1 Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueen lausunto tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta 2015 Kuopion kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 20.6.2016 käsitellyt tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2015 ( 36). Kaupunginvaltuusto on edelleen lähettänyt arviointikertomuksen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten. Kuopion kaupungin talous- ja strategiapalvelu on pyytänyt palvelualueita antamaan lausuntonsa Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta 12.9.2016 kaupunginhallituksen 26.9.2015 pidettävää kokousta varten. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueilta on pyydetty vastineet seuraavista kokonaisuuksista: 1. Tuottavuusohjelman toteutuminen v. 2012 2016 2. Millä keinoilla ja prosesseilla talouden ennakointia aiotaan kehittää? 3. Sähköisten asiakaspalvelujen kehittämisen eteneminen palvelualueilla 4. Lisäksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa nostetaan esille lukuisia eri kaupunkikonsernia ja palvelualoja koskevia kehittämiskohteita, joiden osalta ei suoranaisesti pyydetä kaupunginhallitukselta vastineetta. Palvelualueita, liikelaitoksia, taseyksiköitä ja konserniyhteisöjä pyydetään kiinnittämään tarkastuslautakunnan esille nostamiin kehittämiskohteisiin erityistä huomiota ja ryhtymään tarpeellisiin toimiin niiden johdosta. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueille tarkastuslautakunnan esittämiä kehittämiskohteita ovat mm.: 1. Kansalaisopiston kurssitilastoinnin kehittäminen siten, että tilastoista näkyisi useamman vuoden kehitys kursseille osallistuneista ym. seikoista ja kurssien vaikuttavuudesta esim. henkilöiden työllistymiseen. 2. Asukastupa- ja muussa toiminnassa on tärkeää huomioida myös haja-asutusalueet. 3. Kulttuuripalvelujen osalta tarkastuslautakunta on esittänyt, että yhteistyötä on hyvä laajentaa myös järjestöjen, esim. Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa vanhempien osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi. 4. Hyvinvointikertomus ja suunnitelma esitetään laadittavaksi keväällä, jolloin sen tietoja voidaan huomioida nykyistä paremmin talousarvion laadinnassa. Tavoitteena tulee olla, että hyvinvointikertomusta hyödynnetään paremmin, koska hyvinvoinnin edistäminen on kaupungin strategiassa keskeisenä painopisteen. Hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetut resurssit on syytä pyrkiä turvaamaan budjettipäätösten yhteydessä ottaen huomioon palvelujen ennaltaehkäisevä vaikutus terveys- ja sosiaalitoimen kustannuksiin. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueen vastineet: Tuottavuusohjelman toteutuminen v. 2012 2016 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: Talousarviossa hyväksytyt tuottavuusohjelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Taksoja ja maksuja on korotettu vuosittain sekä verkostoa on karsittu ja supistettu mm. kirjastopalveluissa ja liikuntapalveluissa. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen talousarvion toteutumatiedot: tp-2012 = 99,1 %, tp-2013 = 97,2 %, tp-2014 = 98 % ja tp-2015 = 99,3 %.
2 Kasvun ja oppimisen palvelualue: Tuottavuusohjelman mukaiset toimenpiteet verkoston osalta on toteutettu. Esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen verkostoa on tiivistetty ja verkostotyö etenee. Hiltulanlahden koulun hankesuunnittelu on käynnissä ja länsirannan alueen osalta laaditaan tarve- ja verkostoselvitystä. Perusopetuksen verkostomuutokset 2012-2016: Airakselan koulun lakkautus, Maria Jotunin koulun oppilaiden siirtyminen Kalevalan ja Martti Ahtisaaren kouluihin. Kemppaanmäen koulun luokkien 3-6 oppilaiden siirtyminen Karttulanlahden ja Pihkainmäen kouluihin. Pitkälahden koulun luokkien 3-6 oppilaiden siirtymien Pyörön kouluun. Kalevalan koulun Linnanpellon kiinteistöstä luovuttiin ja lk 7-9 oppilaat siirtyivät 1.8.2016 lukien Hatsalan klassilliseen kouluun ja Minna Canthin kouluun. Lukiokoulutuksen verkostomuutokset 2012-2016: Karttulan lukion lakkautus sekä Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukion ja Minna Canthin lukion yhdistäminen. Viime vuosien tuottavuuskehitykseen ovat vaikuttaneet kuntaliitokset, jotka ovat lisänneet pienten koulujen ja päivähoitoyksikköjen määrää haja-asutusalueilla. Varhaiskasvatuksen tilatarpeita on ratkaistu yhteistyössä perusopetuksen kanssa kehittämällä vuosiluokkiin sitomatonta esi- ja alkuopetusta kouluilla, joissa tilojen tiivistäminen esiopetuksen ryhmiä lisäämällä on ollut mahdollista. Alueen päiväkodeista on vapautunut vastaavasti tilaa varhaiskasvatuksen tilatarpeisiin ilman nykyisen vuokra-alan lisäämistä. Maksuja ja taksoja on tarkistettu lain- ja asetusten antamissa rajoissa. Kasvun ja oppimisen palvelualueen talousarvion toteutumatiedot: tp-2012 = 99,5 %, tp-2013 = 99,0 %, tp- 2014 = 98,5 %, tp-2015 = 99,7 %. Palvelualueuudistuksen seuraava vaihe etenee suunnitellusti. Esityksen mukaan perheneuvola siirretään 1.1.2017 lukien perusturvan palvelualueelle. Syksyllä 2016 selvitetään yhteistoiminnallisesti, millainen kokonaisuus lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen osalta on järkevintä muodostaa. Millä keinoilla ja prosesseilla talouden ennakointia aiotaan kehittää? Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella talouden toteutuma on ollut positiivinen ja erot talousarvioon ovat olleet 0-3 % välillä. Kasvun ja oppimisen palvelualueen talouden toteutuma on ollut myös positiivinen ja erot talousarvioon ovat olleet 0-1,5 %:n välillä. Haasteellisinta on varhaiskasvatuksen avainprosessin talouden ennustaminen. Varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjien määrä on kasvanut viime vuodet enemmän, kuin mitä alle kouluikäisten määrä sinänsä on kasvanut. Lisäksi väestönkasvu alle kouluikäisten kohdalla on toteutunut kaupungin väestöennustetta suurempana. Myös kuntaliitokset ja lakimuutokset tuovat oman haasteensa ennustamiseen. Talouden ennustamiseen on panostettu entistä enemmän, on lisätty ja laadittu asiakkuusjohtajien ja palvelupäälliköiden kanssa uusia keinoja ennustamien parantamiseksi. Ennustamista ja suunnittelua varten ovat olemassa tuloskortit, mittaristot, toimintakohtaiset ennustelaskelmat, valtakunnalliset tilastot mm. tuottavuusvertailu- ja kouluikkuna-raportit. Budjetit on laadittu yksikkökohtaisesti, koulukohtaista budjettirakennetta on kehitetty vuosittain ja koulujen talouden suunnitteluun on olemassa oma työkalu. Kasvun ja oppimisen palvelualueen hanketoiminta on otettu erilliseen seurantaan ja hankkeiden osalta tehdään talousarviomuutokset vähintään kaksi kertaa vuodessa.
3 Sähköisten asiakaspalvelujen kehittämisen eteneminen palvelualueilla Kirjastopalveluissa on lisätty automaatiota rutiinitoiminnoissa (lainaus, palautus). Pääkirjaston palautusautomaatin kautta palautetaan jo noin 80% palautuksista ja pääkirjaston lainausautomaattien kautta lainataan noin 60% lainoista. Automaation käyttöönotto mahdollisti pääkirjastossa kirjaston avaamisen itsepalveluna klo 9-10 aamuisin henkilökunnan tehdessä mm. hyllytys-, järjestely- ja opetustehtäviä. Jatkossa kehitetään lähikirjastojen automaatiota (mm. omatoimikirjastot) sekä verkkokirjastopalveluita ja niiden mobiilitoimivuutta. Museoissa sähköisten sovellusten ja palveluiden kehitystyötä on tehty avustusmäärärahoja ja alan yhteistyötä hyödyntäen. Kansalaistoiminnan aktivointiyksikön avustushaussa on käytössä sähköinen hakulomake. Suurin osa hakemuksista on tullut sähköisenä. Liikuntaryhmien ilmoittautumisessa on käytössä LiikuntaHellewijärjestelmä, jonka kautta myös laskutus hoidetaan. Asiakaspalautteita on myös kerätty sähköisten palvelujen kautta. Sähköisen hyvinvointikertomuksen tietovarantoja käytetään hyväksi enenevässä määrin. Liikunnanohjaajilla on pääsy Pegasos terveystietojärjestelmään liikuntaneuvonnan osalta. Kaupungin henkilöstön osallisuuskoulutuksissa osallisuutta tehostavan verkkopalvelun Otakantaa.fi:n käytön aktivointia sekä karttapohjaisen kyselytyökalun eharava:n käytön aktivointia. On myös aktivoitu osallisuusverkoston sähköisen ryhmätyötilan käyttöä. Kansalaisopistolla ilmoittautuminen tapahtuu yli 80%sti verkossa, palautetta kerätään erilaisilla sähköisillä järjestelmillä systemaattisesti, tuntiopettajaviestinnässä siirrytty sähköisiin tiedotuskanaviin (jossain määrin myös muussa viestinnässä/markkinoinnissa), luentojen etälähetykset lisääntyvät, verkko-opetus tietyissä aineryhmissä kasvaa, tuntiopettajilla mahdollisuus käyttää sähköistä päiväkirjaa opetuksen seurannassa. Varhaiskasvatuspalveluissa perhepäivähoitajien työajan suunnittelu ja seuranta sekä lasten läsnäolojen kirjaaminen on digitalisoitu ja tietojen siirto Kuhilas Oy:öön ja asiakaslaskutuksen Effica tietojärjestelmään tapahtuu sähköisesti. Muutos on mahdollistanut esimiestyön vähentämisen perhepäivähoidon ohjauksesta. Päiväkotihoidossa on kaikissa toimintayksiköissä ja lasten vanhempien käytettävissä vuorovaikutteinen Muksunetti, johon on kirjattu lasten varhaiskasvatussuunnitelmat; välinettä käytetään myös tiedottamiseen asiakkaille. Kuntakokeilun yhteydessä kokeillaan Nuorten ja ammattilaisten yhteistä sähköistä palvelualustaa kokonaisvaltaisen elämänhallinnan arviointia ja hyvinvointisuunnitelmaa varten. Opetustoiminta edellyttää sähköisten palvelujen nopeaa kehittämistä. Opetuksen digitalisaation edistämiseksi, sähköisten oppimisympäristöjen ja -materiaalien käytön helpottamiseksi Kuopion kaikissa perusopetuksen kouluissa ja lukioissa on langattomat verkot sekä oppilaiden että henkilöstön käytössä. Sähköisten järjestelmien käytön helpottamiseksi koulujen oppilaat ja henkilökunta voivat kirjautua kaikkiin keskeisiin, yhteisesti hankittuihin oppimispalveluihin yhdellä kirjautustunnuksella. Perusopetuksessa Kuopio on liittynyt valtakunnalliseen sähköisten materiaalien jakelukanavaan, jonka kautta koulut voivat hankkia materiaalit suoraan omaan oppimisympäristöönsä. Ostopalvelujen sisältöön ja tuottamistapoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota ja pyrittävä löytämään joustavampia sekä kustannustehokkaampia toimintamalleja, jotta mm. opetustoimen kehittäminen riittävällä tasolla ilman kustannusten merkittävää kasvua on mahdollista.
4 Tarkastuslautakunnan esittämät kehittämistoimet: Tarkastuslautakunnan esille nostamia kehittämistoimia otetaan huomioon ja toteutetaan toiminnan, talouden ja kuntalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kansalaisopiston kurssitilastoinnin kehittäminen siten, että tilastoista näkyisi useamman vuoden kehitys kursseille osallistuneista ym. seikoista ja kurssien vaikuttavuudesta esim. henkilöiden työllistymiseen: Tilastoista on mahdollisuus saada esim. kurssilaisten osallistujamäärän kehitys useammalta vuodelta. Työllistymiseen liittyen on niin monia muitakin muuttujia kuin kansalaisopiston kursseille osallistuminen, ettei sellaista tilastoa näillä tiedoilla saada. Asukastupa- ja muussa toiminnassa on tärkeää huomioida myös haja-asutusalueet: Kaikkiin vanhoihin kuntakeskuksiin pyritään perustamaan asukastupa, jos tarvetta ja halukkuutta löytyy. Selvityksen kohteena on parhaillaan Juankosken, Maaningan ja Karttulan (on jo ollutkin asukastupa) asukastuvat mutta resursseja ylläpitoon tai henkilöstöön ei ole budjetoitu toistaiseksi. Toimiva asukastupa on tällä hetkellä Nilsiässä ja Vehmersalmella. Riistavedelle kokeiltiin asukastupatoimintaa noin 10 vuotta sitten, mutta silloin sille ei koettu tarvetta. Myös Riistaveden asukastuvan tarpeellisuus voidaan tarkastella uudelleen. Kylätalojen toimintaa tuetaan pienillä järjestöavustuksilla. Kulttuuripalvelujen osalta tarkastuslautakunta on esittänyt, että yhteistyötä on hyvä laajentaa myös järjestöjen, esim. Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa vanhempien osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi: Yhteistyötä on jo olemassa ja sitä kehitetään edelleen. Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisosastolle toimitetaan vuosittain kulttuurikelloja, jotka sisältävät tietoa kulttuuritarjonnasta kouluille ja päiväkodeille. Niin ikään Kulttuuriin aktivointiyksikkö tiedottaa tapahtumista järjestöjen suuntaan. Kevään perhekurssille 2016 saatiin osallistujia paitsi kaupungin sosiaalitoimen kautta, myös MLL:n, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n ja Pelastakaa lapset ry:n kautta. Mahdollisuuksien mukaan kulttuuriin aktivoinnista osallistutaan myös ILONA- työryhmän kokouksiin. Museot ovat pitkäjänteisesti tehneet ja kehittäneet monialaista yhteistyötä, paitsi julkisen sektorin toimijoiden myös monien muiden tahojen kanssa, erityisesti kulttuuri-, ympäristö- ja taidekasvatustyössä sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön ja julkisen taiteen yhteistyöhankkeissa. Hyvinvointia ja terveyttä edistävässä ennaltaehkäisevässä toiminnassa museot ovat olleet aktiivisesti mukana tarjoamalla monipuolista asiantuntemusta ja kohderyhmäpalveluja, joista yhtenä esimerkkinä on turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille suunnattu toiminta. Hyvinvointikertomus ja suunnitelma esitetään laadittavaksi keväällä, jolloin sen tietoja voidaan huomioida nykyistä paremmin talousarvion laadinnassa: Hyvinvointikertomus on tiivis asiakirja, jonka laatii kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijat yhdessä. Kuopiossa sen tekee Kuopion kaupungin hyvinvointiryhmän ja hyvinvointiryhmän valmistelevan ryhmä. Hyvinvointikertomus sisältää 1) katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen ja siihen vaikuttaviin tekijöiden indikaattoreiden pohjalta + täydennetään omin kyselyin ja kunnan omin indikaattorein 2) suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä eli tavoitteet/ painopisteet mihin tulisi hyvinvoinnin edistämiseksi paneutua sekä toimenpiteet tavoitteiden/ painopisteiden saavuttamiseksi ja 3) arvioinnin toteutuneesta hyvinvoinnin edistämisestä.
5 Katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen ja tavoitteet/ painopisteet hyvinvoinnin edistämiseksi hyvinvointitiedon pohjalta tehdään keväällä niin, että ne ovat esiteltävissä kaupunginhallitukselle ja valtuustolle strategia- ja talousseminaarissa ja näin on tapahtunutkin vuodesta 2013 lähtien. Valitettavasti hyvinvointikertomus on jäänyt usein liian vähäiselle huomiolle seminaariaineistoissa. Lisäksi katsaus kuntalaisten hyvinvointitietoon ja tavoitteet/painopisteet ovat kaikille kuntalaisille nähtävillä (heti keskeneräisenäkin) osoitteessa: https://www.kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/hyvinvointi Hyvinvointikertomuksen aineisto on siis talousarviovalmistelun lähtökohdissakin jo käytössä. Hyvinvointikertomuksen pohjalta kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita/painopisteitä esitellään lautakunnissa ja johtoryhmissä. Hyvinvointitiedon tarkastelun ja tavoitteiden täsmentymisen jälkeen aloitetaan toimenpiteiden kirjaus sähköisen hyvinvointikertomuksen tavoitteisiin/painopisteisiin eli käytännössä syksyllä. Tämä on kuitenkin sähköisen hyvinvointikertomuksen heikko lenkki Kuopiossa: Kukin eri palvelualue eri yksiköissä kirjaa kesällä/syksyllä toimenpiteet Suunta ohjelman hyvinvointiohjelmaan. Lisäksi kunkin yksikön tulee huomioida talousarvion valmistelussa hyvinvoinnin edistämisen eri tavoitteiden edistämiseksi suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseen riittävät resurssit. Haasteena on se, että kukin eri yksikkö ottaisi huomioon hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja ottaisi vastuun omalta osaltaan hyvinvoinnin edistämisen sillä se on kaikkien yhteinen asia! Valitettavasti kaikissa yksiköissä ei ole vielä huomioitu hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita/painopisteitä vaikuttavin/ tai edes minkäänlaisin toimenpitein eikä riittävin resurssein. Tämä vaatii kehittämistä. Liian moni ohittaa SuunTa-ohjelmassa olevan hyvinvointiohjelman ja siellä olevat hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet/painopisteet. Kehittämiskohteena olisikin saada hyvinvointitavoitteiden /-painopisteiden osio pakolliseksi huomioitavaksi ja toimenpiteitä vaativaksi alueeksi kaikille kaupungin yksiköille. Hyvinvointiryhmässä keskustellaan myös toimenpiteistä hyvinvoinnin tavoitteiden/painopisteiden saavuttamiseksi, mutta ne harmillisesti jäävät menemättä eteenpäin taloussuunnitelmiin. Hyvinvointikertomus toimii teoriassa ja se on osana talous- ja toimintasuunnitelmaa, mutta käytännössä konkreettisia vaikuttavia toimenpiteitä puuttuu vielä eri hyvinvointitavoitteiden/ toimenpiteiden saavuttamiseksi. Kuopiossa on nostettu indikaattoritiedon pohjalta hyvinvointitavoitteet/ painopisteet esille, mutta niiden edistämiseksi tarvitaan vielä tahtoa ja työtä sekä riittäviä resursseja ja ennen kaikkea asian pitämistä vieläkin vahvemmin esillä osana talous ja strategiatyöskentelyä! Kuopion hyvinvointikertomukset löytyvät: 1. www.hyvinvointikertomus.fi -> valmiit asiakirjat (kartasta) 2. Kuopion kaupungin talousarvio 2013/ 2014/ 2015/ 2016 Toiminta ja taloussuunnitelma 2013-2016/ 2014-2017/ 2015 2018/ 2016-2019 http://www.kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/suunnittelujulkaisut -> kohdasta Hyvinvointi 2. Dioina: https://www.kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/hyvinvointi Erittäin hienoa, että otitte tarkastuslautakunnassa tämän asian esille.