7.10.2009 1.1 Taustaa 7 1.2 Hankevastaava ja hankkeeseen kuuluvat toiminnot 7 1.3 Ympäristövaikutusten arviointi 7 2.1 Ekokem-yhtiöt 9 2.2 Ekokem-Palvelu Oy 10 3.1 Tavoitteena korkeatasoinen ja määräykset täyttävä jätteiden käsittely 11 3.2 Tavoitteena jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentäminen 11 3.3 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 11 4.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely 12 4.2 Arviointiohjelma 13 4.3 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet 14 4.4 Yhteysviranomaisen lausunnon huomiointi 14 4.5 YVA-menettelyn päättyminen 14 4.6 Arviointimenettelyn ja osallistumisen järjestäminen 14 5.1 Sijainti ja rajaukset 15 5.1.1 Suurteollisuusalueelle sijoittuva vaihtoehto 15 5.1.2 Storkohmon alueelle sijoittuva vaihtoehto 16 5.2 Suunnittelualueiden nykyiset toiminnot 17 5.2.1 Suurteollisuusalue 17 5.2.2 Storkohmon alue 18 5.3 Arvioitavat vaihtoehdot 19 5.4 Käsiteltävät jätteet ja jätemäärät 19 5.4.1 Jätteiden ominaisuudet 21 5.5 Käsittelykeskuksen toimintojen sijoittelu ja rakenteet 22 5.6 Jätteiden käsittely ja loppusijoitusmenetelmät 28 5.6.1 Toiminnot 28 5.6.2 Jätteen vastaanotto 29 5.6.3 Jätteiden esikäsittely 29 5.6.4 Jätteiden käsittely 30 5.6.5 Vesienmuodostuminen ja käsittely 32 5.7 Toiminnan päättyminen 35 5.8 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin 35 5.9 Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskeviin säädöksiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin 35 6.1 Arviointitehtävä 36 6.2 Tarkastelualueen rajaus 36 6.3 Arvioinnissa käytetty aineisto 38 6.4 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 38 6.5 Liikenne 39 6.5.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 39 6.5.2 Liikenteen nykytila 39 6.5.3 Vaikutukset liikenteeseen 41 6.6 Ilmanlaatu ja ilmastonmuutos 41 6.6.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 41 6.6.2 Ilmanlaadun nykytila 41 6.6.3 Päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun 41 6.6.4 Pölyäminen 42 6.6.5 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 46 6.7 Maa- ja kallioperä 46 6.7.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 46 6.7.2 Nykytilanne 46 6.7.3 Vaikutuksen maa- ja kallioperään 46 6.7.4 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 47 6.8 Pohjavesi 47 6.8.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 47 6.8.2 Nykytilanne 47 6.8.3 Vaikutukset pohjaveteen 48 6.8.4 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 48 6.9 Pintavedet 48 6.9.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 48 6.9.2 Nykytilanne 49 6.9.3 Vesistökuormitus 52 6.9.4 Vaikutukset merivedenlaatuun 53 6.9.5 Vaikutukset ojavedenlaatuun 53 6.9.6 Haitta-aineet ja niiden vaikutukset vesieliöstössä 54 6.9.7 Vaikutukset vesieliöstöön 54 6.9.8 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 55 6.10 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 55 6.10.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 55 6.10.2 Nykyinen maankäyttö 55 6.10.3 Vaikutukset maankäyttöön 55 6.11 Kaavoitus- ja suojelutilanne 55 6.11.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 55 6.11.2 Nykytilanne 55 6.11.3 Vaikutukset kaavoitukseen 61 6.12 Maisema 62 6.12.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 62 6.12.2 Nykytila 62 6.12.3 Arvokkaat alueet 63 6.12.4 Vaikutukset maisemaan 63 6.12.5 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 65 6.13 Kasvillisuus ja eläimistö 65 6.13.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 65 6.13.2 Nykytila 65 6.13.3 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön 67 6.13.4 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 68
6.14 Melu ja tärinä 65 6.14.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 68 6.14.2 Nykytila 68 6.14.3 Melu ja tärinävaikutukset 68 6.14.4 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 71 6.15 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 71 6.15.1 Arviointiaineisto ja menetelmät 71 6.15.2 Asumisen ja toiminnan nykytila 72 6.15.3 Terveysvaikutukset 74 6.15.4 Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen 74 6.16 Elinkeinoelämä 74 6.16.1 Nykytilanne 74 6.16.2 Vaikutukset elinkeinoelämään 74 6.17 Vaikutukset jätehuoltoon 75 6.17.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 75 6.17.2 Nykytilanne 75 6.17.3 Vaikutukset jätehuoltoon 76 6.17.4 Haitallisten vaikutusten lieventäminen 76 6.18 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 76 6.18.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 76 6.18.2 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 76 6.19 Ilmastonmuutos, merenpinnan nousu 76 6.19.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 76 6.19.2 Nykytilanne 76 6.19.3 Merenpinnan nousun vaikutukset 77 6.19.4 Haitallisten vaikutusten lieventäminen 79 6.20 Ympäristöriskit 79 6.20.1 Kuljetukset alueen sisällä 79 6.20.2 Jätteiden esikäsittely 79 6.20.3 Loppusijoitus 79 6.20.4 Jätteiden käsittely 81 6.20.5 Jätteiden välivarastointi 82 6.20.6 Vesienkäsittely 82 6.20.7 Pölyäminen 82 6.20.8 Polttoaineiden varastointi 82 6.20.9 Nollavaihtoehto 82 6.21 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset 82 6.21.1 Nollavaihtoehdon kuvaus 82 6.21.2 Liikenne 83 6.21.3 Ilmanlaatu ja ilmasto 83 6.21.4 Maa- ja kallioperä 83 6.21.5 Pohja- ja pintavedet 83 6.21.6 Kasvillisuus ja eläimistö 83 6.21.7 Melu ja tärinä 83 6.21.8 Sosiaaliset vaikutukset 83 6.21.9 Jätehuolto 83 6.21.10 Luonnonvarat 83 6.22 Epävarmuustekijät arvioinnissa ja vaikutukset johtopäätöksiin 83 6.22.1 Epävarmuustekijät liikennevaikutusten arvioinnissa 83 6.22.2 Epävarmuustekijät ilmastovaikutusten arvioinnissa 84 6.22.3 Epävarmuustekijät maaperävaikutusten arvioinnissa 84 6.22.4 Epävarmuustekijät pohjavesivaikutusten arvioinnissa 84 6.22.5 Epävarmuustekijät pintavesivaikutusten arvioinnissa 84 6.22.6 Epävarmuustekijät yhdyskuntarakenteen ja maankäytön vaikutustenarvioinnissa 84 6.22.7 Epävarmuustekijät maisemavaikutusten arvioinnissa 84 6.22.8 Epävarmuustekijät kasvillisuus- ja eläimistövaikutusten arvioinnissa 84 6.22.9 Epävarmuustekijät sosiaalistenvaikutusten arvioinnissa 85 6.22.10 Epävarmuustekijät jätehuollon ja luonnonvarojen hyödyntämisen arvioinnissa 85 6.22.11 Epävarmuustekijät merenpinnan nousun vaikutusten arvioinnissa 85 7.1 Pintavesi 86 7.2 Pohjavesi 86 7.3 Melu ja tärinä 86 7.4 Hiukkaset 86 7.5 Raportointi 86 8.1 Käsittelykeskuksen vaihtoehdot 87 8.2 Vaihtoehtojen vertailu 87 8.2.1 Liikenne 87 8.2.2 Ilmanlaatu ja ilmasto 87 8.2.3 Maa- ja kallioperä 87 8.2.4 Pohjavesi 87 8.2.5 Pintavedet 87 8.2.6 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 88 8.2.7 Kaavoitus- ja suojelutilanne 88 8.2.8 Kasvillisuus ja eläimistö 88 8.2.9 Melu 88 8.2.10 Tärinä 88 8.2.11 Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen 88 8.2.12 Jätehuolto 88 8.2.13 Luonnonvarojen hyödyntäminen 88 8.2.14 Ilmastonmuutos, merenpinnan nousu 88 8.2.15 Ympäristöriskit 88 8.3 Hankkeen toteuttamiskelpoisuus 89 8.3.1 Tekninen toteuttamiskelpoisuus 89 8.3.2 Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus 89 8.3.3 Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus 89 9.1 Ympäristövaikutusten arviointi 94 9.2 Luvat ja kaavoitus 94 9.3 Ympäristölupa 94 12.1 Hankkeesta vastaava 99 12.2 Yhteysviranomaine 99 12.3 YVA-konsultti 99 Kokkolan suurteollisuusalue, ympäristölupapäätöksiä Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Eräiden vesienkäsittelyyn tulevien haitta-aineiden ominaisuuksia ja vesieliöstölle haitallisiksi todettuja pitoisuuksia
Ekokem-Palvelu Oy on valtakunnallinen ympäristöalan palveluyritys, joka tarjoaa monipuolisia ja kattavia palveluita teollisuusjätteiden käsittelyyn, maaperän kunnostukseen ja ympäristönsuojeluun liittyvään rakentamiseen. Yhtiö kuuluu osaksi laajempaa Ekokem-konsernia, joka on Suomen johtava vaativaan ympäristönhuoltoon liittyvien kokonaispalvelujen tuottaja ja sen kotipaikka sijaitsee Riihimäellä. Nykyisellään Ekokem-Palvelulla on jätteidenkäsittelylaitokset Kouvolassa, Kuopiossa, Porissa ja Hausjärvellä. Ekokem-Palvelu Oy suunnittelee teollisuusjätteen käsittely ja kierrätyskeskuksen (jäljempänä käsittelykeskus) perustamista Kokkolaan. Hankkeen tavoitteena on turvata erityisesti Kokkolan suurteollisuusalueella syntyvien teollisuusjätteiden asianmukainen käsittely, parantaa pilaantuneiden maa-ainesten paikallisia ja alueellisia vastaanotto- ja käsittelymahdollisuuksia sekä lisätä jätteiden ja teollisuudesta tulevien sivutuotteiden hyötykäyttöä Kokkolan alueella. Osa suunniteltuun käsittelykeskukseen tulevista jätteistä tullaan hyödyntämään varsinaisella käsittelykeskusalueella ja osa toimitetaan hyötykäyttöön muualle. Jätejakeet, joita ei voida hyödyntää, loppusijoitetaan rakennettavalle loppusijoitusalueelle. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on löytää ympäristöpoliittisesti, teknisesti ja taloudellisesti hyväksyttäviä ratkaisuja niille jätteille, joita ei voida käsitellä tai hyödyntää jollain tavoin. Käsittelykeskuksen rakentaminen ja toiminta edellyttävät hankkeen ympäristövaikutusten selvittämistä ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun lain mukaisessa arviointimenettelyssä. YVA-menettelyn aikana käsittelykeskuksen eri toimintojen sekä sen rakentamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa mukaan lukien hankkeen edellyttämän maa-ainesten louhinnan ja oton sekä käsittelykeskuksen synnyttämän liikenteen vaikutukset. Suurteollisuusalue Storkohmo Hankkeen sijainti 2009 Ramboll Finland Oy
Suunnitellun käsittelykeskuksen vaihtoehtoiset sijoitusalueet sijaitsevat Kokkolan suurteollisuusalueella Kokkolan kaupungin luoteispuolella sekä Storkohmon nykyisen (Ab Ekorosk Oy) jäteaseman alueella noin 5 kilometriä kaupungista etelään, joiden molempien mahdollisia ympäristövaikutuksia tarkastellaan YVA-menettelyn yhteydessä. Hankkeeseen kuuluvat erillisten käsittelykentän ja loppusijoitusalueen rakentaminen niihin liittyvine varastotiloineen sekä liikennejärjestelyineen. Käsittelykenttä koostuu vaakaasemasta ja varastoalueesta, lietteidenkäsittelyalueesta sekä varsinaisesta käsittelykentästä, joka on asfaltoitu alue. Käsittelykeskuksessa on omat tarvittavat vesienkäsittelyyn liittyvät toiminnot. Käsittelykeskukseen kuuluu myös loppusijoitusalue ja sen rakentaminen toteutetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisesti vesitiiviitä pohjarakenteita käyttäen. Kokonaisuudessaan rakennettava käsittelykeskus tulee käsittämään seuraavat jätteen käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyvät toiminnot: Jätteen vastaanotto ja tarkistus Jätteiden esikäsittely Lajittelu Seulonta Murskaus Pesu Kuivaus Välivarastointi Jätteiden käsittely Stabilointi Alipainekäsittely Biologinen käsittely Terminen käsittely Jätteiden hyötykäyttö Jätteiden loppusijoitus Rakennettavassa käsittely- ja kierrätyskeskuksessa esikäsitellään ja välivarastoidaan teollisuusjätteitä, hyödynnetään teollisuuden sivutuotteita ja käsitellään pilaantuneita maa-aineksia. Käsittelyiden jälkeen hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet sijoitetaan edelleen alueelle perustettavalle loppusijoitusalueelle. Käsittelykeskuksessa varaudutaan ottamaan vastaan jätejakeita, jotka muodostuvat lähitulevaisuudessa Kokkolan suurteollisuusalueella sekä muualla Ekokem-Palvelu Oy:n toiminta-alueella. Pääasiassa jätteitä toimitetaan käsit-telykeskukseen Kokkolan seudulta maksimissaan noin 150 km etäisyydeltä varsinaisesta käsittelykeskuksesta. Keskukseen vastaanotettavat jätteet ovat mm. tuhkia ja kuonia, savukaasun puhdistuksen jätteitä, teollisen toiminnan jätteitä, lietteitä ja pilaantuneita maita. Käsittelykeskuksen vastaanottokapasiteetiksi on suurimmillaan arvioitu noin 169 000 tonnia jätettä vuodessa. Keskimäärin käsittelykeskukseen arvioidaan tulevan noin 30 000 tonnia jätettä vuodessa. Käsittelykeskuksen toiminta-ajaksi on arvioitu suurteollisuusalueella 15-25 vuotta ja Storkohmon alueella 25-30 vuotta. Arviointiselostuksessa on arvioitu hankkeen vaikutukset ympäristöön, luon-toon, ihmisten terveyteen ja yhdyskuntarakenteeseen ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen YVA:ssa tarkasteltiin kaikkiaan kuutta vaihtoehtoa, joissa toiminnot sijoittuvat eri laajuuksissaan joko Kokkolan suurteollisuusalueelle tai Storkohmon jäteaseman yhteyteen. Jos Storkohmon jäteasemalle sijoitetaan vain loppusijoitusalue, niin käsittelytoiminnot tulevat jäämään suurteollisuusalueelle. Varsinaisten hankevaihtoehtojen lisäksi ympäristövaikutuksia tarkastellaan myös nk. nollavaihtoehdon osalta, joka vastaa hankkeen nykytilaa ja sen kehitystä olettaen, että hanketta ei toteuteta. Vaihtoehto 0 on nykytilanne, jossa käsittelykeskusta ei rakenneta Vaihtoehto 1 on suunnitelman mukainen käsittelykeskus, joka sisältää jätteenkäsittely- ja loppusijoitusalueen. Vaihtoehdossa loppusijoitusalueen pinta-ala on 2,5 ha. Vaihtoehto 2 on suunnitelman mukainen käsittelykeskus, joka sisältää jätteenkäsittely- ja loppusijoitusalueen sekä ulkopuolisten vesien käsittelyn. Vaihtoehdossa loppusijoitusalueen pinta-ala on 2,5 ha. Vaihtoehto 3 on suunnitelman mukainen käsittelykeskus, joka sisältää jätteenkäsittely- ja loppusijoitusalueen. Vaihtoehdossa loppusijoitusalueen pinta-ala on 5 ha. Vaihtoehto 4 on suunnitelman mukainen käsittelykeskus, joka sisältää jätteenkäsittely- ja loppusijoitusalueen sekä ulkopuolisten vesien käsittelyn. Vaihtoehdossa loppusijoitusalueen pinta-ala on 5 ha. Vaihtoehto 5 on suunnitelman mukainen käsittelykeskus Storkohmon jäteasemalla, joka sisältää jätteenkäsittely- ja loppusijoitusalueen. Vaihtoehdossa loppusijoitusalueen pinta-ala on 9 ha. Vaihtoehto 6 on suunnitelman mukainen käsittelykeskus Storkohmon jäteasemalla, joka sisältää pelkästään loppusijoitusalueen ja tässä vaihtoehdossa suurteollisuusalueella sijaitsisi käsittelykenttätoiminnat. Vaihtoehdossa loppusijoitusalueen pinta-ala on 12 ha. Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Käsittelykeskuksen ja siihen liittyvien toimintojen sijoittamisesta ei katsota aiheutuvan haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Hankkeen vaikutukset asumisviihtyvyyteen jäävät suurteollisuusalueella hyvin pieneksi. Vaikutus on jonkin verran suurempi Storkohmon alueella. Storkohmon lähialueen asukkaat kokevat käsittelytoimintojen laajentamisen alueen imagon kannalta haitallisena. Storkohmossa myös kasvava liikenne koetaan haitallisempana. Molemmissa sijoitusvaihtoehtoissa on toimivat liikenneyhteydet liikenteen nykyisen ja ennustetun kysynnän mukaisiin tarpeisiin, kun otetaan huomioon myös käsittelykeskuksen liikennemäärät. Jätemateriaalien kuljetus laitokselle tapahtuu pääasiassa rekka-autokuljetuksina maanteitä pitkin sekä suurteollisuusalueelle sijoittuvien vaihtoehtojen osalta mahdollisesti myös rauta- ja meriteitä pitkin. Käsittelykeskukselle tulevaksi liikennemäärä on keskimäärin 8 raskasta ajoneuvoa ja 2 6 henkilöajoneuvoa vuorokaudessa. Käsittelykeskus lisää näin läheisen tieverkon liikennemääriä noin 20 ajon./ vrk. Tämä muutos on pieni alueen nykyisiin liikennemääriin verrattuna. Suurteollisuusalueella liikenteen lisäys kohdistuu Satamatiehen ja Storkohmon alueella Ventuksen- ja Sokojanteihin. Suunnitellussa käsittely- ja kierrätyskeskuksessa käsitellään pääasiassa epäorgaanisia materiaaleja, minkä vuoksi niiden käsittelystä aiheutuvien hajuhaittojen arvioidaan jäävän vähäisiksi. Loppusijoitusalueelle toimitetaan jätteet, joita ei voida enää muulla tavoin hyödyntää, joten ilmastovaikutus on sama jätteen sijoituspaikasta riippumatta. Käsittelykeskuksen pölypäästöillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ympäristöön. Pölyn vaikutukset voidaan minimoida tehokkaasti katetulla varastoinnilla ja pölyn sidonnalla. Käsittely- ja kierrätyskeskuksen pohjarakenteet tehdään valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, jolloin jätteiden läpi kulkeutuvan suotovesien siirtyminen alueen maaperään ja pohjavesiin estyy. Tästä syystä merkittäviä maaperä- ja pohjavesivaikutuksia ei arvioida esiintyvän. Suunnitellut toiminnot eivät myöskään sijoitu luokitelluille pohjavesialueille, minkä takia pohjavesiin kohdistuvien riskien voidaan arvioida jäävän pieniksi. Varsinaisten hankevaihtoehtojen välisissä vaikutuksissa ei ole merkittäviä eroja. Käsiteltyjen vesien johtamisesta mereen aiheutuvat pitoisuuden kasvu vedessä jää suuren laimenemiskertoimen vuoksi pieniksi. Tätä arviota tukee laskelma, jossa selvitettiin Storkohmon alueelle sijoitettavien vaihtoehtojen aiheuttamaa pitoisuusmuutosta pienessä virtavedessä, jossa laimeneminen on huomattavasti heikompaa kuin meressä. Pitoisuusnousu pienessä virtavedessäkin jäi erittäin pieneksi. Tehtyjen kuormituslaskelmien mukaan jätteenkäsittelykeskus aiheuttaa vain vähäisen kuormituslisäyksen mereen nykytilanteeseen verrattuna. Tämän perusteella arvioidaan, että vesien johtaminen ei aiheuta erityistä riskiä vesieliöstön toimeentulon kannalta. Storkohmossa käsitellyt vedet ohjattaisiin läheiseen puroon. Hankkeen johdosta raskasmetallien Kulkeutuminen puroveteen tulee olemaan erittäin vähäistä. Tämän vuoksi, puron vesieliöstölle ei arvioida aiheutuvan erityistä haittaa Storkohmon sijoitusvaihtoehdosta. Suurteollisuusalueen samoin kuin Storkohmon alueen luonnonympäristö on jo suurelta osin ihmistoiminnan muokkaamaa. Suurteollisuusalueella käsittelykeskus sijoittuu koivuvaltaiselle lehtimetsäalueelle ja loppusijoitusalue vastaavasti merestä muokatulle täyttömaalle, jonka kasvillisuus on hyvin vähäistä. Storkohmon suunnittelualue sijoittuu alueella toimivan jätekeskuksen välittömään läheisyyteen ja on kasvillisuudeltaan pääasiassa eri tavoin käsiteltyä metsätalousaluetta tai nykyisen jäteaseman reuna-alueita. Kummallakaan alueella ei esiinny merkittäviä luontoarvoja, minkä takia suunnitellun hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön jäävät pieniksi. Kummankaan sijoitusvaihtoehdon läheisyydessä ei myöskään sijaitse luonnonsuojelualueita, joihin hankkeen voitaisiin arvioida vaikuttavan. Molempien suunniteltujen käsittely- ja kierrätyskeskusalueiden ympäristössä esiintyy jo nyt melua synnyttävää toimintaa. Suurteollisuusalueella melua aiheuttavat erityisesti alueella tapahtuva maantie- ja meriliikenne sekä eri teollisuuslaitosten prosessilaitteet. Storkohmon alueella melua synnyttävät alueen nykyisellä jäteasemalla suoritettavat toiminnot sekä Lemminkäinen Oy:n omistama avolouhos 300 metriä jäteaseman pohjoispuolella. Suunnitellun käsittelykeskuksen toiminnan aikana melua syntyy pääasiassa jätteiden käsittelyssä käytettävistä laitteista. Näitä ovat esim. murskaimet, seulat ja, stabilointilaitteisto. Lisäksi melua aiheutuu käsittelyssä, lastauksessa, ja materiaalin siirroissa, sekä läjityksessä käytettävistä työkoneista sekä alueelle suuntautuvasta liikenteestä. Kaikkiaan melutasojen arvioitiin kasvavan asutusalueilla suurteollisuusalueella 1-3 db ja Storkohmon alueella 3-4 db. Kummankaan sijoitusvaihtoehdon osalta suunnitellun hankkeen aiheuttama melu ei ylitä asuinalueille asetettua päiväajan ohjearvoa (55 db) suunnittelualueen lähimpien asuinalueiden tai -rakennusten ympäristössä. Hankkeen tärinävaikutukset rajoittuvat pääasiassa rakentamisajalle. Tällöin louhinta- ja maanmuokkaustoimet voivat synnyttää suunnittelualueen ympäristöön tärinää. Kummankaan sijoitusalueen ympäristössä ei kuitenkaan ole asutusta tai muita herkkiä kohteita, minkä takia rakentamisen aikaiset tärinävaikutukset jäävät kokonaisuudessaan merkitykseltään pieniksi. 2009 Ramboll Finland Oy
Molempien sijoitusalueiden ympäristössä on jo olemassa teollisia rakenteita, jotka osaltaan lieventävät hankkeen aiheuttaman maisemanmuutoksen suuruutta. Suurteollisuusalueella suunnitellut käsittelykeskusalueet sijoittuvat teolliseen ympäristöön, jonka merkitys ihmisten asumisen ja vapaa-ajan vieton kannalta on vähäinen. Näin ollen myös käsittelykeskuksen vaikutukset lähimaiseman kannalta ovat vähäisiä. Mereltä päin katsottaessa loppusijoitusalueen jäteläjitys saattaa osittain hallita alueen maisemakuvaa, mutta vaikutusta lieventävät osittain jo olemassa olevat teollisuuslaitokset sekä Kokkolan sataman rakenteet. Storkohmossa suunnitellut käsittely- ja loppusijoitusalueet sijoittuvat joko alueen vanhan jäteaseman alueelle tai sitä reunustavalle met-sätalousmaalle. Maiseman kannalta käsittelykeskusaluetta ympäröivä metsä rajoittaa alueen näkyvyyttä kaukomaiseman kannalta. Kummallakaan käsittelykeskuksen vaihtoehtoisista sijoituspaikoista ei ole tällä hetkellä merkittäviä toimintoja, joihin suunnitellun hankkeen voitaisiin arvioida vaikuttavan. Suurteollisuusalueella jätteenkäsittelyalue täydentää osaltaan alueen nykyistä yhdyskuntarakennetta eikä aiheuta haittaa olemassa olevalle tai asemakaavan mukaiselle maankäytölle. Vastaavasti Storkohmon alueella käsittelykeskus sijoittuu olemassa olevan jätekeskuksen yhteyteen alueelle, jossa kasvaa lähinnä metsätalouskäytössä olevaa talousmetsää. Alueen pohjoispuolelle on maakunta- ja yleiskaavassa osoitettu uusi valtatie, mikä tulee ottaa huomioon käsittelykeskuksen jatkosuunnittelussa. Muutoin alueen ympä-ristöön ei ole osoitettu uutta maankäyttöä. Käsittelykeskuksen rakentaminen ei merkittävästi vaikuta metsätalouden harjoittamiseen ympäröivällä alueella. Kokkolan suurteollisuusalueen sijoituspaikkavaihtoehdossa käsittelykeskuksen toiminnat sijaitsevat lähellä merenrantaa. Meren pinnan nousua ilmastomuutoksen vaikutuksesta on selvitetty kaavoitusta varten ja tehtyjen skenaarioiden perusteella maannouseminen on arvioitu vastaavan merenpinnan nousua. Tämän lisäksi vaikuttavat myrskytulvat, joihin tulee suunnittelussa varautua. Suunnitellut rakennetasot jäävät myrskytulvan yläpuolelle. Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta on tarkasteltu teknisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen toteuttamiskelpoisuuden kannalta. Käsittelykeskuksen toiminnot voidaan toteuttaa siten, että niistä ympäristöön kohdistuvat päästöt jäävät pieniksi. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ei tullut esille seikkoja, joiden perusteella ympäristöluvan myöntämisperusteet eivät täyttyisi. Peruslähtökohtana ympäristöluvan myöntämiselle on, että käsittelykeskus suunnitellaan ja rakennetaan sitten, että toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia ympäristöön tai terveysvaikutuksia lähialueen asukkaille ja alueella liikkuville. Hanke säästää osaltaan luonnonvaroja, koska käsittely- ja kierrätyskeskuksen avulla muuten loppusijoitukseen meneviä jätteitä pystytään aiempaa tehokkaammin hyödyntämään uusiokäytössä ja vähentämään näin tarvetta uusien materiaalien ja raaka-aineiden käytölle. Varsinaisten hankevaihtojen välillä ei ole tässä yhteydessä merkittäviä eroja. Hanke vaikuttaa positiivisesti alueelliseen ja valtakunnalliseen jätehuoltoon lisäämällä osaltaan jätteiden hyötykäyttöä ja vähentäen tarvetta niiden loppusijoitukselle. Nykytilanteeseen verrattuna hanke lisää materiaalikierrätykseen soveltumattomien jätteiden hyötykäyttöä sekä hyötykäyttöön soveltumattomien ja haitallisten jätteiden turvallista loppusijoitusta. Jätehuollon tehokkuuden kannalta suurteollisuusalueelle sijoittuvat vaihtoehdot (VE1 VE4) ovat hieman tehokkaampia johtuen käsittelykeskuksen sijoittumisesta jätteiden pääasiallisen syntypaikan välittömään läheisyyteen. Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Ekokem-Palvelu Oy suunnittelee teollisuusjätteen käsittely ja -kierrätyskeskuksen perustamista Kokkolan suurteollisuusalueelle. Jäljempänä keskusta nimitetään käsittelykeskukseksi. Kokkolan suurteollisuusalue on merkittävä kemianteollisuuden keskittymä sekä satama-alue. Käsittelykeskus on suunniteltu muun teollisuuden ympäröimälle suljetulle teollisuusalueelle. Suurteollisuusalueella on lukuisia toimijoita, jotka tulevaisuudessa tarvitsevat käsittelykeskuksen tarjoamia palveluita. Käsittelykeskuksen tavoitteena onkin turvata Kokkolan suurteollisuusalueen teollisuudelle asianmukainen jätteenkäsittelymahdollisuus ja parantaa paikallisesti ja alueellisesti pilaantuneiden maa-ainesten vastaanotto- ja käsittelymahdollisuuksia. Käsittelykeskus muodostaa hankkeen, jonka toteuttaminen edellyttää ympäristölupaa. Ennen ympäristöluvan myöntämistä hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutustenarviointiprosessissa. Arvioinnin tulokset on koottu tähän arviointiselostukseen. Hankkeen ympäristövaikutukset on tässä arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain ja asetuksen mukaisessa laajuudessa, koska hanke luetaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohtaan: 11) jätehuolto [a], joiden mitoitus on enemmän kuin 5000 tonnia jätettä vuodessa. YVA -prosessin ensimmäisessä vaiheessa hankevastaava Ekokem Palvelu Oy laati ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Arviointi on toteutettu ohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti. Lausunnossaan yhteysviranomainen edellytti uuttaa vaihtoehtoa Yksipihlajan teollisuusalueelle sijoittuvan käsittelykeskuksen lisäksi. Uutena vaihtoehtona hankevastaava esitti käsittelykeskuksen sijoittamista Ab Ekorosk Oy:n Storkohmon jäteaseman alueelle Kokkolaan. Yhteysviranomaisen ja Ab Ekorosk Oy:n kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen hankevaihtoehto päätettiin ottaa mukaan vaikutusten arviointiprosessiin. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty molemmille sijoituspaikkavaihtoehdoille samassa laajuudessa. Hankkeesta vastaava Ekokem-Palvelu Oy on kunnostamisen ja ympäristöra-kentamisen osaaja. Yritys on erikoistunut mm. vaativaan ympäristö- ja kaatopaikkarakentamiseen, teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöön sekä pilaantuneen maaperän kunnostamiseen. Ekokem-Palvelu Oy:llä on käsittelykeskukset Kouvolassa, Kuopiossa, Porissa ja Hausjärvellä sekä työmaita ja urakoita ympäri Suomen. Ekokem-Palvelu Oy on Ekokem Oy Ab:n tytäryhtiö. Käsittelykeskukseen kuuluu käsittelykentän ja loppusijoitusalueen rakentaminen niihin liittyvine tiloineen. Käsittelykenttä koostuu vaaka-asemasta ja varastoalueesta sekä varsinaisesta käsittelykentästä, joka on asfaltoitu alue. Käsittelykeskuksessa on omat tarvittavat vesien- ja lietteidenkäsittelyyn liittyvät toiminnot. Loppusijoitusalue sijaitsee erillään käsittelykentästä ja sen rakentaminen toteutetaan Vnp Kaatopaikoista (861/1997) mukaisin vesitiivein pohjarakentein. Storkohmon alueella vaaka- ja vesien käsittelytoiminnot voivat olla yhteisiä Ab Ekorosk Oy:n kanssa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuoda tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arviointi on myös edellytys sille, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa. Tämä arviointiselostus on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen selostus, jossa on arvioitu jätteenkäsittelyhankkeen vaikutuksia. Selostus on laadittu arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti. Arviointiselostus asetetaan nähtäville ja viranomaisten lausunnoille. Sen jälkeen yhteysviranomainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteysviranomaisena toimi Länsi-Suomen ympäristökeskus. Ympäristövaikutusten arvioinnin suoritti hankkeesta vastaavan Ekokem-Palvelu Oy:n toimeksiannosta Ramboll Finland Oy. Projektipäällikkönä toimi dosentti Joonas Hokkanen ja projektisihteerinä FM Eero Parkkola. Arviointiin ovat osallistuneet lisäksi asiantuntijat Juha Jokela, FM Pekka Onnila, Anne Mäkynen, ins. AMK Janne Ristolainen, FM Asko Ijäs, Laura Takala, arkit. Elina Kalliala, Soili Lampinen, FM Jari Hosiokangas, muotoilija Sampo Ahonen ja tekninen avustaja Kirsti Kautto. Ekokem- Palvelun puolelta työtä ohjasi Ville Yrjänä, Timo Kantola ja Heli Uimarihuhta. 2009 Ramboll Finland Oy
Kuva 1-1 Kokkolan suurteollisuusalue ( Kokkolan kaupunki, paikkatieto- ja karttapalvelut 2008, lupa 23.10.2008) Kuva 1-2 Storkohmon jäteasema ( Ab Ekorosk Oy) Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Hankkeesta vastaavana toimii Ekokem-konserniin kuuluva Ekokem-Palvelu Oy, jonka kotipaikka on Riihimäki. Ekokem-yhtiöt ovat Suomen johtava vaativan ympäristönhuollon kokonaispalvelujen tuottaja, jonka vahvuuksia ovat asiantuntemus ja henkilökohtainen asiakaspalvelu. Konsernin ydinosaamista on laajennettu ongelmajätteiden lisäksi muiden jätteiden hyödyntämiseen ja energiantuotantoon, niihin liittyviin palveluihin, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistukseen ja kunnostukseen sekä eri ympäristörakentamisen palveluihin. Yhtiö tarjoaa asiakkaidensa ympäristönhuoltoon turvallisia ja laadukkaita ratkaisuja alusta loppuun. Kaikkien Ekokem-yhtiöiden tavoitteena on parantaa jatkuvasti asiakkaidensa ympäristönsuojelua ja turvallisuutta. Oy Suomen Ongelmajäte - Finlands Problemavfall Ab perustettiin vuonna 1979 hoitamaan ongelmajätteiden käsittelyä valtakunnallisesti. Ongelmajätteiden käsittely Riihimäen tuotantolaitoksella aloitettiin vuonna 1984 ja vuonna 1985 yhtiö muutti nimensä Ekokem Oy Ab:ksi. Nykyisin Ekokemyhtiöihin kuuluvat emoyhtiö Ekokem Oy Ab:n lisäksi tytäryhtiöt Ekokem-Palvelu Oy sekä Ekovoima Oy. Ekokem-yhtiöiden rakenne ja konserniin kuuluvien yhtiöiden päätoimialat on esitetty kuvassa 2-1. Ekokem-yhtiöiden pääomistajia ovat elinkeinoelämä 37,8 %, Suomen valtio 34,1 % ja kunnat 28,1 %. Konsernin kokonaisliikevaihto oli vuonna 2008 kaikkiaan 96,6 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli kuluneena toimintavuotena yhtensä noin 300 henkilöä. Kuvassa 2-2 on esitetty Ekokem-yhtiöiden toimipaikat. Ekokem-yhtiöiden toiminta tukeutuu kokonaisuudessaan seuraaviin keskeisiin perusstrategioihin ja laatujärjestelmiin. Ekokem-yhtiöiden sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät täyttävät ISO 9001-, ISO 14001- ja OHSAS 18001 -standardien vaatimukset, ja myös niiden avulla varmistetaan palvelujen laatu, ympäristömyötäisyys ja sujuminen. Ekokemyhtiöt tarjoavat asiakkailleen heidän tarpeisiinsa syntypaikalta alkavia, ympäristöllisesti kestäviä korkealaatuisia palveluja. Ekokem-yhtiöt haluaa toiminnallaan huolehtia ympäristöstä ja luonnonvaroista, mikä merkitsee yhtiön käytännön toiminnan kannalta käsittely- ja hyötykäyttötoiminnan päästöjen minimointia, energian käytön tehokkuutta, luonnonvarojen säästeliästä käyttöä sekä jätteiden korkeaa hyödyntämisastetta. Lähtökohtana Ekokem-yhtiöiden toiminnassa ovat kestävän kehityksen periaatteet. Kehittämillään ratkaisuilla yhtiö haluaa auttaa myös asiakkaitaan ympäristömyötäisten toimintamallien löytämisessä ja käytössä. Toiminnassa huomioidaan erityisesti kunnostuskohteiden työsuojelu ja työnaikainen ympäristönsuojelu. Tämän takia laaditaan aina turvallisuus- ja laadunvarmistussuunnitelmat. Ekokem-yhtiöiden laatu-, turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmät on integroitu yhdeksi järjestelmäksi, josta käytetään yhteisnimitystä toimintojärjestelmä. Sen tavoitteena on varmistaa mm. tärkeimpien sidosryhmien odotusten täyttäminen ja jatkuva parantaminen erityisesti työterveys- ja turvallisuusasioissa, ympäristönsuojelussa sekä taloudellisissa tuloksissa. Toimintokäsikirjaan on koottu yhtiön ohjauksen ja kehittämisen keskeisin ohjeisto, joka koskee kaikkia Ekokemyhtiöitä. Toimintojärjestelmässä on määritelty turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallintaan liittyvät keskeiset johtamistavat ja käytännöt sekä yhteiset menetelmät. Järjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa laatuorganisaatio. Kuva 2-1 Ekokem konsernin yhtiörakenne 2009 Ramboll Finland Oy
Kuva 2-2 Ekokem-yhtiöiden toimipaikat Ekokem-Palvelu Oy on ympäristörakentamisen erityisosaaja, joka palvelee asiakkaitaan eri puolilla Suomea. Yhtiö toteuttaa vaativia ympäristö- ja kaato-paikkarakenteita sekä ympäristöä suojaavia eristeratkaisuja ja tiivistysraken-teita. Myös erilaiset teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöratkaisut ovat osa Ekokem-Palvelun osaamista. Yhtiöllä on lisäksi vuosien kokemus vaativista maaperän ja pohjaveden kunnostuskohteista ja Ekokem-Palvelu Oy tutkii sekä kehittää kaiken aikaa uusia menetelmiä asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Nykyisin Ekokem-Palvelu Oy:llä on teollisuusjätteen käsittelykeskukset Kouvolassa, Kuopiossa, Porissa ja Hausjärvellä. Käsittelykeskuksissa on vastaavia toimintoja kuin Kokkolan alueelle suunniteltavassa hankkeessa. Tämän vuoksi hankevastaavalla on vahva kokemus jätteistä ja niiden käsittelymenetelmistä, joita on esitetty tässä selostuksessa. Käsittelykokemuksen referensseinä Ekokem-Palvelu Oy on käsitellyt pilaantuneita maita yli miljoona tonnia eri menetelmillä ja käsitellyt pilaantunutta pohjavettä yli puoli miljoonaa kuutiota. Jätekeskusrakenteita on tehty yhteensä 150 ha ja teollisuusjätteiden hyödyntäminen on aloitettu vuonna 2003. Käsittelykeskusten lisäksi Ekokem-Palvelulla on työmaita ja urakoita ympäri Suomen. Yhtiön asiakaspalvelu toimii Riihimäeltä käsin. Vakituista henkilökuntaa Ekokem-Palvelu Oy:llä on noin 50 henkilöä, joiden lisäksi yhtiö työllistää myös aliurakoitsijoiden kautta noin 100 henkilöä. Ekokem-Palvelun palveluksessa työskentelee nykyisin monipuolisen koulutustaustan omaava henkilökunta (mm. diplomi-insinöörejä, AMK-insinöörejä, geologeja, kemistejä, rakennusinsinöörejä), joka mahdollistaa osaltaan asianmukaisen, turvallisen ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavan jätteenkäsittelylaitoksen suunnittelun ja toteuttamisen. Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Suunnitellun käsittelykeskuksen tavoitteena on turvata Kokkolan suurteollisuusalueen teollisuusjätteille asianmukainen käsittelymahdollisuus ja parantaa alueen nykyistä jätehuoltoa. Lisäksi hanke edistää pilaantuneiden maa-ainesten alueellisia vastaanotto- ja käsittelymahdollisuuksia sekä lisää jätteiden ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä. Hankkeen tavoitteena on myös kierrättää ja hyödyntää mahdollisimman suuri osa jätteistä niin, että loppusijoitus on aina viimeinen vaihtoehto. Osa jätteistä hyödynnetään alueella, osa toimitetaan hyötykäyttöön muualle ja vain ne jätejakeet, joita ei voida hyödyntää, loppusijoitetaan sitä varten suunnitellulle alueelle. Hankkeen tavoitteena on näin löytää sekä ympäristöpoliittisesti, teknisesti että taloudellisesti hyväksyttävä ratkaisu niille jätteille, joita ei voida käsitellä tai hyödyntää jollain tavoin. Jätteenkäsittelyssä pyritään mahdollisimman pieniin ympäristöpäästöihin ja -vaikutuksiin, jotka minimoidaan rakentamalla käsittely- ja loppusijoitusalueet tiiviiksi maaperän ja pohjavesien pilaantumisen välttämiseksi. Lisäksi jätteiden kanssa tekemisissä oleva sadevesi kerätään suunnitellulta laitosalueella talteen ja puhdistetaan tarvittaessa ennen vesien johtamista eteenpäin. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2016 jätepolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu jätteistä aiheutuvien haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten vähentäminen. Tavoitteeseen pääsemiseksi on erityisesti: ehkäistävä jätteen syntymistä edistettävä jätteiden uudelleenkäyttöä edistettävä jätteiden biologista hyödyntämistä ja materiaalikierrätystä edistettävä kierrätykseen soveltumattoman jätteen energiahyödyntämistä turvattava jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoittaminen Etelä- ja Länsi-Suomen alueelle laaditaan parhaillaan uutta jätesuunnitelmaa, jonka suunnittelualue kattaa myös Kokkolan alueen. Suunnitelmaa tekevät yhteistyössä Uudenmaan, Lounais-Suomen, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan ja Länsi-Suomen ympäristökeskukset. Jätesuunnittelulle on alueella valittu kuusi keskeistä painopistealuetta, jotka ovat: Rakentamisen materiaalitehokkuus Biohajoavat jätteet Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet Tuhkat ja kuonat Pilaantuneet maat Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa Käsittelykeskushankkeella turvataan jätteiden haitaton vastaanotto ja loppusijoittaminen. Hanke kohdistuu Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman kannalta alueellisesti määritellyistä painopistealueista erityisesti tuhkien ja kuonien sekä ongelmajätteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelyyn. Lisäksi hanke mahdollistaa poikkeuksellisissa tilanteissa (onnettomuudet) syntyneiden jätteiden käsittelyn. Hanke vastaa näin jätesuunnitelmassa esitettyihin kehityssuuntiin jätteiden hyötykäytön ja turvallisen käsittelyn osalta. Kokkolan suurteollisuusalueella on tehty tilavaraukset jätteenkäsittely- sekä -loppusijoitusalueille. Vastaavasti tilavaraukset on tehty myös Storkohmon jäteasemalle. Käsittelykeskuksen yleissuunnitelma ja pohjatutkimukset ovat valmistuneet ja niistä saatuja tietoja on hyödynnetty tässä arvioinnissa. Ensimmäinen vaihe rakentamisesta on tarkoitus aloittaa heti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja suunniteltua laitosta koskevan ympäristölupapäätöksen voimaantulon jälkeen. Hankkeen aikataulun keskeiset tekijät: Käsittelykeskuksen pohjatutkimukset on tehty Käsittelykeskuksen yleissuunnitelma on valmistunut Käsittelykeskuksen YVA-selostus valmistuu vuoden 2009 aikana Käsittelykeskuksen ympäristölupahakemus jätetään lupaviranomaiselle vuoden 2009 aikana Rakentamisen on suunniteltu alkavan vuoden 2010 aikana Ensimmäisiä vaiheita on suunniteltu otettavaksi käyttöön 2010 2009 Ramboll Finland Oy
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) astui voimaan 1.9.1994. Lain tavoite on kaksijakoinen. Sen tavoitteena on paitsi edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa, niin myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluun. YVA-menettely itsessään ei ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös jonkin hankeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoa päätöksentekoa varten. YVA-lakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällaiset hankkeet on lueteltu YVA-asetuksessa. Yksittäistapauksissa voidaan myös muilta hankkeilta vaatia vastaavaa arviointimenettelyä, mikäli ympäristövaikutusten oletetaan olevan merkittäviä. Kuvassa 4-1. on esitetty tämän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikataulu Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Ekokem-Palvelu Oy käynnisti Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen YVA-menettelyn toimittamalla hankkeen arviointiohjelman yhteysviranomaiselle Länsi-Suomen ympäristökeskukselle joulukuussa 2008. Arviointiohjelma oli suunnitelma siitä, miten hankkeesta vastaava on aikonut toteuttaa varsinaisen ympäristövaikutusten arvioinnin. Ohjelman saatuaan Länsi-Suomen ympäristökeskus ilmoitti julkisesti hankkeen vireillä olosta. Arviointiohjelma oli julkisesti nähtävillä 11.12.2008 11.1.2009 Kokkolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Kokkolan kaupungin pääkirjastossa. Lisäksi arviointiohjelmaan voi tutustua hankkeen internetsivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi/lsu > ympäristönsuojelu > ympäristövaikutusten arviointi. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä on projektisivut osoitteessa: http://projektit.ramboll.fi/yva/ekokem/ kokkola/ Taulukko 4-2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVA:ssa. Arviointiohjelma täyttää pääosin YVA- asetuksen 11 mukaiset sisällölliset vaatimukset. Selvitysten tekemisessä ja arviointiselostuksen laadinnassa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin. Hankkeen kuvaus on tarkkuudeltaan yleispiirteinen. Hankkeen kuvausta on tarkennettu kohdassa 5. Suunniteltavan laitoksen suhdetta varsinaiseen ongelmajätelaitokseen tulisi paremmin kuvata Olennaista olisi kuvata päätöksentekomenettely, jolla ratkaistaan uudentyyppisten jätejakeiden käsittelypaikka ja tapa. Myös käytettävissä oleva asiantuntemus ja kokemus on syytä kuvata hyvin. Loppusijoitusalueelle sijoitettavan jätteen ominaisuudet on kuvattava Roolijakoa on selvennetty kappa-leessa 2., 5.4 ja 5.6.2 Päätöksentekomenettely on kuvattu keskeisten jätejaeryhmien osalta kohdassa 5.6.2 Ekokem-Palvelun asiantuntemus on kuvattu kohdassa 2. Käsiteltävien jätteiden laatua on kuvattu kohdassa 5.4 ja 5.6.4 Nollavaihtoehtoa on arviointiohjelmassa kuvattu niukasti Nollavaihtoehto on kuvattu kohdassa 6.21 Hankkeen tarvitseman ympäristöluvan osalta tulee esittää luvan muutostarve toiminnan muuttuessa. Onko muuta sijoituspaikkavaihtoehtoa olemassa. Arviointiselostuksen vertailussa tulisi olla mukana kaikki keskeiset ympäristövaikutukset. Vertailutapa ja sen taustaoletukset tulisi kuvata mahdollisimman havainnollisesti ja läpinäkyvästi. Jos vaihtoehtoja tulee lisää tämä tulee huomiotavaksi arviointiselostusvaiheessa Uhkakuvat ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuvasta meren pinnan noususta tulisi huomioida arvioinnissa Vaikutukset kalastoon ja veden eliöstöön sekä tarpeellisen tarkkailun järjestäminen esitettävä. Jätteiden ja pölyn kulkeutumisen estäminen käsittelyalueen ulkopuolelle ja erityisesti muiden toimijoiden raakaaineisiin Loppusijoitusalueen rakennustöistä aiheutuvat vaikutukset olemassa oleville allasrakenteille Loppusijoitettujen materiaalien pölyäminen ja sen estäminen mm viereiselle suotolietealtaalle Linnustotietoja tulee täsmentää arviointiselostuksen kattavuuden edellyttämällä tavalla. Ympäristölupamenettelyyn liittyvät asiat on esitetty kohdassa 9.3 Arviointiin on otettu uusi sijoituspaikkavaihtoehto, joka on esitetty vastaavissa kohdissa kuin suurteollisuusalueen sijoitusvaihtoehto Vertailu perustuu kunkin vaikutuksen suuruuteen ja merkittävyyteen ja vertailut on esitetty kohdassa 8. Uudesta kohteesta on tehty erillinen raportti arviointiohjelman täydentämiseksi ja Storkohmon sijoitusvaihtoehto on esitetty vastaavissa kohdissa kuin suurteollisuusalueen sijoitusvaihtoehto Ilmaston muutoksen mahdollisesti aiheuttama merenpinnan nousu on esitetty kohdassa 6.19 Vaikutukset kalastoon ja vesieliöstöön on esitetty kohdassa 6.9.74 ja tarkkailu kohdassa 7. Vaikutukset ilmaan ja pölyämiseen sekä rajoittavat toimenpiteet on esitetty kohdassa 6.6.4 ja 6.6.5 Rakennusaikaiset vaikutukset on esitetty kohdassa 6.4 Vaikutukset ilmaan ja pölyämi-seen sekä rajoittavat toimenpiteet on esitetty kohdasa 6.6.4 ja 6.6.5 Linnustoselvityksen tulokset on esitetty kohdassa 6.13 2009 Ramboll Finland Oy
Yhteysviranomainen pyysi arviointiohjelmasta lausunnot vaikutusalueen kunnilta ja muilta keskeisiltä viranomaisilta ja muilta tahoilta. Lausuntonsa YVA-ohjelmasta yhteysviranomaiselle toimittivat seuraavat tahot: Museovirasto Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Kokkolan kaupunki Vaasan tiepiiri Arviointiohjelman nähtävilläoloaikana niillä, joihin hanke saattaa vaikuttaa, oli mahdollisuus esittää mielipiteensä arviointiohjelmasta yhteysviranomaiselle. Arviointiohjelmasta jätettiin yhteensä seitsemän mielipidettä ja mielipideadressi. Lausuntojen ja muistutusten perusteella yhteysviranomainen antoi arviointiohjelmasta oman lausuntonsa 9.2.2009. Lausunnossa kerrotaan mihin selvityksiin hankkeesta vastaavan on erityisesti keskityttävä ympäristövaikutusten arviota tehdessään ja miltä osin YVA-ohjelmassa esitettyä arviointisuunnitelmaa on täydennettävä. Yhteysviranomaisen lausunto on liitteenä 2. Yhteysviranomaisen lausunnossaan esille tuomat asiat ja niiden huomioon ottaminen YVA-selostuksessa sekä viittaus asianomaiseen kohtaan YVA-selostuksessa on esitetty taulukossa 4-1. Viranomaisen lausunnon perusteella arviointimenettelyyn otettiin mukaan uusi sijoituspaikkavaihtoehto, joka on Storkohmon jäteaseman alue. Asiasta tehtiin erillinen selvitys, joka on lisätty ympäristöhallinnon verkkosivuille 7.7.2009 (katso kohta 4.2). Lisäksi asiasta julkaistiin lehti-ilmoitukset Keski- Pohjanmaa ja Österbottens Tidning lehdissä 10.7.2009. Yhteysviranomainen tiedottaa YVA-selostuksen valmistumisesta kuulutuksella noudattaen samaa periaatetta kuin YVA-ohjelmassa. Tämä arviointiselostus kuulutettiin ja asetettiin nähtäville lokakuussa 2009. Mielipiteen selostuksesta ja tehtyjen selvitysten riittävyydestä saavat antaa kaikki ne, joihin hanke saattaa vaikuttaa. Länsi-Suomen ympäristökeskus pyytää lausunnot keskeisiltä viranomaistahoilta kuten ohjelmavaiheessa. Viranomainen kokoaa mielipiteet ja lausunnot yhteen, ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa selostuksesta ja sen riittävyydestä. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausunnon hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta hankkeesta vastaavalle ja hanketta käsitteleville viranomaisille. Arvioinnin tuloksia ovat arviointiselostus ja yhteysviranomaisen antama lausunto. Nämä asiakirjat liitetään mukaan hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin. Arviointiohjelmaan ja arviointiselostukseen voi tutustua hankkeen internetsivulla ja nähtävilläolopaikoissa samoin kuten arviointiohjelmavaiheessa. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta tulee ympäristöhallinnon verkkosivuille osoitteeseen www.ymparisto.fi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, yhteisöt ja säätiöt joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaaajanviettoon tai muihin elinoloihin toteutettava hanke saattaa vaikuttaa. Ympäristövaikutusten arviointityötä ohjaamaan perustettiin ohjausryhmä, johon kutsuttiin edustajat seuraavilta tahoilta: Länsi-Suomen ympäristökeskus Kokkolan kaupunki Kemfine Kip Service Oy Tetra Chemicals Europe Oy Yara Suomi Oy Maint Partner Oy Ekokem-Palvelu Oy Ab Ekorosk Oy Ohjausryhmä kutsuttiin arviointimenettelyn aikana koolle neljä kertaa. Muistiot tilaisuuksista laati arviointia tehnyt konsultti Ramboll Finland Oy ja Ekokem Palvelu Oy. Uuden sijoituspaikkavaihtoehdon myötä ohjausryhmään osallistui myös Ab Ekorosk Oy:n edustaja. Arviointia on myös esitelty Kokkolan suurteollisuusalueella kaikille siitä kiinnostuneille erillisissä esittelytilaisuuksissa. Tiedotuskanavina käytettiin lehdistötiedotteita ja hankkeen internet-sivuja. Arvioinnin aikana järjestetään kolme avointa yleisötilaisuutta, joista ensim-mäinen järjestettiin arviointiohjelmavaiheessa joulukuussa 18.12.2008 ja yleisötilaisuuteen osallistui kolme ulkopuolista henkilöä hankkeesta vastaavien lisäksi. Toinen yleisötilaisuus järjestettiin huhtikuussa 28.4.2009, kun arviointimenettelyyn otettiin toinen sijoitusvaihtoehto (Storkohmo) ja tilaisuuteen osallistui 15 henkilöä hankkeesta vastaavien lisäksi. Kolmas yleisötilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistutumisen jälkeen lokakuussa 2009. Tilaisuudessa esitellään hanketta ja arvioinnin tuloksia. Tilaisuuksissa kuntalaisilla on mahdollisuus kysyä ja saada tietoa hankkeesta ja sen vaikutuksista. Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Arvioitava hanke on käsittelykeskuksen rakentaminen ja toiminta Kokkolan suurteollisuusalueella tai Storkohmon jäteaseman alueella. Lisäksi yhtenä vaihtoehtona on molempien alueiden hyödyntäminen samanaikaisesti käsittelykeskuksen toiminnoille. Teknisenä ratkaisuna jätteenkäsittelykeskus edustaa perinteistä jätelaitossuunnittelua, jossa rakenteet toteutetaan kaatopaikkapäätöstä sekä hyväksi todettuja ratkaisuja noudattaen. Suunniteltu käsittelykeskus sijaitsee Kokkolan suurteollisuusalueella Kokkolan kaupungin luoteispuolella. Teollisuusjätteen käsittelykeskus muodostuu kahdesta osasta, käsittelykentän alueesta ja loppusijoitusalueesta. Alueet sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä toisistaan. Käsittelykeskuksessa esikäsitellään sekä välivarastoidaan teollisuusjätteitä, hyödynnetään teollisuuden sivutuotteita ja käsitellään pilaantuneita maa-aineksia. Mikäli jätteet eivät ole käsittelyiden jälkeen hyötykäyttökelpoisia, ne loppusijoitetaan. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet voivat olla luokitukseltaan pysyviä, tavanomaisia tai ongelmajätteitä. Toimintojen sijoittuminen suurteollisuusalueella näkyy kuvasta 5-2. Käsittelykenttä sijaitsee kiinteistöllä 272 44 1-18. Alueen pinta-ala on noin 41 170 m2 ja se vuokrataan kiinteistön omistavalta Kip Infra Oy:ltä. Alueelle on tarkoitus rakentaa aluksi 1-2 ha välivarasto/käsittelykenttä ja laajen-taa toimintaa tarpeen mukaan. Lisäksi käsittelykenttäalueen laajennusta varten on tehty aluevaraus viereisestä Kip Infra Oy:n omistuksessa olevasta 32 190 m2 suuruisesta alueesta, jonka kiinteistönumero on 272 44 1 18. Kuva 5-2 Sijoittuminen suurteollisuusalueella Kuva 5-1 Sijaintikartta 2009 Ramboll Finland Oy
Teollisuus- ja ongelmajätteiden loppusijoitusalue sijaitsee kiinteistöllä 272 44 1-19. Loppusijoitusalueen pinta-ala on noin 25 100 m2. Alue ostetaan kiinteistön omistavalta Kip Infra Oy:ltä. Loppusijoitusalue rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikan tasoisesti. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä selvitetään mahdollisuus liittää loppusijoitusalueeseen KemFine Oy:n omistuksessa oleva 27 100 m2 kokoinen alue (272 44 1 4), johon jatketaan ongelmajätetasoista loppusijoitusaluetta. Edellä mainitut loppusijoitusalueet mahdollistavat loppusijoitustoiminnan aloittamisen ja toiminnan harjoittamisen noin 15 25 vuotta. Todennäköinen jätemäärä tulee olemaan noin 30 000 t/a, jolloin loppusijoitusalueiden käyttöaika on 20 25 vuotta. Storkohmon jäteasema sijaitsee noin 5 kilometriä Kokkolan keskustasta etelään. Suunniteltu jätekeskus sijaitsee Storkohmon jäteaseman koillissivulla. Teollisuusjätteen käsittelykeskus muodostuu kahdesta osasta, käsittelykentän alueesta ja loppusijoitusalueesta. Alueet sijaitsevat vierekkäin. Lisäksi vaihtoehtona on koko alueen käyttäminen loppusijoitusalueena. Käsittelykeskuksessa esikäsitellään sekä välivarastoidaan teollisuusjätteitä, hyödynnetään teollisuuden sivutuotteita ja käsitellään pilaantuneita maa-aineksia. Käsittelyiden jälkeen hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet loppusijoitetaan. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet voivat olla luokitukseltaan pysyviä, tavanomaisia tai ongelmajätteitä. Toimintojen sijoittaminen Storkohmossa näkyy kuvasta 5-3. Käsittelykeskus sijaitsee kiinteistöllä 272 404 58-22 ja käsittelykeskuk-sen pinta-ala on 8,5 ha. Alue vuokrataan tai ostetaan kiinteistön omistavalta Ekorosk Oy:ltä. Alueelle rakennettaisiin aluksi noin 20 000 m2 varasto- ja käsittelykenttä, jota laajennettaisiin tarpeen mukaan. Loppusijoitusalue sijaitsee käsittelykentän luoteispuolella ja sen pinta-ala on 62 000 m2. Loppusijoitusalue rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikan tasoisesti ja rakentaminen on jaettu neljään vaiheeseen. Myöhemmin loppusijoitusalue voidaan laajentaa käsittelykenttäalueen päälle. Edellä mainitut loppusijoitusalueet mahdollistavat loppusijoitustoiminnan aloittamisen ja toiminnan harjoittamisen noin 25 30 vuotta. Kuva 5-3 Sijoittuminen Storkohmon alueella Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Käsittelykeskuksen kenttäalueilla ei ole tällä hetkellä toimintaa tai rakennuksia. Käsittelykenttä sijoittuu osin hiekkadyynialueelle, jossa on vanhoja rakennusten perustoja. Alueen eteläpäässä on tehty maa-ainesten ottoa. Suunniteltu loppusijoitusalue on osin tällä hetkellä Kemfine Oy:n käytössä oleva loppusijoitusalue. Muu osa alueesta on mereen täytettyä aluetta. Alueen itäpuolella on TETRA Chemicals Europe Oy:n loppusijoitusalue ja eteläpuolella merestä erotettuja vesialtaita. Teollisuusjätteen käsittelykeskus sijoittuu Kokkolan suurteollisuusalueelle, missä toimii useita yrityksiä. Useimmat yritykset tuottavat raaka-aineita eri teollisuuden aloille mm. rikkihappoa, kalsiumkloridia ja sinkkiä. Suurteollisuusalueen yritykset: Boliden Kokkola Oy Oy Kokkola Power Ab KemFine Oy Kemira Oyj Kokkolan Satama Kokkolan Voima Oy Maintpartner Oy Neste Oil Oyj Nordkalk Oyj Abp OMG Kokkola Chemicals Oy Kip Service Oy Oy M. Rauanheimo Ab Oy Polargas Ab Oy Woikoski Ab TETRA Chemicals Europe Oy Yara Suomi Oy Baltic Tank Oy Kuva 5-4 Kartta Kokkolan suurteollisuusalueesta ( Kip Infra) KIP Service Oy Ab Kokkola Power Oy 2009 Ramboll Finland Oy
Kokkolan suurteollisuusalueen päästöt ovat pienentyneet huomattavasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ja sitä kautta ympäristöntila on parantunut. Ilmanlaadun tarkkailuun osallistuvat alueen merkittävimmät toimijat. Rikkidioksidi ja hiukkaspäästöt ovat pysytelleen samalla tasolla viimeisen 10 vuoden ajan, mutta sitä ennen päästöjen väheneminen oli huomattavaa. Metallipitoisuudet sen sijaan ovat pienentyneet myös lähivuosien aikana. Vesipäästöt ovat vähentyneet selvästi kahden viime vuosikymmenen aikana (mukaan lukien kaupungin jätevedet). Ainoastaan typpikuorma on pysytellyt samankaltaisina koko tarkkailuajanjakson ajan. Storkohmon alueella käsittelykeskus sijoittuu pääosin uudelle alueelle, missä ei ole tällä hetkellä Ekorosk Oy:n toimintoja. Alue on jäteaseman aluetta ja sille on suunniteltu jo aikaisemmin jätteiden käsittely ja loppusijoitustoimintaa. Storkohmon jäteasema on Ab Ekorosk Oy:n kaatopaikka-alue ja aluetta on käytetty jätteiden loppusijoitukseen jo 1960 luvulta lähtien. Vanhan jäte-täytön käyttö on lopetettu alueella vuonna 2007 ja uusi loppusijoitusalue on otettu käyttöön 1.11.2008. Storkohmon jäteaseman omistava Ab Ekorosk Oy on kuntien omistama vuonna 1990 perustettu jätehuoltoyhtiö ja Storkohmon jäteasemasta on tehty ympäristövaikutusten arviointi vuonna 2006. Storkohmon jäteasemalla on tällä hetkellä seuraavat toiminnat: Loppusijoitusalue Metallien, puujätteen, kyllästetyn puun, rakennusjätteen, lasin ja energiajätteen lajittelutoiminnot Hyödynnettävien jätteiden välivarastointi Vaaka-asema ja toimisto Ongelmajätteen varastointi Öljyisten maiden kompostointi Vesienkäsittelytoiminnot Kaatopaikkakaasun pumppaus ja käsittely Kuva 5-5 Storkohmon alue. Nykyiset toiminnat 1) lajittelutoiminnat, 2) puujätteen murskaus, 3) Välivarastointi, 4) vastaanotto, 5) jäteöljyn vastaanotto, 6) vesienkäsittely, 7) kaatopaikkakaasun käsittely, 8) pilaantuneiden maiden varastointi, 9) suljettava jätealue, 10) ympärysoja, 12) uusi loppusijoitusalue Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Suunniteltu Kokkolan teollisuusjätteen käsittelykeskus toteutetaan vaihtoehtoisesti joko Kokkolan suurteollisuusalueelle tai Storkohmon jäteasemalle. Jos Storkohmon jäteasemalle sijoitetaan vain loppusijoitusalue, niin käsittelytoiminnot tulevat jäämään suurteollisuusalueelle. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on seitsemän toteutusvaihtoehtoa. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisesti yhtenä vaihtoehtona tarkastellaan sitä, että hanketta ei toteuteta. Hankkeessa arvioitavat vaihtoehdot ovat: Vaihtoehto 0 on nykytilanne, jossa käsittelykeskusta ei toteuteta Vaihtoehto 1 on suunnitelman mukainen käsittelykeskus, joka sisältää jätteenkäsittely- ja loppusijoitusalueen. Vaihtoehdossa loppusijoitus-alueen ala on 2,5 ha. Vaihtoehto 2 on suunnitelman mukainen käsittelykeskus, joka sisältää jätteenkäsittely- ja loppusijoitusalueen sekä ulkopuolisten vesien käsittelyn. Vaihtoehdossa loppusijoitusalueen ala on 2,5 ha. Vaihtoehto 3 on suunnitelman mukainen käsittelykeskus, joka sisältää jätteenkäsittely- ja loppusijoitusalueen. Vaihtoehdossa loppusijoitus-alueen ala on 5 ha. Vaihtoehto 4 on suunnitelman mukainen käsittelykeskus, joka sisältää jätteenkäsittely- ja loppusijoitusalueen sekä ulkopuolisten vesien käsittelyn. Vaihtoehdossa loppusijoitusalueen ala on 5 ha. Vaihtoehto 5 on suunnitelman mukainen käsittelykeskus Storkohmon jäteasemalla, joka sisältää jätteenkäsittely- ja loppusijoitusalueen sekä ulkopuolisten vesien käsittelyn. Vaihtoehdossa loppusijoitusalueen ala on 9 ha. Vaihtoehto 6 on suunnitelman mukainen käsittelykeskus Storkohmon jäteasemalla, joka sisältää pelkästään loppusijoitusalueen ja tässä vaihtoehdossa suurteollisuusalueella sijaitsisi käsittelykenttätoiminnat. Vaihtoehdossa loppusijoitusalueen ala on 12 ha. Käsittelykeskuksessa varaudutaan ottamaan vastaan jätejakeita suurteolli-suusalueelta sekä muualta Ekokem-Palvelu Oy:n toiminta-alueelta. Jätteitä toimitetaan käsittelyalueelle pääosin suurteollisuusalueelta ja Kokkolan seudulta noin 150 km säteellä käsittelykeskuksesta. Arviot jätteiden muodostumisalueista ovat seuraavat: 50 % suurteollisuusalueelta 25 30 % Kokkola Pietarsaari alueelta 20 25 % Vaasa - Oulu väliltä Kuva 5-6 Kuvassa arvio kuljetusalueista 2009 Ramboll Finland Oy
Vastaanotettavat jätteet syntyvät mm. jätteenpoltossa ja muussa energiantuotannossa syntyvistä tuhkista, kuonista ja savukaasunpuhdistusjätteistä. Käsittelykeskuksen alueella tullaan käsittelemään myös pilaantuneita maita ja lietteitä sekä erilaisia ylijäämämaita. Alueella varaudutaan vastaanottamaan myös teollisuudessa muodostuvia prosessijätteitä sekä ajoneuvojen purkamotoiminnassa syntyviä jätteitä. Lisäksi käsittelykeskuksessa vastaanotetaan ja käsitellään rakennustoiminnassa muodostunutta jätettä. Toimintaa kuuluu jätteiden käsittely siten, että hyötykäyttöön soveltuvat jakeet lajitellaan tehokkaasti erilleen ja toimitetaan uusiokäyttöön. Käsittelykeskuksessa vastaanotetaan ja käsitellään tarvittaessa myös lietteitä ja muita vesipitoisia jätteitä. Taulukossa 5-1 on esitetty arvioituja vastaanotettavia jätemääriä. Taulukossa on huomioitava, että jätemäärät on esitetty arvioituina vaihteluvälinä. Tästä syystä taulukossa esitettyä maksimi jätemäärää ei käsittelykeskukselle toimiteta. Lisäksi joinakin vuosina jotakin jätelajia ei välttämättä tule käsittelykeskukselle ollenkaan ja tästä syystä todellinen jätemäärä arvioidaan olevan yhteensä 30 000 t/vuosi. Käsittelykeskuksessa otetaan vastaan myös sellaisia ongelmajätteitä, jotka välivarastoidaan käsittelykeskuksessa ja toimitetaan Ekokem Oy Ab:n Riihimäen ongelmajätteen käsittelylaitokselle. Tällaisia ongelmajätteitä ovat esimerkiksi: Lääkkeet Metallista elohopeaa sisältäviä tuotteita Loisteputket ja lamput Akut ja paristot Maalit ja liimat Puhtaat kemikaalit Öljyt, voiteluaineet ja öljytuotteet (kuten öljynsuodattimet) Liuottimet Riskijätteet (terveydenhuollon jäte) Ongelmajätteeksi luokitellut laitteet Taulukko 5-1 Arvioidut vastaanotettavat jätteet ja jätemäärät Pääryhmä Kuvaus Määrä (t/a) Voimalaitostuhkat ja -kuonat Voimalaitoksissa syntyvät tuhkat. 10 000-20 000 Jätteen- ja ongelmajätteen polton tuhkat ja kuonat Jätteen- ja ongelmajätteen poltossa syntyvät tuhkat ja kuonat. 5 000-20 000 Savukaasujen puhdistusjätteet Savukaasujen puhdistuksessa muodostuvat jätteet. 1 000-5 000 Teollisuusjäte Rakennus-, purku- ja siivousjätteet Teollisuudessa syntyvät jätteet, prosessijätteet ja sivutuotteet. Mm. pölyt, metallisakat, valimojätteet, rejektit. Lajittelematon kiinteä kiviaines, puu, betoni ym. rakentamisessa, purkamisessa ja siivouksessa syntyvä jäte. 10 000-20 000 2 000-5 000 Jätteiden käsittelyssä Jätteiden käsittelyprosesseissa muodostuvat lajittelurejektit 7 500-15 000 muodostuvat jätteet sekä käsitellyt jätteet. Autonpaloittelussa syntyvät Ajoneuvojen purkamisessa ja paloittelussa syntyvät jätteet. 1 000-10 000 jätteet Lietteet Vesienkäsittelyssä muodostuvat lietteet ja sakat. 5 000-35 000 Vesipitoiset jätteet Mm. erotuskaivojen lietteet, teollisuudessa muodostuva vesipitoiset tai lietemäiset jätteet. 1 000-2 000 Pilaantuneet maat ja ruoppausmassat Eri haitta- aineilla, kuten mineraaliöljyllä, metalleilla, PAH - yhdisteillä, kloorifenoleilla, pilaantuneet ruoppausmassat 15 000-20 000 Ylijäämämaat Puhtaat ylijäämämaat. 2 000-5 000 Käsiteltävät vedet Ulkopuolisilta vastaanotettavat käsiteltävät vedet, jotka soveltuvat käsiteltäviksi käsittelykeskuksen omalla vesienkäsittelylaitoksella. 2 000-12 000 61 500-169 000 Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Nämä jätteet muodostuvat voimalaitoksissa sekä muissa polttoprosesseissa. Jäteryhmään kuuluvat pohjatuhka, kuona, kattilatuhka, savukaasun puhdistusjätteet, polttoprosesseissa muodostuvat lietteet sekä polttoaineiden varastoinnissa muodostuvat jätteet. Jätteen olomuoto voi vaihdella hienojakoisesta karkearakeiseen materiaaliin. Usein tuhkilla ja kuonilla on kiinteytyvä ominaisuus, jolloin jäte muuttuu lohkareiseksi. Tuhkien ja kuonien käsittelyyn vaikuttavat erityisesti niiden metallipitoisuudet ja liukoisuudet, jotka voivat vaihdella paljonkin, riippuen polttoprosessista, missä ne ovat muodostuneet. Nämä jätteen muodostuvat jätteenpoltossa tai pyrolyysissä ja savukaasujen käsittelyssä. Jätteenpoltosta muodostuvat tuhkat ja kuonat vastaavat paljolti olomuodoltaan edellä mainittuja voimalaitostuhkia, mutta kuonassa on mukana paljon kiinteää metallia ja mineraalista ainetta. Savukaasun puhdistusjätteiden haitta-ainepitoisuudet vastaavat paljolti lentotuhkaa, mutta jäte sisältää paljon kipsiä puhdistusprosessissa käytettävän kalkin takia. Jätteenpolton tuhkassa esiintyy metallien lisäksi erityisesti kloridia ja sulfaattia. Näillä jätteillä tarkoitetaan erityisesti metalliteollisuuden kaasujen puhdistuk-sessa muodostuvia jätteitä, kuten suodatuspölyt ja jäähdytysveden käsittelyssä syntyvät jätteet. Olomuodoltaan nämä jätteet ovat hienojakoista kuivaa tai lietemäistä jätettä. Jätteet sisältävät erityisesti metalleja eri pitoisuuksissa. Teollisuusjätettä voi syntyä hyvin erilaisista prosesseista ja toiminnoista, kuten kemian teollisuudesta, mineraalien hyödyntämisestä, puunkäsittelystä jne. Käsittelykeskukseen tuotavat teollisuusjätteet ovat pääsääntöisesti prosessijätteitä, kuten pölyt, sakat ja rejektit. Jätteet sisältävät metalleja ja orgaanisia haitta-aineita. Näillä jätteillä tarkoitetaan rakentamisessa ja purkamisessa muodostuvia jätteitä. Jätteet ovat betonia, puuta, lasia, metalleja ja kiviaineksia. Lisäksi jätteisiin kuuluu bitumi/tervatuotteet, kipsijäte, erityisjätteet kuten asbesti ja vaarallisia aineita sisältävät rakennusjätteet esimerkiksi pcb:tä sisältävät saumausaineet. Näillä jätteillä tarkoitetaan romuajoneuvojen purkamisessa muodostuvia jätteitä. Romuajoneuvojen paloittelussa muodostuu metalleja, muovia ja lasia, mutta myös haitallisia materiaaleja kuten asbestia ja pcb:tä sisältäviä osia. Lietteet tulevat vesien käsittelyssä muodostuneista lietteistä ja sakoista. Lietteet voivat tulla monista eri prosesseista kuten elintarviketeollisuuden, puunkäsittelyteollisuuden, tekstiiliteollisuuden, öljynjalostusteollisuuden, kemianteollisuuden ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista. Vesipitoisia jätteitä ovat erotuskaivojen lietteet ja muut vettä paljon sisältävät jätejakeet. Pilaantuneet maat ovat erilaisia maa-aineksia, jotka sisältävät yhtä tai useampaa haitta-ainetta. Aistinvaraisesti pilaantuneet maat eivät välttämättä eroa ylijäämämaista. Pilaantuneet maat voivat olla myös ongelmajätteeksi luokiteltavia. Ruoppausmassat ovat vastaavia kuten pilaantuneet maat, mutta useimmiten ne muodostuvat hienojakoisemmasta maa-aineksesta. Pilaantuneet maat luokitellaan VNA maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis-tustarpeen arvioinnista (214/2007) mukaisesti kynnysarvon, alemman ohjearvon ja ylemmän ohjearvon mukaisiin pilaantuneisiin maa-aineksiin. Nämä arvot koskevat pilaantunutta maata puhdistuskohteessa. Yleisesti käytetty termi lievästi pilaantuneet maat on tarkoitettu vanhan käytännön mukaisesta pitoisuudeltaan ohje- ja raja-arvon välillä olevasta maa-aineksesta. Näitä arvoja ei ole enää käytössä ja pilaantuneen maan vastaanotto tapahtuu käsittelykeskuksen luvan ja VNp kaatopaikoista (861/1997) mukaisesti. Ylijäämämaat muodostuvat puhtaista maamassoista, joita muodostuu yleensä rakentamisen yhteydessä. Ylijäämämaita tarvitaan jätetäyttöalueilla välipeittomateriaalina sekä sulkemistöiden yhteydessä peittomateriaalina. Alueen ulkopuolelta tulevia vesiä, jotka sisältävät haittaaineita tai ravinteita. Edellä mainituista termeistä on selvennykset kohdassa 11 sanasto ja lyhenteet. Jätteiden käsittelyssä muodostuu rejektejä eli jätejakeita, joita ei voida hyödyntää syntypaikassaan. Tällaisia jätteitä muodostuu mm. jätteiden fysikaalis-kemiallisessa käsittelyssä, jätteen mekaanisessa käsittelyssä, jätevedenpuhdistuksessa ja metallijätteiden käsittelyssä. Jätteet voivat olla lietemäisiä tai kiinteitä ja ne voivat sisältää vaarallisia aineita 2009 Ramboll Finland Oy
Käsittelykenttä alue muodostuu vesitiiviistä kenttärakenteesta, jonne on sijoitettu halli ja vastaanottorakennukset. Lisäksi käsittelykenttäalueella sijaitsevat vesien käsittelytoiminnat ja niiden hallitsevimpana elementtinä tasaus- ja lietealtaat. Loppusijoitusalueet muodostuvat tiivistys- ja kuivatusrakenteista. Rakenteeseen kuuluu runsaasti vedenjohtamiseen liittyviä toimintoja, kuten putkilinjoja ja pumppaamoja. Loppusijoitusalueet on jaettu eri lohkoihin erilaisten jätteiden ja niistä muodostuvien vesien erillään pitämiseksi. Toimintojen sijoittelu on esitetty kuvissa 5-5 5-9 Kuva 5-7 Luonnos ensimmäisen vaiheen vastaanotto- ja käsittelykenttäalueesta suurteollisuusalueella Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Kuva 5-8 Luonnos vaihtoehtojen 1 ja 2 mukaisesta loppusijoitusalueesta suurteollisuusalueella (jätetäytön tilavuus 144 000 m3) Kuva 5-9 Luonnos vaihtoehtojen 3 ja 4 mukaisesta loppusijoitusalueesta Suurteollisuusalueella. Jätetäyttö voidaan yhdistää tarvittaessa itäpuolella sijaitsevaan TETRA Chemicals Oy:n jätealueeseen. (jäte täytön tilavuus 580 000 m3) 2009 Ramboll Finland Oy
Kuva 5-10 Luonnos vaihtoehdon 5 mukaisesta käsittelykentästä ja loppusijoitusalueesta Storkohmon alueella (jätetäytön tilavuus 740 000 m3) Kuva 5-11 Luonnos vaihtoehdon 6 mukaisesta loppusijoitusalueesta Storkohmon alueella (jätetäytön tilavuus 1 000 000 m3) Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Käsittelykeskuksen rakenteet muodostuvat loppusijoitusalueen tiiviistä pohja- ja pintarakenteesta sekä käsittelykentistä ja altaista. Alla on kuvattu periaatteet rakenteista ja niiden rakentamisessa voidaan käyttää erilaisia soveltuvia materiaaleja (luonnon maa-ainekset, käsiteltyjä pilaantuneita maaaineksia tai sivutuotteita). Loppusijoitusalue rakennetaan vaiheittain sitä mukaan, kun sitä tarvitaan. Ennen pohjarakenteiden tekoa rakennettavat alueet tasataan ja muotoillaan kuivatussuunnitelman mukaiseen muotoonsa. Loppusijoitusalueen pohja rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Pohjarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä ja kuivatuskerroksesta. Pohjan rakennevaatimukset tarkoittavat vettä läpäisemätöntä rakennetta, joka muodostuu mineraalisesta tiivistyskerroksesta (esimerkiksi moreenbentoniitti), keinotekoisesta eristeestä (esimerkiksi muovikalvo) ja kuivatuskerroksesta (esimerkiksi sepeli). Kuva 5-12 Periaatekuva loppusijoitusalueen pohjarakenteesta 2009 Ramboll Finland Oy
Loppusijoitusalue on jaettu lohkoihin, jolla turvataan lainsäädännön vaatimusten mukainen käsittely. Loppusijoitusalueen lohkoihin jakamisella pyritään loppusijoitettavien jätteiden ja niistä muodostuvien suotovesien parempaan hallintaan. Jokaisesta lohkosta voidaan kerätä suotovedet erikseen talteen, jos niiden käsittely vaatii erityistoimenpiteitä. Lohkoihin voidaan sijoittaa erityyppisiä jäte-eriä, jos niiden sijoittaminen erilleen muista jätteistä ominaisuuksien tai myöhemmän hyödynnettävyyden vuoksi on tarpeellista (esimerkiksi happamat ja emäksiset jätteet). Suurteollisuusalueen vaihtoehdossa loppusijoitusalue sijoittuu merestä erotetulle täyttöalueelle. Pohjatutkimusten perusteella pohjan kantavuus riittää jätetäytölle. Samalla on laskettu penkereen stabiliteettia, jonka katsotaan olevan riittävä jätteen loppusijoitukselle, mutta tässä on huomioitava loppusijoitettavien jätteiden olomuoto täyttöä rakennettaessa. Penkereen yhteydessä on myös loppusijoitusalueen reunaojat, joilla estetään jätteiden huuhtoutuminen alueen ulkopuolelle. Täyttöpenkereen päälle on suunnitelmissa esitetty huoltotie. Kuvassa 5-13 on esitetty loppusijoitusalueen täyttöpenger sekä loppusijoitusalueen reunapenger, joka muodostaa ojan reunapenkereen ja jätetäytön välille. Kuva 5-13 Leikkauskuva mereen rajoittuvasta penkereestä Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Täyttöalueet suljetaan tarkoituksenmukaisin kokonaisuuksin sitä mukaan, kun ne saavuttavat lopullisen täyttökorkeutensa. Pintarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisia periaatteita. Ongelmajätteiden loppusijoitusalueiden pintarakenteet tehdään ongelmajätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Pintarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta, kuivatuskerroksesta ja pintakerroksesta. Ongelmajätteen kaatopaikoilla pintarakenteeseen kuuluu lisäksi keinotekoinen eriste. Kenttä- ja tasausaltaat rakennetaan tiiviinä rakenteina käyttäen materiaalina tiivisasfalttia, muovia tai muuta vastaavaa vettä läpäisemätöntä materiaalia. Kenttäalueilla rakenteet suunnitellaan kestämään raskasta liikennettä. Kuva 5-14 Esimerkki pintarakenteesta 2009 Ramboll Finland Oy
Käsittelykeskus käsittää seuraavat jätteen käsittely- ja hyödyntämistoiminnot: Jätteen vastaanotto ja tarkistus Jätteiden esikäsittely Lajittelu Seulonta Murskaus Pesu Kuivaus Välivarastointi Jätteiden käsittely Stabilointi Alipainekäsittely Biologinen käsittely Terminen käsittely Jätteiden hyötykäyttö Jätteiden loppusijoitus Kaikki jätteet vastaanotetaan punnistusaseman kautta ja jätteistä 20 % vastaanotetaan halliin, 40% kentälle, 25% siiloihin ja 15% altaisiin. Jätteiden käsittelymenetelmien käyttö voi vaihdella toimitettujen jätemäärien ja -laatujen vaihtelujen mukaan, mutta karkeasti jätteistä 30 % stabiloidaan, 15 % kiinteytetään, 10 % pestään, 5 % alipainekäsitellään, 5 % kompostoidaan ja 2 % käsitellään termisesti. Loput jätteistä toimitetaan suoraan hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen. Käsittelyjen jälkeen alueen ulkopuolelle toimitetaan noin 55 % jätteistä ja loput käytetään käsittelykentän tai loppusijoitusalueen rakenteissa. Käsittelymenetelmiä voidaan ottaa käyttöön vaiheittain. Jatkossa toiminnan kehittyessä saatetaan ottaa käyttöön myös uusia tekniikoita, kun sellaisia tulee markkinoille tai kehitetään toiminnan yhteydessä. Tällaiset tekniikat voivat olla kokonaan uusia tai vanhojen menetelmien kehitysversioita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli uusia tekniikoita otetaan käyttöön, haetaan niiden käytölle erillinen hyväksyntä/lupa ympäristöviranomaiselta. Kuva 5-15 Jätteiden käsittelyprosessi Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Alueella portin sisäpuolella jätekuormat otetaan vastaan punnitusasemalla, joka sijaitsee päällystetyllä ja viemäröidyllä alueella. Punnitusasema koostuu vastaanottotiloista ja vaakapisteestä. Kaikki tulevat ja lähtevät jätteet punnitaan ja kuormat ohjataan tarvittavien asiakirjojen, kuorman tarkistusten, kirjaamisten jälkeen jatkokäsittelyyn. HYÖTYKÄYTTÖ KÄSITTELY HYÖTYKÄYTTÖ YHTEYDEN- OTTO ESITIEDOT JÄTTEESTÄ TIETOJEN ARVIOINTI VASTAANOTON MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMINEN KÄSITTELY VIENTI MUUALLE HYÖTYKÄYTTÖÖN MAHDOLLISET ESIKOKEET LISÄTIEDOT ASIAKKAALTA KÄSITTELY LOPPUSIJOITUS EKOKEMILLE KÄSITELTÄVÄKSI MAHDOLLISET ESIKOKEET NÄYTTEENOTTO, TUTKIMUKSET TARJOUS/TILAUS ESIKÄSITTELY JA KÄSITTELY JÄTTEEN VÄLIVARASTOINTI TARKASTUS JA MAHDOLLINEN NÄYTTEENOTTO JÄTTEEN VASTAANOTTO HYÖTYKÄYTTÖ TUTKIMUKSET VÄLIVARASTOINTI HYÖTYKÄYTTÖ LOPPUSIJOITUS LOPPUSIJOITUS Kuva 5-16 Päätöksentekokaavio, missä on esitetty menettely jätteen tarkastamisesta ja käsittelyjen valinnasta. Tarvittaessa jätteitä ja pilaantuneita maa-aineksia esikäsitellään. Esikäsittely-menetelmiä ovat lajittelu, seulonta, murskaus, pesu, kuivaus ja välivarastointi. Lajittelussa erotellaan erityyppiset jätejakeet hyödynnettäviksi erikseen. Lajittelua tehdään hallissa tai päällystetyllä kentällä. Lajittelun tehostamiseksi voidaan jäte esimurskata ja lajittelussa käyttää erilaisia mekaanisia menetelmiä. Lajittelu soveltuu teollisuusjätteille sekä pilaantuneille maa-aineksille. Seulonnassa karkeista kuonista ja pilaantuneista maa-aineksista erotellaan suuret kappaleet esimerkiksi kivet, lohkareet, kannot ja rakennusjätteet. Seulonta tehdään pääasiassa rumpu- tai tasoseuloilla, mutta tarvittaessa voidaan käyttää myös muita seulontamenettelyjä, kuten tuuliseulaa. Murskauksessa kivet ja lohkareet sekä betoni-, tiili- ja puujäte murskataan paremmin hyödynnettävään raekokoon. Murskaus tapahtuu pääosin vasara-murskaimella, jonka voimanlähteenä voidaan käyttää sähköä tai dieselmoottoria. Murskausta voidaan tehdä myös kentällä esimerkiksi sorkkajyrällä. 2009 Ramboll Finland Oy
Pesussa lietteistä, sedimenteistä ja teollisuuden sakoista erotetaan hienoaines sekä liotetaan haitta-aineita pesuaineiden avulla. Suuret esineet tai lohkareet erotellaan välpällä ennen pesua, jonka jälkeen materiaali lietetään veden kanssa ja pesuprosessia parannetaan kemikaaleilla. Pesussa käytettävää vettä voidaan kierrättää ja veden kierto on suljettua. Lietteitä, sedimenttejä ja teollisuuden sakkoja myös kuivataan tarvittaessa poistamalla vettä mekaanisesti laskeuttamalla, puristamalla, linkoamalla tai lämmittämällä. Liete voidaan kuivata esimerkiksi suotonauhapuristimella, lietelingolla tai rumpu-uunissa. Muualle käsiteltäväksi meneviä pilaantuneita maa-aineksia ja teollisuusjätteitä varastoidaan halleissa, peitettynä tiiviillä kentillä, altaissa, siiloissa, säiliöissä tai muissa tarkoitukseen sopivissa astioissa. Lisäksi välivarastoon kootaan pieniä yk- sittäisiä eriä myöhemmin paikan päällä tai muualla tapahtuvaa käsittelyä varten. Kuva 5-17 Seulontaa Ekokem-Palvelu Oy:n toimipisteessä Käsittelykeskuksessa hyödynnetään teollisuuden sivutuotteita, kierrätetään teollisuusjätteitä, esikäsitellään teollisuusjätteitä sijoituskelpoisiksi kaatopai-kalle sekä käsitellään pilaantuneita maa-aineksia. Käsittelyiden jälkeen hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet loppusijoitetaan. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet voivat olla luokitukseltaan pysyviä, tavanomaisia tai ongelmajätteitä. Jätteiden käsittelymenetelmiä ovat stabilointi, alipainekäsittely, biologinen käsittely ja loppusijoitus kaatopaikalle. Stabilointimenetelmät voidaan jakaa sideainestabilointiin ja kemialliseen stabilointiin. Kuva 5-18 Massaan sekoitetaan seosainetta, jolloin sen haitta-aineiden liukoisuus pienenee oleellisesti tai haitallisten aineiden olomuoto muuttuu. Seosaineena voidaan käyttää sementtiä, kalkkia, bitumia, tuhkia, hapettavia tai pelkistäviä yhdisteitä tai muita soveltuvia materiaaleja. Stabilointi parantaa kaatopaikkakelpoisuutta ja hyötykäyttömahdollisuutta. Stabilointimenetelmää voidaan käyttää teollisuuden prosessijätteille, sakoille, lietteille, tuhkille ja pilaantuneille maa-aineksille. Menetelmän soveltuvuus varmistetaan aina ennakkokokein. Alipainekäsittely soveltuu pilaantuneille maa-aineksille ja haihtuvia aineita sisältäville materiaaleille. Se suoritetaan alipaineistetussa hallissa tai peitettynä aumassa. Alipaine synnytetään imulla. Imetty ilma puhdistetaan ja siihen haihtuneet haitalliset yhdisteet hävitetään paikan päällä esimerkiksi katalyyttisesti polttamalla tai aktiivihiilellä. Käsittelyasema Biologisella käsittelyllä eli kompostoinnilla vähennetään haitallisten aineiden, kuten öljyjen pitoisuuksia. Sen seurauksena materiaalin soveltuvuus hyötykäyttöön paranee tai sen kaatopaikkakelpoisuus varmistuu. Menetelmä soveltuu pilaantuneille maa-aineksille ja orgaanisia yhdisteitä sisältäville jätteille. Kompostointi tapahtuu päällystetyillä kentillä aumassa tai hallissa. Aumat tarvittaessa peitetään. Termisessä käsittelyssä pilaantuneita maa-aineksia syötetään puhdistusrumpuun, jossa kuumentamisen avulla haittaaineet irrotetaan maamassasta ja käsitellään jälkipolttimella. Termisellä käsittelyllä voidaan puhdistaa orgaanisilla haittaaineilla pilaantunutta maata ja puhdistus tulos todetaan laboratorioanalyysein. Puhdistettu maa-aines sijoitetaan käyttökohteisiin todetun puhtauden mukaan. Lisäksi termisellä käsittelyllä voidaan kuivata myös lietteitä. Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätejakeet loppusijoitetaan. Loppusijoitusalueella jätekuormat tyhjennetään jätepenkereen päälle, jossa ne murskataan ja tiivistetään täyttöön. Jätetäyttöä peitetään ylijäämämailla täytön etenemisen mukaan. Loppusijoitusalueen rakenteissa noudatetaan valtioneuvoston päätöksen mukaisia rakenteita ja se rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikan tasoisesti. Vaikka loppusijoitusalue on luokiteltu ongelmajätteen loppusijoitusalueeksi, niin sinne ei oteta vastaan kaikkea ongelmajätteeksi luokiteltavaa jätettä. Loppusijoitusalueelle ei sijoiteta kotitalouksien ongelmajätteitä ja niihin rinnastettavia teollisuuden ongelmajätteitä kuten: Lääkkeet Metallista elohopeaa sisältäviä tuotteita Loisteputket ja lamput Akut ja paristot Maalit ja liimat Puhtaat kemikaalit Öljyt, voiteluaineet ja öljytuotteet (kuten öljynsuodattimet) Liuottimet Riskijätteet (terveydenhuollon jäte) Ongelmajätteeksi luokitellut laitteet Edellä mainitut ongelmajätteet toimitetaan Ekokem Oy:lle Riihimäen ongelmajätteen käsittelylaitokseen. Jätteen loppusijoitus määräytyy kaatopaikkakelpoisuuden mukaan. Kaatopaikkakelpoisuus määritetään VNp kaatopaikoista 861/1997 mukaisesti, mikä tarkoittaa perusmäärittelyä jätteelle sekä useimmiten liukoisuustestausta. Perusmäärittelyllä tarkoitetaan jätteen tietojen kuten jätteen lähde, alkuperä, jätteen koostumus jne. selvittämistä ja nämä kirjataan ylös jätekuormia vastaanotettaessa. Kuva 5-19 Loppusijoitusalue Osalle jätteistä ei tarvita liukoisuustestausta. Tällaisia jätteitä ovat mm. yhdyskuntajätteet ja puhtaat maa-ainekset. Liukoisuustestauksella määritetään jätteestä liukenevien haitta-aineiden määrä (metallit) ja liukoisuustuloksia verrataan annettuihin raja-arvoihin. Tämän perusteella määräytyy jätteen loppusijoitus tavanomaisen tai ongelmajätteen kaatopaikalle. Tässä on huomioitava, että myös ongelmajätteen loppusijoitukselle on liukoisuusraja-arvo, jolloin kaikki jäte ei välttämättä ole sijoituskelpoista ilman käsittelyä ongelmajätteen loppusijoitusalueelle. Testaus tehdään jäte-erille, mutta jatkuvasti samasta prosessista tulevalle jätteelle testaus tehdään aika-ajoin tapahtuvalla vastaavuustestauksella. Perusmäärittely tehdään kaikille loppusijoitettaville jätteille. Kuvassa 5-20 esitetty pysyvä jäte tarkoittaa jätettä joka ei pala, liukene tai reagoi muiden jätteiden kanssa ja niiden sijoittamisesta ei muodostu haittaa ympäristölle. Tällaisia jätteitä ovat yleensä mineraaliset jätteet, kuten maa-ainekset, lasi, betoni jne. Tavanomaisella jätteellä tarkoitetaan normaalista asumistoiminnasta muodostuvia jätteitä tai teollisuudesta muodostuvia vastaavia jätteitä. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätteitä, jotka sen sisältämän haitta-aineen perusteella voi aiheuttaa vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Pysyvä jäte Missä ja miten jäte syntyy? Onko kyseessä jäte vai sivutuote? Jätteen luokittelu Tavanomainen jäte Kaatopaikkakelpoisuuden tutkiminen Perusmäärittely -raportti Ongelmajäte Vastaavuustestaus Jätteen käsittely ja loppusijoitus Tarkastus vastaanotettaessa Jätteen vastaanotto Kuva 5-20 Kaavio kaatopaikkakelpoisuuden toteamisesta 2009 Ramboll Finland Oy
Betoni- ja tiilijäte käytetään käsittely- ja hyötykäyttökentän sekä loppusijoitusalueen rakenteissa, joita ovat esim. kenttien rakennekerrokset, loppusijoitusalueen kuivatuskerrokset sekä läjityksen työmaatiet. Eroteltu puujäte toimitetaan käsiteltäväksi muualle. Kuivatut ja tarvittaessa stabiloidut lietteet sijoitetaan pääsääntöisesti loppusijoitusalueen jätetäyttöön, ellei materiaali sovellu hyötykäyttöön. Pilaantuneet maa-ainekset käytetään loppusijoitusalueen jätetäytön väli- ja esipeittokerroksissa, riippuen niiden sisältämästä haitta-ainemäärästä. Suurin osa pilaantuneista maa-aineksista käytetään käsiteltyinä tai sellaisenaan jätekeskuksen rakenteissa. Ylijäämät käytetään hyödyksi muissa sopivissa kohteissa tai sijoitetaan jätetäyttöön. Käsiteltyinä pilaantuneita maa-aineksia käytetään kaatopaikan tiivistyskerroksissa ja sellaisenaan kaatopaikan sisällä. Kaatopaikkasijoitukseen soveltuvat ongelmajätteiden pienerät sijoitetaan käsiteltyinä kaatopaikan jätetäyttöön. Ongelmajätteet, jotka eivät sovellu kaatopaikkasijoitukseen toimitetaan ongelmajätevarastoon ja käsiteltäväksi edelleen. Muun jätteen seassa tulleet ongelmajätteet toimitetaan muualle käsiteltäväksi. Tuhkaa hyötykäytetään kaatopaikan rakenteissa ja stabiloinnin sideaineena. Jätteenpoltossa syntyvän tuhkan ja kuonan koostumus vaihtelee. Mikäli hyötykäyttö ei ole mahdollista, tuhkat joudutaan läjittämään loppusijoitusalueelle. Jätteenpoltossa syntyvien tuhkien kaatopaikkakelpoisuuden saavuttaminen edellyttää usein stabilointikäsittelyä. Käsittelykeskuksen jätevirrasta yli puolet toimitetaan hyötykäyttöön. Osa jätteistä hyödynnetään energiana, jolloin erityisesti rakennusjätteestä tehtyä kierrätyspolttoainetta voidaan hyödyntää polttolaitoksissa. Jätepolttoaineen käyttöä koskee VNA jätteenpolttamisesta (362/2003), joka asettaa vaatimukset polttolaitokselle. Puhdistettuja pilaantuneita maita sekä ylijäämämaita, voidaan toimittaa maanrakennuskäyttöön käsittelykeskuksen ulkopuolelle ja erityisesti satama-alueen rakentamiseen. Maanrakentamisessa maamassoille asetetaan myös monia muita vaatimuksia (routimattomuus, rakeisuus jne.), minkä vuoksi maamassat hyödynnetään lähinnä täytöissä. Tuhka- ja betonijätettä voidaan hyödyntää maarakentamisessa, jolloin materiaalin ympäristövaatimukset on esitetty VNA (591/2006) eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Käsittelykenttäalue on ensimmäisessä vaiheessa 1,5 ha ja toisen vaiheen laajennuksen jälkeen 2,9 ha. Koko käsittelykenttäalueen laajennusvaraus on noin 7 ha. Ensimmäisessä vaiheessa käsittelykentältä arvioidaan muodostuvan valumavesiä noin 6 500 m 3 /a. Koko käsittelykenttäaluevarauksen ollessa käytössä valumavesiä muodostuu alueelta noin 31 000 m 3 /a. Veden keskimääräisiä pitoisuuksia on arvioitu taulukossa 5-2. Käsittelykenttäalue on noin 2,9 ha. Tältä alalta valumavesiä arvioidaan muodostuvan noin 13 000 m 3 /a. Taulukko 5-2 Käsittelykentältä muodostuvien vesien arvioituja keskimää-räisiä pitoisuuksia Kaatopaikan suotovesiä ja vastaanotettavia nestemäisiä jätteitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen käsittelyprosesseissa. Ylijäämämassat sijoitetaan aluksi välivarastoon loppusijoitusalueelle ja sen jälkeen tarpeen mukaan jätetäytön esipeittoon tai pintaeristyksen kerroksiin rakeisuudesta riippuen. Massoja voidaan käyttää myös runkoaineksina stabilointi- ja rakennemassa sekoituksissa. Käsittelykenttä pitoisuus yksikkö COD (Cr) 40 mg/l BOD7 15 mg/l As 0,01 mg/l Cd 0,001 mg/l Cr 0,05 mg/l Cu 0,1 mg/l Hg 0,005 mg/l Ni 0,05 mg/l Pb 0,05 mg/l Zn 0,1 mg/l Cl 1000 mg/l SO 4 400 mg/l NH4-N 1 mg/l P 0,2 mg/l Öljyhiilivedyt 0,1 mg/l Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Loppusijoitusalue muodostuu neljästä lohkosta ja niiden jokaisen ala on 1,25 ha. Yhteensä loppusijoitusalueen ala on 5 ha. Loppusijoitusalueelta arvioidaan ensimmäisessä vaiheessa muodostuva suotovesiä noin 3 000 m 3 /a. Viimeisessä vaiheessa osa alueesta on jo suljettu, joten parhaillaan suotovesiä arvioidaan muodostuvan noin 8 000 m 3 /a. Loppusijoitusalueelta muodostuvien suotovesien keskimääräisiä pitoisuuksia on arvioitu taulukossa 5-3. Jos loppusijoitusalue toteutetaan pienempänä 2,5 ha, niin tuolloin loppusijoitusalueelta muodostuisi suotovesiä 6 000 m 3 /a. Pieni ero vaihtoehtojen vesimäärässä johtuu siitä, että isommalla pinta-alalla olevaa jätetäyttöä aloitetaan sulkemaan ennen viimeisien alueiden täyttöä, jolloin suljetulle alueelle ei juuri pääse vettä sadannan kautta. Loppusijoitusalue muodostuu neljästä alueesta, joiden pinta-ala vaihtelee välillä 2 3 ha. Ensimmäisessä vaiheessa suotovesiä arvioidaan muodostuvan noin 9 000 m 3 /a. Viimeisessä vaiheessa vastaava määrä on noin 11 000 m 3 /a edellyttäen, että aikaisemmat vaiheet on suljettu. Käsittelykeskuksella varaudutaan käsittelemään asiakkailta vastaanotettavia jätevesiä. Vastaanotettavien vesien määrä voi vuosittain olla enintään 12 000 m 3. Vastaanotettavat vedet voivat olla teollisuudessa muodostuvia tai esim. pilaantuneen maaperän kunnostustyömailla muodostuvia, käsittelyä vaativia vesiä. Käsittelytekniikat riippuvat vastaanotettavien vesien laadusta. Käsiteltävän jäteveden määrän pienentämiseksi ympäröiviltä alueilta muodostuvien vesien pääsy käsittelyalueelle ja jätetäyttöalueelle estetään. Suurteollisuusalueen sijoitusvaihtoehdossa käsittelykenttäalueelta johdetaan valumavedet tasausaltaaseen. Loppusijoitusalueen vedet pumpataan myös käsittelyalueen tasausaltaaseen. Tämän jälkeen vaihtoehdossa 1 ja 3 jätevedet ohjataan suodattimien kautta mereen ja vaihtoehdossa 2 ja 4 vedet johdetaan käsittelyalueella sijaitsevaan vesienkäsittelylaitokseen. Loppusijoitusalue pitoisuus yksikkö COD (Cr) 300 mg/l BOD7 50 mg/l As 0,005 mg/l Cd 0,005 mg/l Cr 0,005 mg/l Cu 0,05 mg/l Hg 0,0005 mg/l Ni 0,1 mg/l Pb 0,05 mg/l Zn 0,5 mg/l Cl 10000 mg/l SO 4 600 mg/l NH4-N 10 mg/l P 0,2 mg/l Öljyhiilivedyt 0,1 mg/l Kiintoaine 10 mg/l Taulukko 5-3 Loppusijoitusalueelta muodostuvien suotovesien arvioituja keskimääräisiä pitoisuuksia Storkohmon sijoitusvaihtoehdossa käsittelykentältä ja loppusijoitusalueelta muodostuvat likaiset vedet johdetaan tasausaltaisiin, joista ne johdetaan yhteiseen vesien käsittelyyn Storkohmon jäteaseman vesien kanssa tai omaan vesienkäsittelylaitokseen. Käsiteltäviä vesiä muodostuu jätteenkäsittelyalueelta ja jätteen loppusijoitusalueelta. Likaiset vedet sisältävät erityisesti kiintoainesta ja jonkin verran metalleja, orgaanista ainesta sekä muita haitta-aineita. Likaiset vedet kerätään viemäreiden, salaojien ja ympärysojien kautta tasausaltaisiin. Vesien käsittely perustuu laskeutukseen ja suodatukseen. Vedet johdetaan tämän jälkeen mereen tai mereen johtavaan altaaseen ja Storkohmossa ojaan. Tarvittaessa veden käsittelyä voidaan tehostaa kemiallisella tai kalvosuodatukseen perustuvalla käsittelyllä. Vesien laatua tarkkaillaan säännöllisesti. 2009 Ramboll Finland Oy
Kuva 5-21 Kaavio vesien puhdistamisesta suodatusten kautta Kuva 5-22 Nykyinen vesien käsittely Storkohmossa Kuva 5-23 Vesienkäsittelylaitoksen periaatekaavio Taulukko 5-4 Jäteveden käsittelylaitoksen arvioidut puhdistustehot Vesienkäsittelylaitos Puhdistusteho % COD (Cr) 70 BOD7 70 Metallit 70 NH4-N 85 Kok P 95 Kok N 85 Kiintoaine 95 Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Toiminta täydessä laajuudessaan on arvioitu jatkuvan jätetäyttöalueen täyttymiseen saakka. Jätetäyttöä suljetaan vaiheittain täytön edetessä, mutta lopullisen tilavuuden saavutettua jätetäyttö suljetaan VNP kaatopaikoista (861/1997) mukaisesti. Jätetäytön jälkihoitoon liittyy kaasujen tarkkailu ja edelleen jätetäytöstä muodostuvien vesien puhdistaminen. Käsittelykenttäalueella toiminta voi jatkua normaalisti, mutta loppusijoitettavat jätteet toimitetaan muualle, ellei loppusijoitusalueita voida laajentaa. Käsittelykenttä voidaan ottaa muuhun käyttöön toiminnan päätyttyä, mutta loppusijoitusalueelta muodostuvien vesien käsittelytoiminnat jatkuvat edelleen alueella. Vesien laatu ja määrä muuttuu jätetäytön sulkemisen jälkeen, joten vesienkäsittelyn tarve saattaa muuttua. Kokkolan teollisuusjätteen käsittelykeskuksessa on tarkoitus käsitellä mm. Kokkolan suurteollisuusalueella toimivien yritysten jätteitä. Tarkoituksena on, että käsittelykeskuksella luodaan vaihtoehtoja alueen toimijoille tarjoamalla asianmukaisia jätteenkäsittelymahdollisuuksia. Tämä hanke liittyy seuraaviin hankkeisiin/suunnitelmiin: Valtakunnallinen alueidenkäyttösuunnitelma Valtakunnallinen jätesuunnitelma Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma Ykspihlajan alueen muut suunnitelmat Hankkeella on liittymiä useisiin ympäristönsuojelua koskeviin säädöksiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin. Näitä ovat mm. seuraavat: Ympäristönsuojelulaki ja asetus Kemikaalilaki ja asetus Teollisuuskemikaaliasetus Ilmanlaatuasetus Jätelaki- ja asetus ja niiden muutokset Valtakunnallinen jätesuunnitelma Kansallinen strategia biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämisestä Melun ohjearvot Valtioneuvoston periaatepäätös melutasoista Valtioneuvoston periaatepäätös ekologisen kestävyyden edistämisestä Vesien suojelua koskevat määräykset ja ohjeet Alueellinen jätesuunnitelma; Etelä- ja Länsi-Suomen Luonnonsuojeluohjelmat; mm. Natura 2000, soidensuojeluohjelma, lintuvesiensuojeluohjelma Jätevesipäästöille kohdistuvat vaatimukset Kansallinen strategia biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämisestä 2009 Ramboll Finland Oy
Tehtävänä oli arvioida hankkeen ympäristövaikutukset YVAlain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä mm.: rajataan tarkasteltavan hankkeen toteutusvaihtoehdot kuvataan vaikutusalueen ympäristön nykytila arvioidaan odotettavissa olevat vaikutukset vertaillaan toteuttamisvaihtoehtoja ja sitä, että hanketta ei toteuteta selvitetään haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet esitetään ehdotus hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaksi kuullaan asukkaita ja muita hankkeen vaikutuspiirissä olevia tahoja Arvioitavat ympäristövaikutukset Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Maaperä, vesi, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Luonnonvarojen hyödyntäminen Kuva 6-1 Arvioitavat ympäristövaikutukset Vaikutusarviot tehtiin koskien toimintoja sijoituspaikalla sekä tarvittavassa määrin niiden ulkopuolelle ulottuvia toimintoja kuten liikennettä. Käsittelykeskuksen sijoituspaikalla ei tarvita merkittäviä muutoksia liikenneyhteyksiin. Välillisesti laajassa mielessä hanke vaikuttaa koko seutukunnalla. Se tarjoaa jätteiden tuottajille nykyistä paremmat mahdollisuudet toimittaa jätteet esikäsittelyyn, hyötykäyttöön ja loppusijoitukseen. Hankkeen välittömistä vaikutuksista laaja-alaisimpia ovat vaikutukset vedenlaatuun. Monet vaikutukset jäävät huomattavasti lähemmäksi laitosta. Sosiaaliset vaikutukset arvioidaan niille ominaisen muutoksen perusteella, jolloin vaikutusalue vaihtelee; maiseman osalta vaikutusalue on näkemäalue, pölyn osalta erityisesti lähialueet, palvelujen osalta lähialueiden palvelut, elinkeinotoiminnasta sellaiset yritykset, joilla on toimintaa käsittelykeskuksen alueen lähellä jne. Nollavaihtoehdossa tarkastelualue on sama kuin varsinaisella hankkeella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Arvioitavaksi tulevat erityisesti: veteen kohdistuvat päästöt pöly, haju ja melu ympäristöriskit, häiriötilanteet ja turvallisuuskysymykset liikenteelliset ratkaisut ja niiden vaikutukset maisema- ja maankäyttövaikutukset Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Kuva 6-2 Hankkeen välittömien vaikutusten tarkastelualue suurteollisuusalueella (rasteroitualue) Kuva 6-3 Hankkeen välittömien vaikutusten tarkastelualue Storkohmon alueella (rasteroitualue) 2009 Ramboll Finland Oy
Vaikutukset arvioitiin erikseen rakentamisen ja käytön aikana. Aineiston hankinnan ja menetelmien osalta ympäristövaikutusten arviointi perustui seuraaviin: arvioinnin aikana tarkentuneisiin hankesuunnitelmiin olemassa oleviin ympäristön nykytilan selvityksiin ja sijoituspaikalla tai sen ympäristössä olevan toiminnan vaikutusten tarkkailutuloksiin arviointimenettelyn aikana tehtyihin lisäselvityksiin kuten mallilaskelmiin vaikutusarvioihin kirjallisuuteen tiedotus- ja asukastilaisuuksissa ilmenneisiin asioihin lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin seikkoihin. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hyödynnettiin olemassa olevia selvityksiä Kokkolan suurteollisuusalueen ympäristöstä ja hankkeen esisuunnitelmia. Lisäksi hankkeessa hyödynnettiin alueelle aikaisemmin tehtyjen ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen tietoja. Alueen yritykset ovat laatineet seuraavat YVA selostukset: Rikkihappotehtaan (Boliden) Ympäristövaikutusten arviointiselostus, 2007 Kokkolan edustan merituulivoimalaitos, ympäristövaikutusten arviointiselostus, 2002 Storkohmon jäteaseman kehittäminen Ympäristövaikutusten arviointiselostus, 2006 Lisäksi kohteissa on tehty useita selvityksiä joita on hyödynnetty tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Selvitykset on esitetty kohdassa 10. Lähteitä. Liitteessä 1 on luettelo voimassa olevista ympäristöluvista. Vuonna 2003 Pohjan maan Vesiensuojeluyhdistys on tehnyt kattava selvityksen Ykspihlajan alueen luonnon tilasta (Ykspihlajan alueen luontoselvitys) Rakentamisen aikana voi rakennusmateriaalien kuljettaminen aiheuttaa ajoittain liikennemäärän kasvua alueella. Tällä ei arvioida olevan vaikutusta liikenteeseen suurteollisuusalueen tai Storkohmon alueen ulkopuolella. Vaikutukset kohdistuvat itse rakennusalueeseen jossa on paljon työmaaliikennettä. Käsittelykentän ja loppusijoitusalueen rakentaminen ei paljon poikkea tie- ja katurakentamisesta, joten rakentamisen aikana ei muodostu erityisiä ilma-päästöjä. Kuivalla ja tuulisella säällä maarakentamisesta voi muodostua työkoneiden nostattamaa pölyä ilmaan, mutta lähtökohtaisesti maaperän oletetaan olevan puhdasta rakennettavilla alueilla. Rakentamisen aikaista pölyämistä voidaan estää kastelulla. Käsittelyalueen rakentaminen edellyttää suurteollisuusalueella hiekkadyynin osittaista tasoittamista. Muita merkittäviä maaperään kohdistuvia vaikutuksia rakentamisesta ei aiheudu. Storkohmon alueella rakentamisesta ei aiheudu merkittäviä maaperään kohdistuvia vaikutuksia. Sekä suurteollisuusalueella, että Storkohmossa pohjavedenpinta esiintyy käsittelyalueella lähellä maanpintaa. Maanrakennustoimiin liittyy pohjaveden samentumisriski, mutta tällä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta, koska käsittelyalueen läheisyydessä ei sijaitse vedenottamoita tai yksityiskaivoja. Rakentamisen aikaiset vaikutukset saattavat näkyä purkuvesistöissä lyhtyaikaisina kiintoainepitoisuuden kasvuna, joka näkyy veden samentumana. Rakennustöiden ajankohdalla ja vesiensuojelurakenteilla pystytään vaikuttamaan kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden aineiden leviämiseen. Rakentamista tulisi välttää runsaiden sateiden aikana, jolloin valunta on suurinta. Rakentamisen aikana syntyvä melu on varsin samantyyppistä kuin toiminnan aikanakin. Maarakentamisessa käytetään samankaltaisia työkoneita kuin käsittelyssäkin (pyöräkuormaajat, kaivinkoneet, dumpperit, kuorma-autot). Käsittelyn meluisimmat työvaiheet eli seulonta ja murskaus eivät ole toiminnassa, mutta toisaalta maarakennusvaiheen yhteydessä saatetaan tehdä louhintaa, louheen murskausta paikalla sekä paalutusta. Näin ollen voidaan arvioida, että rakentamisaikana melu ei olennaisesti poikkea toiminnan aikaisesta melusta. Alueen rakentamisella saattaa olla tärinävaikutuksia hankealueen ulkopuolella mahdollisten louhintatöiden tai maaperän tiivistämisen ja paalutuksen aikana. Louhintaa todennäköisesti ei jouduta rakentamisen yhteydessä tekemään suuria määriä ja mahdollisesti tehtävät louhinnat ovat todennäköisesti lyhytkestoisia. Louhinnan räjäytyksistä syntyvä tärinä on hetkellistä, mutta vaikutukset ulottuvat tyypillisesti kauemmas kuin paalutuksen tai tiivistämisen yhteydessä esiintyvä tärinä. Suurteollisuusalueella loppusijoitusalueen rakentamisessa ei arvioida tehtävän louhintatöitä, joten tärinävaikutuksia ei arvioida muodostuvan lähellä sijaitseville allasrakenteille. Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Loppusijoitusalueen rakentaminen ei paljon eroa muusta yhdyskuntateknisestä rakentamisesta, joten rakentamisen aika ei aiheudu vaikutuksia maisemaan. Suurteollisuusalueella käsittelykenttä alueella rakentamisen yhteydessä tasoitetaan dyynialue, josta aiheutuu vastaavat vaikutukset maisemaan kuin käytön aikana. Rakentamisen aikana tapahtuvat suurimmat vaikutukset rakennettavan alueen kasvillisuuteen ja eläimistöön, koska rakennettavilla alueilla tehdään maansiirtotyöt, joiden yhteydessä poistetaan alueen kasvukerros. Hankkeen rakentamisen aikaisista sosiaalisista vaikutuksista suurin on sen työllistävä merkitys. Rakentaminen muusta ympäristöstä suljetun teollisuusalueen sisällä ei aiheuta muussa ympäristössä erityisiä sosiaalisia muutoksia. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa on laskettu kuljetusten kuormakoon perusteella muodostuva liikennemäärä. Muutoksen suuruutta on arvioitu tierekisterin nykyisten liikennemäärätietojen ja aiempien suurteollisuus ja Storkohmon alueen sisäisen liikenteen määrätietojen perusteella. Vastaavien jo toiminnassa olevien hankkeiden liikennemäärätietoja käytettiin myös arvioinnissa hyväksi. Kokkolan suurteollisuusalue sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla. Suurteollisuusalueelta on hyvät maantiesekä rautatieyhteydet ja alueella sijaitsee syväsatama. Suurteollisuusalueelle johtaa Satamatie (mt 756), minkä lisäksi alueelle päästään Outokummuntietä pitkin. Satamatie kiertää Koivuhaan ja Mesilän asuntoalueet ja päättyy valtatielle 8. Satamatien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 1752 ajon./vrk (KVL2008).Raskaan liikenteen määrä on keskimäärin 389 ajon./vrk (22,2 %). Satamatie liittyy muuhun päätieverkkoon itäpäässä Pohjoisväylän (mt 749), Vaasantien (vt 8) ja Eteläväylän (vt 8) kautta (kuvat 6-3 ja 6-4). Suurteollisuusalueen sisällä käsittelyalueelle kuljetaan Kemirantien kautta, joka liittyy eteläpäässä Satamatiehen ja Metsäkatuun sekä pohjoispäässä Outokummuntiehen. Kemirantieltä jätteiden siirto tapahtuu tehdasalueen pääväyliä pitkin riippuen jätteen muodostumispaikasta. Käsittelyalueelta loppusijoitusalueelle liikennöinti tapahtuu mahdollisesti jäte- ja jäähdytys-vesialtaiden välistä maasiltaa myöten. Nykytilanteessa Kemirantieltä tehdasalueen sisäisille pääväylille kulkee noin 40-250 ajon./vrk (kuva 6-3). Kumipyöräkuljetusten lisäksi suurteollisuusalueelle on rata- ja meriyhteys. Tämä mahdollistaa kuljetusten toteuttamista myös rauta- ja meriteitse. Kuva 6-4 Käsittelyalueeseen liittyvä liikenne suurteollisuusalueella sekä nykyliikennemäärät (ajon./vrk) 2009 Ramboll Finland Oy
Reitti Storkohmon jäteasemalle kulkee Vaasan (valtatie 8) tai Jyväskylän (valtatie 13) tieltä Ventuksentielle ja siitä edelleen Sokojantielle (mt 17975). Ventuksentien ja Sokojantien risteyksestä matkaa jäteaseman risteykseen kertyy noin 3,5 kilometriä, josta matkaa edelleen asemalle 200 metriä. Ventuksentien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 5900 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 160. Sokojantien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 652 ajon./ vrk (KVL2008) ja keskimääräinen raskas liikenne 53 ajon./vrk (8,1 %). Storkohmon alueella nykyisellä jäteasemalla käy noin 69 ajon./vrk. Tästä noin 54 ajon./vrk on raskasta liikennettä. Storkohmon alueelle vievän tien varrella sijaitsee myös murskaamo (louhosalue). Murskaamo voi aiheuttaa liiken- teeseen kausittaista vaihtelua. Vuoden 2008 aikana murskaamon liikenne on ollut tavanomaista vilkkaampaa. Kesäaikana liikenne Sokojantiellä on ollut 10 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Edellisessä kappaleessa mainitun tierekisterin mukainen liikennemäärä voi olla arvioitu pieneksi, koska jäteasemalle tulee 50 kulkuneuvoa/vuorokausi raskasta liikennettä. Tässä on huomioitava, että tierekisterin mukainen mittauspaikka on Storkohmosta Kokkolan keskustan suuntaan ja raskaasta liikenteestä osa voi suuntautua etelään. Kuva 6-5 Reitit suurteollisuusalueelle ja Storkohmoon sekä liikennemäärät vuonna 2008 (ajon./vrk, suluissa raskas liikenne) Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätemateriaalien kuljetus jätteenkäsittelykeskukseen tapahtuu pääosin rekka-autokuljetuksina maanteitse ja alueen sisäisenä liikenteenä. Lisäksi jätteitä on tarkoitus tuoda alueelle rautateitse ja sekä mahdollisesti myös meriteitse, johon sataman läheisyys antaa mahdollisuuden. Suurteollisuusalueen sisällä tapahtuva jätteiden siirto tapahtuu tehdas alueen pääväyliä pitkin riippuen jätteen muodostumispaikasta. Käsittelyalueelta loppusijoitusalueelle liikennöinti tapahtuu mahdollisesti jäte- ja jäähdytysvesialtaiden välistä maasiltaa myöten. Käsittelykeskukselle arvioidaan tulevan 8 rekkakuormaa päivittäin, joka sisältää myös suurteollisuusalueelta tulevat jätteet (noin 4 rekkakuormaa/päivä). Lisäksi käsittelykeskuksen alueelle kohdistuu noin 2-6 työntekijän aiheuttama henkilöliikenne, joista noin puolet aiheutuu urakoitsijoista. Täten Satamatien liikennemäärän arvioidaan kasvavan käsittelykeskuksen johdosta noin 14 ajon./vrk (+1 %). Käsittelykeskuksesta aiheutuva liikenteen kasvu on alhainen. Esimerkiksi Satamatietä vastaavien seututeiden yleinen kasvuennuste Kokkolassa vuoteen 2030 mennessä on noin 29 %, mikä Satamatiellä vastaisi noin 500 ajon./vrk lisäystä. Hankkeen toteuttaminen (ve 1-6) lisää päästöjä marginaalisesti liikenneverkolla, jossa kuljetuksia suoritetaan. Päästömäärät kasvavat liikennemäärien suhteessa, esimerkiksi Satamatiellä noin yhden prosentin. Hankkeen toteuttaminen vähentää kuitenkin liikennesuoritetta ja päästöjä alueellisesti. Jätemateriaalien kuljetus jätteenkäsittelykeskukseen tapahtuu rekka-autokuljetuksina maanteitse. Käsittelykeskukselle arvioidaan tulevan 8 rekkakuormaa päivittäin, joista osa saapuisi suurteollisuusalueelta. Lisäksi käsittelykeskuksen alueelle kohdistuu noin 2-6 työntekijän aiheuttama henkilöliikenne, joista noin puolet aiheutuu urakoitsijoista. Sokojantien liikennemäärän arvioidaan kasvavan käsittelykeskuksen johdosta noin 22 ajon./vrk (+3 %, ve 5). Satamatien liikennemäärä kasvaa suurteollisuusalueelta käsittelykeskukseen kulkevien kuljetusten verran. Käsittelykeskuksesta aiheutuva liikenteen kasvu on alhainen. Esimerkiksi Sokojantietä vastaavien yhdysteiden yleinen kasvuennuste Kokkolassa vuoteen 2030 mennessä on noin 24 %, mikä Sokojantiellä vastaisi noin 160 ajon./vrk lisäystä. Jäteaseman vierestä kulkee joukkoliikenteen linjat 6 ja 8, jotka kulkevat aamu- ja iltapäivän aikana kerran tunnissa. Vaikutukset ilmaan tapahtuvat käsittelykeskuksessa pölyämisen kautta sekä loppusijoituksessa muodostuvien kaasujen kautta. Vaikutuksia on arvioitu jätetäyttöjen laskennallisen kaasunmuodostuksen ja niiden todennäköisen käsittelyn kautta. Pölypäästöjä on tarkasteltu maksimipölyämisen sekä todennäköisen pölyämisen kannalta ja sitä kautta mahdollisia pitoisuuksia on verrattu kirjallisuudessa esitettyihin rajaja ohjearvoihin. Pölyämisen kannalta on tarkasteltu terveysvaikutuksia sekä vaikutuksia lähellä sijaitseviin toimintoihin. Arvioinnissa huomioidaan myös suojarakenteiden ja käsittelymenetelmien vaikutus muodostuviin ilmapäästöihin. Kokkolan seudulla merkittävimmin ilman epäpuhtauksien kuormitusta aiheuttavat Ykspihlajan alueen teollisuustoiminnot. Ilman epäpuhtauksien kuormitus muodostuu Kokkolan alueella pääosin rikkidioksin, typen oksidien, hiukkasten sekä raskasmetallien päästöistä. Rikkidioksidipäästöt ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet, mutta 1990-luvun alusta rikkidioksidin päästöt ovat vähentyneet vain vähän. Typen oksidien ja hiukkasten päästöt ovat vähentyneet 1990-luvun puolliväliin saakka, jonka jälkeen päästöt ovat pysytelleet samalla tasolla.. Metalleista eniten ilmaan pääsee sinkkiä, jonka päästöt ovat vähentyneet 1990-luvulta lähtien selvästi. Myös mm. arseenin ja elohopean päästöt ovat vähentyneet. Yleisellä tasolla ilmanpäästöt ovat nousseet vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna, mutta pitemmällä aikavälillä tarkasteltuina pysyneet samalla tasolla vuodesta 1995 lähtien. Vuosi 2007 oli pääosin ilmanlaadullisesti hyvä. Ykspihlajassa korkein tuntioh-jearvoon verrattava pitoisuus oli rikkidioksidin osalta 90 g/m 3 (39% ohjearvosta) ja typpidioksidin osalta 65 g/m 3 (26% ohjearvosta). Vuosikeskiarvo Ykspihlajassa oli rikkidioksidilla 5,5 g/m 3 (28% ohjearvosta) ja typpidioksidilla 7 g/m 3 (18% ohjearvosta). Ykspihlajassa hengitettävien hiukkasten (PM10) korkein vuorokausiohjearvoon verrattava pitoisuus vuonna 2007 oli noin 77% ohjearvosta. Raja-arvon ylityksiä oli 1 kpl, kun sallittava lukumäärä on 35 vuodessa. Hengitettävien hiukkasten osalta vuosikeskipitoisuudet laskivat Ykspihlajassa vuodesta 2006 (14 g/m 3 ) vuoteen 2007 (11 g/m 3 ). Ilmanlaatuindeksin mukaan ilmanlaatu Ykspihlajassa oli hyvää 89,5 % ajasta, tyydyttävää 9,8 % ajasta, välttävää 0,6 % ajasta, huonoa 0,1 % ja erittäin huonoa 0,0 % (Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007). Ympäristöön pää-sevät metallit ovat yhä keskeinen ilmansuojeluongelma Kokkolassa. Päästöt ilmaan ovat molemmissa sijoituspaikkavaihtoehdoissa samat. Loppusijoitusalueille läjitetään pääosin epäorgaanista jätettä, mutta jäte voi sisältää pieniä määriä orgaanista ainetta. Orgaaninen aines hajoaa jätetäytössä muodostaen lähinnä metaania ja hiilidioksidia eli ns. kaatopaikkakaasua. Kaasussa voi olla mukana myös pieniä määriä muita aineita esim. rikkiyhdisteitä ja ammoniakkia. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueella kaatopaikkakaasun metaanipitoisuus on yleensä noin 55 65 % ja hiilidioksidin 35 45 %. Ongelmajätteen loppusijoitusalueella orgaanisen aineksen määrä on vähäinen, minkä vuoksi myös kaatopaikkakaasuntuotto on hyvin pientä. Tuhkista voi aiheutua kemiallisten reaktioiden kautta vetypäästöjä metallien reagoidessa veden kanssa. Kaasun 2009 Ramboll Finland Oy
sisältö on lähtökohtaisesti vastaava kuin tavanomaisen jätteen alueella, mutta metaanin osuus voi olla pienempi. Kaasun muodostuksen loppusijoitusalueella arvioidaan olevan hyvin pientä < 1 m 3 /ha/h. Yleisesti voidaan katsoa, jos kaasua muodostuu vähemmän kuin 10 m 3 /ha/h, niin kaasun biologinen käsittely on soveltuvampi vaihtoehto, kuin kaasun aktiivinen alipainepumppaus ja poltto. Loppusijoitusalueelta mahdollisesti muodostuva metaani johdetaan jätetäytön sulkemisvaiheessa pintarakeiden kasvukerrokseen tai erilliselle biosuodin alueelle, missä kaatopaikkakaasun sisältämä metaani hapettuu hiilidioksidiksi. Samalla myös haisevat rikki- ja typpiyhdisteet voivat hapettua pintakerroksessa. Biologisella käsittelyllä voidaan usein käsitellä yli 90 % metaanista haitattomampaan muotoon. Talvella biologisen käsittelyn teho on kuitenkin alhaisempi kuin kesällä, mikäli lämpötilat ovat alhaisemmat. Jätelaadusta johtuen jätteen loppusijoituksesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää vaikutusta ilmanlaadulle. Ongelmajätteen loppusijoitusalueen vähäisestä metaanin tuotosta johtuen ilmastovaikutus on vähäinen. Loppusijoitusalueelle toimitetaan jätteet, joita ei voida enää muulla tavoin hyödyntää, joten ilmastovaikutus on sama jätteen sijoituspaikasta riippumatta. Tuhkaa sijoitettaessa tulee huomioida mahdollisen vedyn muodostuksen aiheuttama räjähdys/tulipaloriski jätetäyttöä rakennettaessa. Jätteenkäsittelyalueella pölyämistä aiheuttavat liikenne ja jätteenkäsittely. Myös erilaiset rakennustoimenpiteet, kuten jätetäytön rakentaminen tai sulkeminen voi aiheuttaa pölyämistä. Rakentamisesta aiheutuva pölyäminen ei poikkea muusta yhdyskuntateknisen rakentamisen aiheuttamasta pölyämisestä, mutta jätemateriaalien käsittelyn yhteydessä pöly voi olla hienojakoista ja sisältää haitta-aineita. Erityisesti pölyäviä toimintoja ovat murskaus- ja seulonta. Hienojakoinen tuhka, joka sisältää paljon haitta-aineita varastoidaan siiloissa ja käsitellään suljetuissa olosuhteissa, joten tästä toiminnasta ei muodostu hiukkaspäästöjä. Toiminnoista syntyvän pölyn kertyminen kenttien pinnoille voi aiheuttaa haitta-aineita sisältävän hienoaineksen kulkeutumista alueen ulkopuolelle tuulisella säällä. Ilmaan vapautuvan pölyn määrän tarkka arviointi on erittäin vaikeaa, koska se riippuu monista eri tekijöistä kuten materiaalin ominaisuuksista (mm. raekoosta), käsittelytavasta, laitteistosta (esim. avoin vai suljettu prosessi) ja sääolosuhteista (sateen määrä, tuulen suunta ja nopeus). Päästökertoimia on saatavilla vain hyvin rajoitetusti. Mahdollinen tuhkan tai siihen verrattavan hienoainesta sisältävän jätteen päästöstä voidaan laskea sijoitusalueen tai varastokasan pinnasta tuulen voimasta vapautuva pölypäästö. Tämän voidaan arvioida edustavan toiminnasta syntyvää merkittävämpää pölypäästöä. Päästön määrä (TSP = kokonaispöly) voidaan laskea US EPA:n esittämän kaavan mukaan: TSP (lb/year/acre of surface) = 1,7 (s/1,5) (365[365-p]/235) (f/15) missä: s = materiaalin silttipitoisuus (hiukkaset joiden koko alle 75 mikrometriä),paino-% P = päivien lukumäärä vuodessa jolloin vähintään 0,01 tuumaa sadetta f = osuus ajasta, jolloin tuulen nopeus on yli 12 mph (= n. 5 m/s) Kokkolan arvioinnissa käytettiin seuraavia arvoja: Materiaalin (tuhka) silttipitoisuus 20 %, sadepäiviä 106 (ilmastotilasto Kruunupyyn lentoasemalta: >1 mm sadetta vuosina 1971-2000 keskimäärin) ja tuulipäiviä 50. Arviointikaavalla laskettuna tuulieroosion aiheuttama hiukkaspäästö olisi suunnitellulla loppusijoitusalueella noin 1 kg/ m2/vuosi. Sijoitusalueen pinta-alana on tässä oletettu 1ha (10 000 m2), jolloin kokonaispäästöksi saataisiin n. 10 tonnia/ vuosi. Esimerkinomaisesti, käyttäen oletettuja arvoja, voidaan yksinkertaisella leviämismallilla arvioida em. päästöstä ympäristöön aiheutuvaa pölypitoisuutta. SCREEN3 malli perustuu gaussilaiseen leviämisyhtälöön, ja sillä voidaan arvioida piste-, viiva- ja aluelähteiden aiheuttamia maksimituntipitoisuuksia etäisyyden funktiona lähteestä (US EPA, 1995b). Taulukossa 6-1 on esitetty laskennan tulokset oletuksella, että laskettu päästö 0,65 g/s/m2 vapautuu vakiopäästöisesti 1 metrin (esim käsittelykenttä) tai 10 metrin (esim. varastokasa) korkeudelta 1 hehtaarin alalta tuulen nopeudella 7 m/s. Sekoittumisolosuhteita kuvaava Pasquill stabiilisuusluokka on D (kuusiportainen luokitus, jossa A on voimakkain sekoittuminen ja F on huonoin sekoittuminen). Kovalla tuulella ei esiinny luokkia E ja F. Taulukko 6-1 Mallilla laskettu pölypitoisuus eri etäisyyksillä. Suluissa on esitetty pitoisuusarviot, kun tehokas pölynsidonta on käynnissä (ks. kohta 6.6.5). Etäisyys, m Päästökorkeus 10 m (Loppusijoitusalue) 100 165 (17) 283 (30) 200 88 (10) 97 (10) 300 49 (5) 50 (5) 400 30 (3) 31 (3) 500 20 (2) 21 (2) 600 16 (2) 15 (2) 700 11 (1) 12 (1) 800 9 (-) 9 (-) 900 8 (-) 7 (-) 1000 6 (-) 6 (-) 3 3 Pitoi Päästökorkeus 1 m (Käsittelykenttäalue) Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Edellä esitetyin lähtötiedoin ilman pölyntorjuntatoimia VNp 480/1996 mukainen ohjearvo 120 g/m 3 TSP:lle voisi kovilla tuulilla ylittyä n. 150 170 m etäisyydelle päästölähteestä. Hengitettävien hiukkasten ohjearvo 70 g/m 3 voisi ylittyä hieman yli 200 metrin etäisyydelle päästölähteestä, mutta hiukkasten kokojakaumaa on vaikea arvioida. Lähtökohtaisesti pölyn arvioidaan olevan kokojakaumaltaan lähellä katupölyä ja tällaisesta pölystä vain pieni osa kuuluu pienhiukkasten kokoluokkaan. Mahdollisia alueellisia taustapitoisuuksia tai muiden lähteiden yhteisvaikutusta ei ole huomioitu laskelmassa. Kokkolan Ykspihlajassa olevalla mittausasemalla on vuonna 2007 mitattu hengitettävien hiukkasten keskipitoisuus 11 g/ m 3, kuukausittainen korkein vuorokausiarvo on vaihdellut välillä 20 60 g/m 3 (Koljonen, 2007). Arvioidulla hiukkasten kokonaispitoisuudella pölynsidonnan aikana ei arvioida olevan merkittävää pienhiukkasten määrää kasvattavaa vaikutusta. Tehokasta pölyntorjuntaa käytettäessä pölyämisestä aiheutuvia terveysvaikutuksia ei arvioida muodostuvan käsittelyalueen ulkopuolelle. Pölyntorjuntatoimilla voidaan saavuttaa parhaassa tapauksessa 90 % alenema arvioituun päästöön. Pölyntorjunnan tehokkuus vaikuttaa suoraan muodostuviin pitoisuuksiin.pölyn leviämistä ja sen aiheuttamia haittoja voidaan vähentää jätteiden käsittelyalueilla esimerkiksi kastelulla ja peittämisellä sekä kenttäalueiden puhtaana pidolla. Mikäli pölyn aiheuttamat työsuojelulliset haitat saadaan teknisin keinoin hallittua, on pölyn leviäminen alueen ulkopuolelle siinä määrin vähäistä, että sen sisältämät haitta-aineet eivät aiheuta riskiä ihmisten terveydelle tai ympäristölle. tehtyjen suunnitelmien ja toimintakäytänteiden mukaan Ekokem-Palvelu Oy toteuttaa toiminnassaan pölyntorjuntatoimenpiteitä. Ajoneuvojen mukana saattaa kulkeutua pölyä työmaateille ja siitä saattaa aiheutua jonkin verran pölyämistä kuljetusreittien varressa. Tästä aiheutuva pölyäminen ja sen leviäminen on vähäisempää kuin käsittelystä aiheutuva pölyäminen. Kuva 6-6 Kuvassa pölyämisen vaikutusalueet suurteollisuusalueella. Katkoviivalla esitetty ilman pölyntorjuntaa ja yhtenäisellä viivalla, kun pölyntorjunta on käytössä. Kuvassa sinisellä on merkitty herkät kohteet suurteollisuusalueella Kuva 6-7 Kuvassa pölyämisen vaikutusalueet Storkohmossa. Katkoviivalla esitetty ilman pölyntorjuntaa ja yhtenäisellä viivalla, kun pölyntorjunta on käytössä. 2009 Ramboll Finland Oy
Pölylaskeuman vaikutuksia on tutkittu suhteessa Yara Suomi Oy:n rehuvarastoon ja TETRA Chemicals Europe Oy:n kalsiumkloridivarastoon. Molemmilla raaka-aineilla on epäpuhtauksien raja-arvot, joita ei saa ylittää. Kuva 6-8 Kuvassa sinisellä värillä pölyämiselle alttiit kohteet Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Pölylaskeumaa on mallinnettu Gauss TA luft 86 ohjelmistolla. Lähtöarvoina on käytetty pölypitoisuuslaskennasta saatuja hiukkaspäästöarvoja, missä hiukkaspäästö on 1 kg/m 2 /vuosi ilman pölyn torjuntaa. Tehokkaan pölyntorjunnan lähtöarvona on käytetty pölypäästöä 0,1 kg/m 2 /vuosi. Päästölähteen koko on arvioinnissa 1 ha, mikä vastaa loppusijoitusalueen avonaista osaa (jätteen täyttökohta). Käsittelykentän osalta pölyävä alue voi maksimissaan olla 7 ha, mikä tulee huomioida tuloksia tarkasteltaessa. Sääaineistona on käytetty Kokkolan seudun keskimääräistä tuulen suuntaa, joka on kaakosta koilliseen. Keskimääräinen tuulen nopeus on noin 1,5 2,5 m/s. Kuvissa 6-8 ja 6-9 on esitetty pölylaskeuma lähimmässä herkässä kohteessa. Mallinnuksen perusteella Yaran Suomi Oy:n varaston kohdalla pölylaskeuma vaihtelee välillä 60 150 g/m 2 /päivä. Keskimäärin voidaan arvioida pölylaskeuman olevan 0,003 g/m 2 /kuukausi. Lähtöoletuksena voidaan pitää, että pöly sisältää taulukossa 6-2 esitetyt määrät haitta-ainetta. Kuva 6-9 Laskeumamallinnus, kun pölynsidontaa ei ole käytössä. Kuvassa oikealla Yara Suomi Oy:n varasto. Kuva 6-10 Laskeumamallinnus, kun tehokas pölynsidonta on käytössä. Ku-vassa oikealla Yara Suomi Oy:n varasto. 2009 Ramboll Finland Oy
Taulukko 6-2 Haitta-aineiden pitoisuus laskeutuvassa pölyssä Taulukko 6-3 Rehuun muodostuvat pitoisuudet ja osuus sallitusta pitoisuudesta Aine As Cd Pb Hg Dioksiinit pitoisuus yksikkö 100 mg/kg 20 mg/kg 750 mg/kg 5 mg/kg 0,0015 mg/kg Aine pitoisuus yksikkö prosenttiosuus sallitusta pitoisuudesta As 3 x 10-7 mg/kg < 0,001 Cd 6 x 10-8 mg/kg < 0,001 Pb 2 x 10-6 mg/kg < 0,001 Hg 1,5 x 10-8 mg/kg < 0,001 Dioksiinit 4,5 x 10-6 ng/kg < 0,001 Taulukossa 6-3 on esitetty rehuun muodostuva pitoisuus ja prosenttiosuus rehun sallitusta valmistajan laatustandardin mukaisesta maksimipitoisuudesta. Tässä laskennassa on arvioitu, että pöly leviää tasaiseksi kerrokseksi varastokasan päälle ja sekoittuu noin metrin paksuiseen kerrokseen. Tulosten perusteella pölyämisestä ei aiheudu haitta-aineiden pitoisuuksien nousua rehussa. Edelleen on huomioitava, että rehu on varastoitu rakennukseen, joten rehuun pääsevän pölyn määrä on vielä laskennassa esitettyä pienempi. Suurteollisuusalueella sijaitsee myös TETRA Chemicals Europe Oy:n varastot. Nämä sijaitsevat noin 700 metrin etäisyydellä käsittelykenttäalueesta eli huomattavasti etäämmällä kuin Yara Suomi Oy:n varasto. Tämän perusteella laskeumapitoisuudet ovat noin 10 20 % Yara Suomi Oy:n varaston kohdalla olevista pitoisuuksista. Lisäksi loppusijoitusalueen vieressä sijaitsee TETRA Chemicals Oy:n suotolietealtaat, joista saatavaa suotolietettä voidaan käyttää tierakentamisessa. Tällaisessa käyttökohteessa vaaditut raja-arvot ovat selvästi elintarvikekäyttöä korkeammat, että loppusijoitusalueen pölyämisellä ei arvioida olevan vaikutusta suotolietteen laatuun. Pölyämisen rajoittamista voidaan tehdä useilla menetelmillä, joita ovat: Varastokasojen kastelu (kastelu materiaalia käsiteltäessä, kastelu varastokasalla), tehokkuus noin 90 % Pölyn sidonta tiesuolalla asfaltoiduilla alueilla, josta vedet kerätään vesien käsittelyyn, pölysidonnan tehokkuus 50 85 % Varastokasojen peitto (peittäminen voidaan tehdä erilaisilla tiiviillä materiaaleilla tai raskaalla materiaalilla), pölysidonnan tehokkuus 90 % Peittäminen pintakuoren muodostumista edistämällä (mm. kasvillisuus), pölysidonnan tehokkuus 90 % Tuulen vaikutuksen estäminen (verkot, vallit ja seinät), pölysidonnan tehokkuus 4 90 % Jätteiden tiivistäminen kosteana, pölysidonnan tehokkuus 90 % Tienpinnan kastelu ja harjaus, pölysidonnan tehokkuus 80 90 % Tien ja kenttien päällystäminen, pölysidonnan tehokkuus 80-100 % Ajoneuvonopeuksien rajoittaminen, pölysidonnan tehokkuus 50 60 % Maaperään ja kallioperään kohdistuvien vaikutusten arviointia varten alueella tehtiin pohjatutkimukset. Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin teollisuusalueelta ja Storkohmon alueella aiemmin tehtyjä maaperäselvityksiä. Alue sijaitsee luode-kaakko suuntaisen, Kokkolasta Kruunupyyn ja Kaustisen kautta Veteliin kulkevan pitkittäisharjun länsireunalla. Harjun maa-aines on pääasiassa hiekkaa. Maaperän pintaosa käsittelyalueella on hienohiekkavaltaista. Tästä johtuen tuulikerrostumien muodostumiselle on hyvät edellytykset ja Ykspihlajan alueella esiintyy tuulen kerrostamia hiekkadyynejä. Loppusijoitusalue on mereen tehty täyttöalue, joka muodostuu hiekkaisesta täytöstä. Käsittelykentän ja loppusijoitusalueen kohdalla on tehty pohjatutkimukset. Pohjatutkimuksen perusteella loppusijoitusalueen täyttö on 3 4 metriä paksu. Suunnitellun jätekeskuksen alueen maaperä on moreenia. Alueen ympärillä on myös turvealueita. Tehtyjen kairausten perusteella alueen maaperä on heikosti vettä läpäisevää silttimoreenia tai silttihiekkaa. Alueen luoteis- ja pohjoisosissa on hiekkamoreenikerrostumia. Käsittelyalueen maaperä on hyvin vettä johtavaa, mistä johtuen mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumisriski syvemmälle maaperään on merkittävä ilman suojaavia rakenteita. Käsittelykentän alue tullaan suunnitelmien mukaan tasaamaan noin tasolle +3,00 4,00 m. Tämä edellyttää alueen itäosaan sijoittuvan hiekkadyynin osittaista tasoittamista. Suunniteltujen liete- ja tasausaltaiden kohdalla kaivu joudutaan ulottamaan syvemmälle (pohjatasot +0,50 1,50 m). Kallio on alueella paksujen irtomaakerrosten peitossa. Kalliopinta esiintyy alueella tehtyjen tutkimusten perusteella noin tasolla -10 15 m. Kallioperään ei kohdistu vaikutuksia alueen rakentamisen seurauksena. Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Suunnitellun jätetäyttöalueen pohja on suunniteltu tasattavaksi tasolle +16,00 19,00 m. Perustamistyöt edellyttävät siten maansiirtotoimenpiteitä. Suurteollisuusalueella maaperä on hyvin vettä johtavaa. Mahdollisten haitta-aineiden kulkeutuminen maaperään ja edelleen pohjaveteen voidaan estää tiiveillä suojarakenteilla. Pohjavesivaikutusten arviointi on laadittu aikaisempiin tutkimusaineistojen perusteella sekä suunnittelukohteiden pohjatutkimusaineistoja hyödyntäen. Pohjavedellä tarkoitetaan vettä, joka täyttää huokoset maaperässä. Siksi pohjavettä esiintyy lähes kaikkialla. Tärkeillä pohjavesialueilla tarkoitetaan erityisesti vedenhankintaan mahdollisia alueita, jotka yleensä ovat hyvin vettä läpäisevää maa-ainesta. Molempia sijoituspaikkavaihtoehtoja lähin tärkeä pohjavesialue on Patamäen pohjavesialue, jonka geologisesta rakenteesta GTK on tehnyt kattavat selvitykset vuosina 2007 2009. Suunniteltu käsittelykeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Patamäen I-luokan pohjavesialue sijaitsee käsittelykentän ja loppusijoitusalueen itäpuolella noin 1,3-1,5 kilometrin päässä. Suunniteltu loppusijoitusalue sijaitsee meren päälle täytetyllä alueella, joten pohjaveden pinta noudattaa merenpinnan tasoa. Loppusijoitusalueella maanpinta on tällä hetkellä noin kaksi metriä merenpinnan yläpuolella. Loppusijoitusalueen pohja rakennetaan arviolta 1 1,5 metriä pohjaveden pinnan yläpuolelle. Käsittelykenttäalueelta pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Tarkkoja pohjaveden pinnankorkeushavaintoja alueelta ei ole vielä käytössä. Pohjaveden virtaus suuntautuu käsittelykeskuksen alueelta länteen purkautuen mereen. Suurteollisuusalueella on useita pohjavesiputkia ja osa pohjavesiputkista sijoittuu loppusijoitusalueelle ja lähelle käsittelykenttäaluetta. Suurteollisuusalueella tehdään jatkuvaa pohjavesien tarkkailua. Suunnitellun käsittelyalueen läheisyydessä sijaitsevissa pohjaveden tarkkailupisteissä esiintyy mm. kohonneita kloridi- ja sulfaattipitoisuuksia. Storkohmon jäteasema ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Suunnittelualueen länsipuolella noin 1,5-2 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Patamäen I-luokan pohjavesialue. Pohjaveden päävirtaus suuntautuu nykyisten tutkimustietojen perusteella jäteaseman alueelta kohti etelää. Alueen itäreunalla pohjavettä purkautuu Halvvägsmossenin suoalueelle. Pohjavedenpinnan taso on alueella lähellä maanpintaa. Pohjaveden virtaus ei tehtyjen tutkimusten perusteella suuntaudu jäteaseman alueelta Patamäen pohjavesialueelle. Jäteaseman lähellä ei ole yksityisiä talousvesikaivoja. Storkohmon jäteaseman alueella pohjavettä tarkkaillaan neljästi vuodessa 13 pohjavesiputkesta. Pohjavesitarkkailutulosten perusteella jäteaseman vaikutus pohjaveden laatuun on havaittavissa mm. jätetäytön eteläpuolella esiintyvinä kohonneina ammoniumin, typen, fosforin ja kloridin pitoisuuksina. Kuva 6-11 Pohjavesialueet suurteollisuusalueen ja Storkohmon läheisyydessä 2009 Ramboll Finland Oy
Maaperä käsittelyalueella on hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja pohjavedenpinta lähellä maanpintaa. Näin ollen mahdolliset maaperään joutuvat haitta-aineet voivat kulkeutua herkästi pohjaveteen ilman suojaavia rakenteita. Pohjaveden virtaus suuntautuu käsittelyalueelta kohti merta, jonne pohjavesi purkautuu. Näin ollen mahdollisista maaperään ja pohjaveteen kohdistuvista päästöistä ei aiheudu riskiä vedenhankinnalle. Loppusijoitusalueella pohjavettä muodostuu nykytilanteessa täyttöalueelle tulevasta sadannasta. Loppusijoitusalueelle suotautuvat vedet on suunniteltu ohjattavaksi tasausaltaan kautta mereen. Näin ollen loppusijoitusalueella ei käytännössä muodostu pohjavettä eikä pohjaveteen kohdistu vaikutuksia. Jäteaseman alueella maaperä on suurimmaksi osaksi moreenia, jonka vedenjohtavuus on kairaustietojen perusteella arvioiden keskinkertaista tai heikkoa. Maaperän vedenjohtavuuden ollessa heikko myös haitta-aineet kulkeutuvat pohjaveteen heikosti. Alueella muodostuvat pohjavedet purkautuvat ympäröiville suoalueille. Jäteasema ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole yksityisiä talousvesikaivoja. Näin ollen jäteaseman sijoittamisesta alueelle ei aiheudu riskiä vedenhankinnalle. Eri vaihtoehdoissa suotovesien joutumista ympäröiviin pintavesiin arvioitiin laskettujen, alueella muodostuvien kokonaisvesimäärien, arvioitujen puhdistustehojen ja niistä laskettujen keskipitoisuuksien perusteella. Tarkastelussa otettiin huomioon vesienkäsittelyyn suunnitellut vesiensuoje-lurakenteet. Käsiteltyjen suotovesien määrän ja laadun sekä vastaanottavien pintavesien ominaispiirteiden (luonnontilaisuus, humuspitoisuus, ravinnetaso, hydrologia, eliöyhteisöt) perusteella arvioitiin ympäristöön mahdollisesti joutuvien yhdisteiden vaikutukset pintavesien nykytilaan, vesien ekologiaan ja tämän perusteella aiheutuvan ympäristöriskin suuruuteen. Tarkastelussa huomioitiin vesien laimeneminen ja haitta-aineiden käyttäytyminen purkuvesistöön joutuessaan. Erityistä huomiota kiinnitettiin raskasmetallien esiintymiseen ja kulkeutumiseen. Ulkopuolisten jätevesien kuormituksen arvioitiin olevan 10 kertaa käsittelykentän suotovesiä vahvempia. Käsittelykentän ja loppusijoitusalueiden suotovesien pitoisuudet perustuvat Ekokem Palvelu Oy:n kokemuksiin jätevesistä. Toiminnasta mahdollisesti pohjaveteen aiheutuvat päästöt voidaan ehkäistä tiiviillä suojarakenteilla, jotka ehkäisevät haitta-aineiden suotautumisen pohjaveteen sekä alueen pintavesien johtamisella alueelta pois siten, ettei haitallista maaperään ja pohjaveteen imeytymistä pääse tapahtumaan. Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Hankealue sijaitsee Pohjanlahden keskiosassa, eteläisellä Perämerellä. Teollisuuslaitosten edusta on suhteellisen matalaa, alle kymmenen metrin syvyistä rannikkovesialuetta. Ykspihlajan edusta on erittäin avoin merialue. Tuulen vaikutus meriveden virtauksiin on saariston puuttumisen vuoksi voimakas. Ykspihlajassa jääpäivien määrä on tilastojen mukaan 100 150 vuorokautta. Mitattu merenpinnan maksimikorkeus Pietarsaaressa on ollut +1,217, mutta meriveden korkeus saattaa hetkellisesti nousta myrskyn takia tasoon +1,50. Kokkolan edustan merialueen tilaa ja alueelle kohdistuvaa kuormitusta ovat seuranneet Länsi-Suomen ympäristökeskus ja Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys. Lisäksi muut vesialuetta kuormittavat teollisuuslaitokset ovat osallistuneet merialueen yhteistarkkailuun. Tarkkailutulosten perusteella meriveden suolapitoisuus vaihtelee Kokkolan edustalla 3 molemmin puolin. Vähäsuolaisuus rajoittaa monien lajien esiintymistä. Myös Kokkolan pohjoisella sijainnilla, veden viileydellä sekä varsinaisten ravinteikkaampien sedimentaatiopohjien vähäisyydellä on vaikutusta pohjaeläinlajiston ja -yksilömäärien niukkuuteen. Kokkolan edustan merialueelle tulee pistekuormitusta asutuksesta ja teollisuudesta. Kokkolan kaupungin käsitellyt asumajätevedet, jotka sisältävät mm. ravinteita ja happea kuluttavia yhdisteitä, johdetaan Hopeakivenlahteen ja teollisuuslaitoksien jätevedet Ykspihlajanlahden pohjoisosaan. Teollisuuden päästöt sisältävät mm. metalleja, ravinteita ja orgaanisia yhdisteitä. Lisäksi rannikkovesiin kulkeutuu jokivesissä hajakuormituksena ravinteita ja alunamaiden sisältämiä metalleja (rautaa, alumiinia, sinkkiä). Raskasmetalleja mereen tulee myös ilmalaskeumana. Teollisuudesta peräisin oleva kuormitus on 1990-luvulta lähtien vähentynyt selvästi. Kuormituksen huomattava pieneneminen näkyy meriveden kirkkaudessa siten, että yli neljän metrin näkösyvyysvyöhyke on tullut aiempaa lähemmäs rannikkoa. Lisäksi erityisesti likaisimmissa sedimenteissä haittaainepitoisuudet ovat pienentyneet. Vuosien 2001-2003 vedenlaatuaineiston perusteella Kokkolan edustan merialuetta voidaan kuvata lähellä rannikkoa tyydyttäväksi (Kaustarinlahti, Trullofjärden) ja ulompana hyväksi/erinomaiseksi. Merialueen vedenlaadun tarkkailupiste sijaitsee suurteollisuusalueella, suunnitellun loppusijoitusalueen edustalla Ykspihlajan lahdella. Lisäksi kuormitusta tarkkaillaan laskeutusaltaista lähtevien vesien osalta vesien purkupisteessä, joka sijaitsee suunnitellun loppusijoitusalueen lounaispuolella. Kuva 6-12 Tarkkailupisteet suurteollisuusalueen edustalla 2009 Ramboll Finland Oy
Teollisuusalueen jäte- ja jäähdytysvesialtaiden kautta johdetaan vettä mereen noin 27,5 miljoonaa m 3 /vuosi. Tarkkailun perusteella nykyinen kuormitus on esitetty taulukossa 6-4. Taulukko 6 4 Teollisuusalueelta Jäteja jäähdytysvesialtaiden kautta tuleva nykyinen kuormitus kg/a Kok N 5739 Kok P 2151 Kok Hg 3,04 As 130 Cd 14,9 Zn 1006 Kiintoaine 142287 Kuva 6-11 Mereen johdettavien vesien tarkkailupisteen sijainti Storkohmon jäteasema sijaitsee Perhonjoen vesistöalueella ja tarkemmin Perhonjoen alaosan (49.01) Såkabäckenin yläosan vesistöalueella. Koko Perhonjoen valuma-alueen pinta-ala on 2524 km 2 ja Såkabäckenin yläosan valuma-alueelle pinta-alaa kertyy 105 km 2. Såkabäckenin yläosan valuma-alueelle ei tule vesiä muilta vesistöalueilta. Valuma-alueet ovat Länsi-Suomelle tyypillisesti vähäjärvisiä. Perhonjoen alaosalla järvisyys on 3,4 % ja Såkabäckenin yläosan vesistöalueella ei ole järviä lainkaan. Såkabäckenin vedet laskevat Kålabäckeniin, jonka nimi vaihtuu Hongabäckeniksi Perhonjokeen laskiessaan (Ab Ekorosk Oy 2006). Perhonjoki saa alkunsa Kyyjärven, Perhon ja Kivijärvien kuntien alueelta ja virtaa kaakkois-luoteissuuntaisesti yhteensä 11 kunnan alueella laskien lopulta Rödsössä Kokkolan kaupungin pohjoispuolella. Joki on laajalti valjastettu vesivoimatalouden käyttöön, minkä takia siinä on tehty useita patoamisia, säännöstelyitä ja perkauksia. Uoman perkauksen ja tekoaltaiden avulla toteutetun säännöstelyn avulla on lisäksi pystytty hillitsemään luonnontilassaan tulvaherkän Perhonjoen tulvimista kevään sulamisvesien aikana. Luonteenomaista jokivedelle on suuri humuspitoisuus ja happamuus (alhainen ph). Vuosina 1977-2000, joen alajuoksulla, veden ph on vaihdellut välillä 4,8 7 (HERTTA-tietojärjestelmä). Tämä johtuu valuma-alueella esiintyvistä alunamaista eli happamista sulfaattimaista. Näistä maista vapautuvat metallit ja veden ajoittain erittäin alhainen ph vaikeuttavat merkittävästi vesieliöiden toimeentuloa joessa. Vesistörakentamisesta ja -muokkaamisesta sekä ajoittain huonosta veden laadusta huolimatta Perhonjoki on säilynyt Lestijoen ohella yhtenä Keski-Pohjanmaan merkittävimmistä nahkiaisjoista. Joen olosuhteita kalojen ja nahkiaisen kannalta on viime vuosina pyritty parantamaan useiden kunnostusten avulla. Joen alaosia kunnostettiin vuosina 2000 2005 TEkeskuksen ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Kunnostuksen tuloksista ja seurannasta on julkaistu kalataloudellinen loppuraportti (PSV-Maa ja Vesi Oy 2005), jonka perusteella kunnostuksella on saatu aikaan hyviä tuloksia. Joella ei harjoiteta ammattimaista kalastusta. Perhonjoen ravinnekuormasta suurin osa tulee hajakuormituksena joen valuma-alueelta. Merkittävin kuormitusta aiheuttaja tekijä on alueella harjoitettava maatalous, jonka osuus kokonaiskuormituksesta on Perhonjoen kuormitusselvityksen (Keränen 2002) mukaan fosforin osalta 56 % ja typestä 49 % (Keränen 2002). Pistekuormitusta jokeen tulee mm. alueellisilta jätevedenpuhdistamoilta, teollisuudesta sekä turvetuotantoalueilta. Vuosien 2000 2003 yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) mukaan Perhonjoen vedenlaatu on määritelty tyydyttäväksi. Yleispiirteiltään joen vesi on varsin hapanta, ravinteikasta ja humuspitoista. Jäteaseman ympäristön pintavedet johdetaan Såkabackeniin laskevaan ojaan, kuten myös jäteasemalta muodostuvat puhdistetut vedet. Alueen koilliskulman pintavedet johdetaan Halvvägesmosenin suoalueen kautta pohjoiseen. Storkohmon jäteasemalta johdetaan vuosittain noin 50 000 m 3 puhdistettuja jätevesiä alueen ulkopuolelle (taulukko 6-5). Kruunupyyn lentokentältä aiheutuu Såkabäckeniin typpikuormitusta talvisin, mutta muita pistekuormittajia ei Såkabäckenin vesistöalueella ole. Såkabackenin vesi on yleisesti runsasravinteista, rautapitoista sekä suhteellisen sameaa. Storkohmon jäteaseman vesistötarkkailun perusteella kaatopaikan vaikutus näkyy jäteasemalta alavirtaan laskevassa ojassa noin 3 kilometrin etäisyydelle varsinaisesta asemasta. Kaatopaikkavesien vaikutuksia vedessä ovat ilmentäneet mm. korkeat kloridi-, rauta- ja typpipitoisuudet sekä veden korkea sähkönjohtokyky. Yleisesti jäteaseman vaikutus alapuolisiin vesistöihin vähenee kuitenkin nopeasti siirryttäessä etäämmälle laitoksesta. Storkohmossa vedenlaadun tarkkailupisteet sijaitsevat Såkabäckenin laskevassa ojassa. Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Kuva 6 14 Tarkkailupisteet Storkohmon alueella Taulukko 6-5 Vuonna 2007 vesistöön johdettu jätevesikuormitus Storkohmon jäteasemalta. Havaintosuure Tuleva vesi Lähtevä vesi Puhdistusteho Lupaehto yhteensä yhteensä % % Virtaama m 3 /a 50000 50000 ph 7,90 7,30 Kiintoaine kg/a 6100 600 90 90 BOD7/atu kg/a 7800 770 90 COD cr kg/a 25800 12000 53 40 KOK P kg/a 500 30 95 85 KOK N kg/a 7600 2450 68 Ammoniumtyppi kg/a 7000 3250 54 Kromi kg/a 5000 500 90 2009 Ramboll Finland Oy
Eri vaihtoehtojen mukaisista (ks. luku 5.3) jätteenkäsittelyratkaisuista syntyvät vuosikuormat on esitetty taulukossa 6-7. Taulukon 6-7 mukaan metallien vesistökuormitus jää selvästi nykyistä pienemmäksi. Nykytilanteen mukainen (VE0) kuormitus tulee säilymään myös tulevaisuudessa, koska teollisuuden jätevedet ohjataan jatkossakin merialueelle. Storkohmossa nykyisin toiminnassa oleva jäteasema ohjaa myös jätevetensä käsittelyn jälkeen ojaan. Kaikissa vaihtoehdoissa suurin vesistökuormitus vesien käsittelyn jälkeen aiheutuu happea kuluttavista yhdisteistä sekä kloridista ja sulfaatista. Erikseen mainittakoon vesieliöstölle erittäin haitalliset öljyjakeet, joita muodostuu etenkin vaihtoehdoissa VE1 ja VE3 (taulukko 6-6). Näissä vaihtoehdoissa oljyjakeita syntyy eniten, koska niissä ei ole käytössä vesienkäsittelylaitosta. Pienimmät sijoituspaikkakohtaiset kuormat muodostuvat vaihtoehdossa VE6. Siinä Storkohmon jäteasemalle sijoitetaan loppusijoitusalue ja käsittelytoiminnot jäävät suurteollisuusalueelle. Kokonaisuudessaan tämän vaihtoehdon mukainen kokonaiskuormitus kuitenkin nousee, tarkasteltavasta aineesta riippuen, selvästi. Kokonaiskuormituksen laskennassa on mukana niin suurteollisuusalueen kuin Storkohmonkin kuormitus. On huomattava, että vaihtoehdoissa VE5 ja VE6 (Storkohmoon sijoittuvat vaihtoehdot) käsittelykeskus kasvattaa olemassa olevaa kuormitusta enemmän kuin muut vaihtoehdot. Tämä sen vuoksi, koska Storkohmon nykyinen kuormitus on pienempi kuin teollisuusalueen nykyinen kuormitus. Keskimäärin eniten kuormitusta aiheutuu vaihtoehdosta VE3. Tämä vaihtoehto sijoittuu suurteollisuusalueelle ja siinä on käytössä pinta-alaltaan suurin loppusijoitusalue Ve 5:ssä ja VE 6.ssa kokonaiskuormitus on pienintä.cod ja BOD7- kuormat ovat suurimmat VE 5. VE 6 ne ovat toiseksi pienimmät. Tässä suhteessa VE 6 on kaikkein vähiten kuormittavin vesistön kannalta. Vaihtoehdoissa VE1-VE4 ja VE6 (suurteollisuusalue) käsitellyt vedet johdetaan mereen joko laskeutuksen/suodattimien tai vesienkäsittelylaitoksen kautta. Näiden vaihtoehtojen mukaiset kuormat ovat huomattavasti pienempiä kuin nykyisin (VE0 suurteollisuusalue) mereen johdettavat ainemäärät. Riippumatta vaihtoehdosta annetut lupaehdot eivät ylittyisi niiden ainekuormien osalta joille lupaehto on asetettu. Taulukko 6-6 Eri vaihtoehtojen mukaiset vuosikuormat aineittain (kg/a). Vaihtoehto VE0 edustaa nykytilannetta. Aine VE 0 (Suurteol.) VE0 (Storkohmo) VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 TOT VE 6 (Storkohmo) COD - 12000 1824 2352 2184 2532 4800 1920 990 BOD7-770 459 770 519 800 1532 491 165 As 130-0,20 0,46 0,21 0,47 0,41 0,11 0,0165 Cd 14,9-0,04 0,05 0,04 0,06 0,05 0,03 0,0165 Cr - 0,5 0,95 0,49 0,95 0,51 0,34 0,42 0,0165 Cu - - 2,04 1,47 2,10 1,53 1,02 1,26 0,165 Hg 3,04-0,09 0,02 0,10 0,03 0,02 0,02 0,00165 Ni - - 1,29 0,49 1,41 0,51 0,34 0,42 0,33 Pb - - 1,11 2,36 1,17 2,39 2,13 0,63 0,165 Zn 1006-3,66 0,98 4,26 1,02 0,68 0,84 1,65 Cl - - 91000 711000 111000 731000 223000 141000 110000 SO4 - - 16000 64000 17200 65200 58600 19000 6600 NH4-3250 91 211 111 231 223 141 16,5 Kok P 2151 30 4,44 1,57 4,68 1,59 1,42 0,42 0,11 Öljyhiilivedyt - - 3,70 0,49 3,90 0,51 0,34 0,42 1,1 Kiintoaine 142287 600 340 154 350 155 138 37 6 Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Vaihtoehdoissa, joissa käsitellyt suotovedet puretaan suoraan mereen, on pitoisuusnousut taulukossa 6-7 esitettyjen parametrien osalta pientä. Tämä johtuu suuresta laimenemiskertoimesta.. Tätä arviota tukee laskelma, jonka mukaan myös Storkohmoon sijoittuvissa vaihtoehdoissa (VE5 ja VE6) pitoi-suudet pienissä virtaavissa vesissä (purot) jäävät pieniksi, vaikka laimeneminen on huomattavasti pienempää kuin merellä. Storkohmon alueelta käsitellyt suotovedet johdetaan purkuojan kautta Såkabäckeniin, joka sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä purkupisteestä. Tässä kohdassa sijaitsee jäteaseman vesien tarkkailupiste Oja 7 (kuva 6-15). Purkuvesistössä kulloinkin vallitsevilla olosuhteilla on keskeinen merkitys käsiteltyjen suotovesien laimenemisasteeseen, vesissä vielä olevien haitallisten yhdisteiden muuntumiseen eliöstölle haitattomaan muotoon (vaikutuksen voimakkuuteen) ja vaikutusalueen laajuuteen. Kevään ylivirtaamakausina ja voimakkaiden sadejaksojen aikana hulevesien laimeneminen on tehokkainta. Vähävirtaamaisina aikoina veden laadun muutokset purkuojassa ovat selvimmin havaittavissa. Toisaalta tällöin suotovesien määräkin on vähäinen. Seuraavassa arvioinnissa jätevesien vaikutuksia (pitoisuusnousua) tarkastellaan tämän havaintopaikan kohdalta. Valuma-alueen koko yläpuolisella puronosalla on 105 km 2 ja valuntana on käytetty arvoa 10 l/s km 2. Näiden lukuarvojen perusteella on määritetty joen keskivirtaama, jolloin on voitu laskea vaihtoehtojen VE5 ja VE6 kuormituksista johtuvat keskimääräiset pitoisuuslisäykset Såkabäckenin vedessä (taulukko 6-7). Nykyisen kuormituksen (VE0) vaikutusta ei ole erikseen arvioitu, sillä tämä näkyy jo havaintopaikan ainepitoisuuksissa. Mainittakoon, että purkuojan yläpuolista seurantapistettä ei Såkabäckenissä ole. Storkohmo Oja 7 Kuva 6-15 Veden laadun tarkkailupisteen Oja 7 ja Storkohmon jätteenkäsittelykeskuksen sijainti. 2009 Ramboll Finland Oy
Taulukko 6-7 Vaihtoehtojen VE5 ja VE6 kuormituksista johtuvat pitoisuus-lisäykset Såkabäckenin vedessä. Havaintopaikan pitoisuudet ovat vuodelta 2008 (mg/l). Suluissa olevat luvut ovat prosentuaalisia (%) lisäyksiä todettuihin pitoisuuksiin verrattuna. VE5 VE 6 (storkohmo) Oja 7 COD 0,14(<0,2) 0,03 (<0,2) 110 BOD7 0,05 (0,8) 0,005 (< 0,1) 5,8 As <0,001 <0,001 - Cd <0,001 <0,001 - Cr <0,001 <0,001 - Cu <0,001 <0,001 - Hg <0,001 <0,001 - Ni <0,001 <0,001 - Pb <0,001 <0,001 - Zn <0,001 <0,001 - Cl 6,7 3,3 - SO4 1,8 0,2 - NH4 0,006 (<0,05) 0,0005 (<0,05) 18,77 Kok P <0,001 <0,001 0,1 Öljyhiilivedyt <0,001 <0,001 - Kiintoaine 0,00415 0,00017 47 Kuten taulukon lukuarvoista nähdään, eliöstölle haitallisten raskasmetallien pitoisuuslisäykset ovat kummassakin vaihtoehdossa erittäin pieniä. Vaikka vaihtoehdossa VE5 vesistökuormituksen laskennallinen määrä on yli puolet suurempi kuin vaihtoehdossa VE6, silti pitoisuuslisäykset jäävät erittäin vähäisiksi. Kloridipitoisuuden nousu on keskimäärin suurinta. Vertailuksi mainittakoon, että talousveden laatuvaatimuksissa (STM 461/2000) kloridipitoisuuden ja sulfaattipitoisuuden suositellaan olevan alle 250 mg/l. On huomattava, että purkuoja ja Såkabäcken virtaavat erittäin peltovaltaisessa ympäristössä, josta vesiin kulkeutuu huomattavasti ravinteita. Tässä suhteessa pistekuormituksen aiheuttama fosforipitoisuuden nousu jo luontaisesti rehevässä purovedessä ei juurikaan lisää vesireitin rehevyystasoa. Puhdistusprosessissa fosfori saadaan poistettua lähes kokonaan. Vesiin kulkeutuessaan metallit hapettuvat ja muodostavat lähinnä oksideja. Tietyissä olosuhteissa voi muodostua myös esim. sulfaatteja ja hapettomissa olosuhteissa niukkaliukoisia sulfideja. Liukoisuuteen ja kulkeutuvuuteen vaikuttavat vallitsevat ympäristöolosuhteet (kemialliset, fysikaaliset sekä biologiset tekijät). Purkuvesistössä esiintyvillä tekijöillä, kuten hapetuspelkistysolosuhteilla ja mikrobiaktiivisuudella on suuri merkitys metallien esiintymismuotoon ja haitallisuuteen. Ehkä tärkein tekijä metallien kulkeutumisessa on kuitenkin vesien happamuus (ph). Useimpien metallien kulkeutuvuus lisääntyy ph:n laskiessa (esim. kadmium, nikkeli, kupari). Poikkeuksen muodostaa arseeni, joka emäksisissä olosuhteissa muuttuu liukoiseen ja samalla eliöstölle haitalliseen muotoon. Liitteessä 3 on lyhyesti esitetty joidenkin vesienkäsittelyyn tulevien haitta-aineiden ominaisuuksia ja vesieliöstölle haitallisiksi todettuja pitoisuuksia. Näitä haitta-aineita voi vielä käsittelyn jälkeenkin olla vähäisiä määriä vesistöön johdettavissa vesissä. Pohjaeliöstön hyvä ekologinen tila on tärkeää rannikkovesien ekosysteemin häiriöttömälle toiminnalle. Vuoren ym. (2009) tekemä selvitys osoitti, että Kokkolan edustan merialueen sedimenteissä haitallisten aineiden pitoisuudet ovat nykyisin tasolla, joka voi aiheuttaa eliöstölle paikoin merkittäviä myrkyllisyyshaittoja. Teollisuuden jätevedenpuhdistamojen lähialueilla riskin arvioitiin vaihtelevan kohtalaisesta lievään. Tutkimus perustui surviaissääskien epämuodostumien tutkimiseen. Nyt tehtyjen kuormituslaskelmien mukaan jätteenkäsittelykeskus aiheuttaa vain vähäisen kuormituslisäyksen mereen nykytilanteeseen verrattuna. Tämän perusteella arvioidaan, että vesien johtaminen ei aiheuta erityistä riskiä vesieliöstön toimeentulon kannalta. Såkabäckenin vesiselkärangattomista ei ole tietoja käytettävissä. Voidaan kuitenkin arvioida, että olemassa oleva lajisto on todennäköisesti niukka. Puron vesi on erittäin rehevää ja kiintoainepitoisuus on korkea. Veden laadussa on nähtävissä mm. jätevesien vaikutus erittäin korkean ammoniumtypen ja sähkönjohtokyvyn vuoksi. Puroveden lievä happamuus edesauttaa liuenneiden metallien kulkeutuvuutta ja lisää siten vaikutusalueen laajuutta virtavedessä. Toisaalta vedessä on myös runsaasti partikkeleita (humus, kiintoaine, rauta), joiden kanssa metallit voivat muodostaa niukkaliukoisia yhdisteitä. Tämä puolestaan pienentää edellä arvioitua vaikutusaluetta. Lisäksi on huomattava, että jo nykyisin eliöstö on joutunut sopeutumaan valuma-alueelta tulevaan piste- ja hajakuormitukseen. Koska hankkeen johdosta, edellä esitetty huomioiden, raskasmetallien kulkeutuminen puroveteen tulee arvion mukaan olemaan erittäin vähäistä, puron vesieliöstölle ei arvioida aiheutuvan erityistä haittaa Storkohmon sijoitusvaihtoehdosta. Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan todeta, että tehdyn arvioinnin mukaan eri vaihtoehtojen biologiset seurausvaikutukset tulevat olemaan vähäisiä sekä suurteollisuusalueen edustalla meressä että Storkohmon purkuvesistössä. Vesistövaikutusten kannalta tilanteessa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia vaihtoehtoon VE0 verrattuna Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Rakentamisen aikaisia haitallisia vesistövaikutuksia voidaan vähentää kohdistamalla rakentaminen vähäsateiseen ajankohtaan. Tällöin vähennetään kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden aineiden kulkeutumista vesistöön. Käytön aikaisia haitallisia vaikutuksia voidaan entisestään vähentää tehostamalla tarvittaessa jätevesien puhdistusastetta. Isojen jätevesimäärien yhtäaikaista purkamista vesistöön tulee välttää. Vaihtoehdoista VE1 ja VE3 muodostuu öljyhiilivetyjä, jotka ovat erittäin haitallisia vesieliöstölle. Niiden pääsy vesistöön on estettävä soveltuvien öljynerotuslaitteiden avulla. Yhdyskuntarakenteellisia ja maankäytöllisiä vaikutuksia arvioitaessa hankesuunnitelmaa tarkastellaan suhteessa Kokkolan suurteollisuusalueen ympäristön nykyisiin ja suunniteltuihin maankäyttömuotoihin. Havainnollistamisessa käytetään karttaesityksiä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti läheisyydessä sijaitseviin häiriintymiselle herkkiin kohteisiin kuten asutus, virkistysalueet jne. Niiden sijainti ja etäisyydet kuvataan kartalla. Suurteollisuusalue on aidattu ja vartioitu alue, minne ei voi ilman asianmukaisia lupia mennä. Suurteollisuusalueen sisään suunnitellulla käsittelyalueen paikalla ei ole nykytilassa mitään toimintaa eikä rakennuksia. Alueen ympäristössä toimii kemianteollisuutta, joista useimmat tuottavat raaka-aineita eri teollisuuden aloille. Loppusijoitusalue sijaitsee niemellä, joka on täyttömaata. Storkohmon suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Storkohmon jäteasema, jonka yhteyteen suunniteltu jätteenkäsittelyaluekin sijoittuu. Jätteenkäsittelyalueen ympärillä on talousmetsää. Alueelle on valmis tieyhteys. 1. vaihemaakuntakaavassa ja Kokkolan yleiskaavassa 2010 on osoitettu jätteenkäsittelyalueen pohjoispuolelle uusi valtatie. Hankealue sijaitsee Kokkolan suurteollisuusalueella suurten kemianteollisuuden yritysten ja satama-alueen vieressä. Asemakaavassa teollisuusalue on osoitettu merkinnällä (T/ kem) teollisuusrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Jätteenkäsittelykeskuksen rakentaminen ei vaaranna tai estä alueen nykyistä tai suunniteltua maankäyttöä. Storkohmon hankealue sijaitsee erillään Kokkolan kaupunkirakenteesta nykyisen jätteenkäsittelyalueen yhteydessä. Alueen läheisyyteen ei ole uuden valtatien rakentamista lukuunottamatta suunniteltu uutta maankäyttöä. Tiehanke on otettava huomioon riittävällä suojavyöhykkeellä jätteenkäsittelykeskusta rakennettaessa. Hankealueen ympäristö on maa- ja metsätalousaluetta, jota voidaan hankkeen toteuduttua käyttää nykyisellä tavalla. Voimassa ja suunnitteilla olevia kaavoja arvioidaan jätekeskuksen rakentamisen kannalta. Arvion pohjalta annetaan suositus siitä, kuinka jätekeskuksen rakentaminen tulisi ottaa huomioon kaavoja laadittaessa. Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan ensimmäisen vaiheen 24.10.2003 ja valtioneuvosto on vahvistanut maakuntakaavan toisen vaiheen 29.11.2007. Maakuntakaavan kolmannen vaihekaavan laatiminen on vireillä. Maakuntakaavan mukaan suunniteltu käsittelykeskus sijaitsee osittain ympäristövaikutuksiltaan merkittävällä teollisuustoimintojen alueella ja osittain satamaalueella. Maakuntakaavassa hankealue on ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen aluetta (TT) ja satama-aluetta (LS). 2009 Ramboll Finland Oy
Kuva 6-16 Ote Keski-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta. 2. vaihemaa-kuntakaavassa ei ole hankealuetta koskevia merkintöjä. Ykspihlajan suurteollisuusalueella on meneillään markkinointiprojekti, jonka yhteydessä tutkitaan alueen maankäytön kehittämistarpeita laatimalla tulevan kaavoituksen pohjaksi tavoitesuunnitelma (Kokkolan kaupunki). Kaupunginvaltuuston vuonna 1992 hyväksymässä Kokkolan yleiskaavassa 2010 hankealue on satamatoimintojen aluetta (LV) ja teollisuusaluetta (T). Alue sisältyy myös oikeusvaikutuksettomaan suurteollisuusalueen osayleiskaavaan (1995). Kantakaupungin yleiskaava 2030 ja Ykspihlajan suurteollisuusalueen tavoitesuunnitelma ovat vireillä. Kokkolan kaupunginhallitus päätti käynnistää Kantakaupungin yleiskaavan 2030 laatimisen 18.12.2006. Tavoitteena on kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittely v. 2010. Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus
Kuva 6-17 Ote Kokkolan suurteollisuusalueen oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta. Kokkolassa on vireillä Ykspihlajan suurteollisuusalueen markkinointiprojekti, jonka yhteydessä tutkitaan alueen maankäytön kehittämistarpeita laatimalla tulevan kaavoituksen pohjaksi tavoitesuunnitelma. Käsittelykeskushanketta ajatellen tavoitesuunnitelmassa merkittävin asia on satamaalueen laajeneminen loppusijoitusalueen edustalle. Tuossa tapauksessa meren ranta siirtyy huomattavasti enemmän merelle päin kuin loppusijoitusalue ja sitä kautta myös maisemavaikutukset muuttuvat. 2009 Ramboll Finland Oy
Kuva 6-18 Suurteollisuusalueen tavoitesuunnitelmaluonnos 13.2.2008 Kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen voimassa olevan asemakaavan 12.5.2003 VSTO/FGE 55. Asemakaavassa loppusijoitusalue on osoitettu jätteenkäsittelyn korttelialueeksi (EJ). Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e=0,10. Alueelle saa sijoittaa kortteleiden 43 ja 44 autopaikkoja. Jätteenkäsittelykenttäalue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (T/kem), jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Jätteenkäsittelyalueen länsireunalla on osoitettu ohjeellinen ajoyhteys (ajo). Jätteenkäsittelyalueen länsipuolelle on osoitettu varaus makeavesitunnelille merkinnällä (ma-w). Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e=0,60. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin sallittu korkeusasema on +70.0. Kokkolan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus, ympäristövaikutusten arviointiselostus