Sitaatioindeksityöryhmän raportti Yliopistojen tutkimusvararehtoreiden ja opetusja kulttuuriministeriön tapaaminen

Transkriptio

1 Sitaatioindeksityöryhmän raportti Yliopistojen tutkimusvararehtoreiden ja opetusja kulttuuriministeriön tapaaminen , Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas

2 Tieteenalaluokitus Lausunnot ehdotuksesta uudeksi kansalliseksi tieteenalaluokitukseksi Lausunnonantajat Lkm Yhteensä Yliopistot Ammattikorkeakoulut Sektoritutkimuslaitokset Valtion virastot ja laitokset Muut

3 Tieteenalaluokitus... - valtaosa myönteisiä, pari yleiskriittistä - monitieteisyys - luokituksen soveltuvuus ammattikorkeakoulujen tki-toimintaan - kommenttien painopiste ehdotetuissa luokissa - ei aina huomioitu luokitusehdotuksen rajallisia tavoitteita; luokat eivät vastaa akateemisen yhteisön omaa käsitystä luokista

4 Tieteenalaluokitus... Luokitusehdotuksen tavoite - Tilastokeskuksen luokituksen erottelevuuden lisääminen jakamalla suuria luokkia pienempiin ei uusi luokitus Luokitteluongelmien taustalla - OECD:n FOS-luokitus - TK:n kansallinen versio - riittämätön tieto eri alojen julkaisujen määristä

5 Tieteenalaluokitus... Jatkotoimet - käydään ehdotukset läpi - yhteistyö julkaisufoorumi-projektin ja TK:n kanssa - uusi luokitus yliopistoille meneviin julkaisutiedonkeruuohjeisiin

6 Sitaatioindeksityöryhmän raportti sitaatioindeksityöryhmä asetettiin kokoonpano asettajana Raketti-hankkeen JURE-projekti viimeinen kokous raportti: "Kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen käyttö suomalaisen tiedepolitiikan suunnittelun apuna" kaksi liitettä raportti taitossa lähtee lausuntokierrokselle

7 Työryhmän raportti 1) kartoittaa osa-alueet, joilla kansainvälisten tietokantojen aineistot voivat tuottaa paremman tietopohjan tiedepoliittisen päätöksenteon käyttöön 2) selvittää, miten nuo tiedot tulisi tuottaa, jotta ne antavat luotettavan ja oikeudenmukaisen kuvan suomalaisen tutkimuksen kokonaisuudesta ja eri tieteenalojen ja tutkimusorganisaatioiden roolista tuon kokonaisuuden muodostumiseen

8 Työryhmän raportti... menetelmä: todellisen aineiston soveltaminen suomalaisten tutkimusorganisaatioiden kuvaamiseen aineisto: Aalto-yliopiston hankkima raakadata tieteenalaluokituksena JURE-projektin tieteenalaluokitustyöryhmän luokitus

9 Käsitteet ja laskentamenetelmät keskeisten bibliometristen käsitteiden määrittely: "julkaisu", "suhteellinen viittausindeksi" jne. laskentavaihtoehdot osittaminen (kansallinen, kansainvälinen...) normalisointi (tieteenaloittainen, lehtipohjainen..) laskentavaihtoehtojen vaikutus tieteenalojen ja tutkimusorganisaatioiden julkaisujen ja viittausten määriin

10 Suomalaisen tutkimuksen kokonaiskuva suomalaisen tutkimuksen kokonaiskuva (liite 1) - koeaineisto, jonka tarkoituksena vain mallintaa tulevan selvityksen rakennetta ja jossa ei sovelleta työryhmän hyväksymiä laskentaperiaatteita - julkaisujen määrä - kehitys tieteenaloittain - tieteenalat ja tutkimusorganisaatiot - tutkimuksen kuva organisaatioittain kuvat...

11 1,8 Kaavio 3.1: LUONNONTIETEET 1,6 LY THL HY Suhteellinen viittausindeksi 1,4 1,2 1 0,8 TEKES TTLSYKE LYNET MTTMETLA ÅA ML TaY KY RKTL IL GTK VTT JoY TTY JY OY TY TKK 0,6 LTY STUK Nokia 0, Kaaviossa ovat mukana yli 50 TR-julkaisua tuottaneet organisaatiot Julkaisut

12 2,2 IL (viittausindeksi 4,61) Kaavio 3.2: TEKNIIKKA 2 THL HY 1,8 1,6 SYKE Nokia Kymshp Suhteellinen viittausindeksi 1,4 1,2 1 0,8 TTL TaY JoY JY TY LTY ÅA OY VTT TTY TKK 0,6 Keskuslab. 0,4 0,2 MIKES Metso Julkaisut Kaaviossa ovat mukana yli 30 TR-julkaisua tuottaneet organisaatiot

13 Kuvio 4.4 Helsingin yliopiston julkaisuprofiili ja kansainvälinen suhteellinen viittausindeksi ,00 TR-julkaisujen määrä ,07 3,84 2,68 2,34 2,25 2,00 1,44 1,56 1,64 1,76 1,65 1,62 1,69 1,62 1,53 1,39 1,41 1,46 1,45 1,50 1,55 1,45 1,43 1,31 1,26 1,14 1,06 1,21 1,32 1,28 1,31 1,29 1,21 1,06 1,06 0,81 0,85 0,72 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Kansainvälinen suhteellinen viittausindeksi 0 Matematiikka Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet Fysiikka Avaruustieteet ja tähtitede Kemia Geotieteet Ympäristötiede Ekologia, evoluutiobiologia Biokemia, solu- ja molekyylibiologia Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 Kasvibiologia, mikrobiologia, virologia, bioteknologia Genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia Sähkö- ja automaatiotekniikka Kone- ja valmistustekniikka Teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka Materiaalitekniikka Lääketieteen tekniikka Ympäristötekniikka Muu tekniikka Biolääketieteet Neurotieteet Farmakologia ja farmasia Sisätaudit Syöpätaudit Naisten- ja lastentaudit Neurologia, psykiatria, kliininen psykologia Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, silmätaudit Kirurgia, anestesiologia, tehohoito, radiologia Hammaslääketieteet Terveystieteet Hoitotiede Maatalous Metsätalous Muut maataloustieteet Kansantaloustiede Liiketaloustiede Psykologia Kasvatustieteet Muut Tieteenala Julkaisut ,00 Tieteenalan suhteellinen viittausindeksi, kaikki TRjulkaisut=1

14 Aineiston käyttö yliopistojen rahoitusmallissa nykyisen rahoitusmallin kaava: julkaisujen määrä x julkaisun yksikköhinta tutkittu kaava: julkaisujen määrä x suhteellinen viittausindeksi x julkaisun yksikköhinta (laadun vaikutus...) viittausindeksit vs. julkaisufoorumit: 1) jaetaan tieteenalat, 2) ensisijaisesti viittausindeksi, 3) ensisijaisesti julkaisufoorumi, 4) paneelit itse päättävät tieteenalojen painottaminen tutkimustyövuosien perusteella (Rädyn selvitys; ongelmana julkaisujen osittaminen) julkaisuihin perustuvan rahoituksen määrä kv. vertailu

15 Kotimaiset ja kansainväliset julkaisutietokannat liite 2 Teemu Ihalaisen selvitys myös kansallinen julkaisurekisterin rakentamisen näkökulmasta kansalliset viitetietokannat: yliopistojen julkaisurekisterit, Fennica, Arto, Linda, Helka kansainväliset: Thomson Reuters ja Scopus samalla viivalla - Google Scholar ei kyseeseen

16 Kansainvälisten julkaisutietokantojen mahdollisuudet ja rajoitukset mahdollisuudet kattavat kaikki suomalaiset tutkimusorganisaatiot viittaustiedoilla tutkimuksen laatu ja näkyvyys kansainvälinen vertailu...ja rajoitukset pääosin artikkeleita, muiden julkaisutyyppien osalta edustavuus heikko vino tieteenalojen suhteen vino tieteenalojen suhteen painottuu anglosaksisen maailman julkaisuihin

17 Työryhmän ehdotukset - OKM hankkii sekä Thomson Reutersin ISI- että Elsevierin Scopus julkaisu- ja viittausaineistot (aineistojen aikaikkuna vuoteen 1990) käynnistää liitteen 1 raportin kaltaisen selvityksen laatimisen pikaisella aikataululla; - selvitykseen tulee liittää tarkastelut, joissa tutkimuksen laatua ja näkyvyyttä tarkastellaan myös huippujulkaisujen avulla; - myöhemmin siirrytään pysyvään vuotuiseen seurantajärjestelmään - erillinen selvitys tutkimusorganisaatioiden kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä; - aineistojen viittaustietojen käyttöä kehitellään yliopistojen rahoitusmalliin soveltuvaksi; - tutkimuksen tuottavuuskehityksen analyysi yhdistämällä julkaisu- ja viittaustiedot työpanos- ja kustannustietoihin.

18 Työryhmän ehdotukset ehdotetun selvityksen laatimisen menetelmälliset ratkaisut - aineiston kattavuus - julkaisutyypit - itseviittaukset pois - organisaatioiden raportointi - osittaminen - normalisointi - ositus kaikille tieteenaloille