17.11.2010 Anne Rosenlew Naisten toimeetulo ruohonjuuritasolla. Esimerkki Senegalista. Luentosarja Sukupuoli ja kehitys Syksy 2010. Kehitysmaatutkimuksen laitos. Helsingin yliopisto
Luennon sisältö: - Länsiafrikka, Senegal, Rufisque - Senegalin naiset ja kolonialismi - Naisryhmät ja toimeentulo - Naisryhmät ja sosiaalinen pääoma - Naisten toimeentulon mahdollisuudet ja mahdollistajat - ryhmätyö Ryhmä And, Yhdessä, Merina, Rufisque
POIMINTOJA HISTORIASTA JA TILASTOISTA - Senegal itsenäistyi 1960. Verrattain vakaa poliittinen tilanne siitä lähtien - Demokraattinen vallanvaihto vuonna 2000. - Yksi maailman köyhimmistä maista; 54% elää köyhyysrajan alapuolella -Maatalous tuottaa: maapähkinöitä, hirssiä, maissia, riisiä, puuvillaa, tomaatteja, vihanneksia. Myös karjaa ja siipikarjaa, sikoja. - Kalastus on tärkeä. - Teollisuus: Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostusta, fosfaatteja (keinolannoitteet), öljynjalostusta, jonkin verran harvinaisia metalleja, rakennusmateriaali (sementti), laivateollisuus - Turismi tärkeä toimeentulon lähde - Senegalissa on tänään n. 12 miljoonaa asukasta. - Asukasmäärä kasvaa n. 2,6% vuosittain, eli kaksinkertaistuu joka 25 vuosi - Yli puolet (54,7%) asukkaista on 20 vuotta tai nuorempia - Korkea riippuvuussuhde; 100 työikäistä kohden 86,5 muista riippuvaa henkilöä - Dakarin alueella asuu n. 2 miljoonaa asukasta; 22% koko maan asukkaista asuu pinta-alalla joka on 0,3% koko maan (196 712 km2)pinta-alasta - Merkittävä laiton maastamuutto
Rufisque - N. 300 000 asukasta, n. 20 km Dakarin keskustasta -Senegalin tärkein vientisatama ennen Dakarin sataman perustamista 1902 -Tänään ainoastaan kalasatama perinteisille veneille -Kehitetty siirtomaavallan tarpeisiin -Taloudellinen kukoistus 1970-luvulle asti johti kaupungin nopeaan kasvuun -Tänään vähän teollisuutta jäljellä. Korkea työttömyys, mutta paljon rakentamista, koska tonttimaa on edelleen halpaa. Kaupunkiin muutetaan maalta, mutta myös Dakarin liepeiltä jossa tonttimaa on loppu. -Moni saa edelleen toimeentulonsa kalastuksesta ja maanviljelystä erityisesti vihannesviljelystä. - Epävirallinen talous dominoi - Keskustan tori ja sen ympäristö ovat tärkeitä jokapäiväiselle kaupalle.
Senegalin naiset ja kolonialismi Ranskalaiset ottavat käyttöön maapähkinät myytäväksi maatalous- ja vientituotteeksi 1800-luvun alussa. Tämä muuttaa sukupuolten välisen työnjaon ja muutoksen vaikutukset ovat kauaskantoisia. - Naisten asema muuttuu ja he syrjäytyvät virallisesta taloudesta - Sukupuolihierarkia; Afrikkalaisten naisten kaksinkertainen riisto. - Naisten koulutukseen ei panosteta - Paikallisia ruokaviljoja ei viljellä tarpeeksi ja riisiä tuodaan korvaamaan niitä Ranskan siirtomaista Kaukoidästä, esim. Vietnamista - Muslimiveljeskunnat saavat maapähkinäviljelyn kautta poliittista vaikutusvaltaa; taustalla kirkon ja valtion välinen ero Ranskassa - Tänään poikien ja tyttöjen koulutuserot ovat kuroutumassa umpeen peruskoulutustasolla, mutta maaseudulla sukupuolierot ovat vielä huomattavat. Korkeamman koulutuksen tasolla vielä merkittäviä eroja poikien hyväksi. - Tänään vahvoja naisia politiikassa, mutta puolue- ja paikallistasolla heidän panoksensa ovat vielä melko näkymättömissä. - Perinteinen hierarkkinen yhteiskuntarakenne (kastit), kolonialismin perinne sekä vahvat muslimiveljeskunnat vaikuttavat yhä eri tavoin naisten rooliin. Esim. talous perheen sisällä. Avioliitto ja ero.
Naisryhmät ja toimeentulo -Vaimolla ja miehellä eri taloudet, mutta mies on Islamilaisessa yhteiskunnassa velvollinen huolehtimaan vaimoistaan ja lapsistaan. Vaimo voi periaatteessa päättää omasta toimeentulostaan, mutta vastuu lapsista ensisijaisesti äideillä. - Länsi-Afrikassa naisilla on pitkä perinne kauppiaina. - Koska (köyhillä) naisilla ei ole ollut jalansijaa virallisessa taloudessa, monet ovat kehittäneet omat säästö- ja lainajärjestelmänsä. Tässä naisryhmät ovat olleet ensisijaisen tärkeitä. -Ryhmät perustuvat maalaisyhteiskunnan työyhteisöihin ja ikäluokkaryhmiin, mutta ovat muuttuneet ja sopeutuneet yhteiskunnallisen kehityksen myötä. - Kaupungistuvassa Senegalissa perusruokatarvikkeiden kauppa naisten hallinnassa. Naiset pyörittävät ja tukevat kauppaa ryhmiensä kautta eri tavoin. - Ryhmät toimivat myös naisten vertaistukena ja edesauttavat sopeutumista kaupunkioloihin. - Mikroluottojen merkitys ja määrä naisten toimeentulon rahoittajana lisääntynyt. Markkinoilla on kirjava joukko toimijoita.
Naisryhmien tärkeimmät toiminnot Rufisquessa MBOOTAYE Elämänkaarijuhlat Naapuriapu TYÖOSUUSKUNNAT Ammatilliset tiedot ja taidot Yhteiset investoinnit TONTINE Henkilökohtaiset tarpeet Myyntitoiminta
Naisryhmät sosiaalisen pääoman lähteenä Kaksi näkökulmaa sosiaaliseen pääomaan: Yksilölähtöinen/Bourdieu (1980)...kuuluminen ryhmään, joka ei koostu ainoastaan joukosta toimijoita joilla on yhteisiä, sekä itselle että muille näkyviä piirteitä, vaan joita yhdistää myös pysyvät ja hyödylliset suhteet Yhteisöllinen/Maailman- Pankki (2008) yhteisen toiminnan mahdollistavat normit ja verkostot mukaanlukien instituutiot ja suhteet, sekä perinteet, jotka muokkaavat sosiaalisen kanssakäymisen laadun ja määrän.
Ryhmä And Yhdessä. Merina, Rufisque
The livelihoods framework. Toimeentulokehys Eri pääomat mahdollistajina Human capital Inhimillinen pääoma -Kotitalouden käytössä oleva työvoima. Sekä määrällinen että laadullinen näkökulma. Myös yksilön inhimillinen pääoma. Sosiaalinen ja poliittinen pääoma - Sosiaaliset resurssit (verkostot, jäsenyydet ryhmissä, luottamus). Yhteydet laajempiin instituutiohin Fyysinen pääoma -Infrarakenteet (tieverkosto, energia, tiedonvälitys, turva). Toimeentuloon tarvittavat tuotantovälineet. Rahallinen pääoma - Tarjolla olevat rahoitusmahdollisuudet (säästöt, lainat, vakuudet, omaisuus, eläkkeet) Luonto pääomana - Maat, vesistöt, ympäristö
INFRARAKENTEET JA PALVELUT Inhimillinen pääoma POLITIIKAT, INSTITUUTIOT, PROSSESSIT HAAVOITTUVUUS -TRENDIT -SHOKIT -VUODENAJAT Luonto pääomana Rahallinen pääoma TOIMEENTULON HUMAN MAHDOLLISTAJAT TOIMEENTULON STRATEGIAT Fyysinen pääoma Sosiaalinen ja poliittinen pääoma RAKENTEET/ JÄRJESTELMÄT Hallitus Yksityinen sektori Prossessit Lait Politiikka Kulttuuri Instituutiot ULKOINEN YMPÄRISTÖ TOIMEENTULOMAHDOLLISUUDET
KIRJALLISUUTTA Feminismi Afrikkalaisin silmin: Amadioume, Ifi. (1997). Reinventing Africa. Matriarchy, Religion and Culture. Zed Books. Arnfred, Signe (2002) Simone de Bouvoir in Africa: Woman = the Second Sex? Issues of African Feminist thought. In jenda: A Journal of Culture and African Women Studies. Vol. 2, No. 1 (2002) Cornwall, Andrea (2007) Myths To Live By? Female Solidarity and Female Autonomy Reconsidered. Development and Change 38 (1): 149-168 Nnaemeka, Obioma (2003) Nego-Feminism: Theorizing, Practicing, and Pruning Africa's way. Pp. 357-385 in Signs, vol. 29, no.2 Nzegwu, Nkiru (2002): Questions of agency: development, donors, and women of the South. Jenda: A Journal of Culture and African Women Studies: 2, 1. Http://www.jendajournal.com/jenda//vol2.1/toc2.1.htm Oyewùmi, Oyèrónké (1997) The Invention of Women. Making an Afican Sense of Western Gender Discourses. University of Minnesota Press. Minneapolis. Oyewùmi, Oyèrónké (2000). Family Bonds/Conceptual Binds: African Notes on Feminist Epistemologies. Signs, Vol. 25, No. 4, Feminisms at a Millennium, pp. 1093-1098
Sosiaalisen pääoman käsite: Beall, Jo. (2001). Valuing Social Resources or Capitalizing on Them? Limits to Pro-poor Urban Governance in Nine Cities of the South. International Planning Studies, Vol. 6, No. 4, pp. 357-375 Bähre, Erik (2007) Reluctant solidarity. Death, urban poverty and neighbourly assistance in South Africa. Ethnography 8 (1):33-59 Cleaver, Frances. (2005) The Inequality of Social Capital and the Reproduction of Chronic Poverty. World Development Vol. 33, No. 6, pp. 893-906 Field, John (2003) Social Capital, Routledge, London Fine, Ben (2001) Social capital versus social theory. Political economy and social science at the turn of the millennium. London: Routledge Halpern, David (2004) Social Capital. Polity, UK Molyneux, Maxine (2002) Gender and the Silences of Social Capital: Lessons from Latin America. Development and Change 33 (2): 167-188 Rankin, Katharine N. (2002) Social Capital, Microfinance, and the Politics of Development. Feminist Economics 8(1): 1-24
Köyhät ja toimeentulo: Carney, Diana (1998) Implementing the sustainable rural livelihoods approach pp 3-23 in Carney, Diana (ed) Sustainable Rural Livelihoods: What Contribution can we Make? Department for International Development, London. Chambers, Robert (1995) Poverty and livelihoods: whose reality counts? Environment and Urbanization 7 (1): 173-204 Clark, Jane and Carney, Diana (2008) A review of DFID s experience with Sustainable Livelihoods. Available online at www.eldis.org/go/topics/dossiers/livelihoods-connect/ Collins, Daryl, Murduch, Jonathan, Rutherford, Stuart, and Ruthven, Orlanda (2009) Portfolios of the Poor: How the World s Poor live on $2 a day. Princeton, N.J.: Princeton University Press Rakodi, Carole with Lloyd-Jones, Tony (eds.). (2002) Urban Livelihoods. A People-centered Approach to Reducing Poverty. Earthscan. London.