PÄÄTÖS Helsinki 17.10.2005 Dnro UUS 2005 Y 395 18 Annettu julkipanon jälkeen No YS 1337 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisesta koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta, joka koskee orto nitrotolueenilla ja tolueenilla pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista luontaisella hajoamisella. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE Oy Forcit Ab PL 19 10901 Hanko Liike ja yhteisötunnus: 0103189 6 KIINTEISTÖN OMISTAJA Finska Forcit Dynamit Oy KIINTEISTÖN SIJAINTI Hangon kaupunki Forcitintie 37 10900 Hanko RN:o 078 403 0009 0002 TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Ympäristönsuojelulaki 61 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 30 2 momentti Ympäristönsuojelulaki 78 ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulain 61 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 24 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta toimitettiin 13.7.2005 Uudenmaan ympäristökeskukselle. Ilmoitusta täydennettiin 16.9.2005, 4.10.2005 ja 11.10.2005. MAKSU 970 A14 18 AT112 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Puh. 020 490 101 Faksi 020 490 3200 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Tfn +358 20 49 01 01 Fax +358 20 490 32 00 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.miljo.fi/uus
2 TOIMINNAN KUVAUS Kiinteistöllä toimii räjähdysainetehdas. PILAANTUMISEN AIHEUTTANUT TOIMINTA Kiinteistöllä pääsi ilmeisesti venttiilivuodon seurauksena maaperään arviolta 15 tonnia tolueenia ja 1 tonni orto nitrotolueenia. Päästö todettiin 25.1.2002. TOTEUTETTU KUNNOSTUS Vahinkopaikalla aloitettiin 11.2.2002 pohjaveden suojapumppaus ja se jatkuu edelleen. Pohjavedestä on poistettu vedenpumppauksella arviolta 1 785 kg orto nitrotolueenia ja 7 470 kg tolueenia 14.7.2005 mennessä. Maaperän huokosilmapuhdistus toteutettiin 18.4.2002 15.6.2005. Huokosilmapuhdistus lopetettiin, koska menetelmällä ei pystytty enää merkittävästi vähentämään maaperän orto nitrotolueenin ja tolueenin määrää. Raportin (30.8.2005) mukaan huokosilmapuhdistuksella on poistettu maaperästä arviolta 3 350 kg tolueenia. KOELUONTEISEN TOIMINNAN KESTO Koeluonteisen toiminnan suunniteltu kestoaika on elokuusta 2005 31.12.2007. YMPÄRISTÖ, LÄHIMMÄT HÄIRIINTYVÄT KOHTEET JA KAAVOITUSTILANNE Koetoimintakohde sijaitsee teollisuusalueella. Lähin asuinkiinteistö on noin 0,6 kilometrin etäisyydellä. Kiinteistön alue on 29.11.1978 hyväksytyssä yleiskaavassa merkitty teollisuus ja varastoalueeksi. KIINTEISTÖN MAAPERÄ, PINTA JA POHJAVESIOLOSUHTEET Tehdasalue sijaitsee I Salpausselällä. Kiinteistön maaperä on pääosin hiekkaa. Kiinteistö sijaitsee I luokan pohjavesialueella. Pohjavesi virtaa luoteeseen kohti merta. ALUEESEEN LIITTYVÄT AIEMMAT LUVAT Länsi Suomen vesioikeuden 25.3.1998 päivätty päätös 18/1998/1, joka koskee jätevesien johtamista Björknäsin ja Alnäsin väliseen lahteen sekä Broarsin lahteen.
3 Vesiylioikeuden 12.10.1998 päivätty päätös 121/1998, jonka ratkaisussa edellä mainittua vesioikeuden päätöstä ei muutettu. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 385/8.4.2002, joka koski orto nitrotolueenilla ja tolueenilla pilaantuneen maaperän puhdistamista. Päätöksessä kiinteistön maaperän puhdistustavoitteeksi asetettiin ortonitrotolueenille 50 mg/kg ja tolueenille 25 mg/kg. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 1184/ 12.10.2004, joka koski Oy Forcit Ab:n räjähdysainetehtaan nykyistä toimintaa. Päätöksellä on korvattu vesioikeuden ja vesiylioikeuden päätökset. POHJAVEDEN ORTO NITRO JA TOLUEENIPITOISUUDET Pumppauspisteet Pohjavesiputket Tarkkailutuloksissa on esitetty ne tarkkailupisteet, joista on otettu vesinäytteitä tai joiden vesipintaa on tarkkailtu. Alueella sijaitsevien putkien suodatinosat sijaitsevat seuraavasti: kaivossa K2B tasolla +2,03 +7,03 kaivossa K10 tasolla +0,53 +5,53 kaivossa K13 tasolla +2,75 +5,75. Kaivojen K2B, K10 ja K13 sijaintialueilla maanpinnan taso on +12,05 (K2B), +10,45 (K10) ja +10,55 (K13). Pohjaveden pinnat olivat 31.5.2005 +5,64 (K2B), +3,13 (K10) ja +4,05 (K13). Tarkkailuraportin (päivätty 13.5.2005) mukaan pohjaveden pumppausmäärä on ollut yhteensä noin 29 m 3 /d. Viimeisimmässä näytteessä (18.5.2005) pumpatun veden tolueenipitoisuus ennen veden puhdistuslaitteistoa oli 52 000 µg/l ja ortonitrotolueenipitoisuus 46 000 µg/l. Puhdistetun veden tolueeni ja ortonitrotolueenipitoisuudet olivat alle tutkimusmenetelmän määritysrajojen (10 µg/l ja 100 µg/l). Virtaussuunnan yläpuoliset pisteet Kemikaalivuotoalueen pohjaveden virtaussuunnan yläpuolella on kaksi pohjavesiputkea. Putkien suodatinosat sijaitsevat seuraavasti: putkessa Hp7 tasolla +3,20 +7,20 putkessa Hp21 tasolla +3,56 +8,56. Pohjaveden pinnat olivat 31.5.2005 +6,17 (Hp7) ja +5,61 (Hp21). Putkien sijaintialueilla maanpinnan taso on +12,20 (Hp7) ja +13,63 (Hp21). Pohjavesiputkesta Hp7 otetuissa näytteissä ei ole tavattu analyysimenetelmän määritysrajan (orto nitrotolueeni 100 µg/l ja tolueeni 10 µg/l) ylittäviä haitta ainepitoisuuksia. Pohjavesiputkesta Hp21 todettiin tolueenia 20 µg/l näytteessä, joka oli otettu 9.6.2004.
4 Vahinkoalueella sijaitsevat pohjavesitarkkailupisteet Alueella sijaitsevien putkien suodatinosat sijaitsevat seuraavasti: kaivossa K1 tasolla +2,23 +7,23 kaivossa K2 tasolla +2,20 +7,20 kaivossa K3 tasolla +2,15 +7,05. Kaivojen K1 K3 sijaintialueilla maanpinnan taso on +12,05 +12,13. Pohjaveden pinta oli 13.4.2005 +6,24 (K1) ja 31.5.2005 +5,70 (K2) ja +6,24 (K3). Kaivosta K2 ei ole otettu vesinäytteitä vuoden 2002 jälkeen. Suurimmat haitta ainepitoisuudet on todettu kaivossa K3. Viimeisimmällä näytteenottokerralla (14.7.2005) kaivon K3 vesinäytteessä todettiin ortonitrotolueenia 1 900 µg/l ja tolueenia 17 000 µg/l. Pohjaveden virtaussuunnassa vahinkoalueen tuntumassa sijaitsevat pohjavesitarkkailupisteet Pohjavesiputket Hp4 ja Hp6 ovat rautaputkia ja halkaisijaltaan 32 mm, eivätkä niistä saadut näytteenottotulokset välttämättä ole edustavia. Alueella sijaitsevien putkien suodatinosat sijaitsevat seuraavasti: kaivossa K4 tasolla +2,80 +6,80 kaivossa K5 tasolla +2,61 +6,61 kaivossa K6 tasolla +2,95 +6,95 putkessa Hp4 tasolla +4,95 +6,95 putkessa Hp6 tasolla +6,05 +8,05 putkessa Hp9 tasolla +2,80 +6,80 putkessa Hp10B tasolla +1,45 +5,45 putkessa Hp13 tasolla +1,60 +5,60 putkessa Hp14 tasolla 0,30 +3,70 kaivossa K14 tasolla 1,10 +3,90 putkessa Hp15 tasolla +1,33 +5,33 putkessa Hp16 tasolla +0,72 +4,72 putkessa Hp17 tasolla +0,65 +4,65. Havaintoputkien Hp4, Hp6, Hp10B, Hp13 ja Hp15 sijaintialueilla maanpinnan taso on +10,45 +11,00. Pohjaveden pinnat olivat 31.5.2005 +5,81 (Hp4), +6,01 (Hp6), +6,20 (K10B) ja +6,24 (Hp13) sekä 4.4.2005 +5,79 (Hp15). Kaivojen K4 K6 ja putken Hp9 sijaintialueilla maanpinnan taso on +8,61 +8,90. Pohjaveden pinnat olivat 31.5.2005 +4,03 (K4), +3,13 (K5), +5,24 (K6) ja +5,92 (Hp9). Havaintoputkien kaivon K14, Hp14, Hp16 ja Hp17 sijaintialueilla maanpinnan taso on +8,70 +9,75. Pohjaveden pinnat olivat 31.5.2005 +4,05 (K14) ja +6,74 (Hp16) sekä 11.4.2005 +5,42 (Hp17). Pohjavesiputkesta Hp9 ja kaivosta K6 otetuissa näytteissä ei ole tavattu analyysimenetelmän määritysrajan (orto nitrotolueeni 100 µg/l ja tolueeni 10 µg/l) ylittäviä haitta ainepitoisuuksia. Pohjavesiputkesta Hp17 otetuissa vesinäytteissä todettiin viimeksi orto nitro tolueenia ja tolueenia vuonna 2002.
5 Kaivossa K14 ei ole todettu haitta aineita vuoden 2002 ja putkessa Hp16 vuoden 2003 jälkeen. Pohjavesiputket Hp4, Hp6 ja Hp10B sekä kaivot K4 ja K5 eivät ole olleet tarkkailussa viime vuosina. Teollisuusalueen ulkopuolella pohjaveden virtaussuunnassa sijaitseva tarkkailuputki Alueella sijaitsevassa putkessa Hp104B suodatin on tasolla +2,45 +3,45. Putken sijaintialueella maanpinnan taso on +5,55. Pohjaveden pinta oli 11.4.2005 +4,27. Putki on halkaisijaltaan 32 mm, eivätkä siitä saadut näytteenottotulokset välttämättä ole edustavia. ESITETTY RISKINARVIO Riskitarkastelussa (11.7.2005) on käsitelty tolueenin ja ortonitrotolueenin ominaisuuksia ja biohajoamista. Tarkastelussa on myös käsitelty mahdollisia terveys ja ympäristöriskejä. Päästölähteen ja merenrannan välinen etäisyys on 200 metriä. Pohjaveden virtaus päästölähteeltä rantaan kestää suojapumppauksen jälkeen arviolta 27 vuotta. Tolueenin ja orto nitrotolueenin kulkeutumisen arvioidaan olevan pohjavettä hitaampaa. Mahdolliset ulkoilmaan maaperästä haihtuvat pitoisuudet laimenevat nopeasti sellaiselle tasolle, ettei alueella työskentelevien ihmisten altistumista tapahdu. Mereen joutuessa haitta aineiden pitoisuudet laimenevat nopeasti, eikä niistä arvioida aiheutuvan terveysriskiä. KOELUONTEINEN TOIMINTA Hanke Koetoiminnassa kokeillaan tolueenilla ja orto nitrotolueenilla pilaantuneen pohjaveden monitoroitua luontaista puhdistamista. Pilaantuneen pohjavesialueen laajuus on 300 m 2. Menetelmä ja kokeen suoritus Kiinteistöllä lopetetaan pohjaveden suojapumppaus ja pumpatun veden käsittely. Koetoimintana tarkkaillaan tolueenin ja orto nitrotolueenin biohajoamisen etenemistä ja pohjaveden laadun kehittymistä. Haitta aineiden hajoaminen Ennakkokokeiden ja tehtyjen analyysien perusteella kohdealueella on tolueenia ja orto nitrotolueenia hajottavaa biologista aktiivisuutta. Merkkeinä hajoamisesta ovat muun muassa: happipitoisuuden alenema haitta aineita sisältävissä pisteissä hiilihappoa (hiilidioksidia) on runsaasti pohjavedessä haittaainebluumin alavirrassa ja alavirran puhtaassa pohjavedessä
6 laboratorio olosuhteissa haitta aineet hajosivat aerobisissa olosuhteissa maaperässä on havaittu vähäisiä määriä tolueenin ja ortonitrotolueenin hajoamistuotteita ja hajoamisvälituotteita; aminotolueeni, kresoli DNA ja maljaus/kasvatuskokeissa on todettu haitta aineita sisältävässä pohjavedessä runsaasti bakteereja. Puhdistuneessa maassa bakteeripitoisuudet olivat alhaisia. Hiilihappopitoisuus aiheutuu haitta aineiden hajotessa veteen vapautuvasta hiilidioksidista. Pohjaveden hiilidioksidipitoisuus on taustapitoisuutta korkeampi pohjaveden alavirrassa pisteissä, joissa haitta aineita ei enää ole havaittavissa. Haitta aineiden hajoamisvälituotteiden pitoisuudet ovat olleet alhaisia verrattuna varsinaiseen haitta aineen pitoisuuksiin. Tämä johtuu hajoamistuotteiden nopeammasta hajoamisesta. KOELUONTEISEN TOIMINNAN TARKKAILU JA VALVONTA Pohjavesi ja huokoskaasu Tarkkailuohjelma Tarkkailussa olevat pohjavesiputket ja vesinäytteistä tutkittavat haittaaineet ja muut ominaisuudet on esitetty liitteessä 3. Ensimmäiset vesinäytteet otetaan heti aktiivisten kunnostustoimenpiteiden pysäyttämisen jälkeen. Näytteenottoa jatketaan kerran kuukaudessa puolen vuoden ajan. Tämän jälkeen näytteet otetaan kahden kuukauden välein. Vuoden kuluttua koetoiminnan aloittamisesta tarkkailu harvennetaan tehtäväksi puolen vuoden välein. Näytteenotolla tarkkaillaan pohjaveden pinnankorkeutta ja lämpötilaa sekä tolueeni, orto nitrotolueeni ja happipitoisuutta sekä hiilihappopitoisuutta. Koetoiminnan aloittamisen yhteydessä ja tämän jälkeen kahdesti vuodessa vesinäytteistä tutkitaan sulfaatti, nitraatti ja kokonaistyppipitoisuus. Lisäksi liitteessä 3. esitetyistä tarkkailuputkien huokosilmasta mitataan metaani, hiilidioksidi, happi ja rikkivetypitoisuudet. Tarkkailuohjelma päivitetään, jos tarkkailun aikana havaitaan muutostarpeita. Tarkkailuohjelman muutoksista sovitaan Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Analysointimenetelmät Perustarkkailu tehdään laboratorioanalyyseinä. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön jatkuvatoimisia mittareita. Pohjaveden pinnankorkeus ja lämpötila mitataan kentällä vesinäytteenoton yhteydessä.
7 Haitta aineiden hajoamisnopeuden määrittäminen Maa ja vesinäytteet Pohjaveden havaintoputki HP13 ympäristön maaperästä otetaan maa ja vesinäytteet. Maanäytteestä analysoidaan tolueeni ja orto nitrotolueenipitoisuudet. Pohjavesinäytteestä tutkitaan tolueeni ja ortonitrotolueeni ja TVOC pitoisuudet sekä happi, nitraatti, nitriitti, hiilihappo ja sulfaattipitoisuudet. Hiilihapon osalta tutkitaan vapaan ja syövyttävän hiilihapon pitoisuudet. Respirometritesti Maaperää ilmastetaan pohjavesiputkesta HP13. Ilmastusta tehdään kunnes maaperän happipitoisuus vastaa ilman happipitoisuutta. Ilmastuksen arvioidaan kestävän noin yhden vuorokauden ajan. Ilmastuksen lopettamisen jälkeen pohjavesiputkesta HP13 seurataan happipitoisuuden laskua ja hiilidioksidipitoisuuden kohoamista. Mittaukset tehdään jatkuvatoimisella analysaattorilla ajan funktiona. Seurantaa tehdään, kunnes putken happipitoisuus saavuttaa ennen ilmastusta olleen tason. Seuranta aika on kuitenkin enintään kolme vuorokautta. Kuluneen hapen ja muodostuneen hiilidioksidin määristä voidaan laskea hajonneen hiilivety yhdisteen teoreettinen määrä. Hajoamisnopeus ilmoitetaan pohjaveden osalta mg/l/vrk ja maaperän osalta mg/kg/vrk. Koe tehdään noin viikon kuluttua aktiivisten kunnostustoimenpiteiden lopettamisen jälkeen. Tämän jälkeen koe toteutetaan neljän kuukauden välein yhden vuoden ajan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Korkeimmat haitta ainepitoisuudet on todettu päästölähteestä noin 20 metriä luoteeseen sijaitsevien havaintopisteiden Hp13 ja K13 vesinäytteissä. Tolueeni ja orto nitrotolueenipitoisuuksia on todettu myös päästölähteen vieressä kaakon suunnassa sijaitsevien havaintopisteiden K3 ja K2B vesinäytteissä. Lisäksi päästölähteestä noin 60 metriä luoteeseen sijaitsevan havaintopisteen Hp14 vesinäytteessä on todettu tolueeni ja orto nitrotolueenipitoisuuksia. Toimenpiderajana pohjaveden suojapumppauksen ja käsittelyn uudelleen käynnistämiselle on kokonaisliuotinpitoisuus 20 000 µg/l. Jos havaintopisteissä K6, K14 ja Hp16 todetaan toimenpiderajan ylittävä liuotinpitoisuus, otetaan kyseisistä ja niiden lähellä sijaitsevista havaintopisteistä uusintanäytteet viikon kuluessa. Jos uusintanäytteiden tulokset ylittävät yhä toimenpiderajan, uusitaan näytteenotto. Jos toimenpideraja ylittyy, käynnistetään suojapumppaus ja veden käsittely. Suojapumppauspisteet valitaan tilanteen mukaan. Havaintopisteissä K6, K14 ja Hp16 todetuista toimenpiderajan (20 000 µg/l) ylityksistä tiedotetaan viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
8 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus on tarkastanut Oy Forcit Ab:n ilmoituksen, joka koskee koeluontoista toimintaa Hangossa osoitteessa Forcitintie 37, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Koetoiminta aika (YSL 64 ) 1. Kohteessa saa harjoittaa ilmoituksessa tarkoitettua koeluonteista toimintaa enintään 31.12.2007 saakka. Tarkkailu (YSL 64, JL 51 ) Pohjavesinäytteet 2. Vesinäytteet on otettava ja näytteistä on analysoitava tämän päätöksen liitteessä 3. esitetyn ohjelman mukaisesti seuraavasti täydennettynä: Koetoimintailmoitusasiakirjoissa esitetyn lisäksi on orto nitrotolueeni ja tolueenipitoisuudet tutkittava vähintään pohjavesiputkesta Hp9. Näytteet on otettava vähintään kahdesti vuodessa. Pohjavesiputkesta Hp104B on otettava vesinäytteet ennen koetoiminnan aloittamista ja vähintään kerran vuosina 2006 ja 2007. Näytteistä on tutkittava liitteessä 3. esitetyt laatuominaisuudet. Jos pohjaveden laadussa havaitaan merkittäviä muutoksia, on näytteenottoa tihennettävä ja tarkkailusta on tehtävä muutosohjelma. Ohjelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä, kuitenkin viimeistään yhden viikon kuluessa muutostarpeen ilmaannuttua. Ilmanäytteet 3. Huokoskaasunäytteet on otettava koetoimintasuunnitelmassa esitetyn lisäksi putkesta Hp21 vertailunäytteiden saamiseksi. Maaperänäytteet 4. Pilaantuneelta alueelta on otettava maaperänäytteet vähintään kahdesta tutkimuspisteestä. Näytteet on otettava vähintään koetoiminnan puolivälissä ja koetoimintaa lopetettaessa. Maaperänäytteet on otettava samalta syvyydeltä kuin aikaisemmat näytteet. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa tolueeni ja orto nitrotolueenipitoisuudet. Maaperänäytteenotosta on toimitettava näytteenottosuunnitelma tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kahta viikkoa ennen ensimmäistä näytteenottoajankohtaa.
9 5. Muut kokeet Pohjavesiputkesta Hp13 otettavista vesinäytteistä on tutkittava koetoimintailmoituksen täydennyksessä (päivätty 4.10.2005) esitetyt laatuominaisuudet. Näytteenotto on toteutettava vähintään koetoiminnan puolivälissä ja koetoimintaa lopetettaessa. Hapen kulutusta ja hiilidioksidin muodostumista mittaava koe (respirometritesti tai vastaava) on toteutettava koetoimintailmoituksen täydennyksessä (päivätty 4.10.2005) esitetyn aikataulun mukaisesti. Poikkeavat tilanteet (YSL 64, JL 51 ) 6. Jos koetoiminnan aikana havaitaan haitta aineiden leviämistä nykyistä laajemmalle alueelle, on asiasta välittömästi ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeavan tilanteen näytteenotto ja torjuntatoimenpiteet, kuten suojapumppaus, on järjestettävä koetoimintailmoitusasiakirjoissa esitetyllä tavalla. Poikkeavana tilanteen tilanteena on pidettävä yli 10 000 µg/l ortonitro ja tolueenin yhteenlaskettua pitoisuutta kolmella peräkkäisellä näytteenottokerralla pohjavesiputkien Hp9, K6, K14 tai Hp16 vesinäytteissä. Lisäksi poikkeavana tilanteena on pidettävä pohjaveden virtaussuunnassa sijaitsevan pohjavesiputki 104B:n vesinäytteen olennaisia laatumuutoksia ja muita kunnostusalueen pohjaveden laadun merkittäviä muutoksia. Tiedottaminen (YSL 64, JA 10 ) 7. Koetoiminnan aloittamis ja päättymisajankohdat on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukset on tehtävä yhtä viikkoa ennen toiminnan aloittamista ja päättymistä. Oy Forcit Ab:n on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja koeluonteisen toiminnan valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Kirjanpito ja raportointi (YSL 64, JL 51 ) 8. Koetoiminnan aikana on pidettävä kirjaa alueella tehdyistä toimenpiteistä, näytteenotosta, analyysituloksista ja mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. 9. Näytteenottotulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viikon kuluessa niiden valmistumisesta. Tuloksista on vuosittain laadittava yhteenvetoraportti johtopäätöksineen. Raportissa on esitettävä yhteenveto analyysituloksista, tutkimuksiin perustuva arvio luontaisen hajotustoiminnan olemassa
10 olosta ja tehokkuudesta sekä laskemiin perustuva arvio haittaaineiden luontaisesta hajoamisnopeudesta (mg/kg/d). Raportti on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Koetoiminnasta on tehtävä loppuraportti. Raportissa on esitettävä yhteenveto toteutetun tarkkailun analyysituloksista ja mittauksista, kuvaus koetoimintajärjestelyistä, tiedot näytteenotto ja analyysimenetelmistä sekä esitys jatkotoimenpiteistä että arvio maaperän ja pohjaveden puhdistumiseen kuluvasta ajasta. Raporttiin on liitettävä selvitys maaperätulosten vertaamisesta kunnostustavoitteisiin, ja tutkimustuloksiin perustuva esitys terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta riskittömiksi pohjaveden haitta ainepitoisuuksiksi. Loppuraportti koetoiminnasta on toimitettava 28.2.2008 mennessä tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnostuksen jatkaminen (YSL 64, 78 ) 10. Jos koetoiminnassa käytetty menetelmä osoittautuu toteuttamiskelpoiseksi kyseisessä kohteessa, eikä asetettuja kunnostustavoitteita ole saavutettu, eivätkä haitta aineet todennetusti ole leviämässä tai ole levinneet laajemmalle alueelle, on kunnostuksen jatkamisesta tehtävä ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ympäristölupahakemus. Hakemusasiakirjat on toimitettava käsiteltäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle 31.12.2007 mennessä. Jos tutkimustulokset osoittavat, ettei maaperän ja pohjaveden puhdistaminen ole mahdollista kyseisellä kokeiltavalla menetelmällä, tai jos koe epäonnistuu, tai jos haitta aineet ovat levinneet tai uhkaavat levitä laajemmalle alueelle, on pilaantuneen maaperän ja pohjaveden aiheuttamista terveys ja ympäristöriskeistä tehtävä yksityiskohtainen riskinarviointi, ja tarvittaessa pilaantunut maaperä ja pohjavesi puhdistettava vaihtoehtoisella menetelmällä. Kunnostamisesta on tehtävä ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus tai ympäristölupahakemus. Hakemus on toimitettava käsiteltäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle viimeistään 30.6.2008 mennessä. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 30 :n mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka tai polttoainetta, valmistus tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos tai ammattimaisesti tai näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaan edellä ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitetusta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maaperän lupa asioissa toimivaltainen viranomainen on alueellinen ympäristökeskus.
11 Uudenmaan ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan maaperän monitoroitua luontaista kunnostusta voidaan kokeilla kyseisessä kohteessa ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisella koetoimintailmoituksella, sillä kohde sijaitsee suljetulla teollisuusalueella, ja koska kokeen tarkoituksena on kokeilla pilaantuneen maaperän jälkikunnostusta. Ympäristönsuojelulain 30 :ssä tarkoitetun koeluontoisen toiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomainen voi ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille sekä jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. (Määräykset 1. 10.) Jos pohjaveden laadussa havaitaan merkittäviä muutoksia, tulee näytteenottoajankohtien tiheys tarkistaa ja tarvittaessa tulee harkita muita toimenpiteitä, kuten koetoiminnan keskeyttämistä. (Määräykset 2. ja 6.) Pohjavesitarkkailuun on lisätty pohjavesiputki Hp9, jotta koetoiminnan mahdolliset vaikutukset veden laatuun tulevat mahdollisimman kattavasti selvitetyiksi. (Määräys 2.) Pohjaveden virtaussuunnassa kauimpana sijaitsevan pohjavesiputken Hp104B veden laadun tarkkailulla selvitetään pohjaveden laatuominaisuudet pohjaveden virtaussuunnan alapuolella, ja varmistetaan, ettei teollisuuskiinteistöltä pääse purkautumaan haitta aineita ympäristöön. (Määräys 2.) Pohjaveden puhtaustavoite määräytyy koetoiminnan aikana saatavien tutkimustulosten ja tehtävän riskinarvion perusteella. Riskinarvion on perustuttava kohteen pohjavesialueen mallintamiseen ja haitta aineiden kulkeutumisen seikkaperäiseen selvittämiseen. (Määräykset 2. ja 10.) Ilmanäytteiden happi hiilidioksidi ja metaanipitoisuuksien tutkimisella seurataan maaperässä olevien haitta aineiden aerobisen tai anaerobisen hajotustoiminnan muutoksia. Koetoiminnan edellytykset riippuvat luontaisen hajotustoiminnan olemassaolosta ja tehokkuudesta. Mittaukset on edellytetty tehtäväksi myös putkesta Hp21 vertailutulosten saamiseksi. (Määräys 3.) Maaperän haitta aineiden kunnostustavoitteina ovat Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksessä No YS 385/8.4.2002 asetetut pitoisuustasot. Maaperänäytteenottovelvoite on asetettu maaperän tilan seuraamiseksi ja jatkokunnostustarpeen arvioimiseksi. (Määräys 4.) Ilmoitukset toimintaa koskevista muutoksista, aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Koetoiminnan keskeytys tulee harkittavaksi, jos esimerkiksi näytteenottotulokset osoittavat sen olevan tarpeen. Poikkeavan tilanteen ilmoitus ja toimintakynnystä on laskettu esitetystä, jotta koetoiminnasta ei aiheudu haitta aineiden hallitsematonta leviämistä pohjaveden mukana laajemmalle alueelle. Pohjavesiputki Hp104B:n olennaisilla veden laadun muu
12 toksilla tarkoitetaan haitta ainepitoisuuksien esiintymistä vesinäytteissä vähintään kahdella peräkkäisellä näytteenottokerralla. (Määräykset 2., 6. ja 7.) Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan tehdyt koeluontoiseen toimintaan liittyvät toimenpiteet ja tarkkailutulokset. (Määräykset 8. ja 9.) Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Mikäli maaperän kunnostamista jatketaan koejakson jälkeen samalla menetelmällä, on toiminnalle haettava ympäristönsuojelulain 35 :n mukaista ympäristölupaa. Jos koetoiminta epäonnistuu, tulee kohteen kunnostus harkittavaksi vaihtoehtoisin menetelmin. (Määräys 10.) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 8, 30, 53, 54, 61, 64, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 51 Jäteasetus (1390/1993) 10 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Tiedoksi Oy Forcit Ab PL 19 10901 Hanko Hangon kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Hangon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Koeluontoisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 970.
13 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä kunnanhallituksella ja niillä viranomaisilla, joiden tehtävä on valvoa asiassa yhteistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 4.). Ylitarkastaja Heli Antson Ylitarkastaja Jaakko Heinolainen LIITTEET Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Pohjavesiputkien sijainnit Liite 3. Näytteenotto ohjelma Liite 3. Valitusosoitus