Tieteen tila 2014: Luonnontieteet

Transkriptio

1 Suomen Akatemia : Luonnontieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, rahoituksesta ja bibliometrisin menetelmin mitatusta tieteellisestä vaikuttavuudesta

2 Suomen Akatemia Sisällysluettelo -hanke... 2 Aineistot... 2 Bibliometriset analyysit... 4 Kuviin liittyvät huomautukset... 5 Matematiikka... 7 Tilastotiede Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet Fysiikka Avaruustieteet ja tähtitiede Kemia Lisätietoja: Anu Nuutinen Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia sähköposti: tieteentila(at)aka.fi 1

3 Suomen Akatemia hanke -hankkeessa on koottu monipuolinen aineisto yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimustoiminnan laajuudesta ja bibliometrisin menetelmin mitatusta tieteellisestä vaikuttavuudesta. Lisäksi hankkeessa on tarkasteltu erillisaineistojen pohjalta professorien rekrytointia sekä tutkimusinfrastruktuurien tilaa. Hankkeen keskeisiä tuloksia ja suosituksia tutkimusjärjestelmätasolla on koottu yhteenvetoon, joka on saatavilla Suomen Akatemian verkkosivuilla Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa materiaalia, joka tukee sekä tutkimusorganisaatioiden omaa kehitystyötä että vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja muiden tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa. Tieteenala- ja organisaatiokohtaiset analyysit ovat ensimmäistä kertaa käytössä tässä laajuudessa. Jo valmisteluvaiheessa luonnosmateriaaleja on esitelty eri hyödyntäjätahoille sekä koottu palautetta, jonka avulla analyysejä on voitu kehittää edelleen. Yksityiskohtainen materiaali tieteenaloittain ja organisaatioittain löytyy Akatemian verkkosivuilta. Tähän dokumenttiin on koottu valikoitu, tilastollisiin aineistoihin perustuva materiaalipaketti, jossa tarkastellaan tieteenaloittain yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöä, tutkimusmenojen rahoitusta sekä bibliometrisen analyysin pohjalta julkaisutoimintaa ja tieteellistä vaikuttavuutta. Tiedot yliopistoista, jotka ovat yhdistyneet 2-luvulla, esitetään nykyisen organisaation mukaan myös tarkasteluvuosina ennen yhdistymistä. Aineistot Tieteenalaluokitus perustuu kansalliseen tieteenalaluokitukseen vuodelta Käytetty luokitus on sama, jolla opetus- ja kulttuuriministeriö ja Tilastokeskus tuottavat yliopistojen tutkimustoimintaa kuvaavat tilastot. Muutamia tieteenaloja on yhdistetty tämän tarkastelun kannalta suuremmiksi kokonaisuuksiksi. 2 Tästä huolimatta luokituksen raekoko vaihtelee varsin paljon. Kaikkiin tieteenalaluokituksiin liittyy se ongelma, että luokitukset väistämättä lokeroivat tutkimustoimintaa, joka on kehittynyt yhä monimuotoisemmaksi. Myös tieteidenvälisen ja ilmiöpohjaisen tutkimuksen sijoittaminen perinteiseen tieteenalaluokitukseen on vaikeaa. Vaihtoehtoisella luokituksella tuotettua aineistoa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä saatavilla. Rahoitusta koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen tutkimusmenoista rahoituslähteittäin. Luvut kuvaavat rahoituksen käyttöä kyseisenä vuonna eivätkä esimerkiksi Akatemian myöntämää rahoitusta monivuotiselle rahoituskaudelle Lisätietoja tieteenalaluokituksesta -> Menetelmät ja luokitukset 2

4 Suomen Akatemia Tässä yhteenvedossa kilpailluksi rahoitukseksi on määritelty Suomen Akatemian, Tekesin sekä EU:n rahoittamat tutkimusmenot vuonna Avainluvuissa on ilmoitettu kunkin tieteenalan EU:n tutkimuksen puiteohjelman rahoituksella katetut tutkimusmenot vuonna 212. Kuvissa esitetty EU-rahoitus puolestaan kattaa myös esimerkiksi rakennerahastojen rahoituksen. Kilpailtua rahoitusta koskevassa tiedonkeruussa tapahtuneiden muutosten takia tieteenalakohtaisia tilastoja voidaan tarkastella toistaiseksi poikkileikkauksena (vuosi 212). Tulevaisuudessa aikasarjojen tarkastelu mahdollistuu. Opetus- ja tutkimushenkilöstöä kuvaava aineisto perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruuseen, jossa kukin yliopisto raportoi tieteenaloittain opetus- ja tutkimushenkilöstönsä henkilötyövuosina tutkijanuraportaittain. Esimerkkejä tyypillisistä tehtävistä eri tutkijanuravaiheissa yliopistoissa: I porras: tutkijakoulutettava, nuorempi tutkija II porras: tutkijatohtori III porras: yliopistonlehtori, akatemiatutkija IV porras: professori, akatemiaprofessori, tutkimusprofessori, tutkimusjohtaja Opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevassa tiedonkeruussa tapahtuneiden muutosten takia organisaatioiden tieteenalakohtaisia tilastoja voidaan tarkastella toistaiseksi poikkileikkauksena (vuosi 212). Tulevaisuudessa aikasarjojen tarkastelu mahdollistuu. Panos- ja tuotostietojen vertaaminen tieteenaloittain ei ole aina ongelmatonta, koska opetus- ja tutkimushenkilöstön työpanos voi kirjautua eri tieteenalalle kuin kilpailtu rahoitus tai julkaisut. Kyseessä on osittain ongelma eri aineistojen yhdistämisessä. Toisaalta tämä kertoo monitieteisyydestä ja tieteen muutoksista, jolloin esimerkiksi yliopistotiedonkeruussa ilmoitettu professorin tutkimus- ja opetusala saattaa olla eri kuin hänen julkaisujensa tieteenala. Opetus- ja tutkimushenkilöstön ja tutkimusmenojen osalta tieteenala määräytyy usein vastuualueen (esimerkiksi laitoksen) tieteenalan mukaan. Osa henkilöstön tieteenaloista raportoidaan henkilötasolla. Julkaisujen tieteenala puolestaan määräytyy Web of Science -pohjaisessa aineistossa julkaisukanavan tieteenalan mukaan. Tietyillä tieteenaloilla on hyvin tyypillistä, että tutkijat julkaisevat muiden kuin pelkästään oman alansa julkaisukanavissa ja yksi tutkija voi hyvin julkaista useiden tieteenalojen julkaisukanavissa. 3 Yliopistokohtaisessa verkkomateriaalissa (: Yliopistot. Yliopistokohtaiset tilastot opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, rahoituksesta ja bibliometrisin menetelmin mitatusta tieteellisestä vaikuttavuudesta. Suomen Akatemia 214.) tarkastellaan kaiken EU-rahoituksen sijasta vain EU:n puiteohjelman rahoitusta. 3

5 Suomen Akatemia Tiedot Aineistolähde Rahoitus Tilastokeskus 213. Opetus- ja tutkimushenkilöstö WoS-julkaisut ja viittausindikaattorit Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. Yliopistojen raportoima aineisto on saatavilla opetushallinnon tilastopalvelusta vipunen.csc.fi. Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), bibliometrinen laskenta CSC, 214. Certain data included herein are derived from the Science Citation Index Expanded, Social Science Citation Index and Arts & Humanities Citation Index, prepared by Thomson Reuters, Philadelphia, Pennsylvania, USA, Copyright Thomson Reuters, 214. Results prepared for the Academy of Finland by CSC - IT Center for Science, Ltd (Yrjö Leino). Copyright CSC - IT Center for Science, Ltd, 214. Bibliometriset analyysit Bibliometristen analyysien rajoitukset liittyvät sekä kansainvälisten viitetietokantojen aineiston kattavuuteen että aineiston käsittelyyn ja viittausindikaattoreiden laskentaan. Julkaisukäytännöt ovat osin erilaisia eri tieteenaloilla. Tieteenalojen julkaisumäärät eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia keskenään, koska kansainväliset viitetietokannat eivät kata kaikkien tieteenalojen julkaisuja samalla tavalla. Aineisto ei sisällä esimerkiksi tieteellisiä artikkeleita kokoomateoksissa tai kustannettuja tieteellisiä erillisteoksia. Kansainvälisten viitetietokantojen aineisto ei sovellu julkaisutoiminnan yksityiskohtaisempaan tarkasteluun yhteiskuntatieteellisillä ja humanistisilla aloilla yhtä hyvin kuin useilla muilla tieteenaloilla. Myös vertaisarvioitujen konferenssijulkaisujen osalta aineisto on puutteellinen, mikä vaikuttaa selkeästi esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen julkaisumääriin. Bibliometriset viittausanalyysit perustuvat Thomson Reutersin Web of Science -tietokantaan indeksoitujen tieteellisten lehtien julkaisuihin ja niiden saamiin viittauksiin. Käytetty aineisto kattaa vuosien julkaisut, viittaukset on laskettu avoimen viittausikkunan perusteella. Tarkastelu sisältää julkaisutyypit article, letter ja review. Bibliometrisen laskennan on toteuttanut CSC Tieteen tietotekniikan keskus. Suomen tutkimusorganisaatioiden julkaisujen osoitetiedot on tarkistettu. Tässä materiaalissa tarkastellaan bibliometrisin menetelmin mitattua tieteellistä vaikuttavuutta. Viittauskäytännöt vaihtelevat eri tieteenaloilla: toisaalta se, kuinka moneen aikaisempaan julkaisuun on tapana viitata ja se, kuinka nopeasti ja kuinka pitkän ajan kuluessa julkaisuihin viitataan. Viitetietokannan aineiston päivittyessä viittausindikaattoreiden arvot voivat muuttua. Myös julkaisutyyppi voi vaikuttaa viittauskertymään. Näistä syistä bibliometristen viittausindikaattoreiden laskennassa julkaisujen saama viittausmäärä normalisoidaan tieteenalan (Thomson Reuters subject category), julkaisutyypin (esim. alkuperäisartikkeli ja katsausartikkeli) sekä julkaisuvuoden mukaan. Esimerkiksi Suomessa tehtyjä julkaisuja verrataan kansainväliseen tasoon samalla tieteenalalla, samassa julkaisutyypissä ja samana julkaisuvuonna. Julkaisut ositetaan maiden, Suomen organisaatioiden ja tieteenalojen kesken. Viittausindikaattorit on skaalattu siten, että maailman keskitaso kullakin tieteenalalla on aina yksi. Yksi julkaisu esiintyy 4

6 Suomen Akatemia laskennassa vain yhden kerran eivätkä usean organisaation yhteisjulkaisut tule mukaan laskentaan useana kappaleena. Julkaisujen ositus maiden kesken tarkoittaa sitä, että esimerkiksi suomalais-ruotsalainen julkaisu tuottaa,5 julkaisupistettä molemmille maille. Jos tähän julkaisuun on osallistunut tutkijoita kolmesta Suomen yliopistosta, kukin organisaatio saa 1/3x,5 julkaisupistettä. Ositus tehdään myös tieteenalojen kesken. Yksi julkaisu voi saada 1 6 tieteenalaa (subject category) sen mukaan, mille tieteenaloille Thomson Reuters on luokitellut julkaisukanavan (tieteellisen lehden). 4 Normalisoitu viittausindeksi ja top 1 -indeksi esitetään vain silloin, kun yliopiston nelivuotiskauden ositettu julkaisumäärä tieteenalalla on vähintään 5. Rajasta huolimatta julkaisumääriltään pienillä tieteenaloilla viittausindikaattoreiden arvot voivat vaihdella paljon tarkastelukausien välillä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tieteenalan tutkimuksen taso kyseisessä yliopistossa vaihtelisi muutamassa vuodessa suuresti. Kuviin liittyvät huomautukset Henkilöstö- ja rahoitusrakenne Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, htv Opetus- ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen eri tutkijanuraportaille on esitetty henkilötyövuosina. Kuvassa on mukana vain ne yliopistot, joilla kyseisellä tieteenalalla on vähintään yksi henkilötyövuosi IV portaalla. Tämä lähestymistapa on valittu ajatellen, että tieteenalan IV portaan henkilöstö kertoo siitä, että alan edustus on tieteellisesti vakiintunut organisaatiossa. Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, % Opetus- ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen eri tutkijanuraportille on esitetty henkilötyövuosien suhteellisina osuuksina Kuvassa on mukana vain ne yliopistot, joilla kyseisellä tieteenalalla on vähintään yksi henkilötyövuosi IV portaalla. II + III ja IV portaiden henkilötyövuodet yliopistoittain 212 Kuvassa on mukana vain ne yliopistot, joilla kyseisellä tieteenalalla on vähintään yksi henkilötyövuosi IV portaalla. Yliopistojen osuudet tieteenalan IV portaan henkilötyövuosista sekä SA-, Tekes- ja EUrahoituksesta 212 Kuva kertoo siitä, onko tieteenalalla organisaation osuus eri rahoituslähteiden rahoituksella katetuista tutkimusmenoista (esim. Suomen Akatemian rahoituksesta) suurempi kuin organisaation osuus tieteenalan IV portaan henkilöstöstä. 4 Lisätietoja > Menetelmät ja luokitukset > Bibliometristen analyysien tieteenalaluokitus 5

7 Suomen Akatemia Tieteenalan yliopistotutkimus kokonaisuutena on 1 prosenttia. Akatemian rahoituksen osuus (%) on esitetty kaikkien organisaatioiden osalta mutta Tekesin rahoituksen osuus ja EU-rahoituksen osuus vain silloin, kun tieteenalan kokonaisrahoituksesta vähintään viisi prosenttia tulee Tekesistä ja/tai EU:sta. EU-rahoitus sisältää sekä puiteohjelmasta tulleen rahoituksen että esimerkiksi rakennerahastojen myöntämän rahoituksen. Vastaavissa yliopistokohtaisissa kuvissa EUrahoitus sisältää vain EU:n tutkimuksen puiteohjelmasta rahoitetut tutkimusmenot. Kuvassa on esitetty vain ne yliopistot, jotka ovat kirjanneet tieteenalalle vähintään 1 htv:n IV portaalle. Bibliometrinen analyysi Osittamaton julkaisumäärä ja eri julkaisutyyppien %-osuudet vuosina Mukana ovat vain ne tieteenalat, joilla on vähintään 2 julkaisua (osittamaton) kaudella Yksi yhteisjulkaisu voi esiintyä useamman tieteenalan sekä organisaation luvuissa. Kaikki julkaisut, joissa on mukana vähintään yksi tekijä ulkomaisesta organisaatiosta, on laskettu kansainväliseksi yhteisjulkaisuksi. Kotimaiset yhteisjulkaisut sisältävät tekijöitä vain Suomen tutkimusorganisaatioista. Viittausindeksi yliopistoittain Viittausindeksi mittaa sitä, kuinka paljon enemmän tai vähemmän viittauksia kuin maailmassa keskimäärin tieteenalan julkaisut ovat tiettynä ajanjaksona keränneet. Maailman eli Thomson Reutersin tietokantoihin indeksoitujen julkaisujen mukaan tieteenalan keskimääräinen taso on 1. Viittausindeksien arvot esitetään vain niillä nelivuotiskausilla, jolloin organisaation ositettu julkaisumäärä on tieteenalalla vähintään 5. Top 1 -indeksi yliopistoittain Tieteellisesti vaikuttavimman tutkimuksen osuutta voidaan analysoida tarkastelemalla julkaisuja, jotka kuuluvat tieteenalallaan maailman eniten viittauksia saaneeseen kymmeneen prosenttiin kaikista julkaisuista. Top 1 -indeksi kuvaa sitä, kuinka paljon enemmän tai vähemmän kuin maailmassa keskimäärin organisaation julkaisuista kuuluu eniten viitattuun 1 prosenttiin tieteenalalla. Maailman keskimääräinen taso tieteenalalla on 1. Top 1 -indeksien arvot esitetään vain niillä nelivuotiskausilla, jolloin organisaation ositettu julkaisumäärä on tieteenalalla vähintään 5. 6

8 Suomen Akatemia Matematiikka Tieteenalan henkilötyövuodet yhteensä ja Jyväskylän yliopiston henkilötyövuodet ovat tarkentuneet, joten avainluvut ja kuvat päivitetään mennessä. Nykyiset kuvat henkilöstö- ja rahoitusrakenteesta ovat suuntaa-antavia. Aineistopäivitys ei koske bibliometristä analyysiä. Avainluvut 212 Opetus- ja tutkimushenkilöstö portailla I-IV yhteensä: 46 htv IV portaalla: 71 htv I/IV: 2,6 htv Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä I-IV portailla: 2 % Tohtorintutkinnot: 22 Tutkimusmenot: 33, milj. Akatemian rahoitus: 9,2 milj. (Akatemian rahoittamat tutkimusmenot v. 212) Tekesin rahoitus: 1,3 milj. EU-rahoitus puiteohjelmasta: 1,5 milj. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskuksen erillisaineisto tohtorintutkinnoista 214; Tilastokeskus 213. Henkilöstö- ja rahoitusrakenne 45 Matematiikka: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, htv Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu AALTO (89) HY (13) ISY (14) JY (54) LTY (32) OY (47) TTY (39) TaY (9) TY (53) VY (6) ÅA (15) IV porras III porras II porras I porras 7

9 II + III - HTV Suomen Akatemia % Matematiikka: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, % Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % I porras II porras III porras IV porras 2 % 1 % % AALTO HY ISY JY LTY OY TTY TaY TY VY ÅA 6 Matematiikka, II+III ja IV portaan henkilötyövuodet yliopistoittain 212 Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu HY AALTO TY JY OY LTY TTY ISY ÅA TaY VY IV - HTV 8

10 Suomen Akatemia Matematiikka: Yliopistojen osuudet alan IV portaan henkilöstöstä, SA- ja EUrahoituksesta 212 Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskus 213. AALTO HY ISY JY LTY OY TTY TAY TY VY ÅA IV portaan henkilöstö (71 htv), % SA-rahoitus (9,2 milj. ), % EU-rahoitus (1,7 milj. ), % 9

11 Suomen Akatemia Bibliometrinen analyysi Huomautus: Tieteenalat matematiikka ja tilastotiede on yhdistetty bibliometrisissä analyyseissä. Lkm Matematiikka ja tilastotiede: Osittamaton julkaisumäärä ja eri julkaisutyyppien %-osuudet vuosina Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, 214. AALTO HY ISY JY LTY OY TTY TaY TY VY ÅA Osittamaton julkaisumäärä Kotimaiset yhteisjulkaisut, % Kansainväliset yhteisjulkaisut, % % Kuvassa on esitetty yliopistot, joilla oli tieteenalalla vähintään 2 julkaisua vuosina

12 Suomen Akatemia Matematiikka ja tilastotiede: Normalisoitu viittausindeksi yliopistoittain Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, ,4 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 Aalto-yliopisto (114) Helsingin yliopisto (171) Itä-Suomen yliopisto (46) Jyväskylän yliopisto (95) Oulun yliopisto (88) Turun yliopisto (82) Yliopistot (674) Matematiikka ja tilastotiede: Top 1 -indeksi yliopistoittain 2,4 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, 214. Aalto-yliopisto (114) Helsingin yliopisto (171) Itä-Suomen yliopisto (46) Jyväskylän yliopisto (95) Oulun yliopisto (88) Turun yliopisto (82) Yliopistot (674) Ositettu julkaisumäärä vuosina on ilmoitettu yliopiston nimen jälkeen suluissa. Trendiviiva "katkeaa", jos yliopiston ositettu julkaisumäärä tieteenalalla on alle 5 nelivuotiskaudella. 11

13 Suomen Akatemia Tilastotiede Tieteenalan henkilötyövuodet yhteensä ja Jyväskylän yliopiston henkilötyövuodet ovat tarkentuneet, joten avainluvut ja kuvat päivitetään mennessä. Nykyiset kuvat henkilöstö- ja rahoitusrakenteesta ovat suuntaa-antavia. Aineistopäivitys ei koske bibliometristä analyysiä. Avainluvut 212 Opetus- ja tutkimushenkilöstö portailla I-IV yhteensä: 63 htv IV portaalla: 11 htv I/IV: 2,2 htv Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä I-IV portailla: 15 % Tohtorintutkinnot: 6 Tutkimusmenot: 4,5 milj. Akatemian rahoitus: 1,2 milj. (Akatemian rahoittamat tutkimusmenot v. 212) Tekesin rahoitus:,3 milj. EU-rahoitus puiteohjelmasta:,2 milj. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskuksen erillisaineisto tohtorintutkinnoista 214; Tilastokeskus 213. Henkilöstö- ja rahoitusrakenne 8 Tilastotiede: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, htv Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu AALTO (12) HY (18) ISY (5) OY (7) TaY (1) TY (6) IV porras III porras II porras I porras 12

14 II + III - HTV Suomen Akatemia % Tilastotiede: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, % Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % I porras II porras III porras IV porras 2 % 1 % % AALTO HY ISY OY TaY TY 9 8 Tilastotiede, II+III ja IV portaan henkilötyövuodet yliopistoittain 212 Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. HY OY TY ISY TaY AALTO IV - HTV 13

15 Suomen Akatemia Tilastotiede: Yliopistojen osuudet alan IV portaan henkilötyövuosista sekä SA-, Tekes- ja EU-rahoituksesta 212 Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskus 213. AALTO HY ISY OY TaY TY IV portaan henkilöstö (11 htv), % SA-rahoitus (1,2 milj. ), % Tekes-rahoitus (,3 milj. ), % EU-rahoitus (,3 milj. ), % Bibliometrinen analyysi Katso kohta Matematiikka. 14

16 Suomen Akatemia Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet Avainluvut 212 Opetus- ja tutkimushenkilöstö portailla I-IV yhteensä: 1 33 htv IV portaalla: 153 htv I/IV: 4,8 htv Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä I-IV portailla: 26 % Tohtorintutkinnot: 114 Tutkimusmenot: 97,7 milj. Akatemian rahoitus: 16,5 milj. (Akatemian rahoittamat tutkimusmenot v. 212) Tekesin rahoitus: 22,2 milj. EU-rahoitus puiteohjelmasta: 3 milj. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskuksen erillisaineisto tohtorintutkinnoista 214; Tilastokeskus 213. Henkilöstö- ja rahoitusrakenne AALTO (338) Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, htv Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. HY (135) ISY (67) JY (169) LTY (32) OY (145) TTY (163) TaY (98) TY (88) ÅA (67) IV porras III porras II porras I porras 15

17 II + III - HTV Suomen Akatemia % 9 % 8 % 7 % Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, % Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu % 5 % 4 % 3 % I porras II porras III porras IV porras 2 % 1 % % AALTO HY ISY JY LTY OY TTY TaY TY ÅA Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet, II+III ja IV portaan henkilötyövuodet yliopistoittain 212 Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu AALTO LTY ISY TY HY ÅA OY TTY TaY JY IV - HTV 16

18 Suomen Akatemia Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet: Yliopistojen osuudet alan IV portaan henkilötyövuosista sekä SA-, Tekes- ja EUrahoituksesta 212 Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskus 213. AALTO HY ISY JY LTY OY TTY TaY TY ÅA IV portaan henkilöstö (153 htv), % SA-rahoitus (16,5 milj. ), % Tekes-rahoitus (22,2 milj. ), % EU-rahoitus (6,3 milj. ), % Bibliometrinen analyysi Lkm Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet: Osittamaton julkaisumäärä ja eri julkaisutyyppien %-osuudet vuosina Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, % Osittamaton julkaisumäärä Kotimaiset yhteisjulkaisut, % Kansainväliset yhteisjulkaisut, % Kuvassa on esitetty yliopistot, joilla oli tieteenalalla vähintään 2 julkaisua vuosina

19 Suomen Akatemia Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet: Normalisoitu viittausindeksi yliopistoittain 2,6 2,4 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, 214. Aalto-yliopisto (134) Helsingin yliopisto (43) Itä-Suomen yliopisto (3) Oulun yliopisto (42) Tampereen teknillinen yliopisto (6) Tampereen yliopisto (22) Turun yliopisto (68) Yliopistot (488) Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet: Top 1 -indeksi yliopistoittain 2,6 2,4 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, 214. Aalto-yliopisto (134) Helsingin yliopisto (43) Itä-Suomen yliopisto (3) Oulun yliopisto (42) Tampereen teknillinen yliopisto (6) Tampereen yliopisto (22) Turun yliopisto (68) Yliopistot (488) Ositettu julkaisumäärä vuosina on ilmoitettu yliopiston nimen jälkeen suluissa. Trendiviiva "katkeaa", jos yliopiston ositettu julkaisumäärä tieteenalalla on alle 5 nelivuotiskaudella. 18

20 Suomen Akatemia Fysiikka Avainluvut 212 Opetus- ja tutkimushenkilöstö portailla I-IV yhteensä: 936 htv IV portaalla: 95 htv I/IV: 4,8 htv Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä I-IV portailla: 24 % Tohtorintutkinnot: 94 Tutkimusmenot: 82,6 milj. Akatemian rahoitus: 25,7 milj. (Akatemian rahoittamat tutkimusmenot v. 212) Tekesin rahoitus: 5,7 milj. EU-rahoitus puiteohjelmasta: 5 milj. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskuksen erillisaineisto tohtorintutkinnoista 214; Tilastokeskus 213. Henkilöstö- ja rahoitusrakenne 16 Fysiikka: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, htv Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu AALTO (172) HY (293) ISY (137) JY (116) LTY (9) OY (68) TTY (89) TY (36) ÅA (15) IV porras III porras II porras I porras 19

21 II + III - HTV Suomen Akatemia % Fysiikka: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, % Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % I porras II porras III porras IV porras 2 % 1 % % AALTO HY ISY JY LTY OY TTY TY ÅA 14 Fysiikka, II+III ja IV portaan henkilötyövuodet yliopistoittain 212 Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu HY ÅA LTY OY TY TTY AALTO JY ISY IV - HTV 2

22 Suomen Akatemia Fysiikka: Yliopistojen osuudet alan IV portaan henkilötyövuosista sekä SA-, Tekes- ja EU-rahoituksesta 212 Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskus 213. AALTO HY ISY JY LTY OY TTY TY ÅA IV portaan henkilöstö (95 htv), % SA-rahoitus (25,7 milj. ), % Tekes-rahoitus (5,7 milj. ), % EU-rahoitus (7,3 milj. ), % Bibliometrinen analyysi Lkm Fysiikka: Osittamaton julkaisumäärä ja eri julkaisutyyppien %-osuudet vuosina Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, % Osittamaton julkaisumäärä Kotimaiset yhteisjulkaisut, % Kansainväliset yhteisjulkaisut, % Kuvassa on esitetty yliopistot, joilla oli tieteenalalla vähintään 2 julkaisua vuosina

23 Suomen Akatemia Fysiikka: Normalisoitu viittausindeksi yliopistoittain 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, 214. Aalto-yliopisto (61) Helsingin yliopisto (363) Itä-Suomen yliopisto (136) Jyväskylän yliopisto (28) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (65) Oulun yliopisto (165) Tampereen teknillinen yliopisto (27) Turun yliopisto (151) Yliopistot (215) Fysiikka: Top 1 -indeksi yliopistoittain 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, 214. Aalto-yliopisto (61) Helsingin yliopisto (363) Itä-Suomen yliopisto (136) Jyväskylän yliopisto (28) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (65) Oulun yliopisto (165) Tampereen teknillinen yliopisto (27) Turun yliopisto (151) Yliopistot (215) Ositettu julkaisumäärä vuosina on ilmoitettu yliopiston nimen jälkeen suluissa. Trendiviiva "katkeaa", jos yliopiston ositettu julkaisumäärä tieteenalalla on alle 5 nelivuotiskaudella. 22

24 Suomen Akatemia Avaruustieteet ja tähtitiede Avainluvut 212 Opetus- ja tutkimushenkilöstö portailla I-IV yhteensä: 72 htv IV portaalla: 1 htv I/IV: 2,2 htv Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä I-IV portailla: 21 % Tohtorintutkinnot: 4 Tutkimusmenot: 6, milj. Akatemian rahoitus: 1,2 milj. (Akatemian rahoittamat tutkimusmenot v. 212) Tekesin rahoitus:,2 milj. EU-rahoitus puiteohjelmasta:,2 milj. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskuksen erillisaineisto tohtorintutkinnoista 214; Tilastokeskus 213. Henkilöstö- ja rahoitusrakenne Huomautus: Helsingin yliopiston alan ositettu julkaisumäärä oli 4 prosenttia yliopistojen avaruustieteiden ja tähtitieteen julkaisuista Suomessa kaudella Koska Helsingin yliopisto ei ole kirjannut IV portaalle sijoittuvaa henkilöstöä tälle alalle, Helsingin yliopisto puuttuu kuvasta, jossa tarkastellaan julkaisumäärää ja IV portaan henkilöstön määrää. Sama koskee henkilöstö- ja rahoitusrakennekuvia. Bibliometrinen viittausanalyysi sisältää Helsingin yliopiston tiedot Avaruustieteet ja tähtitiede: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, htv Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. AALTO (14) OY (23) TY (36) IV porras III porras II porras I porras 23

25 II + III - HTV Suomen Akatemia % 9 % 8 % 7 % Avaruustieteet ja tähtitiede: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, % Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu % 5 % 4 % 3 % I porras II porras III porras IV porras 2 % 1 % % AALTO OY TY Avaruustieteet ja tähtitiede, II+III ja IV portaan henkilötyövuodet yliopistoittain 212 Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu TY OY 5 AALTO IV - HTV 24

26 Suomen Akatemia Avaruustieteet ja tähtitiede: Yliopistojen osuudet alan IV portaan henkilötyövuosista sekä SA-rahoituksesta 212 Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskus AALTO OY TY IV portaan henkilöstö (1 htv), % SA-rahoitus (1,2 milj. ), % Bibliometrinen analyysi Avaruustieteet ja tähtitiede: Osittamaton julkaisumäärä ja eri julkaisutyyppien %-osuudet vuosina Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, Lkm 25 5 % Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Turun yliopisto Osittamaton julkaisumäärä Kotimaiset yhteisjulkaisut, % Kansainväliset yhteisjulkaisut, % Kuvassa on esitetty yliopistot, joilla oli tieteenalalla vähintään 2 julkaisua vuosina

27 Suomen Akatemia Avaruustieteet ja tähtitiede: Normalisoitu viittausindeksi yliopistoittain 1,6 1,4 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, ,2 1,,8,6,4,2, Helsingin yliopisto (111) Oulun yliopisto (46) Turun yliopisto (86) Yliopistot (277) Avaruustieteet ja tähtitiede: Top 1 -indeksi yliopistoittain 1,6 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, ,4 1,2 1,,8,6,4,2 Helsingin yliopisto (111) Oulun yliopisto (46) Turun yliopisto (86) Yliopistot (277), Ositettu julkaisumäärä vuosina on ilmoitettu yliopiston nimen jälkeen suluissa. Trendiviiva "katkeaa", jos yliopiston ositettu julkaisumäärä tieteenalalla on alle 5 nelivuotiskaudella. 26

28 Suomen Akatemia Kemia Avainluvut 212 Opetus- ja tutkimushenkilöstö portailla I-IV yhteensä: 597 htv IV portaalla: 68 htv I/IV: 4,5 htv Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä I-IV portailla: 19 % Tohtorintutkinnot: 36 Tutkimusmenot: 48,3 milj. Akatemian rahoitus: 1,8 milj. (Akatemian rahoittamat tutkimusmenot v. 212) Tekesin rahoitus: 4,2 milj. EU-rahoitus puiteohjelmasta: 1,2 milj. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskuksen erillisaineisto tohtorintutkinnoista 214; Tilastokeskus 213. Henkilöstö- ja rahoitusrakenne 1 Kemia: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, htv Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu AALTO (73) HY (165) ISY (49) JY (9) LTY (1) OY (48) TTY (24) TY (54) ÅA (84) IV porras III porras II porras I porras 27

29 II + III - HTV Suomen Akatemia % 9 % 8 % 7 % Kemia: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, % Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu % 5 % 4 % 3 % I porras II porras III porras IV porras 2 % 1 % % AALTO HY ISY JY LTY OY TTY TY ÅA Kemia, II+III ja IV portaan henkilötyövuodet yliopistoittain 212 Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu HY TY ISY AALTO ÅA JY 1 LTY TTY OY IV - HTV 28

30 Suomen Akatemia Kemia: Yliopistojen osuudet alan IV portaan henkilötyövuosista sekä SA- ja Tekes-rahoituksesta 212 Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskus AALTO HY ISY JY LTY OY TTY TY ÅA IV portaan henkilöstö (68 htv), % SA-rahoitus (1,8 milj. ), % Tekes-rahoitus (4,2 milj. ), % Bibliometrinen analyysi Lkm Kemia: Osittamaton julkaisumäärä ja eri julkaisutyyppien %-osuudet vuosina Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, % Osittamaton julkaisumäärä Kotimaiset yhteisjulkaisut, % Kansainväliset yhteisjulkaisut, % Kuvassa on esitetty yliopistot, joilla oli tieteenalalla vähintään 2 julkaisua vuosina

31 Suomen Akatemia Kemia: Normalisoitu viittausindeksi yliopistoittain 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, 214. Aalto-yliopisto (248) Helsingin yliopisto (318) Itä-Suomen yliopisto (139) Jyväskylän yliopisto (189) Oulun yliopisto (81) Tampereen teknillinen yliopisto (99) Turun yliopisto (137) Åbo Akademi (178) Yliopistot (1439) Kemia: Top 1 -indeksi yliopistoittain 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Lähde: Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), Bibliometrinen laskenta CSC, 214. Aalto-yliopisto (248) Helsingin yliopisto (318) Itä-Suomen yliopisto (139) Jyväskylän yliopisto (189) Oulun yliopisto (81) Tampereen teknillinen yliopisto (99) Turun yliopisto (137) Åbo Akademi (178) Yliopistot (1439) Ositettu julkaisumäärä vuosina on ilmoitettu yliopiston nimen jälkeen suluissa. Trendiviiva "katkeaa", jos yliopiston ositettu julkaisumäärä tieteenalalla on alle 5 nelivuotiskaudella. 3