Alustusta Vesientila-aineistosta ja kohdentamistyökaluista

Samankaltaiset tiedostot
KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia!

KOTOMA-hanke. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Maatalouden vesiensuojelun tavoitteita. Paikkatietomenetelmät kohdentamisen apuvälineenä. Paikkatieto kohdentamisen apuna, miksi?

Vesienhoito ja maatalous

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

SUOJAVYÖHYKKEET. Raakaversio

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

VILJELIJÄTUKI-INFO Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

VILJELIJÄTUKI-INFO Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

VALUMAVESIEN HALLINTA

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Hankkeen toteutusaika

Hankkeen toteutusaika

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Ympäristösitoumus 2015

Joroisten vesienhoito

Maatalous ja ympäristö

Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön

Ympäristösitoumuksen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia Vna:ssa

Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä

Kevät Ympäristökorvaus

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Tukihakukoulutukset 2018

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Paikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

PeltoOptimi-työkalu. Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet. Luonnonvarakeskus

Ajankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta

Ympäristökorvaus 2016

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella

Luonnonhaittakorvaus

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku Antti Iho Erikoistutkija, MTT

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Ympäristötuen valmistelun tilanne

Vipu kartat 2.0. Matti Hokkanen. Tukihakukoulutus maaseutuasiamies Oriveden yhteistoiminta-alue

Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

Valtioneuvoston asetus

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö

Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa

LHK, nautapalkkio, pohjoinen kotieläintuki ja eläinten hyvinvointikorvaus. Savonia Juho Pikkarainen

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Tukimuutokset keväällä vt päivitys

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Vesienhoidon suunnittelu

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

Transkriptio:

Alustusta Vesientila-aineistosta ja kohdentamistyökaluista Joni Koskinen, TEHO Plus hanke Kohdentaminen alatyöryhmä 3.10.2013 3.10.2013 J. Koskinen 1

Maatalousmaa on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaalle 3.10.2013 J. Koskinen 2

3.10.2013 J. Koskinen 3

3. Jakovaiheen valumaalueeseen liitettynä Mitä veden tilaa käytetään kohdentamisen perusteena ja mitä aluetta? Valumaalue/hallinnollinen alue Maatalous merkittävä tilaa heikentävä tekijä VA3 HVT n.54% peltoalasta VA3 HV n.29% peltoalasta Uuden kauden heikentäviä tekijöitä arvioitaessa mahdollisuus kohdentamiseen 3.10.2013 J. Koskinen 4

Miten kytkettäisiin järjestelmään? Korvausjärjestelmän vaikuttavuuden kannalta kohdentaminen olisi tarpeellista kytkeä sekä tilakohtaisiin (ravinteiden tasapainoinen käyttö) että lohkokohtaisiin toimenpiteisiin (sitoumukset ja sopimukset) Vaihtoehto 1) Koko järjestelmä kohdennetaan vesien ekologisen tilan mukaan. Ympäristökorvauksen maksamisen perusteena on lohkon sijainti ekologisen luokittelun perusteella valitulla alueella. Tällä menettelyllä varmistettaisiin se, että kriittisten alueiden lohkot saataisiin kattavasti mukaan järjestelmään ja korvaus kohdentuisi näille. Riippuen vesien tilamäärittelyperusteista ja sidottavasta alueesta Suomen lohkoista vain osa kuuluisi mukaan järjestelmään (hyvää huonommassa tilassa olevat muodostumat, maatalous merkittävä heikentävä tekijä, valuma-aluejako3 => n.54% koko Suomen lohkoista). Ongelmana on, että kohdentaminen on vesiensuojelukeskeistä. Esim. lumo/ilmastotoimenpiteet jäävät vain näillä alueilla olevien tilojen toteutettaviksi. Myös suuri osa tiloista jäisi pois järjestelmästä. 3.10.2013 J. Koskinen 5

-Vaihtoehto 2) Kohdentaminen toteutettaisiin ravinteiden tasapainoinen käyttö palkilla. Tukitaso olisi matalampi niille tiloille, jotka eivät ole määrittelyalueella. Tällä menettelyllä varmistettaisiin se, että kriittisten alueiden lohkot saataisiin kattavasti mukaan järjestelmään. Sitoumuspaketti voisi olla räätälöity huomioiden alueelliset riskit ja ohjaisi toimenpiteisiin rajoitusten tai korotetun tuen avulla. (esim. kevytmuokkausta ei laskettaisi kasvipeitteisyyteen valuma-alueilla, joissa maatalousalueiden maan kuluminen on ongelma). 3.10.2013 J. Koskinen 6

Vaihtoehto 3) Porrastettu toimenpideperusteinen kohdentaminen siten, että valituista toimenpiteistä maksettu korvaus on korkeampi alueilla, joissa vesien tila on heikentynyt tai toimenpide on mahdollinen ainoastaan alueilla, joilla tila on heikentynyt. Tässä vaihtoehdossa voidaan kohdentamisen perusteeksi asettaa myös muita kriteereitä valuma-alueen sisällä. Voidaan puhua kohdentamisen eri tasoista, joissa vesien ekologinen luokitus toimii valuma-alue/hallintoaluetasolla ja lohkotasolla toimenpiteen kohdentuminen määrittyy sen ympäristökuormitusominaisuuksista (esim. vesistön varsi, kaltevuus, turvepelto). Joka tapauksessa joudutaan kehittämään edelleen seuraavan tason kohdentamistyökaluja/menetelmiä lohkokohtaisten toimenpiteiden kohdentamiseen 3.10.2013 J. Koskinen 7

Kohdentamistyökaluja lohkokohtaisiin sitoumuksiin 1 Vesien tila määrittelee valuma-alueen ja sen lohkot Toimenpiteen mukaan tulisi näistä rajata sopivat lohkot Suojavyöhykenurmi(Vesienliki) Tässä Joki&järvi aineistosta VPD250 50m etäisyys, ei ole tarkka, mutta. Saadaan vesimuodostumien läheiset lohkot Teknisesti yksinkertaista liittää lohkon ominaisuuksiin kunhan aineisto päätetään Potentiaalisia lohkoja jää aika lailla -> kohdentaminen 3.10.2013 J. Koskinen 8 kaltevuuden perusteella

Suomi on jo melkein keilattu maatalousaleilta Kaltevuusaineisto voidaan laskea laserkeilatusta korkeusmallista Tarkkaa ja laadukasta dataa Voidaanko laserkeilausta ohjata kattamaan koko viljelty alue 3.10.2013 J. Koskinen 9

Kohdentamistyökaluja lohkokohtaisiin sitoumuksiin 2 Suojavyöhykenurmi(vesienliki) Kaltevuusaineiston avulla voidaan edelleen kohdentaa riskilohkoille Mitkä ovat kriteerit 3.10.2013 J. Koskinen 10

Kohdentamistyökaluja lohkokohtaisiin sitoumuksiin 3 Suojavyöhykenurmi(Natura) Natura-aineiston sisällä ja sen reunalla olevat alueet Teknisesti yksinkertaista liittää lohkon ominaisuuksiin kunhan määritys selvä Kuten pohjavesi 3.10.2013 J. Koskinen 11

Kohdentamistyökaluja lohkokohtaisiin sitoumuksiin 4 Muita aineistoja: Yleissuunnitteluaineistot, mallien rooli esim.rusle, VEMALA (lumokohdentamistyökaluja vähän) Markkinointi neuvonnan kautta sitoumuskelpoisille lohkoille- >Neuvojille riittävä ja tasapuolinen aineisto 3.10.2013 J. Koskinen 12