9 VUOSIKERTA N;o 2 KESÄKUU 1952

9 VUOSIKERTA N;o 2 KESÄKUU 1952

CROFORM VIBRAATTORl CROFORM monisteaine ja vastaava KYVETTI 4 TÄRKEÄTÄ TEKIJÄÄ hammasteknillisten CROFORM korkea kierroslu kuinen HIOMAMOOTTORI Toimitamme suoraan varastosta: Tunnettuja, ensiluokkaisia, säädettävällä Jalkavastuksella varustettuja saks. K AV O- ja sveits. ELEMO-yleisvirtariippumoottoreita. HAMMASVÄLINE OY METALLIEN O I K E A S S A ja tarkoituksen mukaisessa käsittelyssä...kc CROFORM HIONTAKIVET Ja KIILLOITUSKEHRÄT DAVIS, SCHOTTLANDER & DAVIS LTD. LONDON, V. 3

f Ci TOIMITUSKUNTA: Päätoimitt. Onni Salonen Os. Korso, Purotie 3, puh. 83 73 25, toim. 64 223 Toimitus-sihteeri E. O. Vuori Teknillinen toimitt. Veikko Karmaa äiit;. pmas S U O M E N H A M M A S T E K N I K K O J E N L I I T T O R.Y. Helsinki, Mikonkatu It) A 11. Puh. 35 305. Postisiirtotili 12690 Liiton pulieenjoht. Sulo Nurto Mikonkatu 19 A 11. Puh. 35 305 Sihteeri M. Elomaa Unlamontie 6 G 19. Puh. 792 035 toimeen 64 223. Rahastonhoitaja P. Rantalainen Lönnrotink. 3 (Lah. Koskinen) Puh. loimeen 35 645. F I N L A N D S T A N D T E K N I K E R F Ö R B U N D R. F. Helsingfors, Mikaelsgalan 19 A 11. Tel. 35 305. Postgiro 12690. Förhuiidets ordf. Sulo Nurto Mikaelsgalan 19 A 11. Tel. 35 305. Sekr. M. Elomaa Untamovägen 6 C 19. Tel. 792 035 tj. tel. 64 223. Kassör P. Rantalainen Lönnrotsg. 3 (Lah. Koskinen) tj. lei. 35 645. 'itlin;<9t26r,. IJ J A A V U S T U S K A S S A Helsinki, Unlamontie 6 G 19. Postisiirtotili 16787 Piiheenjoht. M. Elomaa Unlamontie 6 G 19. Puh. 792035 loimeen 64 223. Sihteeri K. O. Vuori Päiviirinnank. 5h 35. Puh. loimeen 27 211. Aviistnskassanhoitaja I. Vaarala Krislianink. 2 G. Puh. 69 988 toimeen 69 475. A 2 2 A 3, Luonnossa vallitsee yksilöllisyys. Samaa periaatetta nou- >-y : dattaa myöskin IVOCLAR hammas. Olemme juuri saaneet uuden lähetyksen niitä varastoomme. H a m m as vä I i n e Oy Sisäl lys ;(-,>l!,'>li;)'. Oppilaskasvatusohjelnia 6 Kokeet ja kurssit 11 12 Hampaan kolosta 13 Hallituksen tuolilta 16 Hampaiden muovailusta 18 Prof. Matti Äyräpää 20 Kainha-protcesin valniisluslekniikkaa 23 4 6

Oppilaskasvatusohjelma Kauppa- ja teollisuusministeriön ammaltikasvatusosaston toimesta tullaan lähiaikoina julkaisemaan hammasteknikon ammatin oppilaskasvatusohjelma, kuten kaikkien muidenkin ammattien. Myötävaikuttamassa tällaisen ohjelman syntyyn ovat ammattialamme puolesta olleet hammasteknikot E. Grönholm, H. Koskinen, A. Hertola ja K. J. Laine. Tarkoituksena on ennakolta tutustuttaa ammattikuntaamme uuteen oppilaskasvatusohjelmaau, jotta saataisiin aikaan ajatiistenvaililoa ko. asiasta. Toimitus avustajineen koettaa parhaansa mukaan selvittää epäselvät kohdat. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös hammasteknikon oppiolijelniasta ammattikokeissa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on annetun oppisopimuslain nojalla antanut seuraavat määräykset hammasteknikon oppiohjelmasta ja ammattikokeista. /. Perusvaatimukset. 1. Vähintään 16 vuoden ikä. 2. Suoritettu oppivelvollisuus, ts. täydellinen kansakoulu jatkoluokkineen, valmistava ammattikoulu tai 4 luokkaa oppikoulua. //. Oppia ja n pituus. Oppiaika hammasteknikoille on neljä vuotta. ///. Yleiset määräykset. 1. Ohjelman täytäntöönpanon käytännöllinen järjestely. a) Koulutuspaikat a. 1) Tietopuolinen opetus: Oppisopimussuhteissa olevan oppilaan yleisten tietopuolisten aineiden opetus tapahtuu iltaopetuksena paikallisissa ammattikouluissa kahden ensimmäisen oppivuoden aikana. Niille oppilaille, joiden asuinpaikkakunnalla ei tällaista opetusta anneta, järjestetään keskitettyjä kursseja ammattikoiduissa. Opiskelu voidaan suorittaa muullakin tavoin (esim. kirjeo )i.skehi), jolloin vastaavat tiedot on osoitettava ennen ammattikokeeseen pyrkimistä kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksymässä ammatti(> )pilaitoksessa toimitetuissa suullisissa ja kirjallisissa kuulusteluissa..\mmattiaineitten tietopuolinen opiskelu tapahtuu erikoiskursseilla, joiden ohjelman kauppa- ja teollisuusministeriö on hyväksynyt. Näitä järjestetään paikallisissa tai keskusamniattikouhiissa tai alan liittojen ja laitosten toimesta. a. 2) Käytännöllisen ammattityön opiskelu: ammattilyön opiskelu voi tapahtua vain sellaisen työnantajan luona, jonka alan ammattineuvosto on hyväksynyt oppilaita pitämään tai kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksymässä ammattioppilaitoksessa. b) Oppilaitten lukumäärän rajoitukset. ' Työpaikka saa ottaa uuden oppilaan, kun siellä jo olevilla oppilailla yhteenlaskien on oppiajoistaan jäljellä vähemmän oppikiiukausia knin lycipaikan ammattitaidollisten työntekijäin (mestari mukaanlukien) kahdeksankertainen määrä. Jos työntekijäin määrä työpaikassa on 12 tai suurempi, on siellä kuitenkin oltava jokaista oppilasta kohden vähintään kolme ammattitaitoista työntekijää. Varsinaisissa oppilastyöpajoissa opettaja saa ohjata korkeintaan kuudentoista oppilaan työryhmää. Alan ammattineuvosto on tarvittaessa oikeutettu antamaan edcllii mainitusta poikkeavia määräyksiä. c) Osapuolten yleiset velvollisuudet e. 1) Työnantajan yleiset velvollisuudet: arxion ivey-n:. \ ou\v.y.\d Työnantajan tai oppilaskasvatuksesta vastaavan henkilön velvollisuus on sen lisäksi, mitä on sovittu varsinaisessa oppisopimuk-sessa, huolehtia siitä, että oppilas saa työskennellä ammattitaitoisten työntekijäin opastuksella; että oppilas oppiaikanaan saa tilaisuuden syventyä kaikkiin ammatissa esiintyviin töiiiin eikä joudu suorittamaan kohtuuttomasti vähempiarvoisia aputöitä, jotka eivät edistä hänen ammattitaitoaan; ' ei että oppilaalle tehdään selkoa työpaikan tarjoamista tapaturmaja sairausvaaroista;, että oppilasta alusta pitäen ohjataan puhtauteen, hyvään jäfjestykseen ja huolellisuuteen sekä ammattitaidon kasvaessa myös nopeaan ja itsenäiseen työhön; että oppilaalle varataan tilaisuus osallistua tietopuoliseen opetukseen; että oppilaan edistymistä valvotaan pitämällä luetteloa suorite- 6 7

tuista töistä (esim. suorittamalla merkinnät amuiattikirjaan) ja tarvittaessa lyhyellä kuulusleliilla varmistetaan perehtyminen tyfimenetelmiin; että oppilas pyritään mahdollisuuksien mukaan perehdyttämään alan sellaisiinkin töihin, joila ko. laboratoriossa ei suoriteta, mutta jotka olennaisesti alaan kuuluvina on merkitty oppiohjelmaan; että oppilaan suorittamia töitä tarkastellaan, niin että hiiuolle tarvittaessa ja viimeistäiiu oppiajan päättyessä voidaan antaa arvostelu työsuorituksista (esim. täyttämällä ammattikirjan suorilustodiste). c. 2) Oppilaan yleiset velvollisuudet: Oppilaan velvollisuus on sen lisäksi, mitä on sovittu varsinaisessa oppisopimuksessa, suorittaa ahkerasti ja tunnollisesti, raaka-ainetta, työkaluja ja koneita säästäen kaikki hänelle annetut tehtävät; osallistua säännöllisesti oppiohjelmaan kuuluvien tietopuolisten aineiden kursseihin tai muulla tavoin opiskella vaaditut kurssit määräaikana: tarvittaessa suullisessa kuulustelussa osoittaa mestarilleen perehtyneensä tekemiinsä töihin oppiohjelman edellyttämällä tavalla; tottua alunpitäen puhtauteen, hyvään järjestykseen sekä ammattitaidon kasvaessa nopeaan ja vastuuntuntoiseen työhön. Sekä työnantaja että oppilas ovat oikeutettuja jättämään paikallisen ammattioppilaslautakunnan ratkaistavaksi oppisopimuksen täyttämisessä esiintyvät erimielisyydet, mikäli ne eivät luonteeltaan kuulu tuomioistuimen ratkaistaviksi.,!m k.../.)ö.m,n'i.- '/-,..,, :(;.(! ) Oppivaattmukset. Oppilaan on oppiaikansa lopussa kyettävä suorittamaan itsenäisesti ja ammattitaitoisesti kaikkia alan tavallisimpia töitä. Näihin töihin kuuluu mm.: 1. nastahampaan valmistus 2. juotetulla kapalla tehdyn Richmond-hampaan valmistus. 3. valetulla kapalla tehdyn Richmond-hampaan valmistus 4. meistetyn kruunuhampaan valmistus 5. valetun kruunuhampaan valmistus 6. erilaisten sillain valmistus i 7. täytteen (inlay) valmistus ' '""'o/l ^qo ät;. r ) 8. Carl Michael-hampaan valmistus t). Brechus-hampaan valmistus 10. akryylihampailten valmistus 11. akryylisillan valmistus 12. tukiproteesin valmistus 13. koko- ja osaproteesin valmistus 14. proteesin korjaustyöt. Lisäksi oppilaan on oppiaikanaan saavutettava riittävä peruskokemus sellaisissakin töissä, joihin täydellinen perehtyminen ei ole oppiaikana mahdollista niiden vaikeuden tai harvinaisuuden vuoksi, jotta hän myöhemmin tarvittaessa kykenisi kehittymään täysin ammattitaitoiseksi työntekijäksi. Mainittuihin öihin kuuluvat mm. hampaitten oikomistyöt. Saavuttaakseen kohtuidlisen alan yleistuntemiiksen tulee oppilaan seurata sellaisiakin alan erikoistöitä tai ammatin rinnakkaishaaroihin kuiduvia tehtäviä, joita hän ei itse joudu suoritlamaan. Tällaisia töitä ovat mm.: lohvranaitird iimo,.m-..iq 1. ohturaattorityöt i :,! -..,,.,,. ;,,,. ;. 2. kuparistanssin valmistus.. Ammattikokeet. Ammattikokeet kestävät kuusi päivää, joista tietopuolinen koe yhden päivän ja ammattityökoe viisi päivää. Esimerkkinä tyypillisestä koelyösuoritiiksesta mainittakoon: 1. meistetyn kruunuhampaan valmistus 2. Carl Michael-hampaan valmistus 3. viiden hampaan sillan valmistus: Breehus, Richmond, meistetty kruunu ja välihampaat * 4. tukiproteesin valmistus... t f i 5. osaproteesin valmistus ^ ttnr-v\v" ^ ' 6. kokohammaston valmistus 7. akryylityöt Selostus tietopuolisista ammattiaineista. Alan liittojen toimesta järjestetyillä kursseilla annetaan opetusta seuraavissa aineissa: 8

ammattiteoria: proteesit osaproteesit kokoproteesit ' " ' " tnkiproteesit kirurgiset proteesit (kuten obturaattorit ja oikomislevyt) metallityöt: At\'d-M\\iu VKeakAl^d",!'^ uo. ''^ paikat (täytteet) nastahanipaat Richniond-hampaat i;^.>n nuoiliuf. ^fi» Gtirtioj, :.C^..V ^^'iy'--^''-' 'iil'm,i i,-(h.)oiit,n: kruunut (lueistelyt ja valukruiinut) 0,1/ kiintosillat keramiikka-sekä akryylihampaat ja sillat Työvälineitten huolto. ' ' ' \:i-a\:,.> /" i -o H v Suun anatomian ja hampaiden muoto-oppi ' " ' ' Purentaoppi (artikulaatio) Aineoppi ^,,,/!m;:uo. o raaka-aineet, tarveaineet,. erikoisluentoja. Yliäolevaan sisältyy pääpiirteittäin uusi oppilaskasvatusohjelma. Nykyinen huono oppilaskasvatus saadaan varmasti paremmalle pohjalle uuden ohjelman puitteissa.,1, j -ij,-, «'Ulfior:. M,;,, O. Salonen...(.. iui::i UiU: i'< ei i'i i'iin eili'i ihm i'iiii'i Mi{i'i Mi i i e! ii i i M Mi ii e :M eni I MI IHM{ I IIMIU iltji' i i'i!<ht'i i'i io ii I M :! m i e«i MIII t i n. I I I I :i Kokeet Lääkintöhallitus on määrännyt toimeenpantavaksi pätevyyskokeet hammasteknikko-oppilaille syyskuun aikana Amniattienedistämislaitoksella. Näihin kokeisiin haluavien on kesäkuun 30 päivään 1952 mennessä lähetettävä hakemuksensa os. hammasteknikko Mauno Elomaa, Helsinki, Unlamontie 6 C 19. Mukaan on liitettävä papinkirja tai siviilirekisteriote, todistukset tai jäljennökset laboratorioista, joissa on työskennellyt, sekä todistukset tai jäljennökset niiltä kursseilta, joihin on osallistunut. Kurssimaksu on 3.500 markkaa ja siihen sisältyy mm. metallina käytettävä hopea., Huomautamme, että harjoitusajan tulee olla vähintään 4 vuotta (48 kk); asevelvollisuus- ja sotaväessä oloaikaa ei oteta huomioon sekä iän vähintään 20 vuotta. Hakijoita kehoitetaan tarkoin harkitsemaan kykyjänsä, ennenkuin jättävät hakeimiksensa. Määrärahan pienuuden johdosta voidaan kursseille ottaa vain 15 kokelasta.,., ;:v. ;.!.! i Valituiksi tulleille ilmoitetaan hyvissä ajoin hyväksymisestä, tarvittavista työvälineistä ja aineista sekä kokeiden tarkemmasta alkamisajasta. Kokelaiden on syytä ennen kokeisiin tuloaan harjoitella hopean käsittelyä, jottei tapahtuisi yllätyksiä. Helsingissä 26. 5. 1952. "? \ f 9 Lääkintöhallituksen asettama hammasteknikkojen tutkijalautakunta. r i n i a a n! Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.y.n rintamerkkejä saatavana jatkuvasti rahastonhoitajalta..1 Ä S L N M A K S U T.SHL: jäsenet täyttäkää velvollisuutenne liittoanne kohtaan ja maksakaa ensi tilassa mahdollisesti unohduksiin jääneet jäsenmaksunne! IHII <l i'i l <if i l illi tllhli l i i< i i N Mi') I#) HI i'l l'i ih>'i IM >'i IM el!< l )HI> limlli i )4li'i l t i'< l >I N I i N HN l i i'i ell<'t M il MI 10 11

Kurssit Täten tiedoitetaan kaikille hammasteknikkoalalla työskenteleville oppilaille, että Animattienedistämislaitoksella Helsingissä toimeen pannaan syyskuun aikana 1952 täydennyskurssit hammasteknikkoalan oppilaille, jotka ovat olleet alalla 2 vuolla I:lle ja 3 vuotta tai sitä kauemmin Ildle kurssille. Hakuaika päättyy 30 pnä kesäkuuta 1952. ' Hakemukset, joita tulee seurata papintodistus tai siviilirekisteriote, jäljennös viimeisestä koulutodistuksesta, ilmoitus nykyisestä toimipaikasta sekä todistukset, kuinka kauan on ollut alalla, on osoitettava: hammasteknikko A'. J. Laine, Hämeentie H 39, Helsinki. Hyväksytyille lähetetään kirjallinen ilmoitus ja kurssiohjelma ennen kurssien alkua. Kurssimaksut ovat I:ltä 1.000 markkaa ja Ililta 1.500 markkaa. Metalliaineena tullaan käyttämään hopeaa ja sitä jaetaan oppilasta koliden määrätty määrä. Toimeksi saanut i.lz-f sv. Kv <" Xl. i,..v.^5,v;,f, oi., jwi/ Kurssien järjestelytoimikunta. III.,.., Ilii't,'((.>( T-nn > 10'','' ' ' v.iiiliijkir.; K i i l o s ^ ^ ' «j. Pyydämme saada esittää parhaimmat kiitoksemme arvoisille hammasteknikkojen rouvien kerholle, joka jälleen on muistanut kevätjuhlaamme arvokkailla arpajaisvoitoilla. Samalla toivotamme lämmintä ja hauskaa kesää. ; : j Helsingissä 14. 5. 1952 'fr-ti J, A t ;,,, Kiitollisuudella Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.y. Urheilutoimikunta 12 Tiililä koviii yleensä on semaista hymyn aikaa..se liyiiiyilyliäii alkaa jo auringosta, sillä tavallisestihan si ii on tapana liyiiiylllii lämpimästi. Siitä kai johtuu, että ihmisiäkin alkaa keviiiillii hyiiiyilyttää, vaikk'ei aina hyiuyilyltäisikäiin. Mutta jotta se meiltä ihmisiltä kävisi noin niinkuin Inonlevasti täytyy siilien hymyilyyn olla jonkin tapaiset hampaat ja nekin siinä snnii etn )Uolella näkyvällä \y.ukalla suhteellisen kokoisina ja värisinäkin niin minä ainakin luulisin ja siinä asiassa on samaa iiiie'tä eiikkonikin..ia jos ei enää ole oinasta takaa iiiilä liaiiipaila siellä suussa, niin silä varten on liioin haniiiiasteknikkoja. jotka aivan kuin kilpaa tekevät sellaisia, juuri vielä siihen keväiseen hymyilyyn. Töitä on keväisin runsaan jiuoleisesti ja siitä tietysti johtuu, että markat pyörivät,,1a iiiinpii hammaslekiiikkojakin luulisi ja varmasti joskus hieman hyiiiyilyttääkin. Onhan se niin mukavaa tehdä ])aljon töitä, ylitöitä ja joskus ylimääräisiäkin töitä ja olemassa olo tniitnn ])aljon ralloisaninialta kuin olla lekciiiättöiiiäiiä. Mutta ellei tulisi jntlnni iielkäksi hymyilyksi, haluaisin kertoa tarinan, jossa foisoila hymy hyytyi ja toinen sen kun vain pilkallaan hymyili. Täiiiii tarina on ennenkaikkea hyvä pieni esimerkki, kuin ka liirkciiksi meidän haniniasiiiiesteii t\("m tuloksia voidaan»melkeinpä luokitella» Iässä yhteiskunnassa ja kuinka tärkeät tekohaiiipaatkiii voivat olla. 01in >a kerran näin kertoili eräs vanhan hyvän ajan teknikko pihkassa erääseen tyttölapseen. Olin silloin vielä nuori ja komea poika (sitten hiin rykäisil. Kyllä se lyttölapsikin oli aika iiiiikavan sorttinen. Olin häntä jo vuosikaiipalla saalemnt ja knljetelhil milloin ulos, milloin sisälle. Vähitellen aloininie ajatella jo vakaviakin. Koetin kaverien yllyttämänä päästä hamniasteknikoii oppiin. Kyselin sieltä sun täällä ja viimein tärppäsi. Oltuani muutamia päiviä siellä lafkassa opissa, rupesi minulle hanimastekiiiikaii aakkoset selviämään..samalla selvisi myöskin sellainen juttu, että tällä niiniin heililtäiiiliäii puuttui edestä kokonaista neljä kpl plussan puoleisia etuhampaita. En ollut ennen tiuomanniitkaan, että siinä oli jollakin lavalla oniitiiiiieii sivunäkö, kun se kieli liänen puhellessaan vilahteli sieltä ylä kolmosien välistä..asiasta ei tietysti kauan keskusteltu, vaan vein tytön eräänä iltana lafkaan, lyötiin kipsit suuhun ohitettiin vähän virkatietä erään vanlieiiinian oppipojan kanssa, nykäistiin nätisti neljä neljän väristä hammasta jostakin jiarhaimiiiasta sarjasta koska hampaiden jiiti tulla vaalean kauniin halvaksi. Pianhan se ])rotsa olikin sitten suussa ja so- ))ivai.snndesta ei kannata keskustella, sillä ne olivat knin Luojan antamat. Mutta sitten jatkoi kertoja tulin luioniaamaan, minkä erehdyksen tulin tehneeksi. Olimme sopineet sen heilini kanssa yhteisestä vapun vietosta niiden uusien liampujeii kera. Mutta päivää ennen vapinia, kun olin menossa hänen luokseen keskustelemaan tarkennuin seuraavan päivän seremonioista, näin noin kivenheiton jiäästä, kuinka heilini painui ra )nn edessä olevaan autoon. Enlu iikiiin kerkisiii juosta hätiin, huomasin, eitä autossa oleville tuli hätä käteen ja anto alkoi liikkua, enkä nähnyt muuta kuin jotakin kuiiiniaa hymyä sen neitosen Imiililta, sillä hän istui tietysti jonkun»pohatan» pojan vierellä. Kertoja lopetti sanoin:»heti se kelpas ennen ci toinen sen tekohampailleen vei! Vahinko vain, että tuli rikottua niin hyvä»sarja».» 13

PENTOCRYL, huoneen lämmössä kiehuva korjausaine Nerokkaasti valmistetut HIOVAT NOPEASTI JA OVAT ERITTÄIN KESTÄVIÄ AVAIN MONEEN RATKAISUUN HAMMASPROTETHKASSA. Korjaukset 5 20 min. potilaan odottaessa Ei kyvettiä ei keittämisiä. Ei pelkoa hammasrikoisla. 1. Tarkasti valittu hiomakivijauho- ja sidosainc ])ainetaar. muottiin. 2. Varrellisen hiomakiven tarkistus. 3. Hiomakiven muotin läppääminen hiomakivijanheella ja sidosaineella. '»AtvPINE» vihreillä hiomakivillä on varma paikkansa luonnollisten ja poslinihampaitten liiomisessa. Tähän on kaksi syytä: Ensinnäkin ne hiovat nopeasti ja tekevät tasaisia, jnihlaita jiintoja. Toiseksi ne ovat kestäviä ja pitävät muotonsa loppuun saakka. Sarja käsittää suuren iniiäräii varrellisia kiviä, pyöränniuotoisia kiekkoja käsi- tai kulniakappalelta varten, lajileiman verratlomia kiviä ja kiekkoja sekä läydellisen lajitelman jyrkkä- ja pyöreäreunaisia hioniakiviä hammaslaboratoriota varten. Valmistaja 1) E N T A L F I L L I N G S L I M I T E D, L O N D O N. Myyjä: WmWtmA OYfJiriT.i ' ' Unioninkatu 24 - Helsinki. Puh. 65 757, 52 356 (myynti) 37 669 (johtaja) 64 726 (kassa) 69 665 (verstas). Mukavuutta ja säästäväisyyttä ajatellen välitilaa. ALPINE' H I O M A K I V I A Yksinmyyjä Suomessa: OY DENTALDEPOT AB. E. Hauta 2. Helsinki. AMALGAMATED DENTAL TUO! E AMALGAMATED DENTAL TRADE DISTRIHUTORS LTD. Solila House. 7.Swallow Slreet Pieeadlllv. London \V 1. 14 15

Hallituksen tuolilla Kesä tekee tuloaan, vaikkakin hitaanlaisesti. Toukotyöt ovat käynnissä ja kesälomien sunnnittelnt ja pitoajat ovat melkeinpä tärkeimpiä keskustelun aiheita. Tätäkin palstaa on melkt) vaikea saada täytetyksi yksinomaan liiton asioilla, mutta onneksi otsikko ei sido käsiteltäväksi ainoastaan yhden hallituksen asioita ja niinpä otankin tällä kerralla asiakseni selostaa liiton avustuskassan aikaansannoksia ym. kiinnostavaa. Olen hnomannnl, että hyvin harva on tarkoin lukenut kassan sääntöjä eikä näin ollen ole tullut kiinnittäneeksi niihin sen enempää huomiota. Asioista kuitenkin soitellaan ja tiedustellaan toisilta henkilöiltä, kuinka sen ja sen asian kanssa on, päädytään jos jonkinlaisiin arvailuihin ja puhutaanpa vallan perättömiäkin, vaikka ei olla varmoja, onko asian oikea laita kuitenkaan niin tai näin. Sääntöjä tarkemmin tutkittaessa pääsee kuitenkin aina varmnnteen. Tässä sai sapiskaa vähän yksi ja toinen ja ehkä vielä tulee lisääkin..ml,., Monelta on jäänyt hnomaamaffa hyvinkin tärkeä asia, jonka hoitaminen olisi viime vuonna käynyt hyvin kivuttomasti päinsä. Nim. eri maksnlnokkiin kunlnmisen järjestäminen. Kassan toiminnan alkaessa jokainen sen jäsen knnlul halvimjiaan luokkaan, mutta jokaisella oli oikeus siirtyä ylempiin maksnlnokkiin. Viisaasti ajattelevat tekivätkin sen, mutta osa ei kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota. Nyt on luokasta toiseen siirryttäessä noudatettava sääntöjen 6 eli tehtävä toiseen maksidnokkaan siirtymisestä eri anomus, mikäli jäsen on terve ja alle (io-vnotias. Joku voi ehkä epäillä, mahtaako korkeampaan luokkaan knnlnmisesta olla mitään hyötyä. Esimerkkinä mainitsen, että IV luokassa on knnkansimaksn liitlymisiän ollessa 35 vuotta 51 markkaa ja päiväkorvaus sairauden sattuessa 100 markkaa sekä hantausavnstiis 15.000 markkaa. Korkeammassa eli I luokassa on kunkansimaksn 107 markkaa, jiäiväkorvans sairaustapauksessa 250 markkaa ja hantansaviistns 30.000 mai kkaa. Esimerkit olen ottanut toisen palveluksessa olevien tanlnkosta. Laboratorion omistajilla on toiset eli V VIII ryhmät. Sairaus voi sattua iältään nnorenimalle yhtä hyvin knin vanhallekin. Lisäksi on olettava huomioon, että sääntöjen 6 iiiiikaan ah kaa avustus korkeammassa luokassa vasta sen jälkeen, knn jäsen on tässä luokassa snorittannt maksuja 3 kuukauden ajan. Viisaasti teki eräskin kassan jäsen, iiiiori, innokas urheilija. Hän siirtyi korkeimpaan maksnlnokkaan aavistamatta, että mnntaman kniikanden knlnttna joutui sairasvnoteelle, jolta ei enää noussut. Tnntnva avustus oli silloin tervetiilliit jälkeen jääneelle perheelle, knn laas hnolimattomnndessaan maksunsa maksamatta jäänyt ei saanut minkäänlaista korvausta. Tämä kam todellisnns on syytä jokaisen ottaa hnoiniooii. Maksut eivät ole liian korkeat. Ne peritään kaksi kertaa vuodessa, kahden vuosineljänneksen maksut yhdellä kertaa. Kahden ensimmäisen vuosineljänneksen maksuista on tilillepanokortit jo lähetetty ja kahden viimeisen neljänneksen maksut peritään syysknnn loppiipnolella. I^iitossa on vielä sellaisia jäseniä, jotka eivät ole Avnstnskassan jäseniä. Heidän olisi ensi tilassa siihen liityttävä. Säännöt lähetetään pyydettäessä ja Avnstnskassan osoitteen löytää tämän lehden alkiisivnlta. Kesän valoisin aika alkaa olla käsissä j ; ^ valoisin mielin vaellamme mekin eteenpäin..lotknt onnelliset saavat viettää tähän aikaan kesälomansa: kaikillehan se ei ole mahdollista. Kesäloman vietto ennemmin tai myöhemmin on kaikille mahdollista ja se onkin vietettävä keräämällä tulevan pitkän talven varalle nnsla voimia. Ammattimmehan on melko rasittavaa ja kiiluttavaa. Sisällä ja aina vain sisällä ehtimättä paljon ulos vilkaisemaankaan, pnliiiinattakaaii raittiissa nlkoilmassaliikknmisesta. Kesäloma onkin iiaikallaan terveyden kohottajana ja henkisen tasapainon ylläpitäjänä. Samalla knn loivolan kaikille jiiseiiille parhainta kesää, iiiiiistiitan vielä eräästä asiasta: jos jäsenmaksut ovat vielä maksamatta liiton tai avnstnskassan suorittakaa ne ennen kesäloman aloittamista. Tämän pienen velvollisiiiitenne snoritettnanne voille vasta viettää oikein rauhassa ja levossa lomanne! M. KIOUKKI. 16 17

Hampaiden muovailusta Alaleuan ykkönen. (ialk.) Alaetuhainpaat on huomattavasti vastaavia yläliampaila kapeammat ja poikkeavat selvästi muutenkin muodoltaan yläincisiiveistä. hzron huomaamme parhaiten siten, että tarkastelemme sekä ylä- että alahampaita rinnakkain. Kärjestä katsottuna on yläykkösen poikkileikkauspinta pitkulaisen soikio (approksimaalipinnoiltaan litistynyt), knn taas yläykkösen muoto vastaavalta kohdalta on melkein pyöreä. Alaykkösen kärki on suora ja yläykkösen kaareva (kuva 27 a). ' i'.i\a-i i > i; 2. Hnnlenpnolelta sen leveys on n. 2/3 vastaavasta ylähampaasta ja on kapein kaikista hampaista,.\pproksimaalisivnl ovat melkein yhdensnnntaiset, mutta hnnlen puolelta näyttää hammas kapenevan huomattavasti juureen päin, koska se pyöristyy kantaosastaan aika terävästi, Lahiaalipinta on hivenen kupera melkein tasainen sekä mcsiaali- että distaaliknlma hampaan kärjessä saa olla terävä ja pnrentataso suora (kuva 27 b). Alaleuan -1 +1 Väärin 2- i - kakkonen. a \> o Kuva 28. Sen muoto on yläkakkosen ja alaykkösen väliltä; kapeampi knin yläkakkonen, mutta leveämpi knin alaykkönen. Distaaliknlma hiukan pyöristynyt ja distaalisivii kaltevainpi sekä hieman sisäänpaimmnt. Huulen puoleinen pinta on tasainen, kuten ykkösessäkin ja mniilenkiii siihen sopivat mainittuja poikkeuksia Inknnnottamatta samat säännöt knin vkköseen (kuva 28 c). 3..Sivukuva on sirompi kuin yläykkösessä. Labiaalisivn kaartuu voimakkaammin kärkeen knin ylähampaissa ja terä on ohuempi. Kyhmy kielen puolella (Inbercnlnm) on hyvin heikko, mutta kaulalinja sivuilla kaartiin ylöspäin paljon voimakkaammin knin yläykkösessä. (Tässä on jnnri selitys approksimaalipintojen yhdensnuntaisnnteen). Kärki on tasainen tai päinvastoin knin ylähampaissa hiukan viisto hnnlen puolelle (kuva 28 a). /*i,i«.«'t 4. Kielen puolelta nähtynä on hampaan muoto kiitakninkin sama knin hnnlen puoleltakin. Loivien sivnpienojen ansiosta on pinta heikosti kovera (kuva 28 b). 18 Alaleuan 3+ ' 3- ' a t Q Kiw<i 2'J. * kolmonen. Myös tämä hammas on kapeampi ja sirompi knin vastaava ylähammas. Mutta yleensä ovat sekä ylä- että alakolmoset koko hampaistosta toisiaan eniten muistuttavat. Jos tarkastelemme sitä hnnlen puolelta, sopivat siihen samat montosäännöt knin mitä yläkolmosesta on sanottu. Mutta koska se on sirompi, on erotus mesiaalisen ja distaalisen halkaisijan välillä vähäisempi knin yläkolmosessa. Tämän vuoksi kosketuspinnat ovat enemmän yhdensuuntaiset ja kärjen dist.reuna jyrkempi (kuva 29 a). 2. Sivulla on alakolmosen lahiaalipinta voimakkaasti kaartunut taaksepäin ja huomattavasti pitempi knin lingiiaalinen (yläkolmosessa se on päinvastoin, kuva 29 h). 3. Kielen puolella on heikot sivnpienat ja keskipiena sekä hyvin matala tnbercnlnm (kuva 29 a). Jatkun senr. numerossa. 19

Huhtikuun 11 pnä 1952 tuli kuluneeksi 100 vuotta tämän sivistyselämämme ja varsinkin suomalaiskansallisen knlttnnrin snnren persoonan syntymästä. Prof. Matti Anselm Äyräpää syntyi Liperissä kirkkoherra, teol.tri Anders Josef Enropaenksen poikana. Lapsuus ja nnornns sivistyneen kodin ilmapiirissä oli hyvin merkityksellistä hänen elämänsä myöhemmälle kehitykselle. Hänen isänsä. Karjalan ylisen rovastikunnan lääninrovasti erottui jo aikalaisistaan tavallista lahjakkaampana miehenä alkaessaan mm. ajaa snomalaisnnsasiaa Snellmanin esimerkin kannnslamana. Hyvät ominaisnntensa ja harrastuksensa sekä luonteensa oli poika perinyt isältään. Jo opiskeluaikanaan tuli ylioppilas Matti Enropaens toveripiirissään keskeiseksi henkilöksi vilkkaan, toisia innostavan ja mukaansa tempaavan olemuksensa ansiosta. Vaikka hän oli saanut ruotsinkielisen koninsivistyksen (ylioppilaaksi Hels. rnots. yksityislys. v. 1871), paloi snoinalaisniisasia hyvin "voimakkaana hänen sydämessään. Tästä on todistuksena V. 1873 toimintansa aloittanut ns.»liperiläisten yhtiö», joka perustettiin liperiläisten ylioppilaiden aloitteesta ja jonka puheenjohtajana Matti Enropaens oli alusta alkaen. Tämän yhtiön lopetettua toimintansa kymmenisen vuotta myöhemmin lahjoitettiin sille kertyneet varat perustajien puolesta hänen allekirjoittamallaan lahjoituskirjalla.suomalaisen Kirjallisnndeii Seuralle»Elias Lönnrotin rahastoksi kuvallista Kalevalaa varten». Snomenncttnaan nimensä syksyllä 1876 alkuperäiseen karjalaiseen esi-isäinsä käyltämään muotoon alkoi hänen elämässään seuraavana vuonna varsinainen ylioppilaspoliitikon kansi. Vuonna 1878 hänet valittiin aktiivista snomalaisnnskantaa ajavan ylioppilasjärjestön»snoinaläisen Nuijan» puheenjohtajaksi. Savo-Karjalaisen osakunnan kuraattorina hän oli VV. 1881 82 sekä Helsingin Yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana vv. 1883 84. Tässä ei ollnt kuitenkaan kaikki, mitä hän tuona aikana ehti aloiterikkandcssaan toimia. Suoritettuaan fil. kandidaattitutkinnon v. 1875 ja lääket. kandidaattitutkinnon v. 1878 teki hän vuoden 1881 marraskuussa erään kaikkein merkityksellisimmän työnsä perustaessaan Dnodeciin-senran. Tämänkin seuran syntyminen oli suoranaisessa yhteydessä snomalaisnnsasiaan. Oli näet niin, että kieliasetns jiiti pantaman toimeen v. 1883 ja sillä asetuksella suomenkieli olisi tidliit tasa-arvoiseksi ruotsinkielen kanssa. Tätä varten ei oltu kuitenkaan ryhdytty minkäänlaisiin valmistaviin toimenpiteisiin, vaan ilmeisesti tahdottiin antaa ajan kidiia kaikessa hiljasnndcssa loppuun ja sitten ilmoittaa, ettei suomenkieli ollut vielä tarpeeksi kehittynyt otettavaksi käytäntöön lääketieteen ja lääkärintoiminnan aloiiia. Tämän vaaran huomasi lääket. kand. Matti Äyräpää ja ryhtyi heti toimimaan. Hän kutsui kokoon kaikki Helsingissä oleskelevat suomenkieliset lääket.kandidaatit ja esitti asiansa heille niin vakuuttavasti, että vaikka joukossa oli aluksi epäilipöitäkin, olivat kaikki lopuksi hankkeessa mukana. Tästä hän on itse sanonnl:»silloin syntyi Unodecim. 12 nuorukaista, joista ei yksikään vielä ollut valmis lääkäri, päätti valmistaa suomenkielen kelpaavaksi lääketieteen eri aloille, ja mikä myöskään ei ollut helppoa, valmistautua itse ja auttaa muita valmistanlnmaan vastaanottamaan suomenkielen tasa-arvoisniitta.» Seura sai nimensä kahdentoista perustajansa mukaan (dnodecim = 12). Viralliseksi lääkärisenraksi se mnntettiin v. 1889. Maiti Äyräpää oli sen puheenjohtajana 25 vuotta vuoteen 1906 ja sen jälkeen kntsnttiina kunniapuheenjohtajana. Suoritettuaan lääket.lisensiaattitutkinnon v. 1883 hän matkusti Saksaan tntnstnmaan hammaslääketieteeseen ja hammaslääkärien konlntnk- 20

seen. Tässäkin ilmeni hänen eteenpäin vievät ja nnsia aloja valtaavat pyrkimyksensä. Jo opiskelunsa loppuaikoina oli häntä alkanut kiinnostaa hammaslääketiede, koska se siihen aikaan oli meillä aivan olematonta. Tästä kehittyikin sitten hänen varsinainen elämäntyönsä, sillä varsinaiseen lääkärintyöhön hän joutui hyvin vähän. Saksassa snoritettnjen tutkimusten tuloksena hän sitten täysin omakohtaisesti järjesti hammaslääketieteen opetuksen, perusti haminasklinikan ja kohotti koko tieteen täysin pätevälle tasolle. Helppoja eivät olleet myöskään ne useita vuosia kestäneet ponnistelut, joiden tuloksena vuoden 1891 lopulla annettiin asetus hanimaslääkäritaidon opetuksen järjestelystä maassamme. Knn liänet itseoikentetnsti oli paria knnkautta myöhemmin nimitetty aselnksen edellyttämään yliopistolliseen opettajan virkaan, alkoi hän sunnnitella hammaslääkäriseuran perustamista. Tästä hän tekikin aloitteen keväällä 1892 ollen itse Suomen Hammaslääkäriseuran puheenjohtajana vuoteen 1906. V. 1912 hänet kutsuttiin seuran kunniajäseneksi ja v. 1922 kunniapuheenjohtajaksi, j ji,,.r.tjiiit,,»...i.rj Siitä huolimatta, että hän Saksan matkansa jälkeen järjesti koko ndontologisen opetuksen maassamme, hän ehti suorittaa fil. maisterintutkinnon V. 1886 ja saavuttaa lääket. ja kir.tohtorin arvon v. 1891 sekä paria kunkantta myöhemmin samana vuonna odontologian tohtorin arvon ennenkuin nimitettiin opettajaksi Yliopistoon v. 1892. Yliinääräi-.seksi professoriksi hänet nimitettiin v. 1904. Hän sai eron täysin palvelleena V. 1917 ja promovoitiin Helsingin Yliopiston odontologian kunniatohtoriksi V. 1919. Lisäksi oli hänet vuosien mittaan kutsuttu Inknisien ulkomaisten liammaslääkärisenrojen kirjeenvaihtaja- ja kunniajäseneksi. Tieteellisiä julkaisuja oli hänellä monia kymmeniä. Tässä olisi ollnt jo elämäntyötä yhden miehen osalle enemmän knin tarpeeksi, multa Äyräpäälle se ei riittänyt. Koska hän oli laajoissa piireissä tunnettu ja hyvin suosittu henkilö, joutui hän mukaan moniin taloudellisiin yrityksiin. Niinpä hän oli Kansallis-Osake-Pankin, Henkivaknntnsosakeyhtiö Suomen, Vakuutusosakeyhtiö Pohjolan ja Kustannusosakeyhtiö Otavan pernstamisessa mukana. Niinikään hän oli perustamassa Oy Instriimentarinm"ia ja Oy Dentaldepofia. Oy Keuhkotautisten Parantolan (Takaharju) pernstamisaatteen sieluna oli Matti Äyräpää. Hän knnlni Suomalaisen Tiedeakatemian perustajiin ja oli yhtenä Kalevala-senran viidestä varsinaisesta perustajasta. Se, että Matti Äyräpään elämänvaiheista on ilmestynyt kaksi teosta, nim. Gunnar Siven'in v. 1934 ja Eino Suolahden v. 1940, osoittaa jo 22 Kamba-proteesin valmistustekniikkaa Itse kamba-proteesiajatus ei ole mikään niisi. Tapaa on aikaisemmin käytetty muutama vuosikymmen sitten, mutta epäkäytännöllisyytensä vuoksi se poistettiin myöhemmin käytännöstä, koska silloin käytetty knminanha ei vastannut tarkoitustaan. Viime aikoina on kokeiltu nntta valmistetta muovia jonka pitäisi säilyttää muotonsa suussa. Nauhaa on pehmeää kitalakea varten eri paksnnlla ja kovaa kitalakea varten pyöreää ja tasapintaista. Pakkauksia on kahta eri kokoa; pienempi, josta tulee kaksi proteesia ja suurempi, josta tulee knnsi proteesia. Pakkaukset sisältävät tarvittavan määrän nnrrekiskoa ja mnovinanhaa, jota on 0,1 0,7 mm paksuista, nastoja kiskon kiinnittämiseksi, lasiputkia, jotka sisältävät tabletteja kiskon proteesista liuottamiseksi sekä porat reikien laittamiseksi kiskoon. Tarkoituksenani on kokemuksieni mukaan mahdollisimman tarkasti selostaa tällaisen proteesin valmistamista, koska havainnollista kuva-aineistoa ei ole käytettävissä. Proteesi, johon on tarkoitus soveltaa kamba-menetelmää, olipa se koko ylä- tai alaleuka tai partsiaalinen, valmistetaan sovitnsvaiheeseeii saakka aivan tavalliseen tapaan. Sovitnsvaihecn jälkeen hammaslääkäri piirtää kipsimalliin haluamansa muodon kamha-rennaa varten, tulkoon se täysin umpinainen tai gingivan puolelta vapaa. Kipsimallin vahaiis suoritetaan tavalliseen tapaan, kunhan on ensin varmislnttii, että vahalevy on niin paksu, ettei kisko tule levyä puhdistettaessa lävitse. Yläleuasta puheen ollen leikataan kitalevyn keskiosasta niin paljon pois, että reunaa jää noin 15 20 mm liarjasta keskustaan päin tapauksesta riippuen. Kyvettiln panoja avaaminen suoritetaan tavalliseen lapaan. Kiskon naulaamisen helpottamiiseksi ei ole partslaaliproteesiakaan syytä asettaa kyvettiln vallin kanssa, vaan ilman silen, että malli on loisella ja hampaat toisella puolella. Kyvetin avaamisen ja hnnhtelnn jälkeen alkaa vasta varsinaisen kiskon laitto, jolloin se asetetaan levyn reunasta noin 4 5 mm päähän. Kim kiskoa alelaan naulata, on se taivutettava hänen olleen aikalaisiinsa nähden tavallista mittavamman miehen. Kuollessaan 76 vuoden ikäisenä jätti hän rikkaan elämäntyönsä muodossa kanssaihmisilleen perinnön, joka on oikenlelnsti»suomen hammaslääketieteen isän» kunntanimen arvoinen. ^ ^ i 23

ja painettava hyvin tiiviisti kipsimallia vastaan. Jos jää rakoja, menee akryyliaine kiskon ja mallin väliin, eikä nauhan korkeus tule silloin tasainen. Naulaus suoritetaan parhaiten pienellä vasaralla, kunhan kiskoon on ensin painettu piikillä alkureijät. Näihin reikiin lyödään siis naulat, jotta ne varmasti tulevat kiskon keskelle. Reiän alkuja on hyvin tiheässä, mutta nauloja ei tarvitse lyödä yhtä tiheään, vaan noin 10 12 mm välimatkoihin. Jos kisko istuu hyvin, voi naulaustakin harventaa, vaikeasti istuvissa paikoissa taas tihentää. Knn kiskon naulaus on loppuun suoritettu, siirrytään akryyliaineen täppäämiseen. Koepuristns suoritetaan tavalliseen tapaan, liika aine poistetaan ja kipsimalli sivellään eristyslakalla. Tämän jälkeen suoritetaan lopullinen puristus ja kiehumaan laitto, kuten tavallisella akryyliproteesillakin. Keittoaika on myös sama. Knn työ on keiton jälkeen jäähdytetty ja poistettu kyvetistä, on syytä vetää nastat pihdeillä pois. Näin säästytään levyn puhdistamista aloitettaessa turhilta verinaarmiiilta. Puhdistus voidaan suorittaa kiilloitukseen saakka, mutta ennen sitä otetaan pakkauksesta yksi tablettipntki. Tulenkestävään astiaan mitataan 80 ml vettä (sen kokoiseen, että edellä mainittu vesimäärä peittää proteesin). Putken sisältö kaadetaan tähän vesimäärään. Tabletit sulavat melko nopeasti ailienttaen samalla nesteen lämpenemisen 40 45 asteeseen. Proteesi asetetaan liuokseen ja kiskon liukenemisprosessi alkaa runsaalla kuohuamisella. Astia laitetaan liekille, kuumennetaan 60 62 asteeseen ja pidetään siinä 50 60 min. Tässä vaiheessa on pidettävä erikoisesti huolta, ettei lämpötila missään tapauksessa nouse yli 65, koska proteesi voi pehmetä ja muuttua silloin. Yllä mainitussa ajassa on metallikisko täysin liuennut ja uurre puhdas. Liuos on tehnyt tehtävänsä ja sen voi kaataa pois, koska sitä ei voi enää uudelleen käyttää. Nyt on edessä kambaosan valmistuksen viimeinen vailie, nim. nauhan sijoittaminen uurteeseen. Nauhan paksuuden ilmoittaa liammaslääkäri kitalaen pelimeyden tai kovuuden todettuaan. Kovaan kitalakeen käytetään ohuempaa ja pelimeään paksumpaa nauhaa. Nauhan sijoittamiseksi uurteeseen on saatavissa tarkoitukseen sopiva erikoistyöväline, mutta sen puuttuessa tavallisella täppärilläkin tulee toimeen. Nauhan sijoittaminen nnrleeseen on suoritettava erikoisella huolella ja varovasti, etteivät uurteen reunat lohkea. Reunojen rikkoutuessa nauha tulee uurteesta lielposti pois. Viimeistelykiillo pääue ja niin on kamlia-proteesi valmis. Edellä olen mahdollisimman helppotajnisesti yrittänyt selostaa kokemuksien mukaan kamba-proteesin eri valmistusvaiheita. Pakkauksen 24 Kokelaat! Valmistautukaa kokeita varten huolellisesti! Knn töissä käytettävä metalli on mnntettn hopeaksi, on syytä harjoitella sen käyttöä etukäteen, etenkin sen valutekniikkaa, ettei työn aikana sattuisi yllätyksiä. Ne, jotka ovat itsestään varmoja ja saaneet kakkoskurssilta hyvät todistukset, voivat yrittää kursseille pääsyä. Heikot parantakoot tasoaan ja menkööt mieluummin vaikka uudelleen täydennyskursseille, mikä ei ole vahingoksi. Pikku vihjeitä hopean käsittelyyn Älkää valako liian kuumaan valnkyvettiin. Antakaa kyvetin jäähtyä kuumennuksen jälkeen siksi, kunnes massa valukanavasta katsottuna näyttää tumman punaiselta, mieluimmin melkein mustalta. Missään tapauksessa ei kirkkaan punaiselta, sillä silloin tulee valusta huokoinen. Antakaa valamisen jälkeen kyvetin jäähtyä tarpeeksi kanan, työn supistumisen välttämiseksi. Ivoettakaa saada tiiviit jnotos-sanmat, jotta pääsette väliällä juotteella, sillä paksu jnotekerros supistaa työtä voimakkaasti. Saumakohdat pitää olla puhtaat. \- Vedellä laimennetussa 10 "/oissa rikkihapossa keittämällä saatte hopean puhtaaksi valun ja juottamisen jälkeen. Muistakaa, että hopea on erittäin supistuvaa metallia! mukana seuraa ohjelehtinen, jossa on eri proteesimuotoja selostettu. Siihen onkin ensikertalaisen syylä tarkoin tutustua. Lukijat! Jos teillä dfl mielessänne hammastekniikan eri työmuodoissa käytettyjä menetelmiä olipa se sitten proteesi- tai metallitöissä kirjoittakaa ne paperille ja selostakaa niitä ammattitovereillenne. Siten saamme uusia ideoita ja parannuksia työtapoihimme. Rohkeasti vain asiat esille ja»hammasteknikko»-lehteen toistenkin luettaviksi. Sitä vartenhan meillä on oma lehti. Älkää asettako kynttiläänne vakan alle! M. Elomaa. 25

-V I TA L U M N Oikeiden värivivahleiden etevä valikoiminen ja sekoittaminen sekä värin oikea jakautuminen ja läpinäkyvä kärki ovat ne edellytykset, jotka tekevät luonnolliston liampaiden oikean jäljentämisen mahdolliseksi. THURAY posliinihampaissa ovat kaikki nämii tärkeät ominaisuudet yhdistettyinä, antaakseen luonnollisen hampaan vaikutelman taiteellisine värisommitelmineen, joilla on luonnollinen syvyys ja kauneus. ELÄVÄ HAMMAS taittavat valonsäteet SAMALLA TAVALLA. Tämä tärkeä ominaisuus on todettu suoritetuissa SPEKTRI-kokeissa. SENPÄ TAKIA: Oli sää AURINKOINEN tai PILVINEN, VITA LLMIN-hammas on SUUSSA AINA LUONNOLLISEN näköinen. Sen takaa myös LUOjj^OLLISIIN vivahteisiin perustuva rikas mattivatikoim.a. TruR^ POSLIINIH AMPAAT DAVIS, SCHOTTLANDER & DAVIS. LTD., LONDON, W. 1. Myyjä: A OY. Puh. 65 757, 52 356, 64 726, 37 669 - Unionink. 24 - liki. Valmistaja: VITA ZAHNFABRIK, Säckingen. 26 27

c4«iii^^ Arv. Hammasteknikot! Hammaskultaa työssä tarvitsemassanne muodossa HAMPAAT saatte valmiina meiltä. JOTKA SÄILYTTÄVÄT SALAISUUDEN Liikkeemme pitkäaikainen kokemus, * ^») " Ml nykyaikaiset varusteet ja ammattitaitoinen henkilökunta takaa tuotteidemme laadun. Antakaa potilaillenne mahdollisuus tavata ystäviään siinä vakaumuksessa että heidän»a N A T O F O R M» New Hiie hampaansa ovat eläviä ja.säilylläväl heidän salaisimlensa. Kultaseppä WESTERBACK Helsinki, Eerikinkatu 7. Puh. 61 625. OY 'ANATOFORM' ^ I/VVfUB etuhampaat ja 20 poski-hampaat Yksinmyyjä Suomessa: OY DENTALDEPOT AB. t^- Ranta 2. Helsinki # AMALGAMATED DENTAL TUOTE AMALGAMATED DENTAL TKADE DISTRIBUTORS LTD. LONDON, W.l.

Arvoisat hammasteknikot! Meillä on Teille iärkeä iiedoiius Päivälelirtistii toteamme että valuiitlatilanne viime aitioina on kärjistynyt. Maamme on kaikin voimin säästellävä kallisia iilkolaislu valuuttaa eikä Inonlilisenssejä myönnetä jnnri ollenkaan. \'araslomme on kuitenkin edelleenkin monipuolinen emmekä toistaiseksi tunne tilanteen olevan niin liiionon knin se todellisnndessa on. Varautukaa sentäliden tulevaisuutta silmälläpitäen. Inventoikaa varastonne Monipuolinen varasto käyttöaineila ja tarvikkeita on nykyisenä aikana inilii parliain rahansijoitus. Mm. mriue on tiilos.sn: H A M P A I T A Itiodent Anatolorm Nrw Hiie New Vitype Aurora S T E L L () N juovikasta (veiiied) raskasta (weiglited) Standard Duplit monislemassaa Kipsejä Valumassoja Vahoja H I O M A K O N E I T A Pöytäliioniakoneila (saksalaisia) ItilppiivIa hiomakoneita (sveitsiläisiä) Poittoiinneja Kipsiiahkoja Valiikojeila Freeplane artiikniaatloreila (Itationai) Kyveitejä Ityygeleliä Tekn. harjoja Tekn. erikoispililejä Olkaa kaukonäköifiä väliiykää ikäviliä yllätyksiliä OY DENTALDEPOT AB PERUSTETTU 1900 Helsinki 1952. Kirjapaino Oy. SANA