HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 274 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1366 Esityslistan asia TJA/20 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä potilas) hoitomaksua koskevan, 20.5.2010 päivätyn muutosvaatimuksen, jolloin hallintolakimiehen päätös 4.5.2010 nro 5042/10 jää voimaan. Perustelut: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevilta perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/92) ja asetuksessa (912/92). Lain 7 c :n mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan asiakasmaksulaissa tarkoitetuista kuukausituloista, jollei asiakasmaksulaissa toisin säädetä. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 97 euroa. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen pysyväisohjeen P88 15.4.2010 kohdan 1 mukaan jatkuvaa hoitoa antavassa kunnallisessa tai kunnan ostamassa yksityisessä pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva henkilö kuuluu maksukyvyn mukaan määräytyvän hoitomaksujärjestelmän piiriin saadessaan hoitoa kehitysvammahuollossa, vanhuspalvelussa tai sairaalassa. Pitkäaikaisessa laitos- ja perhehoidossa perittävän, maksukyvyn mukaisen hoitomaksun määräytymisperusteet määritellään tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa ja asetuksessa. Pitkäaikaisessa laitos- ja perhehoidossa olevaksi katsotaan 1) ympärivuorokautisen laitoshoidon tai perhehoidon alkamisesta lukien henkilö, jonka laitos- tai perhehoidon voidaan arvioida kestävän pitempään kuin kolme kuukautta sekä 2) muu henkilö sen jälkeen, kun hänen ympärivuorokautinen laitos- tai perhehoitonsa on jatkunut kolme kuukautta, jos hänen toimintakykynsä on katsottava heikentyneen siten, että häntä on
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 2 hoidettava edelleen laitos- tai perhehoidossa. Pitkäaikaisessa laitos- tai perhehoidossa olevaksi ei katsota 1) henkilöä, joka saa lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen (1015/1991) 3 :n 2 momentin 6 kohdassa tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 :n 3 kohdassa tarkoitettua kuntoutusta laitoksessa, eikä 2) lasta tai nuorta, joka on sijoitettu laitos- ja perhehoitoon lastensuojelulain nojalla. Edellä sanottu edellyttää, että hoitava lääkäri arvioi hoidon alkaessa, kestääkö laitoshoito pidempään kuin kolme kuukautta, ja myönteisessä tapauksessa peritään maksukyvyn mukainen hoitomaksu hoidon alusta alkaen. Myös alun perin enintään kolmen kuukautta kestäväksi arvioidun hoidon jatkuttua yli edellä mainitun ajan, siirretään potilas/asiakas pitkäaikaishoidon maksujärjestelmään, ellei hoitava lääkäri totea laitoshoidon päättyvän kahden kolmen viikon kuluessa. Arvio hoidon oletetusta kestoajasta tulee tehdä mahdollisimman pian hoidon alettua. Pitkäaikaishoitopäätöksen tekeminen ei merkitse päätöstä pysyvästä laitoshoidosta, ja päätös puretaan, mikäli potilaan laitoshoidon tarve päättyy. Päätös pitkäaikaisesta laitoshoidosta on siis hoitavan lääkärin tekemä hoidollinen päätös, joka liitetään potilaan hoitotietoihin. Lääkärin päätökseen ei voi hakea muutosta. Tämä potilas on ollut Malmin sairaalan vuodeosastolla 27.11.2009 alkaen ja hoitava lääkäri on todennut potilaan olevan pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeessa 1.3.2010 alkaen. Pöytäkirjanote asianomaiselle (asiamiehelle) hallintovalitusosoituksin (A) ja saantitodistuksin, hallinto- ja palvelukeskuksen hallintopäällikölle, virkasuhteiselle hallintolakimiehelle (Räsänen) sekä taloushallintopalvelun laskutukselle (Hallikainen). Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee hylätä edellä
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 3 tässä päätöksessä mainitun henkilön (jäljempänä potilas) hoitomaksua koskevan, 20.5.2010 päivätyn muutosvaatimuksen, jolloin hallintolakimiehen päätös 4.5.2010 nro 5042/10 jää voimaan. Perustelut: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevilta perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/92) ja asetuksessa (912/92). Lain 7 c :n mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan asiakasmaksulaissa tarkoitetuista kuukausituloista, jollei asiakasmaksulaissa toisin säädetä. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 97 euroa. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen pysyväisohjeen P88 15.4.2010 kohdan 1 mukaan jatkuvaa hoitoa antavassa kunnallisessa tai kunnan ostamassa yksityisessä pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva henkilö kuuluu maksukyvyn mukaan määräytyvän hoitomaksujärjestelmän piiriin saadessaan hoitoa kehitysvammahuollossa, vanhuspalvelussa tai sairaalassa. Pitkäaikaisessa laitos- ja perhehoidossa perittävän, maksukyvyn mukaisen hoitomaksun määräytymisperusteet määritellään tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa ja asetuksessa. Pitkäaikaisessa laitos- ja perhehoidossa olevaksi katsotaan 1) ympärivuorokautisen laitoshoidon tai perhehoidon alkamisesta lukien henkilö, jonka laitos- tai perhehoidon voidaan arvioida kestävän pitempään kuin kolme kuukautta sekä 2) muu henkilö sen jälkeen, kun hänen ympärivuorokautinen laitos- tai perhehoitonsa on jatkunut kolme kuukautta, jos hänen toimintakykynsä on katsottava heikentyneen siten, että häntä on hoidettava edelleen laitos- tai perhehoidossa. Pitkäaikaisessa laitos- tai perhehoidossa olevaksi ei katsota 1) henkilöä, joka saa lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen (1015/1991) 3 :n 2 momentin 6 kohdassa tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 :n 3 kohdassa
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 4 tarkoitettua kuntoutusta laitoksessa, eikä 2) lasta tai nuorta, joka on sijoitettu laitos- ja perhehoitoon lastensuojelulain nojalla. Edellä sanottu edellyttää, että hoitava lääkäri arvioi hoidon alkaessa, kestääkö laitoshoito pidempään kuin kolme kuukautta, ja myönteisessä tapauksessa peritään maksukyvyn mukainen hoitomaksu hoidon alusta alkaen. Myös alun perin enintään kolmen kuukautta kestäväksi arvioidun hoidon jatkuttua yli edellä mainitun ajan, siirretään potilas/asiakas pitkäaikaishoidon maksujärjestelmään, ellei hoitava lääkäri totea laitoshoidon päättyvän kahden kolmen viikon kuluessa. Arvio hoidon oletetusta kestoajasta tulee tehdä mahdollisimman pian hoidon alettua. Pitkäaikaishoitopäätöksen tekeminen ei merkitse päätöstä pysyvästä laitoshoidosta, ja päätös puretaan, mikäli potilaan laitoshoidon tarve päättyy. Päätös pitkäaikaisesta laitoshoidosta on siis hoitavan lääkärin tekemä hoidollinen päätös, joka liitetään potilaan hoitotietoihin. Lääkärin päätökseen ei voi hakea muutosta. Tämä potilas on ollut Malmin sairaalan vuodeosastolla 27.11.2009 alkaen ja hoitava lääkäri on todennut potilaan olevan pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeessa 1.3.2010 alkaen. Esittelijä Päätöshistoria ilmenee esityslistan tämän asian liitteenä numero 1 olevasta hallintolakimiehen päätöksestä 4.5.2010, nro 5042/ 10. Tiedoksianto on lähetetty hakijalle 6.5.2010. Potilas on tehnyt maksupäätökseen esityslistan tämän asian liitteenä numero 2 olevan muutosvaatimuksen. Muutosvaatimus on saapunut määräajassa 21.5.2010. Terveyslautakunnan päätöksellä 2.12.2008 ( 250) terveyskeskuksen osalta pysyvästi tai pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevien henkilöiden hoitomaksun määräämisestä, alentamisesta tai perimättä jättämisestä päättää hallintolakimies.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 5 Hallintolakimiehen päätökseen pitkäaikaisen laitoshoidon tulosidonnaisesta asiakasmaksusta haetaan muutosta asiakasmaksulain 15 :n mukaan terveyslautakunnalta. Lisätiedot: Komulainen Joni, hallintolakimies, puhelin 310 69068 LIITE Salassa pidettävä liite JulkL 24.1 25 kohta