BIOTALOUS - FA Forest Oy

Samankaltaiset tiedostot
Tuhkasta kevytkiviaines maarakentamiseen. Mikko Räisänen Ygoforum

Teollinen hyötykäyttö

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Tuhkat. Polttoaineet Turve Puu (puujäte, hake, latva/kanto) ruokohelpi lietteet - kivihiilet

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

Kangasmaiden lannoitus

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA REIJO KIUKAS

Sisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018

Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari , Helsinki

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus.

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

Jenni Nurmi. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

VILJELYSUUNNITELMA 2008

S U C C ESS, RECYC L E D. Kestävää kasvua raaka-aineina olevien teollisten sivuvirtojen tehokkaan kierrättämisen pohjalta

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Suometsäseminaari, Seinäjoki

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Oulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen

Tuhkan hyödyntämisen liiketoiminta ja logistiikka. Ari Serkkola, johtava tutkija Aalto-yliopisto Rakennetun ympäristön laitos

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari

BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA

Projekti: Koululaisenpolku. Kemi

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

MARA- asetuksen uudistaminen. Neuvo3eleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Jätehuoltopäivät , Tampere

The Scandinavian Way

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Kestävää metsätaloutta turv la?

BioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut. Circwaste-seminaari Sanna Kukkonen

Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ

Metsätalouden vesiensuojelu

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

fill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 /

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Transkriptio:

BIOTALOUS - FA Forest Oy

35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 30 25 20 15 10 5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 T-4000 fill-r B300 PK3000 LV Hlö 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Toimintaympäristö Lentotoiminta Energiantuotanto voimalaitokset Vastaanotto ja tuotanto FA Forest Oy Raakaaineet Lannoitus Ecolan fill-r Maarakennus

Tuotepolut Tutkimus Yhteiskunta Kaupallistaminen Tutkimus Yhteiskunta Kaupallistaminen = UUMA3 Lannoituskokeita (Metla, Tapio, Yhtiöt) Kasvu ja riskit Lainsäädännön kehittyminen ja toimintaympärist ön kehittäminen Erilaisia pilottiyrityksiä Tuhkalannoitteet ovat markkinoilla Löytyy pysyvät markkinointikana vat ja kysyntä Koetie-projektit Materiaalitutkimuk set Lainsäädännön kehittyminen ja toimintaympäristö n kehittäminen UUMA2 Ylijäämämaat ovat markkinoilla Esim. Maapörssi Betonimurskeita on aktiivisesti Kivihiilen lentotuhkia Fill-R tulevaisuudessa? Vrt. masuunikuomat

28.8.2013 11.9.2013 1.10.2013 1.10.2013 3.10.2013 9.10.2013 9.10.2013 22.10.2013 22.10.2013 24.10.2013 5.11.2013 3.12.2013 11.12.2013 41628 20.12.2013 3.1.2014 14.1.2014 21.2.2014 Seuranta ja tasoitus pitoisuuksien Tuhkissa on vaihtelua -> Kokonaispitoisuuksien tiivis seuranta perusteella 140% 120% 100% 80% 60% 40% LA [MIX] Tasoitus lisäaineilla - Toimii yleensä muutaman päivän viikon viiveellä 20% 0% Lannoitteissa - Avainravinteet Fill-R - Sideainevalinta ja määrä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 PT% TT%

Lannoitteet Ecolan tuhkalannoitteet metsätalouteen: Tuote: Käyttökohde (tarkasteltavat ravinteet): T-4000 metsätuhka suomaiden metsät (P, K, Ca) BT-3000 metsätuhka suomaiden B-puutteesta kärsivät metsät (P, K, B, Ca) BT-300 boorilannoite kaikki B-puutteesta kärsivät metsät (B) Suositus käyttömäärästä T/BT-4000 3000 5000 kg/ha, BT-300 250 350 kg/ha. Toimitustavat irtotavara (40 tn kuormat) ja suursäkit (1000-1400 kg ja 700 kg). Metsätuhkien rakeisuus 0 35 mm, soveltuu ensisijaisesti urakointikäyttöön. Lannoitteet hidasliukoisia, rakeistus vahvistaa tätä ominaisuutta. Lisätietoa: www.ecolan.fi, Heikki Suvanto 0440840020

Yleistä Suomessa - Turvemaat - Ojitusalueita yhteensä (>30cm peat layer) 4,6 Milj. ha - Saaneet alkunsa 60-80-luvulla - Kiertoajan loppuun 20-40 vuotta - lannoitusaikaa jäljellä n. 20v - Järkevästi lannoitettavia yli 2Milj.ha - P, K, B ravinnetilan kohentaminen Alunamaat? - mahdollisuus parantaa vesien laatua Vuosittain n. 15000-20000ha (tuhka+kemialliset) Turvemaiden yleisesti markkinoilla olevat lannoitelajit Annos kg/ha Karu <- Jätkng Vatkng VTkng MTkng Rhtkng -> Rehevä min max N min N max P-min P-max K-min K-max Mg-min Mg-max B-min B-max Kasvupaikka K-hiven 250 350 0 0 0 0 75 105 4 5 1 2 Rhtkng, MTtkng, VTtkng FePK 400 600 0 0 32 48 56 84 2 2 1 2 Rhtkng, MTtkng, VTtkng Suo-Y 600 700 114 133 24 28 60 70 0 0 0 0 VTtkng-, Vatkng Urea 150 200 69 93 0 0 0 0 0 0 0 0 Vatkng Ecolan 2000 4000 0 0 26 52 61 122 0 0 1 3 Kaikki kasvup (+N)

Tuhkien vaihtelusta johtuen, kaikkia sekapolton tuhkia ei mahdollista käyttää lannoitukseen. FA Forestilla oli tavoitteena löytää helposti tuotteistettava tapa maarakentamiseen. 2010 ja 2011 valmistettiin erät huokoisia rakeita jotka käytettiin maarakentamiseen Laseerattiin 2013 CE-merkintä keväällä 2014 Tavoitteena tuotestatus ja laajentuminen

Mitoitus Vastaa soraa rakeisuudeltaan Tiheys 70% vs kiviainekset Routamitoitus vastaavuuskerroin 2 Toimituskosteus on noin 40 %. Veden kapillaarinen nousukyky on n. 35 cm. Kantavuus vastaa suodatinhiekkaa Esimerkkirakenne alla - Kevyenliikenteenväylä / asuinaluekatu -> Kantavuus ja routanousu samat

Rakentaminen Kuljetus Tiivistyskerrat Kantavuus fill-r Kantavuus murskeelta Sorakasettiautot (Rakennuspaikalla voi ajaa yli heti levityksen jälkeen) Levittäminen Kaivinkone ym (ei telatraktori) 0 KaM alla 2 4 6 8 50 67 71 71 72 72 85 91 85 92 90 Tiivistäminen Kevytkiviaines tiivistetään rakenteeseen toimituskosteudessa (n. 40 %). Kerros voidaan tiivistää tavanomaisilla työmenetelmillä

Referenssejä 2010-2014 Viitasaari -teollisuusalueiden piharakenteita - Kuormaajantie -teollisuushallin pohjarakenteet Liperi -varastokenttä Jyväskylä - Isännöitsijäntie - Niittytie Seinäjoki - Naperokuja Ylistaro - Kevyenliikenteen väylä

Ajatuksia Biotalous strategiasta yleensä Tuleeko uutta liiketoimintaa em. toimien perusteella vai, Syntyisivätkö joka tapauksessa ilman biotalousstrategiaa Käytännön toimia rahoitus/toimintaympäristö alkuvaiheessa tms. Paikallisuus - P-K on pienehkö otos yrityksistä yleisempi ongelma maakunnallisissa hankkeissa Piilevät mahdollisuudet Yliopisto / Luke / AMK Vasta aloittaneet pienet firmat (LV<0,5M, <5hlöä)