Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Heikki Mannila 24.10.2014 1
Sisältö Tavoitteet Aineistot ja huomautuksia niihin Havaintoja Suositukset 2
Tavoitteet Materiaalia, joka tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten omaa kehitystyötä vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa. Koko tutkimusjärjestelmää tilaa koskevia havaintoja 3
Tieteen tila 2014: tieteenala- ja organisaatiokohtainen tarkastelu Henkilöstö ja rahoitus kullakin tieteenalalla ja kussakin organisaatiossa Julkaisutoiminnan tieteellinen vaikuttavuus Erityisteemat: Professorien rekrytointi Tutkimusinfrastruktuurit 4
Kiitokset Yliopistot, tutkimuslaitokset: aineisto, palaute aikaisempiin versioihin Toimittajat: Anu Nuutinen ja Annamaija Lehvo Bibliometrinen analyysi: Yrjö Leino, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Ohjausryhmä: Kaija Holli, Riitta Maijala, Per Mickwitz, Arto Mustajoki, Heikki Mannila 5
Aineistot Rahoitustiedot: Tilastokeskuksen tiedonkeruu Henkilöstötiedot: opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu Rekrytointitiedot, tutkimusinfrastruktuurit: Suomen Akatemian tiedonkeruu yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta Bibliometriset analyysit: Web of Science -pohjainen aineisto 6
Aineistoja ja analyyseja koskevia huomautuksia Tieteenalaluokitus voi tietyissä tilanteissa olla ongelmallinen: Monitieteinen tutkimus Henkilö tai rahoitus yhdellä alalla, julkaisut toisella Alojen koko vaihtelee Monia tieteenaloja kattavat laitokset: henkilöstö ja rahoitus tietyissä tapauksissa kohdistettu lähtöaineistossa yhdelle alalle 7
Huomautuksia Bibliometriset analyysit Aineistot kattavat eri tieteenaloja eri tavoin Viittaukset kertyvät viiveellä, joka hyvin erilainen eri aloilla Viittausindikaattorit suuntaa-antavia Pienehköt muutokset julkaisutoiminnassa saattavat aiheuttaa suuria muutoksia indikaattoreiden arvoissa, jos julkaisumäärä on pieni Indikaattorin arvo laskettu vain jos julkaisuja vähintään 50 8
Huomautuksia Professorien rekrytointi: määräaikaiset tehtävät avoimien hakujen hakijamäärät ilmoitettu vain osassa tapauksista erilaiset urajärjestelmät Tutkimusinfrastruktuurit: käyttäjämäärän arvioiminen 9
Tulosten tulkinnasta Tietyn tieteenalan tai organisaation hyvä tai huono bibliometrisin menetelmin mitattu tulos ei kerro koko totuutta tutkimuksen laadusta tai vaikuttavuudesta 10
Keskeiset tulokset (1) Suomen tieteen taso on vakaa ja maailman keskitason yläpuolella, mutta monet maat menevät ohi Yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä ei systemaattisia eroja Kansainväliset yhteisjulkaisut selvästi vaikuttavampia 11
Keskeiset tulokset (2) Professorien rekrytointi ollut aktiivista Rekrytointimenettelyitä voidaan kehittää Paljon tutkimusinfrastruktuureja Paljon pieniä tieteenalayksiköitä 12
Suomen tieteen taso on vakaa, mutta monet maat menevät ohi Top 10 -indeksi: Kuinka paljon maan tieteenalan julkaisuista kuuluu eniten viitattuun 10 prosenttiin ko. tieteenalalla. Suomessa tehtyjä julkaisuja verrataan kansainväliseen tasoon samalla tieteenalalla, samassa julkaisutyypissä ja samana julkaisuvuonna. Julkaisut ositetaan maiden, organisaatioiden ja tieteenalojen kesken. Viittausindikaattori skaalataan siten, että maailman keskitaso kullakin tieteenalalla on aina yksi. 13
Tieteenalakohtaiset tulokset Paljon vaihtelua tieteenalojen välillä 17
Yliopistoissa tehtyjen julkaisujen top 10 -indeksi tieteenaloittain. Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Vuosien 2009-2012 ositettu julkaisumäärä on ilmoitettu suluissa tieteenalan nimen jälkeen.
Yliopistot ja tutkimuslaitokset Ei systemaattisia eroja bibliometrisissä tuloksissa Keskitason ylä- ja alapuolella olevia tieteenaloja kummassakin organisaatioryhmässä 19
Tutkimuslaitoksissa tehtyjen julkaisujen top 10 -indeksi tieteenaloittain. Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Vuosien 2009 2012 ositettu julkaisumäärä on ilmoitettu suluissa tieteenalan nimen jälkeen.
Kansainväliset yhteisjulkaisut vaikuttavampia Hyvin selkeä ero Kaikilla tieteenaloilla 21
Suomessa tehtyjen julkaisujen top 10 -indeksi tieteenaloittain kaikille julkaisuille ja kansainvälisille yhteisjulkaisuille vuosina 2009 2012. Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Vuosien 2009 2012 ositettu julkaisumäärä on ilmoitettu suluissa tieteenalan nimen jälkeen Suomen kaikille julkaisuille.
Rekrytoinneista Yliopistojen kaksi keskeistä päätöstä: Ketä otetaan töihin ja ketä otetaan opiskelemaan Tietoja kerätty professorien rekrytoinneista Muitakin henkilöstöryhmiä ja opiskelijoita kuvaileva aineisto olisi kiinnostavaa 23
Professoreita on rekrytoitu runsaasti Professoreita rekrytoitu yliopistoihin vuosina 2010 2013 yhteensä 1155 Vuonna 2012 professorihenkilötyövuosia 2603 Naisia rekrytoiduista 30 % (vuonna 2012 26 %) Ulkomaalaisia rekrytoiduista 14 % (vuonna 2012 7 %) Rekrytointimäärät kasvussa: Vuonna 2010: 210, vuonna 2013: 385 24
Professoreita on rekrytoitu runsaasti Professorirekrytoinnit edustavat merkittäviä valintoja Suuri ja pitkäaikainen päätös: tätä aluetta painotetaan Suuri osa suorittanut tohtorintutkinnon samassa yliopistosta Hakijamäärät: 25 Ilmoitettu vain osasta hakuja Eri perustein eri yliopistoissa luvut eivät täysin vertailukelpoisia Uudet urajärjestelmät (tenure track) näyttävät houkuttelevan enemmän hakijoita
Tieteenalayksiköiden koko Paljon pieniä tieteenaloja Sama ala edustettuna monissa yliopistoissa Monialaisia yliopistoja 26
Esimerkki verkkomateriaalista Fysiikka Suuri tieteenala Edustettuna yhdeksässä yliopistossa Alan sisäistä profiloitumista on tapahtunut 29
160 Fysiikka: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne vuonna 2012, htv 140 120 100 Htv 80 60 40 20 0 AALTO (172) HY (293) ISY (137) JY (116) LTY (9) OY (68) TTY (89) TY (36) ÅA (15) IV porras III porras II porras I porras Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 2013.
II + III HTV 140 120 100 80 60 40 20 0 ÅA LTY Fysiikka, II+III ja IV portaan henkilötyövuodet yliopistoittain vuonna 2012 OY TY TTY AALTO ISY JY 0 5 10 15 20 25 30 IV HTV HY Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 2013.
% 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Fysiikka: Yliopistojen osuudet alan IV portaan henkilötyövuosista sekä Akatemia-, Tekes- ja EUrahoituksesta vuonna 2012 AALTO HY ISY JY LTY OY TTY TY ÅA IV portaan henkilöstö (95 htv), % SA-rahoitus (25,7 milj. ), % Tekes-rahoitus (5,7 milj. ), % EU-rahoitus (7,3 milj. ), % Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 2013.
Fysiikka: Osittamaton julkaisumäärä ja eri julkaisutyyppien %-osuudet vuosina 2009-2012 Lkm 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 80 70 60 50 40 30 20 10 0 % Osittamaton julkaisumäärä Kotimaiset yhteisjulkaisut, % Kansainväliset yhteisjulkaisut, % Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, 2014.
2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Fysiikka: Top 10 -indeksi yliopistoittain. Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Aalto-yliopisto (610) Suuria vaihteluja eri aikajaksojen välillä Helsingin yliopisto (363) Monia mahdollisia syitä Itä-Suomen yliopisto (136) Jyväskylän yliopisto (280) Materiaalia jatkoanalyysien pohjaksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto (65) Oulun yliopisto (165) Tampereen teknillinen yliopisto (207) Turun yliopisto (151) Yliopistot (2015) Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, 2014.
Suositukset 35
Keskeinen suositus: valintojen, poisvalintojen ja yhteistyön avulla kohti laadukkaampaa tutkimusta Yliopistojen tulee nopeasti profiloitua tutkimuksessaan keskeisille vahvuusalueilleen ja niistä kumpuaviin uusiin avauksiin. Tarvitaan työnjakoa ja yhteistyötä, poisvalintoja ja pitkäjänteisiä panostuksia kunkin organisaation kannalta strategisiin alueisiin. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyön mahdollisuuksia tulee hyödyntää nykyistä enemmän. 36
Valinnoista Valintoja on aina tehty Tieteenalojen koot kussakin yliopistossa ovat historiallisen kehityksen tulosta On päätetty perustaa professuureja tai muita tehtäviä tietyille aloille Nykyiset tieteenalojen koot ovat implisiittisten tai eksplisiittisten valintojen seurausta Mikään suomalainen suuren tieteenalan laitos ei kata kaikkia osa-alueita Valintoja on aina tehty, sekä alojen sisällä että niiden välillä 37
Valinnoista Päätettävä tieteenalat tai niiden laveat osa-alueet tai ilmiöt, joiden tutkimusta halutaan vahvistaa ja joille luodaan hyvät tutkimusedellytykset Rekrytointeja ym. suunnataan erityisesti näille alueille Ei kapeita määrittelyjä Uudet avaukset täytyy muistaa Kaikkea ei voi tehdä: jos jotakin vahvistetaan, se on jostakin muusta pois valinnat ja poisvalinnat 38
Tarkentavat suositukset (1) Valinnat konkretisoituvat erityisesti professorien rekrytoinneissa: tarvitaan aktiivista ja avointa rekrytointia. Tutkimusjärjestelmän rahoituksen on vahvasti kannustettava valintojen tekemiseen. Tarvitaan suunnitelmallista ja pitkäjänteistä kansainvälistä yhteistyötä. 39
Tarkentavat suositukset (2) Tutkimusinfrastruktuurien rakentamisessa ja käytössä on lisättävä strategisia valintoja ja yhteistyötä. Tietoon pohjautuva suunnittelu ja päätöksenteko tulee nostaa uudelle tasolle tiedepolitiikassa. 40
Jatko Tieteen tila tiedot pohjamateriaalia jatkoa varten Yliopistot, tutkimuslaitokset, ministeriöt, rahoittajat Yksityiskohtaista tarkastelua tarvitaan: esim. bibliometriset tiedot eivät kerro kaikkea Myös monia muita aineistoja kuin tässä esitetyt Materiaalia päivitetään ja täydennetään 42
WWW.AKA.FI/TIETEENTILA Yhteenveto 2014 Tieteenalat Yliopistot Tutkimuslaitokset Menetelmät ja luokitukset Teemat Professorien rekrytointi Tutkimusinfrastruktuurit 43
Kiitos! 44