Pakkausten suunnittelulla voidaan vaikuttaa ruokahävikin määrään Kaisa Grönman Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kestävyystutkimus Hävikkiruokaa kuluttajille -työpaja, 11.10.2016, Kouvola
Elintarvikepakkaukset Pakkaukset nähdään yleensä vain käytön jälkeisenä roskana Pakkauksia ja ylipakkaamista pidetään syntipukkina länsimaisessa kertakäyttö- ja kulutuskulttuurissa
Pakkausten tehtävä Suojata tuotetta ympäristöltä ja ympäristöä tuotteelta Kuljettaa, informoida ja markkinoida tuotetta Mahdollistaa tuotteen käytön (avaaminen, sulkeminen, säilyttäminen, tyhjentäminen) Pakkaus palvelee tuotetta
Pakkauksista johtuva ruokahävikki Syyt ruokahävikin syntymiseen ovat moninaiset, ja osa liittyy pakkauksiin ja pakkaamiseen Pakkauksen hajoaminen/pettäminen jakeluketjussa, käsitellessä Pakkaus ei suojaa tuotetta tarpeeksi hyvin ympäristön rasituksilta tai olosuhteilta Liian suuret pakkauskoot Liian aikainen poisheittäminen johtuen parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä merkintöjen virheellisestä tulkinnasta Epäselvät viivakoodit ja muut merkinnät, jotka johtavat tuotteen hylkäämiseen Pakkausta ei pysty tyhjentämään kokonaan Pakkausta ei pysty säilyttämään tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa (esim. koon takia) Ruotsalaisen hävikkipäiväkirjatutkimuksen mukaan n. 25 % kotitalouksissa jätteeksi päätyneestä ruuasta syy hävikkiin liittyy pakkauksiin
Ruokahävikin estäminen on keskeistä Elinkaarimallinnukset (LCA) osoittavat, että pakkaukset (cradle to grave) muodostavat vain pienen osan tuote-pakkauskombinaation ympäristövaikutuksista Liha-, maito-, leipä- ja kalatuotteilla pakkauksen osuus yleensä vain n. 0.5-12% Vihanneksilla, hedelmillä ja vesipohjaisilla juomilla pakkauksen osuus yleensä suurempi Hukkaan heitetty ruoka on useimmiten suurempi synti kuin itse pakkaus Joissakin tapauksissa on parempi kasvattaa pakkauksen ympäristövaikutuksia, jos sillä voidaan pienentää kokonaisympäristövaikutuksia Kuvat: Fazer ja HK
Materiaalitehokkuudella tasapainoilu Kuva: Erlöv et al. 2000 On löydettävä tasapaino alipakkaamisen ja ylipakkaamisen välillä Ylipakkaaminen on kokonaisympäristövaikutuksen kannalta parempi vaihtoehto, jos sillä säästytään ruokahävikiltä
Mitkä tärkeimpiä kriteerejä (materiaalitehokkuuden sijaan) Kuva: Grönman 2013
Pakkaussuunnittelijan päätöksentekopuu
Yhteenveto Materiaalinkäytön tehostaminen ei riitä yksinään tarkastelemaan tuotteen ympäristövaikutuksia Tarvitaan muitakin indikaattoreita, joita tarkastellaan koko elinkaaren ajalta Ruokahävikin vähentäminen pakkaussuunnittelussa keskiöön ottamalla elintarvikkeen ominaisuudet ja elinkaari lähtökohdaksi On huomioitava vaikutukset sekä ympäristöön, talouteen, että yhteiskuntaan, sidosryhmiin ja tuotteen käyttäjiin
Ajankohtaista Packaging Saves Food - research group Pakkausalan tutkijoiden (Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Australia) muodostama ryhmä Tietoisuuden lisääminen pakkauksista niin kuluttajille, teollisuudelle kuin poliittisille päätöksentekijöille: pakkaus ei ole pahis! Handprint-hanke: VTT ja LUT Positiivisen ympäristövaikutuksen laskeminen ja viestiminen Esim. kuinka paljon pakkaus estää ruokahävikkiä ja millaisilta ympäristövaikutuksilta silloin vältytään? Pakkauslaakson rakentaminen Suomeen Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025, pilottihanke (Tekes, Pöyry) Uudenlaisen, uniikin pakkausalan toimijoiden ekosysteemi, joka valjastetaan palvelemaan suomalaisen pakkauksen digitalisaation ja materiaalikehityksen yhteistyötä
Lähteitä, lisätietoa: Grönman K. Importance of considering food waste in the development of sustainable food packaging systems, 2013, LUT, Acta Universitatis Lappeenrantaensis 559 Erlöv, L., Löfgren, C., and Sörås, A. (2000). PACKAGING - a tool for the prevention of environmental impact. Kista, Sweden: Packforsk. Report No: 194, 52 p. Hanssen, O., Møller, H., Svanes, E., and Schakenda, V. (2012). Life Cycle Assessment as a tool in food waste reduction and packaging optimization packaging innovation and optimization in a life cycle perspective. In: Curran, M.A., ed., Life Cycle Assessment Handbook: A Guide for Environmentally, chap. 16, pp. 345-368. Scrivener Publishing LLC. Silvenius F., Grönman K., Katajajuuri J-M., Soukka R., Koivupuro H-K. & Virtanen Y. Role of household food waste in comparing environmental impacts of packaging alternatives. Packaging Technology and Science, 2014; vol 27, issue 4, pp. 277 292. Williams, H. and Wikström, F. (2011). Environmental impact of packaging and food losses in a life cycle perspective: a comparative analysis of five food items. Journal of Cleaner Production, 19(1), pp. 43-48. Williams H. et al. (2012) Reasons for household food waste with special attention to packaging. Journal of Cleaner Production, 24(March), pp. 141-148.
Kiitos mielenkiinnostanne! kaisa.gronman@lut.fi