohjaajalle säännöllisesti yhteisesti sovittujen käytänteiden mukaan, ottaa vastaan palautetta sekä antaa palautetta ohjauksesta ja opintojen järjestämisestä; 4. tehdä työtään ja laatia opinnäyte hyvää tieteellistä käytäntöä ja tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen; 5. huolehtia lukuvuosittaisesta ilmoittautumisesta yliopistoon joko läsnä- tai poissaolevaksi, vastata aktiivisesti yliopiston/tiedekunnan/tohtoriohjelman jatko-opintojen etenemistä koskeviin raportointipyyntöihin, huolehtia väittelyluvan hakemisesta, väitöskirjan julkaisemisesta ja tutkintotodistuksen hakemisesta. Ohjaajan tehtävänä on 1. sitoutua pitkäjänteiseen ja säännölliseen ohjaustyöhön ja ohjattavan tutkimustyön edistämiseen sekä auttaa opiskelijaa jäsentämään tutkimustyön eri vaiheita; 2. perehdyttää opiskelija tutkimusaiheeseen liittyviin tieteenalan teoreettisiin ja metodisiin ydinkysymyksiin, tieteen tekemisen eettisiin kysymyksiin ja hyvään tieteelliseen käytäntöön; 3. huolehtia yhdessä jatko-opiskelijan kanssa tutkimussuunnitelman ja jatko-opintosuunnitelman päivittämisestä huomioiden, että ne vastaavat tutkinnon ja opintojen tieteellisiä tavoitteita ja opiskelijan urasuunnitelmia ja että tutkinto ja siihen kuuluvat opinnot ovat suoritettavissa neljän vuoden tavoiteajassa päätoimisesti työskennellen; 4. antaa opiskelijalle palautetta, seurata ja tukea opiskelijan jatko-opintojen edistymistä sekä edistää jatko-opiskelijan kiinnittymistä tiedeyhteisöön ja tukea jatko-opiskelijaa tutkimustyöhön kiinteästi liittyvissä käytänteissä (esim. tieteelliset kokoukset, julkaiseminen, rahoituksen hakeminen); 5. huolehtia ohjauksen jatkuvuudesta mahdollisissa muutostilanteissa; 6. huolehtia siitä, että tutkimus täyttää kyseessä olevalta opinnäytteeltä vaadittavat sisällölliset ja muodolliset kriteerit ennen kuin se jätetään tarkastukseen tai esitarkastukseen. Opiskelija ja ohjaajat sopivat ohjauskäytänteistä ja ohjaajien keskinäisistä rooleista jatko-opintojen ohjauksessa allekirjoittaessaan ohjausasiakirjan. Perustellusta syystä ohjaaja voidaan vaihtaa. Perusteltuja syitä voi olla esim. tutkimusaiheen muutos, uudelleensuuntautuminen tai se, ettei tutkimustyö etene. Aloitteen ohjaajan vaihtamisesta voi tehdä joko opiskelija, ohjaaja tai molemmat yhdessä, ja siitä päättää dekaani asianomaisia tahoja ja muita tarpeelliseksi katsomiaan vastuuhenkilöitä kuultuaan. Ohjausta koskevat erimielisyydet ratkaisee ensisijaisesti tohtoriohjelman johtaja ja toissijaisesti laitoksen johtaja tai tiedekunnan dekaani. 4) Opintojen järjestäminen, arvostelu ja hallinnointi Opintojen järjestäminen Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu järjestää yleisten valmiustaitojen opintojaksoja ja kaikille jatkoopiskelijoille suunnattuja jatkokoulutustilaisuuksia ja seminaareja. Tieteen ja tutkimusalan jatkokoulutuksen järjestämisestä vastaavat tohtoriohjelmat. Jatko-opinnot yksilöidään opintojaksoina, joilla on omat koodit WebOodissa.
Tiedekuntaneuvosto vahvistaa vuosittain tohtoriohjelmien seuraavan lukuvuoden jatkokoulutuksen opetussuunnitelmat toukokuun loppuun mennessä. Jatkokoulutuksen opetussuunnitelman valmistelusta ennen tiedekuntaneuvoston käsittelyä vastaa tohtoriohjelma ja tiedekunnan tutkimuksen ja jatkokoulutuksen toimikunta. Opetuskieli on valtaosalla tieteellisen jatkokoulutuksen opintojaksoja englanti, millä pyritään edistämään kansainvälistymistä ja huomioimaan kansainväliset jatko-opiskelijat. Lisäksi tiedekunta kannustaa jatko-opiskelijoita hyödyntämään kansainvälisiä verkostoja ja suorittamaan osan jatkoopinnoista ulkomailla. Opintojaksojen arvostelu ja hallinnointi Opintosuoritukset arvioidaan hyväksytyiksi tai hylätyiksi. Hyväksytyt suoritukset voidaan lisäksi arvioida asteikolla 1 5 (1, välttävä; 2, tyydyttävä; 3, hyvä; 4, kiitettävä; 5, erinomainen). Opiskelijan suorittamat ja hänelle hyväksiluetut opinnot tallennetaan opiskelijatietojärjestelmään heti päätöksenteon jälkeen. Opintosuorituksen vastaanottaja tai opintosuorituksen hyväksilukenut opettaja ilmoittaa suorituksesta laitostasolla työskentelevälle hallintopalvelukeskuksen sihteerille, joka tallentaa suorituksen rekisteriin. Opintosuoritusta koskeva muutoksenhaku ja muutoksenhaku hyväksilukemispäätöksestä kuvataan tutkintosäännössä (http://www.uef.fi/opiskelu/lait). 5) Jatko-opintojen resursointi Jatko-opintoja voidaan resursoida eri tavoin (tutkimusryhmän/ohjaajien hankkima tai henkilökohtainen apuraha; tutkimusryhmä; perusrahoitus). Opiskelijan tulee olla oma-aloitteinen rahoituksen hankinnassa. Tiedekunta varaa mahdollisuuksien mukaan määrärahaa jatko-opintojen tukemiseen seuraavasti: rahoitusta jatko-opiskelijoiden matkakulukorvauksiin ulkomaille suuntautuvia tutkimusvierailuja varten ja kansainvälisiin konferensseihin tai vastaaviin, joissa opiskelija pitää tutkimusalaansa liittyvän esityksen tai johtaa työpajatyöskentelyä, osallistumiseksi väitöskirjan viimeistelyapuraha väitöskirjan painatusapuraha Resurssien salliessa jatko-opiskelija otetaan yliopiston palvelussuhteeseen määräajaksi (pääsäännön mukaan enintään neljäksi vuodeksi jatko-opintojen vaiheesta riippuen). Neliportaisen tutkijanuramallin mukainen nimike on nuorempi tutkija (early stage researcher). 6) Julkaisukäytännöt Tärkeimmän osan jatkotutkinnosta muodostaa itse tutkimustyö, lisensiaatintutkimus tai väitöskirja, joka tehdään opintojen päävastuisella koulutusalalla. Lisensiaatintutkimus
Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan on osoitettava hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä itsenäisesti ja kriittisesti. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografia) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Erillisistä julkaisuista tai käsikirjoituksista kootulla julkaisulla tulee kokonaisuutena arvioiden olla lisensiaatintutkimukselta vaadittu tieteellinen arvo. Lisensiaatintutkimuksen, joka käsittää samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laaditun tiivistelmän, yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmä tulee nimetä erikseen ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisussa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan tutkimusalan kuuluvaa julkaistua tietoa, jota tekijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Tiivistelmä on yleensä lisensiaatintutkimusta varten kirjoitettu, mutta se voi olla julkaistu myös tieteellisessä aikakauslehdessä. Jos julkaisuihin kuuluu yhteisjulkaisuja, on tekijän itsenäinen osuus niissä osoitettava. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen lisensiaattitutkimuksen osana. Väitöskirja Väitöskirjan tulee osoittaa, että väittelijä on perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteenteoriaan. Lisäksi tutkimuksen tulee osoittaa tekijänsä taitoa soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä omalla tutkimusalalla sekä taitoa tuottaa itsenäisesti uutta tietoa. Väitöskirjan tulee: 1. olla osoitus kyvystä tehdä itsenäistä tutkimustyötä, 2. olla yhtenäinen kokonaisuus, 3. perustua alkuperäisideaan ja tavoitteisiin sekä, 4. tuoda uusia tuloksia/käsityksiä. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä: yksittäinen tutkimus (monografia) riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä/tarkoitettuja käsikirjoituksia (artikkeliväitöskirja) seuraavalla tavalla järjestettynä: a) Artikkeleista on lisäksi laadittu yhteenveto (ns. nippuväitöskirja). b) Artikkelien pohjalta laaditaan väitöskirjan kappaleet (ns. kappaleväitöskirja). Lisäksi suositellaan myös johdanto- ja yleispohdintakappaleita sekä muita kappaleita. Näiden lisäksi väitöskirja voi sisältää myös julkaisemattomia tuloksia sekä muita kappaleita. Nippuväitöskirjan yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Väitöskirjatyölle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisuissa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan
kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota väittelijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut ja tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Jos artikkelikirjan julkaisuihin kuuluu myös yhteisjulkaisuja, on tekijän itsenäinen osuus niissä osoitettava. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen väitöskirjan osana. Väitöskirjat julkaistaan pääsääntöisesti terveystieteiden sarjassa Publications of the University of Eastern Finland: Dissertations in Health Sciences, jossa julkaisemisesta on erillinen julkaisuohje (ks. http://www.uef.fi/ttdk/ohjeet-ja-lomakkeet2). Jatko-opiskelijan on suositeltavaa neuvotella julkaisemisesta julkaisusarjan vastaavan toimittajan kanssa jo siinä vaiheessa, kun hän jättää väittelylupahakemuksen tiedekuntaan. Väitöskirjat suositellaan julkaistaviksi aina myös sähköisesti. Väitöskirjan voi julkaista myös yliopiston ulkopuolisissa sarjoissa. Tällöin noudatetaan kyseisen sarjan toimituskäytäntöjä. 7) Opinnäytteiden tarkastus ja arvostelu Opinnäytteiden tarkastuksessa ja arvostelussa pyritään yhdenvertaisuuteen, objektiivisuuteen ja läpinäkyvyyteen. Väitöskirjan esitarkastajille ja vastaväittäjille on laadittu väitöskirjan arvioinnin ohjeet (http://www.uef.fi/ttdk/vaitoskirjan-arvioinnin-ohjeet). Lisensiaatintutkimuksen tarkastus Kun ohjaajat arvioivat, että tutkimus on valmis arvioitavaksi, opiskelija jättää sen tarkastettavaksi, ja pääohjaaja tekee esityksen tutkimuksen tarkastajista. Tarkastajien tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita henkilöitä oman yliopiston ulkopuolelta. Tarkastajia nimitettäessä huomioidaan hallintolaissa määritellyt esteellisyysperusteet. Tarkastusaika on kaksi (2) kuukautta. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvostelee lisensiaatintutkimuksen tarkastajien lausuntojen perusteella. Väitöskirjan esitarkastus Kun jatko-opiskelija ja hänen ohjaajansa arvioivat, että tutkimus on valmis esitarkastukseen, opiskelija hakee väittelylupaa, ja pääohjaaja tekee ehdotuksen esitarkastajista yhdessä ko. tohtoriohjelman johtajan kanssa. Kliinisessä tohtoriohjelmassa ehdotuksen esitarkastajista tekevät pääohjaaja, oppiaineen vastuuhenkilö ja tohtoriohjelman johtaja. Dekaani nimittää väitöskirjatutkimuksen esitarkastajiksi kaksi oman yliopiston ulkopuolista henkilöä, joilla tulee olla vähintään tohtorin tutkinto. Tarkastajia nimitettäessä huomioidaan hallintolaissa määritellyt esteellisyysperusteet. Esitarkastusaika on kaksi (2) kuukautta. Dekaani myöntää väittelyluvan esitarkastajien lausuntojen perusteella. Dekaani nimittää vastaväittäjän (vastaväittäjät) ja kustoksen pääohjaajan (Kliinisessä tohtoriohjelmassa esittäjänä myös ko. oppiaineen vastuuhenkilö) ja tohtoriohjelman johtajan esityksestä. Vastaväittäjän tulee olla toisen yliopiston professori tai hänellä tulee olla dosentilta vaadittavat tieteelliset ansiot. Kustoksena tulee pääsääntöisesti olla yliopistoon työsuhteessa oleva väitöskirjatyön ohjaaja. Myös muu oman yliopiston professori tai yliopistoon työsuhteessa oleva dosentti voi toimia kustoksena.
Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan vastaväittäjän lausunnon perusteella. Arvostelussa tulee ottaa huomioon myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa. Arvostelu Väitöskirja arvostellaan skaalalla hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty. Kiittäen hyväksytty - arvosana edellyttää, että mainintaa esittävät kaksi kolmesta (esitarkastajat ja vastaväittäjä) asiantuntijasta. Esitarkastajille ja vastaväittäjälle toimitetaan asiasta ohjeistus. Lisensiaattityö arvostellaan skaalalla hylätty-hyväksytty. Hyväksytty opinnäyte tallennetaan opiskelijatietojärjestelmään heti päätöksenteon jälkeen. 8) Tohtorin tutkinnon nimikkeet Terveystieteiden tiedekunta voi myötää farmasian lisensiaatin (FaL) ja farmasian tohtorin (FaT), filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT), hammaslääketieteen tohtorin (HLT), lääketieteen tohtorin (LT) ja terveystieteen lisensiaatin (TtL) ja terveystieteen tohtorin (TtT) tutkintoja. 9) Työelämäyhteydet ja alumnitoiminta Tiedekunta seuraa yhteistyössä urapalveluiden kanssa valmistuneiden lisensiaattien ja tohtoreiden sijoittumista työelämään. Tiedekunta voi kutsua jatkotutkinnon suorittaneita omiin seminaareihinsa, käyttää heitä jatkoopiskelijoiden ohjaajina, ottaa kumppaneiksi tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä julkaisutoimintaan. 10) Jatkokoulutusprosessin seuranta, arviointi ja kehittäminen Keskeinen elin tiedekunnan jatkokoulutuksen seurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä on tiedekunnan tutkimuksen ja jatkokoulutuksen toimikunta. Tiedekunnassa on jatkokoulutuksen koordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu jatkokoulutuksen suunnittelu, organisointi ja kehittäminen ja joka esittelee jatkokoulutukseen liittyvät asiat tutkimuksen ja jatkokoulutuksen toimikunnan kokouksissa. Tohtoriohjelmien johtoryhmien tehtävänä on seurata tohtorikoulutuksen tasoa ja kehittää toiminnan laatua omalta osaltaan. Liitteet 1. Tutkimussuunnitelman laadintaohje
Liite 1: Tutkimussuunnitelman laadintaohje Jatko-opinto-oikeushakemuksen yhteydessä esitetään tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelma tulee laatia yleensä suomen- tai englanninkielellä. Työn ohjaajien tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko lisensiaatti- tai väitöskirjatyötä. Jos tutkimustyön aihe, aineisto tai julkaisutapa muuttuvat oleellisesti, on laadittava uusi suunnitelma. Tutkimussuunnitelma sisältää soveltuvin osin seuraavat tiedot: 1. Tutkimuksen nimi (suomeksi ja englanniksi) sekä tutkimustyön tekijän nimi ja osoitetiedot 2. Tutkimuksen tausta i. Esitetään lyhyt tiivistelmä tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen. ii. Selvitetään tutkimuksen merkittävyys kansallisesti ja kansainvälisesti. iii. Kuvataan aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta. iv. Tuodaan esiin, mitä tutkittavasta asiasta ei vielä tiedetä ja korostetaan miksi tutkimus on tarpeellinen. 3. Tutkimuksen tavoitteet i. Esitetään tutkimuksen hypoteesit. ii. Rajataan tutkimuksen tavoitteet ja tuodaan ne selkeästi esille. 4. Aineisto ja menetelmät i. Esitetään yleiskuvaus käytettävistä tutkimusmenetelmistä, koejärjestelyistä, mahdollisista koe-eläimistä ja koehenkilöistä. Aineistot tulee kuvata riittävän tarkasti. ii. Kuvataan ja perustellaan valitut tutkimusmenetelmät. iii. Tuodaan esiin tutkimuksen eettiset näkökohdat (mm. tarvitaanko eettisen toimikunnan lausunto/koe-eläinlupa, mahdolliset luvat liitteeksi). 5. Tutkimuksen aikataulu ja rahoitussuunnitelma i. Kuvataan tutkimuksen eri vaiheiden/osatöiden aikataulu ja julkaisusuunnitelma sekä tutkimuksen rahoitussuunnitelma. 6. Arvio tutkimustulosten hyödyntämismahdollisuuksista sekä yhteiskunnallisesta merkityksestä 7. Kirjallisuusviitteet i. Luetellaan tutkimussuunnitelmassa esiintyvät alan keskeiset kirjallisuusviitteet. 8. Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden nimet 9. Ohjaajan/ohjaajien allekirjoitus Tutkimussuunnitelman puolustaminen on tiedekunnan opintojakso (3 op), jossa arvioidaan jatkoopiskelijan kykyä laatia hankkeelle tutkimussuunnitelma sekä varmistua siitä, että jatko-opiskelijalla on riittävät tiedot tutkimusalueestaan. Raati arvioi käytettyjen lähestymistapojen ja menetelmien valintaa sekä tutkimuskokonaisuutta kriittisesti. Samalla voidaan tarkastaa julkaisukäytäntö/julkaisujen määrä. Jatko-opiskelija järjestää tilaisuuden noin puolivälissä väitöskirjaprosessia ja kutsuu raadin asiantuntijajäsenet (2-3) ohjaajia kuultuaan. Ohjaajat eivät ole läsnä tilaisuudessa.