Perusturvalautakunnan talousarvio 2017, toiminnalliset tavoitteet TOIMINTA-AJATUS Keskeisenä toiminta-ajatuksena on turvata kuntalaisille laadukkaat, oikea-aikaiset, oikein mitoitetut ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. TEHTÄVÄN KUVAUS Hyvinvointikuntayhtymä tuottaa ja järjestää Orimattilan kaupungille erikoissairaanhoidon, sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut. Järjestämissuunnitelma vuosille 2014 2017 on laadittu yhteistyössä kuntayhtymän, jäsenkuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Järjestämissuunnitelmassa esitetään tavoitteita ja strategisia linjauksia palvelujen kehittämiseksi sekä sovitaan alueellisesta yhteistyöstä. Valmistelun pohjana ovat kuntakorttien pohjalta tehdyt analyysit väestön palvelujen tarpeesta, palvelujen saatavuudesta, käytöstä, kattavuudesta ja kustannuksista. Järjestämissuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain ja siihen tehdään tarvittavat muutokset ja päivitykset. Vuosittain neuvotellaan järjestämissuunnitelmaan pohjautuva palvelusopimus kunnan ja kuntayhtymän välillä, jossa määritellään kunnan maksuosuudet, sovitut muutokset sekä arviot kunnan suoritemääristä eri toimialoilla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VUONNA 2017 Hyvinvointikuntayhtymä aloittaa toimintansa 1.1.2017 ja nykyisten toimijoiden (Aava, Oiva, Lahti, Phsotey) toiminnot yhdistyvät. Syksyn 2016 ja vuoden 2017 aikana valmistellaan eri työryhmissä mm. henkilöstöön, talouteen ja palveluiden tuottamiseen/ järjestämiseen liittyviä asioita. Muutosprosessia viedään läpi projektisuunnitelman mukaisesti niin, että keskeiset tavoitteet saavutetaan viimeistään projektin loppuessa 31.12.2018. Sote-alueen lopullisena tavoitteena on saavuttaa taloudellisen kestävyyden, vaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden tavoitteet. Kaikkien työryhmien työskentely tähtää näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteina ovat mm. että soten kokonaiskustannukset kasvavat enintään 1 % vuodessa, asukkaiden terveyserot kapenevat, hyödynnetään uusia innovatiivisia toimintamalleja sekä digitalisaatiota, johdetaan tiedolla, palveluiden integraatio toteutuu ja asiakastyytyväisyys paranee. Projekti nojautuu hyväksytyn perussopimuksen linjauksiin, valtakunnallisen uudistuksen perusperiaatteisiin ja vertailutietoon sellaisista maakunnista, jotka ovat jo toteuttaneet saman tyyppisen uudistuksen. Sote ja maakuntalakiluonnokset ovat syksyllä 2016 lausunnoilla kunnissa ja tulevat eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017. Valmistelun aikataulun mukaisesti lainsäädäntö tulisi voimaan 1.7.2017 ja maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet toimisivat 7/2017 3/2018. Ensimmäiset maakuntavaalit on suunniteltu pidettäväksi 1/2018 ja uudet maakunnat aloittaisivat toimintansa vuoden 2019 alussa. Orimattilan kaupunki on tehnyt ELY:n kanssa sopimuksen enintään 20 pakolaisen ottamisesta kuntaan vuosittain. Orimattilan vastaanottokeskuksen toiminta päättyy vuoden 2016 lopulla, mutta kuntaan tulee jäämään ja muuttamaan oleskeluvan saaneita maahanmuuttajia. Orimattilan kaupunki on hakenut EUSArahastosta tukea kotouttamishankkeelle, joka käynnistyisi alkuvuodesta 2017. Hankkeessa on tavoitteena luoda paikallinen toimintamalli kotouttamiseen, jossa kolmannella sektorilla ja muilla paikallisilla toimijoilla on keskeinen rooli. Päätös mahdollisesta hanketuesta saadaan viimeistään tammikuussa 2017. SUUNNITTELUVUODET 2017 2019; KESKEISET TOIMINNAN LINJAUKSET JA MUUTOKSET KEHITTÄMISOHJELMAN MUKAISESTI Järjestämissuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2017. Palvelutarvearvioista on johdettu keskeiset linjaukset ja tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoite 1) terveys, hyvinvointi ja syrjäytyminen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutetaan asiakas- ja voimavaralähtöisesti. Tavoitteita ovat, että terveys ja hyvinvointi lisääntyvät alueellisesti, terveys-ja hyvinvointierot kapenevat, syrjäytymistä ehkäistään ja kaiken toiminnan tavoitteena on terveyshyöty ja hyvinvointi. Tavoite 2) palvelurakenne. Palvelurakenne mahdollistaa asiakasosallisuuden palvelujen toteuttamisessa. Tavoitteita ovat, että palvelut tuotetaan ennaltaehkäisevästi, avohoitoa ja vaikuttavuutta painottaen. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, laadukkaita, turvallisia ja ottavat huomioon asiakkaan tarpeet, omatoimisuuden ja voimavarat. Ikääntyvien palvelut ja palvelurakenne ovat valtakunnallisten suositusten mukaisia. Keskitetty päivystys ja ensihoito palvelevat koko aluetta vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Tavoite 3) työvoiman turvaaminen. Tavoitteena on, että kaikilla toimialoilla on myönteinen työnantajakuva, toiminnan kannalta riittävä henkilökunta ja laadukas koulutus- ja kehittämistyö. Tavoite 4) kysynnän
hallinta. Tavoitteena on pitkäaikaispotilaiden ja asiakkaiden suunnitelmallisen hoidon ja omahoidon vahvistaminen. Tähän kytkeytyvät hoitoketjujen saumattomuus, alueelliset hoitoketjut, kumppanuusvirat erikoisaloilla, hoidon saatavuuden toteutuminen sekä alueen ulkopuolisten palvelujen käytön hallinta. Tavoite 5) taloudellisen kantokyvyn varmistaminen. Tavoitteena on toiminnan ja talouden kestävä tasapaino. Lähi- ja keskitetyt palvelut sekä liikkuvat palvelut on määritelty. Alueellinen, toiminnalliseen tarkasteluun perustuva tilaohjelma on tehty palvelujen ja talouden tasapainon varmistamiseksi. Lisäksi tavoitteena on palvelujen ohjauksen parantaminen sekä matalan kynnyksen palvelujen ja erikoispalvelujen hallinta. Tavoite 6) kehittämis- ja tutkimustoiminta. Tavoitteena on, että alueella on vireää kehittämis- ja tutkimustoimintaa ja toimiva yhteistyö tutkimuslaitosten, oppilaitosten, järjestöjen ja yritysten kanssa. Keskeisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan järjestämissuunnitelmaan kirjattujen mittareiden ja seurantatapojen kautta vuosittain. Kaupungin hyvinvointikertomuksen päivityksen yhteydessä keskeiseksi kehittämisen alueeksi suunnitteluvuosille 2015 2017 nousi syrjäytymisen ehkäiseminen, johon sisältyy keskeisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä työllisyyden edistäminen. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET VUONNA 2017 PALVELUSOPIMUKSEN JA JÄRJESTÄMISUUNNITELMAN MUKAISESTI Syrjäytymisen ehkäiseminen eri hallinnonalojen yhteistyönä. Palvelurakenteen muutoksen eteenpäin vienti ja varautuminen tulevaan maakuntauudistukseen. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUONNA 2017 Toiminnallinen tavoite 1 Kuntalaiset saavat sosiaali- ja terveyspalvelut palvelu- ja hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Tuottajan toimittamat tilastot hoidon ja palvelujen saatavuudesta neljännesvuosittain. Palvelu- ja hoitotakuu toteutuu lain mukaisesti: Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n kuluessa (tavoite 100 %) Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n sisällä (tavoite 100 %) Palvelutarpeen arviointi 7 vrk:n kuluessa aikuissosiaalityö ja lapsiperheiden sosiaalityö (tavoite 100 %) vammaisten palvelut (tavoite 100 %) Vammaispalvelupäätös 3 kk:n kuluessa (tavoite 100 %) Kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille (hoitotakuu alle 3 kuukaudessa) Kiireettömän hoidon odotusaika hammaslääkärille (hoitotakuu alle 6 kuukaudessa) Toiminnallinen tavoite 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuvat suunnitelman mukaisesti ja tuottaja raportoi oikea-aikaisesti uhkaavista ylityspaineista tai toiminnallisista muutoksista. Kuntayhtymässä soten kokonaiskustannukset kasvavat enintään 1 % vuodessa. Tuottajan toimittamat raportit taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteumasta neljännesvuosittain tai erikseen raportoituna. Tuottaja ottaa käyttöön kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioivia mittareita. Talousarvion mukaiset taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuvat suunnitellusti. Kustannus- ja vaikuttavuusmittareita on käytössä.
Toiminnallinen tavoite 3 Hyvinvointikuntayhtymän kehittäminen etenee projektisuunnitelman mukaisesti ottaen huomioon valtakunnalliset linjaukset Kärkihankkeita viedään työryhmissä eteenpäin (mielenterveys- ja päihdepalvelut, lasten ja perheiden palvelut, ikääntyvien palvelut) - toteuman arviointi. Eri toimijoiden (Aava, Oiva, Lahti, Phsotey) toimintojen yhdistyminen vuoden 2017 aikana toteuman arviointi. Tiedotuksen kanavat ja laajuus (kuntalaiset, luottamushenkilöt, henkilöstöt + muut toimijat). Kaupungin viranhaltijat/ luottamushenkilöt osallistuvat valmistelutyöryhmiin. Hyvinvointikuntayhtymä on perustasovetoinen ja uudelleen organisoitu. Hyvinvointikuntayhtymän valmistelun ja kehittämisen tiedotus on avointa. Kärkihankkeet ovat tuottaneet uusia palvelu- ja toimintamalleja hyvinvointikuntayhtymään. Hyvinvointikuntayhtymän palvelut muodostavat saumattoman, kuntarajat ylittävän palvelukokonaisuuden. Palvelutuotannon jatkuvuus turvataan muutosvaiheessa. Toiminnallinen tavoite 4 Asiakaslähtöisyyden ja kuntalaisten osallisuuden toteutuminen Toteutuneet asiakasraadit vuonna 2017. Vanhus- ja vammaisneuvosto kokoontuu säännöllisesti vähintään x 4/vuosi Veteraanien neuvottelukunta kokoontuu säännöllisesti x 2/vuosi Kuntalaisten osallistuminen palvelujen suunnitteluun ja muotoiluun arvio tilaisuuksien määrästä. Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin paranee. Kuntalaiset voivat entistä paremmin vaikuttaa palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Toiminnallinen tavoite 5 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen eri toimijoiden yhteistyönä ja yhteisten rakenteiden luonti toimintaan. Hyte-rakenteiden valmistelu kaupungin ja hyvinvointikuntayhtymän yhteistyönä vuoden 2017 aikana. Laajan hyvinvointikertomuksen valmistelun aste. Yhteistyöryhmien määrä ja toiminta eri hallinnonaloilla (sivistys, tekninen, työllisyys, maahanmuutto, hyvinvointikuntayhtymä, kolmas sektori). Kaupungin eri hallinnonalojen ja hyvinvointikuntayhtymän välille on luotu toimiva rakenne ja vastuutahot terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Laajan hyvinvointikertomuksen valmistelu on käynnistynyt syksyllä 2017. Yhteistyöryhmien toiminta jatkuu muutosvaiheessa saumattomasti ja uusia yhteisiä työmuotoja on otettu käyttöön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Toiminnallinen tavoite 6 Syrjäytymisen ehkäiseminen eri hallinnonalojen ja toimijoiden välisenä yhteistyönä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24- vuotiaat nuoret Arvio kotouttamispalveluista määrä / toiminnot Lastensuojelun menot 2017 Lastensuojelun sijoitukset 2017 Lapsiperheiden avopalvelujen käyttö 2017 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä vähenee ja yhteistyössä kehitetään nuorille polkuja koulutukseen ja työelämään. Kaupungin palvelutuotannossa on varauduttu maahanmuuttajien/pakolaisten kotouttamiseen ja siihen liittyviin palveluihin. Lapsiperheiden avopalvelujen käyttö kasvaa ja raskaampien palvelujen menot laskevat edellisvuosiin verrattuna. PALVELUKESKUKSEN/LAUTAKUNNAN SITOVIEN TAVOITTEIDEN KYTKEYTYMINEN ORIMATTILAN STRATEGIAAN JA TALOUDEN HOIDON KESKEISIIN PERIAATTEISIIN Orimattilan strategia Orimattilan kaupunkistrategiassa 2020 arvoina ja toimintaperiaatteina nostetaan esiin ihmisen ja ympäristön hyvinvointi, avoimuus ja rohkeus, taloudellisuus ja laatu sekä uudistumiskyky. Kuntastrategian yhtenä strategisena päämääränä on kuntalainen ja hyvinvointi. Kriittisinä menestystekijöinä nähdään 1) lasten, nuorten ja perheiden elämänlaadun parantuminen sekä syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäiseminen, 2) ikäihmisten tarpeen mukaiset palvelut ja elämän laatu, 3) varhainen tukeminen, ennalta ehkäisevä työ, kroonisten sairauksien ehkäisy, 4) kuntalaisten aktiivinen ja omaehtoinen toiminta, terveysliikunnan edistäminen, 5) työllisyyden edistäminen, 6) ihmisen kasvun ja elin ikäisen oppimisen tukeminen ja 7) kolmannen sektorin, palveluntuottajien ja kaupungin hallintokuntien aktiivinen yhteistyö. Kriittisinä menestystekijöinä nähdään myös kustannustehokkaat ja toiminnallisesti tuottavat yksiköt sekä avopainotteisempi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne. Talouden hoidon keskeiset periaatteet Hyvinvointikuntayhtymän tavoitteena on, että soten kokonaiskustannukset sektoreittain kasvavat enintään 1 % vuodessa. Käyttöön otetaan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioivia mittareita ja niiden pohjalta muodostuvia kannustimia. Vuoden 2017 aikana toteutetaan kärkihankkeiden esityksiä, joilla osaltaan voidaan hillitä kustannusten kasvua. Tietotekniikan ja digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään palvelutuotannossa. Palvelurakenteen muutoksessa avopainotteisten palvelujen ja eri toimialojen välisen integraation merkitys kasvaa. SITOVAT TALOUSTAVOITTEET VUONNA 2017 Ulkoiset TA 2017 LTK:N ESITYS 2017 TA 2016 TP 2015 TP 2014 MENOT Muutos -2,80 % TULOT Muutos -92,6 % NETTO Muutos -1,09 % 50 919 390 50 911 630 52 384 370 53 680 763 51 964 566 72 340 72 340 977 000 1 015 066 875 716 50 847 050 50 839 290 51 407 370 52 665 696 51 088 850
Muutosprosentti edelliseen vuoteen nähden (TA 2017 verrattuna TA 2016) Sisäiset TA 2017 LTK:N ESITYS 2017 TA 2016 TP 2015 TP 2014 MENOT 13 670 13 670 324 585 TULOT 13 370 13 370 0 0 NETTO 300 300 324 585