Jatkokoulutusprosessi ja terveystieteiden tiedekunnan yhteiset menettelytavat jatkokoulutusasioissa

Transkriptio

1 Jatkokoulutusprosessi ja terveystieteiden tiedekunnan yhteiset menettelytavat jatkokoulutusasioissa Yliopistossa on yksi tutkijakoulu, Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu, johon kaikki jatko-opiskelijat kuuluvat. Yliopiston tohtorikoulu tarjoaa yleisten valmiustaitojen opintojaksoja ja järjestää kaikille jatko-opiskelijoille suunnattuja jatkokoulutustilaisuuksia ja seminaareja. Yliopiston tohtorikoulun sisällä toimii erillisiä tutkijakouluja/tohtoriohjelmia (Graduate School/Doctoral Programme), jotka vastaavat tiedekuntien ja laitosten ohella tieteen ja tutkimusalan jatkokoulutuksen järjestämisestä. Tutkijakoulut/tohtoriohjelmat voivat olla opetus- ja kulttuuriministeriön/suomen Akatemian rahoittamia ja rakenteeltaan yliopiston sisäisiä, yliopistojen keskinäisiä tai yliopistojen ja muiden toimijoiden yhteisiä ja/tai kansainvälisiä verkostoja. Terveystieteiden tiedekunnassa on kaksi (2) paikallista tutkijakoulua/tohtoriohjelmaa ja se toimii aktiivisesti mukana lukuisissa verkostokouluissa. Tutkijakoulujen/tohtoriohjelmien tutkijankoulutuspaikoilla työskentelevät jatkoopiskelijat noudattavat yliopiston ja tiedekuntien menettelytapojen ja käytänteiden lisäksi niitä ohjeita ja käytänteitä, joita ko. tohtoriohjelmalla on. 1) Opiskelijarekrytointi ja -valinta Yliopiston perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa tutkimukseen perustuvaa opetusta. Tohtorikoulutuksen tavoitteena on tuottaa korkeatasoisia tohtorin tutkintoja. Terveystieteiden tiedekunnan jatko-opiskelijat rekrytoidaan laajasti koko Suomesta ja ulkomailta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien tohtoriohjelmien tutkijankoulutuspaikat ovat aina julkisesti haettavina tohtoriohjelmien päättämien hakuaikojen puitteissa. Muilta osin opiskelijavalinta voidaan toteuttaa erikseen ilmoitettavina hakuaikoina tai jatkuvana hakuna laitoksen valinnan mukaan. Opiskelijavalinta suoritetaan tohtoriohjelmissa tai oppiaineissa tai oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Jatko-opintokelpoisuus määritellään yliopistolaissa (558/2009, 37 ). Jatkokoulutuksen valintaperusteet määritellään siten, että valinnan tulos on perusteltavissa ja valintaprosessi on läpinäkyvä. Jatko-opiskelijoiden valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen arvioidaan pääsääntöisesti mm. seuraavilla kriteereillä: tutkimussuunnitelman laatu: tutkimusaiheen innovatiivisuus, tutkimussuunnitelman realistisuus, selkeys ja toteutustapa tutkimusaiheen tieteellinen ja käytännöllinen relevanssi näytöt aikaisemmasta tutkimustyöstä, esim. työskentely tutkijana, hankittu tutkimusrahoitus menestyminen maisteriopinnoissa tai niitä vastaavissa opinnoissa kansainvälinen orientaatio ja opintojen edellyttämä kielitaito Jatko-opiskelijoita rekrytoidaan ensisijaisesti laitosten tutkimusalueille, millä taataan opiskelijoille korkeatasoinen ohjaus. Lisäksi valinnassa otetaan huomioon jatkotutkintotavoitteet ja laitoksen resurssit.

2 Ennen hakemuksen jättämistä hakijan tuleekin neuvotella tutkimusaiheestaan ja -suunnitelmastaan, jatko-opinnoista ja mahdollisista täydentävistä opinnoista oppiaineen vastuuhenkilön tai mahdollisen ohjaajan/ohjaajien kanssa. Laitosjohtaja antaa tarvittaessa sitoumuksen tiloista ja resursseista. Hallintojohtosäännön ( mukaan dekaani ottaa opiskelijat tiedekuntaan. Tutkintosäännön ( mukaan jatko-opinto-oikeus myönnetään hakemuksesta, jonka yhteydessä hakijan on tehtävä esitys ohjaajista, henkilökohtaisesta jatko-opintosuunnitelmasta (ks. tarkemmin kohdasta 2) ja tutkimussuunnitelmasta (liite 1). Jatko-opiskelijavalinnat valmistelee dekaanille hallintopalvelukeskuksen toimihenkilö. Opiskelijavalinnoissa korostuu tasapuolisen kohtelun vaatimus. Terveystieteiden tiedekunnassa jatko-opintoja voi suorittaa farmasian, hammaslääketieteen, luonnontieteiden, lääketieteen ja terveystieteiden koulutusaloilla kaikkiaan 66 pääaineessa (liite 2). Tiedekunnalla on www-sivut ( joilta hakijat löytävät tutkimusta, tieteellistä jatkokoulutusta ja koulutukseen hakeutumista koskevan perusinformaation sekä lomakkeet suomeksi ( ja englanniksi ( Laitosten ja yksiköitten sivuilla esitellään yksityiskohtaisemmin laitoksessa tehtävää tutkimusta ja jatko-opintojen järjestämistä. 2) Henkilökohtaisten jatko-opintojen suunnittelu Jatko-opintojen suunnittelussa otetaan huomioon jatkotutkinnon tieteelliset tavoitteet 1, tutkimusaihe, kansainvälisyys, työelämässä yleisesti tarvittavat tiedot ja taidot sekä opiskelijan koulutustausta ja mahdollinen aikaisempi työ- ja tutkimuskokemus. 1 Tavoitteet (tutkintoasetuksen mukaisesti): syvällinen perehtyneisyys tutkimusalaan, sen kehitykseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen, tutkimusmenetelmien itsenäinen ja kriittinen soveltaminen, uuden tieteellisen tiedon luominen, yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaan liittyvien muiden tieteenalojen kehityksen tuntemus Tavoitteet eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti (ks. esim. Korkeakoulututkintojen viitekehys: Kuvaus suomalaisista korkeakoulututkinnoista. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:4) - järjestelmällinen oppiaineen alan ymmärtäminen ja alakohtaisten tieteellisten taitojen ja metodien hallinta - kyky ideoida, suunnitella ja toteuttaa huomattava tutkimusprosessi ja soveltaa sen tuloksia käytäntöön - tieteellinen lahjomattomuus - uuden ja laajuudeltaan huomattavan tutkimustiedon tuottaminen niin, että osa tästä tiedosta voisi päästä kansainvälisesti arvostettuun julkaisuun - kyky uusien ja monimutkaisten ajatuksien kriittiseen analyysiin, arvioimiseen ja synteesiin - taito kommunikoida omasta tutkimusalastaan vertaisryhmissään, laajemmassa tutkimusyhteisössään ja yhteiskunnallisesti - taito edistää tietoyhteiskunnan teknologista, sosiaalista tai kulttuurista kehitystä akateemisessa ja ammatillisissa yhteyksissä

3 Tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 30 opintopistettä, op (LT, HLT) tai 60 op (FaT, FT, TtT; FaL, FL, TtL). Opinnot jaotellaan yleisten valmiustaitojen jatkokoulutukseen sekä tieteen ja tutkimusalan jatkokoulutukseen. Yleisten valmiustaitojen jatkokoulutuksen ja tieteen ja tutkimusalan jatkokoulutuksen keskinäinen painotus voi vaihdella jatko-opiskelijan urasuunnitelmista riippuen. Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkintoon jatkoopiskelijan tulee suorittaa yleisten valmiustaitojen jatkokoulutusta 5-10 op ja tieteen ja tieteenalan jatkokoulutusta op. Farmasian, filosofian ja terveystieteiden tohtorin tutkinnossa voi yleisten valmiustaitojen muodostama kokonaisuus olla op ja tieteen ja tieteenalan jatkokoulutuksen muodostama kokonaisuus op. Yleisten valmiustaitojen jatkokoulutus Yleisten valmiustaitojen jatkokoulutuksen tavoitteita ovat mm., että jatko-opiskelija perehtyy yleiseen tieteen teoriaan ja filosofiaan sekä eettisiin kysymyksiin ja oppii erityisesti hyvän tieteellisen käytännön saa valmiuden tutkimuksen suunnitteluun ottaen huomioon ongelmanasettelun, menetelmät, resurssit, aikataulun, rahoituksen järjestämisen yms. hankkii opintojen kuluessa hyvät viestintätaidot: Jatko-opiskelija pystyy kriittiseen tieteelliseen kommunikointiin suullisesti ja kirjallisesti sekä esittämiseen yleisluonteisesti (tieteen popularisointi). oppii johtamis- ja ryhmätyötaitoja saa perusvalmiuden tieteelliseen koulutustehtävään ja muihin alan asiantuntijatehtäviin saa kyvyn toimia kansainvälisessä ympäristössä Opinnot tulee koota mahdollisimman monipuolisesti ja siten, että peruskoulutus huomioon ottaen yllä mainitut tavoitteet ja niiden myötä mm. yleiset työelämävalmiudet saavutetaan. Tieteen ja tutkimusalan jatkokoulutus Oman tutkimusalan ja sitä tukevien tieteenalojen opinnot tulee muodostaa siten, että ne kattavat mahdollisimman hyvin tutkimustyön kannalta oleelliset tiedot. Se, kuinka laajasti eri tieteenalojen opintoja ohjelmaan sisällytetään, riippuu tutkimuksen aiheesta ja jatkokoulutuksen tavoitteista. Täten opiskelijoiden jatko-opintosuunnitelmat voivat olla hyvinkin erilaisia. Tieteen ja tutkimusalan opintokokonaisuuksien tulee kuitenkin olla riittävän laajoja ja yhtenä tieteenalana tulee aina olla se tieteenala, jolla opiskelija on saavuttanut jatkokoulutusvalmiuden ja jota näin on pidettävä jatkokoulutuksen päävastuisena tieteenalana. Tieteen ja tutkimusalan jatko-opinnot voidaan muodostaa Itä-Suomen yliopiston jatkokoulutuksen opintojaksoista muiden yliopistojen ja tutkijakoulujen opintojaksoista seminaareista (enintään 8 op) kirjakuulusteluista koti- ja ulkomaisista tieteellisistä kongresseista (enintään 8 op) tieteellisistä artikkeleista, jotka liittyvät tutkimusalaan, mutta eivät sisälly väitöskirjatyöhön (enintään 1/10 tutkinnon laajuudesta; 3-6 op). Mahdollisista tieteellisistä artikkeleista myönnettävä opintopistemäärä perustuu jatko-opiskelijan pääohjaan antamaan lausuntoon. erillisarvosanoista (soveltuvin osin) suoritetusta erikoislääkärin tutkinnosta (8 op)

4 Päävastuisen tieteenalan opintojen tulee olla syventävien opintojen tasoisia. Tutkimusalaa tukevien tieteenalojen opinnot voidaan muodostaa aine- ja syventävien opintojen kursseista tai näiden tentittävästä kirjallisuudesta. Jatkokoulutusohjelmaan ei kuitenkaan voi sisällyttää aineopintokokonaisuutta tai syventävien opintojen kokonaisuutta niiden kokonaislaajuudessa. Muiden kuin Itä-Suomen yliopiston järjestämien opintojaksojen osalta on suorituksesta esitettävä todistus ja pääohjaajan lausunto ko. suorituksen soveltuvuudesta henkilökohtaiseen jatkoopintosuunnitelmaan sekä suorituksesta annettavasta opintopistemäärästä. Ulkomailla suoritettujen opintojen osalta on opintopistemäärä yhdenmukaistettava Suomessa käytettävän opintopistemäärittelyn 2 kanssa. Esitys henkilökohtaiseksi jatko-opintosuunnitelmaksi laaditaan erilliselle lomakkeelle ( jonka allekirjoittavat sekä tieteelliseen jatkokoulutukseen hakeva että opintojen pääohjaajaksi esitetty. Henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman hyväksyy oppiaineen vastuuhenkilö. 3) Jatko-opintojen ohjaus Ohjaus Tutkimussuunnitelman ja henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman laatimista koskeva neuvonta käynnistyy jo ennen opiskelijavalintaa, kun hakija on yhteydessä oppiaineen vastuuhenkilön tai mahdollisen ohjaajan/ohjaajien kanssa. Väitöskirjatutkimuksen ja jatko-opintojen ohjaus alkaa ja ohjaussuhde muodostuu jatko-opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen. Jatko-opiskelija kiinnitetään tutkijakouluun, tohtorinkoulutusohjelmaan ja tutkimusryhmään, mikä edistää sitoutumista opintoihin ja kiinnittymistä tiedeyhteisöön, tukee suuntautumista tutkijanuralle ja edistää verkostoitumista. Ohjaajat Jokaiselle jatko-opiskelijalle nimitetään pääsääntöisesti vähintään kaksi ohjaajaa, joista ainakin yhden tulee olla Itä-Suomen yliopiston professori tai dosentti tai vastaavan tieteellisen pätevyyden omaava henkilö. Ohjaajien keskinäiset vastuut (esim. sisällölliset vastuut ja niiden kattavuus) suositellaan määriteltäviksi etukäteen. Opiskelijan ja ohjaajan tehtävät ja vastuut Opiskelijan tehtävänä on neuvotella tutkimusaiheen valinnasta sekä laatia tutkimussuunnitelma, huolehtia sen päivittämisestä ja sitoutua tutkimustehtävään laatia jatko-opintosuunnitelma tutkimusaiheen, tutkinnon tieteellisten tavoitteiden ja henkilökohtaisten tavoitteiden, esim. uratavoitteiden, pohjalta ja huolehtia sen päivittämisestä suorittaa opinnot ja tehdä opinnäytteet jatko-opintosuunnitelman mukaisesti hyvää tieteellistä käytäntöä ja tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen 2 Yksi opintopiste vastaan n. 27 tunnin työpanosta.

5 hyödyntää ohjausta: viestiä tutkimusprosessin etenemisestä ja raportoida siitä ohjaajalle säännöllisesti, ottaa vastaan palautetta sekä antaa palautetta ohjauksesta ja opintojen järjestämisestä huolehtia väittelyluvan hakemisesta, väitöskirjan julkaisemisesta ja tutkintotodistuksen hakemisesta Ohjaajan tehtävänä on ohjata tutkimussuunnitelman ja jatko-opintosuunnitelman tekemisessä siten, että ne vastaavat tutkinnon ja opintojen tieteellisiä tavoitteita ja opiskelijan urasuunnitelmia perehdyttää opiskelija tutkimusaiheeseen liittyviin tieteenalan teoreettisiin ja metodisiin ydinkysymyksiin, tieteen tekemisen eettisiin kysymyksiin ja hyvään tieteelliseen käytäntöön auttaa opiskelijaa jäsentämään tutkimustyön eri vaiheita antaa opiskelijalle palautetta sekä seurata ja tukea opiskelijan jatko-opintojen edistymistä huolehtia siitä, että tutkimus täyttää kyseessä olevalta opinnäytteeltä vaadittavat sisällölliset ja muodolliset kriteerit ennen kuin se jätetään tarkastukseen tai esitarkastukseen Jatko-opiskelija kuvaa/määrittelee tutkimussuunnitelmassaan ohjaajien roolit väitöskirjan ohjauksessa. Perustellusta syystä ohjaaja voidaan vaihtaa. Perusteltuja syitä voi olla esim. tutkimusaiheen muutos tai uudelleensuuntautuminen tai se, ettei tutkimustyö etene. Aloitteen ohjaajan vaihtamisesta voi tehdä joko opiskelija tai ohjaaja tai molemmat yhdessä, ja siitä päättää dekaani. Ohjausta koskevat erimielisyydet ratkaisee ensisijaisesti tohtorinkoulutusohjelman johtaja tai oppiaineen vastuuhenkilö ja toissijaisesti laitoksen johtaja tai tiedekunnan dekaani. 4) Opintojen järjestäminen, arvostelu ja hallinnointi Opintojen järjestäminen Itä-Suomen yliopiston tutkijakoulu järjestää yleisten valmiustaitojen opintojaksoja ja kaikille jatkoopiskelijoille suunnattuja jatkokoulutustilaisuuksia ja seminaareja. Tieteen ja tutkimusalan jatkokoulutuksen järjestämisestä vastaavat tiedekuntien laitokset ja tohtorinkoulutusohjelmat. Jatko-opinnot yksilöidään opintojaksoina, joilla on omat koodit. Tiedekuntaneuvosto vahvistaa vuosittain tiedekunnan seuraavan lukuvuoden jatkokoulutuksen opetussuunnitelman toukokuun loppuun mennessä. Jatkokoulutuksen opetussuunnitelman valmistelusta ennen tiedekuntaneuvoston käsittelyä vastaa tiedekunnan tutkimuksen ja jatkokoulutuksen toimikunta. Opetuskieli on valtaosalla tieteellisen jatkokoulutuksen opintojaksoja englanti, millä pyritään edistämään kansainvälistymistä ja huomioimaan kansainväliset jatko-opiskelijat. Lisäksi tiedekunta kannustaa jatko-opiskelijoita hyödyntämään kansainvälisiä verkostoja ja suorittamaan osa jatkoopinnoista ulkomailla. Opintojaksojen arvostelu ja hallinnointi Opintosuoritukset arvioidaan hyväksytyiksi tai hylätyiksi. Hyväksytyt suoritukset voidaan lisäksi arvioida asteikolla 1 5.

6 Opiskelijan suorittamat ja hänelle hyväksiluetut opinnot tallennetaan opiskelijatietojärjestelmään heti päätöksenteon jälkeen. Opintosuorituksen vastaanottaja tai opintosuorituksen hyväksilukenut opettaja ilmoittaa suorituksesta laitostasolla työskentelevälle hallintopalvelukeskuksen sihteerille, joka tallentaa suorituksen rekisteriin. Opintosuoritusta koskeva muutoksenhaku ja muutoksenhaku hyväksilukemispäätöksestä kuvataan tutkintosäännössä ( 5) Jatko-opintojen resursointi Jatko-opintoja voidaan resursoida eri tavoin (apuraha, tutkimusryhmän/ohjaajien hankkima tai henkilökohtainen apuraha; opetusministeriön rahoittama tohtoriohjelma; tutkimusryhmä). Opiskelijan tulee olla oma-aloitteinen rahoituksen hankinnassa. Tiedekunta varaa mahdollisuuksien mukaan määrärahaa jatko-opintojen tukemiseen seuraavasti: apurahat ulkomaille suuntautuviin tutkimusvierailuihin ja kansainvälisiin konferensseihin tai vastaaviin, joissa opiskelija pitää tutkimusalaansa liittyvän esityksen tai johtaa työpajatyöskentelyä (matka-apuraha) väitöskirjan viimeistelyapuraha väitöskirjan painatusapuraha Resurssien salliessa jatko-opiskelija otetaan yliopiston palvelussuhteeseen määräajaksi (pääsäännön mukaan enintään neljäksi vuodeksi jatko-opintojen vaiheesta riippuen). Neliportaisen tutkijanuramallin mukainen nimike on nuorempi tutkija. 6) Julkaisukäytännöt Tärkeimmän osan jatkotutkinnosta muodostaa itse tutkimustyö, lisensiaatintutkimus tai väitöskirja, joka tehdään opintojen päävastuisella tieteenalalla. Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan on osoitettava hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä itsenäisesti ja kriittisesti. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografia) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Erillisistä julkaisuista tai käsikirjoituksista kootulla julkaisulla tulee kokonaisuutena arvioiden olla lisensiaatintutkimukselta vaadittu tieteellinen arvo. Lisensiaatintutkimuksen, joka käsittää samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laaditun tiivistelmän, yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmä tulee nimetä erikseen ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisussa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan tutkimusalan kuuluvaa julkaistua tietoa, jota tekijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia

7 ongelmia. Tiivistelmä on yleensä lisensiaatintutkimusta varten kirjoitettu, mutta se voi olla julkaistu myös tieteellisessä aikakauslehdessä. Jos julkaisuihin kuuluu yhteisjulkaisuja, on tekijän itsenäinen osuus niissä osoitettava. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen lisensiaattitutkimuksen osana. Väitöskirja Väitöskirjan tulee osoittaa, että väittelijä on perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteenteoriaan. Lisäksi tutkimuksen tulee osoittaa tekijänsä taitoa soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä omalla tutkimusalalla sekä taitoa tuottaa itsenäisesti uutta tietoa. Väitöskirjan tulee: 1. olla osoitus kyvystä tehdä itsenäistä tutkimustyötä, 2. olla yhtenäinen kokonaisuus, 3. perustua alkuperäisideaan ja tavoitteisiin sekä, 4. tuoda uusia tuloksia/käsityksiä. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä: yksittäinen tutkimus (monografia) riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä/tarkoitettuja käsikirjoituksia (artikkeliväitöskirja) seuraavalla tavalla järjestettynä: a) Artikkeleista on lisäksi laadittu yhteenveto (ns. nippuväitöskirja). b) Artikkelien pohjalta laaditaan väitöskirjan kappaleet (ns. kappaleväitöskirja). Artikkeli-kappaleiden lisäksi väitöskirja voi sisältää myös julkaisemattomia tuloksia ja yleensä myös johdanto- ja pohdintakappaleen. Nippuväitöskirjan yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Väitöskirjatyölle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisuissa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota väittelijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut ja tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Jos artikkelikirjan julkaisuihin kuuluu myös yhteisjulkaisuja, on tekijän itsenäinen osuus niissä osoitettava. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen väitöskirjan osana. Väitöskirjat julkaistaan pääsääntöisesti terveystieteiden sarjassa Publications of the University of Eastern Finland: Dissertations in Health Sciences, jossa julkaisemisesta on erillinen julkaisuohje (ks. Jatko-opiskelijan on suositeltavaa neuvotella julkaisemisesta julkaisusarjan vastaavan toimittajan kanssa jo siinä vaiheessa, kun hän jättää väittelylupahakemuksen tiedekuntaan. Väitöskirjat suositellaan julkaistaviksi aina myös sähköisesti. Väitöskirjan voi julkaista myös yliopiston ulkopuolisissa sarjoissa. Tällöin noudatetaan kyseisen sarjan toimituskäytäntöjä.

8 7) Opinnäytteiden tarkastus ja arvostelu Opinnäytteiden tarkastuksessa ja arvostelussa pyritään yhdenvertaisuuteen, objektiivisuuteen ja läpinäkyvyyteen. Tämän varmistamiseksi lisensiaatin- ja väitöskirjatutkimuksille tullaan kokoamaan arviointiperusteet ja arvioinnissa huolehditaan siitä, että esteellisyyssäännöksiä noudatetaan. Lisäksi lisensiaatintutkimuksen tarkastajille sekä väitöskirjatutkimuksen esitarkastajille ja vastaväittäjille laaditaan ohje. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus Kun ohjaaja arvioi, että tutkimus on valmis arvioitavaksi, opiskelija jättää sen tarkastettavaksi, ja ohjaaja tekee esityksen tutkimuksen tarkastajista. Tarkastajien tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita henkilöitä oman yliopiston ulkopuolelta. Tarkastusaika on kaksi (2) kuukautta. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvostelee lisensiaatintutkimuksen tarkastajien lausuntojen perusteella. Väitöskirjan esitarkastus Kun jatko-opiskelija, hänen ohjaajansa ja oppiaineen vastuuhenkilö arvioivat, että tutkimus on valmis esitarkastukseen, opiskelija hakee väittelylupaa, ja oppiaineen vastuuhenkilö tekee ohjaajan kanssa neuvoteltuaan ehdotuksen esitarkastajista. Dekaani nimittää väitöskirjatutkimuksen esitarkastajiksi kaksi oman yliopiston ulkopuolista henkilöä, joilla tulee olla vähintään tohtorin tutkinto. Esitarkastusaika on kaksi (2) kuukautta. Dekaani myöntää väittelyluvan esitarkastajien lausuntojen perusteella. Dekaani nimittää vastaväittäjän (vastaväittäjät) ja kustoksen. Vastaväittäjän tulee olla toisen yliopiston professori tai hänellä tulee olla dosentilta vaadittavat tieteelliset ansiot. Kustoksena tulee pääsääntöisesti olla väitöskirjatyön ohjaaja. Myös muu oman yliopiston professori tai dosentti voi toimia kustoksena. Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan vastaväittäjän lausunnon perusteella. Arvostelussa tulee ottaa huomioon myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa. Arvostelu Väitöskirja arvostellaan skaalalla hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty. Maininta kiittäen hyväksytty edellyttää, että mainintaa ehdottavat vastaväittäjä ja esitarkastajat. Esitarkastajille ja vastaväittäjälle toimitetaan asiasta ohjeistus. Lisensiaattityö arvostellaan skaalalla hylättyhyväksytty. Hyväksytty opinnäyte tallennetaan opiskelijatietojärjestelmään heti päätöksenteon jälkeen. 8) Tohtorin tutkinnon nimikkeet Terveystieteiden tiedekunta voi myötää farmasian lisensiaatin (FaL) ja farmasian tohtorin (FaT), filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT), hammaslääketieteen tohtorin (HLT), lääketieteen tohtorin (LT) ja terveystieteen lisensiaatin (TtL) ja terveystieteen tohtorin (TtT) tutkintoja. Tiedekunnan jatkokoulutuksen pääaineet on lueteltu liitteessä 2.

9 9) Työelämäyhteydet ja alumnitoiminta Tiedekunta seuraa yhteistyössä urapalveluiden kanssa valmistuneiden lisensiaattien ja tohtoreiden sijoittumista työelämään. Tiedekunta voi kutsua jatkotutkinnon suorittaneita omiin seminaareihinsa, käyttää heitä jatkoopiskelijoiden ohjaajina, ottaa kumppaneiksi tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä julkaisutoimintaan. 10) Jatkokoulutusprosessin seuranta, arviointi ja kehittäminen Keskeinen elin jatkokoulutuksen seurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä on tiedekunnan tutkimuksen ja jatkokoulutuksen toimikunta. Liitteet 1. Tutkimussuunnitelman laadintaohje 2. Jatkotutkintojen pääaineet ja vastuuhenkilöt

10 Liite 1: Tutkimussuunnitelman laadintaohje Jatko-opinto-oikeushakemuksen yhteydessä esitetään tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelma tulee laatia yleensä suomen- tai englanninkielellä. Työn ohjaajien tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko lisensiaatti- tai väitöskirjatyötä. Jos tutkimustyön aihe, aineisto tai julkaisutapa muuttuvat oleellisesti, on laadittava uusi suunnitelma. Tutkimussuunnitelma sisältää soveltuvin osin seuraavat tiedot: 1. Tutkimuksen nimi (suomeksi ja englanniksi) sekä tutkimustyön tekijän nimi ja osoitetiedot 2. Tutkimuksen tausta i. Esitetään lyhyt tiivistelmä tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen. ii. Selvitetään tutkimuksen merkittävyys kansallisesti ja kansainvälisesti. iii. Kuvataan aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta. iv. Tuodaan esiin, mitä tutkittavasta asiasta ei vielä tiedetä ja korostetaan miksi tutkimus on tarpeellinen. 3. Tutkimuksen tavoitteet i. Esitetään tutkimuksen hypoteesit. ii. Rajataan tutkimuksen tavoitteet ja tuodaan ne selkeästi esille. 4. Aineisto ja menetelmät i. Esitetään yleiskuvaus käytettävistä tutkimusmenetelmistä, koejärjestelyistä, mahdollisista koe-eläimistä ja koehenkilöistä. Aineistot tulee kuvata riittävän tarkasti. ii. Kuvataan ja perustellaan valitut tutkimusmenetelmät. iii. Tuodaan esiin tutkimuksen eettiset näkökohdat (mm. tarvitaanko eettisen toimikunnan lausunto/koe-eläinlupa, mahdolliset luvat liitteeksi). 5. Tutkimuksen aikataulu ja rahoitussuunnitelma i. Kuvataan tutkimuksen eri vaiheiden/osatöiden aikataulu ja julkaisusuunnitelma sekä tutkimuksen rahoitussuunnitelma. 6. Arvio tutkimustulosten hyödyntämismahdollisuuksista sekä yhteiskunnallisesta merkityksestä 7. Kirjallisuusviitteet i. Luetellaan tutkimussuunnitelmassa esiintyvät alan keskeiset kirjallisuusviitteet. 8. Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden nimet 9. Ohjaajan/ohjaajien allekirjoitus Terveystieteiden tiedekunnassa on tutkimussuunnitelman puolustuskäytäntö: Tutkimussuunnitelman puolustus on tiedekunnan opintojakso (3 op). Jatko-opiskelija puolustaa tutkimussuunnitelmaansa noin puolivälissä väitöskirjaprosessia. Samalla voidaan tarkastaa julkaisukäytäntö/julkaisujen määrä. Pääohjaaja järjestää tilaisuuden ja kutsuu opponentit (3). Ohjaajat eivät ole läsnä tilaisuudessa.

11 Liite 2: Jatkotutkintojen pääaineet ja niiden vastuuhenkilöt PÄÄAINE VASTUUHENKILÖ(T) Anatomia ja kehitysbiologia Professori Markku Tammi Anestesiologia ja tehohoito Professori Esko Ruokonen Biofarmasia Professori Paavo Honkakoski Biolääketieteellinen kuvantaminen Professori Olli Gröhn Bioteknologia Professori Leena Alhonen Ajalla : Tutkimusjohtaja Anna-Liisa Levonen Endodontia Epidemiologia Professori (ma.) Tomi-Pekka Tuomainen Ergonomia Professori Veikko Louhevaara Farmakologia Professori Hannu Raunio Farmaseuttinen kemia Professori Seppo Auriola Farmasian teknologia Professori Jarkko Ketolainen Fysiatria Dosentti Olavi Airaksinen Fysiologia Professori Timo Lakka Geriatria Professori Raimo Sulkava Gerodontologia Professori Jari Kellokoski Hoitotiede Professori Katri Vehviläinen-Julkunen Ihotaudit Professori Ilkka Harvima Kansanterveystiede Professori Jussi Kauhanen Kariologia Keuhkosairaudet Professori Hannu Tukiainen Kirurgia Professori Heikki Kröger Kliininen farmakologia Professori Tapani Keränen Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Dosentti Tomi Laitinen ( ) Kliininen genetiikka Nimetään myöhemmin Kliininen kemia Professori Kari Pulkki Kliininen mikrobiologia Professori Jukka Pelkonen Kliininen neurofysiologia Professori Esa Mervaala Kliininen radiologia Professori Ritva Vanninen Kliininen ravitsemustiede Professori Hannu Mykkänen Koe-eläintiede Professori Timo Nevalainen Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ml. foniatria Professori Juhani Nuutinen Lastenpsykiatria Professori (ma.) Kirsti Kumpulainen Lastentaudit Professori Raimo Voutilainen Liikuntalääketiede Yliopistonlehtori Katriina Kukkonen- Harjula Lääketieteellinen biokemia Professori Jorma Palvimo Mikrobiologia Professori Jukka Pelkonen Molekulaarinen lääketiede Professori Seppo Ylä-Herttuala Molekyylibiologia Professori Leena Alhonen Ajalla : Tutkimusjohtaja Anna-Liisa Levonen Neurokirurgia Professori Juha E. Jääskeläinen Neurologia Professori Hilkka Soininen Neurotieteet Professori Asla Pitkänen

12 Oikeuslääketiede Oikeuspsykiatria Ortodontia Parodontologia Patologia Pedodontia Protetiikka Psykiatria Purentafysiologia Ravitsemustiede Silmätaudit Sisätaudit Solubiologia Sosiaalifarmasia Suu- ja leukakirurgia Suulääketiede Suupatologia Suun ja leukojen alueen radiologia Suun terveydenhuolto Synnytys ja naistentautioppi Syöpätaudit Toksikologia Työlääketiede Yleislääketiede Ympäristöterveydenhuolto Professori Pekka Karhunen Professori Jari Tiihonen Professori Veli-Matti Kosma Professori Heimo Viinamäki Professori Hannu Mykkänen Professori Kai Kaarniranta Professori Markku Laakso Professori Raija Tammi Professori Riitta Ahonen Professori Jari Kellokoski Professori Seppo Heinonen Professori Risto Johansson Professori Kirsi Vähäkangas Professori Kimmo Räsänen Professori Olli-Pekka Ryynänen Professori (oa.) Juha Pekkanen