OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA. SÄHKÖ- ja AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO, 120ov

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA SÄHKÖ- ja AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO, 120ov Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma Sähköasentaja Hyväksytty Näyttötoimikunnassa 07.11.2013 Ammatillisen koulutuksen johtaja 13.8.2013 Päivitys 29.8.2014,177 Voimassa 1.08.2013 alkaen

Tampereen seudun ammattiopisto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Sisällys 1 JOHDANTO... 4 2 PERUSTUTKINNON OPISKELU... 5 2.1 Tutkintojen kuvaus, arvoperusta ja alojen ammattitaitovaatimukset... 5 2.2 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset... 5 2.3 Alan osaamistarpeet... 5 2.4 Pirkanmaan alueen sähköalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa... 5 2.5 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon tavoitteet... 6 2.6 Opinto-ohjaus... 6 2.7 Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus... 7 2.8 Opinto-ohjaus opintojen aikana... 7 2.9 Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus... 7 2.10 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat... 7 Näyttötoimikunta... 7 Ammatilliset neuvottelukunnat... 7 2.11 Tutkintokohtaiset muut erityisvaatimukset... 8 3 TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN... 8 3.1 Opintopolku... 9 3.2 Tutkinnonrakenne... 11 3.3 Koulutusohjelman valinta... 13 3.4 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita... 13 3.5 Työssäoppiminen... 13 3.6 Arviointi... 13 3.7 Yrittäjyys... 14 4 TUTKINNON OSIEN KUVAUKSET... 16 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 16 4.1.1 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 30 ov... 16 4.1.2 Sähkö- ja automaatioasennukset, 20 ov... 24 4.1.3 Sähkö- ja automaatioasennukset tutkinnon osan arviointikriteerit... 29 Koulutusohjelman pakolliset tutkinnonosat... 31 4.1.4 Sähkö ja energiatekniikka 20ov (sisältää opinnäytetyön 2 ov sekä yrittäjyyttä 3 ov)... 31 4.2 Koulutusohjelman / Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (10 +10 ov)... 40 4.2.1 Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset, Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa (10 +10 ov). 40 4.2.2 Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset, Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (10 +10 ov)... 45 4.2.3 Sähkölaitteiden huolto ja kunnossapito, Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 10 + 10 ov... 50 4.2.4 Sähkölaitteiden kokoonpano, Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 10 ov + 10 ov... 54 5 OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA... 58 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA, 10 OV... 59 Oman alan työkurssi 4 ov... 60 Digitaalinen valokuvaus ja Multimedia 2 ov... 62 3D-mallinnus 2 ov... 65 Sähköpienkonekorjaus 2 ov... 67 Ajoneuvotekniikka 2 ov... 69

Tietokoneet ja tietoverkot 2 ov... 71 Harrasta Elektroniikkaa 2 ov... 74 Sähköiset valvontalaitteet 2 ov... 76 Metallitekniset työt 2 ov... 78 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov... 80

1 JOHDANTO Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman ammattitaitoa täydentävien ja valinnaisten opintojen järjestämisestä. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Ammatillisen koulutuksen johtaja on hyväksynyt tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ja Tredun näyttötoimikunta on hyväksynyt sen ammattiosaamisen näyttöjä koskevat osat. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla www.tredu.fi sekä wilma.tampere.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja.

2 PERUSTUTKINNON OPISKELU Tämä Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa pohjautuu Opetushallituksen määräykseen 23/011/2009, sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2009, Ammatillisen perustutkinnon perusteet. 2.1 Tutkintojen kuvaus, arvoperusta ja alojen ammattitaitovaatimukset Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelman suorittanut sähköasentaja osaa tehdä asuin-, liike-, toimisto-, teollisuus- ja julkisten kiinteistöjen sähköasennuksiin, käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä tehtäviä sähköasennusalan standardien ja säädösten mukaan. Keskeisintä osaamista ovat sähköiseen talotekniikkaan liittyvät sähkö- ja kiinteistö-automaatioasennukset tai sähköverkoston asentamiseen, käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät tehtävät sähköverkostoalan standardien ja säädösten mukaan. 2.2 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen nähden riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei myöskään saa olla sellaisia synnynnäisiä tai myöhemmin ilmenneitä sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella, esimerkiksi tapauksissa joissa näkökyky heikentynyt, henkilöllä on tasapainoelimistön toiminnan häiriöitä tai tuki - ja liikuntaelimistön sairaus tai vamma. 2.3 Alan osaamistarpeet Lait, säädökset, direktiivit ja standardit Sähkötyö- ja työturvallisuus Ongelmien ratkaisutaito Energiatehokkuuden ja kestävänkehityksen tuominen toimintaan Moniosaaminen yli toimialojen Vastuullisuuden ja oikean asenteen säilyttäminen Asiakkaiden, asiakaspalvelun sekä loppukäyttäjien haasteiden ja tarpeiden ymmärtäminen Kielitaito sekä kulttuuri- ja käytösosaaminen Automaation, älykkäiden ratkaisujen ja ICT-pohjaisten järjestelmien merkityksen kasvu 2.4 Pirkanmaan alueen sähköalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Pirkanmaan alueella on runsaasti sähköalan yrityksiä, jotka tekevät sähkö-, automaatio- ja teleasennuksia sekä sähköalan huolto ja korjaustöitä. Sähkö-, automaatio- ja telealan työtehtäviä on myös monien teollisuusyritysten palveluksessa sekä sähkölaitosten ja sähkönjakeluverkkoja omistavien yritysten palveluksessa. Tampereen seudun ammattiopisto tekee yhteistyötä Pirkanmaan alueen sähkö- ja automaatioalan yritysten kanssa mm. työssäoppimisessa, jolloin opiskelijat opiskelevat osan sähköalan opinno ista yrityksissä alan työtehtävissä. Työssäoppimisen yhteydessä suoritetaan yleensä myös ammattiosaamisen näyttö, jonka suunnittelu ja toteutus tapahtuu yhteistyössä yrityksen kanssa. Tampereen seudun ammattiopisto antaa opastusta ja koulutusta yritysten työpaikkaohjaajille työssäoppimisen ohjaamiseen ja ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin. Sähköalan opetussuunnitelmien laadinnassa otetaan huomioon alueen sähköalan työ - ja elinkeinoelämän tarpeet. Monet opiskelijat saavat kesätyöpaikkoja alan yrityksissä. Muita yhteistyön muotoja ovat mm. opettajien työelämäjaksot alan yrityksissä sekä erilaiset henkilökohtaiset yhteydet alan yrityksiin.

2.5 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon tavoitteet Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hänellä on valmiudet sen jatkuvaan kehittämiseen. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen sekä toimii työelämän pelisääntöjen mukaan. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Sähkö- ja automaatioalan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten sekä käsittelee laitteita ja materiaaleja huolellisesti sekä taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja työohjeiden avulla, osaa tehdä työhönsä liittyviä materiaali- ja työkustannuslaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto tuottaa opiskelijalle tarvittavan perusosaamisen sähkö - ja automaatioalan asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Alan ammattilaiselle on välttämätöntä työturvallisuus-, sähkötyöturvallisuus- ja sähköturvallisuusmääräysten mukaisten työtapojen sisäistäminen sekä sähkötekniikan, automaatiotekniikan ja tietotekniikan perusosaaminen. Myös käytettävien materiaalien ja komponenttien sekä työkalujen tuntemusta ja käsittelytaitoa tarvitaan kaikissa sähkö- ja automaatioalan tehtävissä. Sähkö- ja automaatioalan peruskoulutus antaa opiskelijalle hyvät valmiudet itsensä ja ammattitaitonsa edelleen kehittämiseen sekä tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittanut osaa toimia sähkö- ja automaatioalan ammattilaisena ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkuutta tukien. 2.6 Opinto-ohjaus Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa. Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Ohjaukseen osallistuvat kaikki ammattiopiston opettajat, ryhmänohjaajat ja oppimisen tukipalveluhenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävinä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittää oppimisen valmiuksiaan. Opettajat ovat myös opiskelijoiden tukena ammatillisessa kasvussa. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähimpänä tukena opintojen ajan. Ryhmänohjaaja laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ohjaa opiskelijaa ammatillisiin opintoihin ja seuraa opintojen etenemistä suunnitellulla tavalla. Hän on myös opiskelijan tukena ammatillisessa kasvussa ja arjen asioissa. Ryhmänohjaaja on tärkeä yhteyshenkilö oppilaitoksen ja alaikäisen opiskelijan huoltajan välillä. Ryhmänohjaajan vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Opinto-ohjaaja on opiskelijoiden tukena kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa mm. henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa, ammatillisen kasvun tukemisessa, opintojen etenemisessä ja työelämään ja jatko-opintoihin ohjaamisessa.

2.7 Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus Opintojen alussa ns. orientaatiojaksolla koko henkilökunta ja ryhmänohjaaja osallis tuvat opiskelijan perehdyttämiseen oppilaitosyhteisöön ja opiskeluun liittyviin asioihin. Ryhmänohjaaja pitää tulohaastattelun ja sen pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Sen tarve korostuu etenkin, jos opiskelijan opintojen eteneminen poikkeaa oman ryhmän polusta. 2.8 Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana opiskelija saa ohjausta ja tukea opintojen suunnittelussa, koulutusohjelmavalinnoissa, ammatillisten-, yhteisten-, ja vapaasti valittavien opintojen valinnoissa. Opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja elämänhallinnassa opiskelija saa tukea ja ohjausta oppimisen tukipalveluhenkilöstöltä opinto -ohjaajalta, kuraattorilta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta ja erityisohjaajilta. 2.9 Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Päättövaiheen opinto-ohjauksella varmistetaan, että kaikki opinnot tulevat suoritetuksi ja arvioiduksi. Ohjauksessa keskitytään myös jatko-opintojen suunnitteluun ja työelämään ohjaukseen. Opiskelijaryhmille järjestetään jatko-opintoinformaatiotilaisuuksia. Opinto-ohjaajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta niille opiskelijoille, jotka haluavat keskustella jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Työnhakuun liittyvistä asioista annetaan ryhmäohjausta tai henkilökohtaista ohjausta. 2.10 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat Näyttötoimikunta Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (601/2005 25 a ) mukaan näyttötoimikunnan tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, määrätä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen. Näyttötoimikunnassa on edustettuina koulutuksen järjestäjä, työelämä, opettajat ja opiskelijat. Sen toimintaa tukevat ammatilliset neuvottelukunnat, joita on 18 kpl. Kone ja metall ialan sekä Sähkö- ja automaatioalan perustutkintoja koskevat asiat valmistellaan vastaavissa ammatillisissa neuvottelukunnissa. Näyttötoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. Ammatilliset neuvottelukunnat Ammatilliset neuvottelukunnat kokoontuvat ennen näyttötoimikunnan kokouksia valmistelemaan kokoukseen tulevat asiat. Ammatilliset neuvottelukunnat käsittelevät ajankohtaisia tutkintoalaa ja työelämälähtöisyyttä koskevia aiheita sekä alustavasti ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat ja raportit. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (601/2005 25 a ) mukaan toimielimen tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, määrätä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat ja

käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen. Asiantuntijaeliminä neuvottelukunnat voivat antaa myös lausuntoja oman alansa koulutusta koskevissa asioissa. Ammatilliset neuvottelukunnat tukevat Tampereen seudun ammattiopiston näyttötoimikunnan työskentelyä mm. ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmia hyväksyttäessä. Näyttötoimikunnan lakisääteisenä tehtävänä on hyväksyä opetussuunnitelman osana olevat tutkintokohtaiset näyttösuunnitelmat. Ennen näyttösuunnitelmien hyväksymistä ammatilliset neuvottelukunnat antavat oman alansa suunnitelmista lausunnon, jota näyttötoimikunta käyttää päätöksenteossaan. Tampereen seudun ammattiopiston ammatillisien neuvottelukuntien tehtävänä on toimia koulutuksen ja työelämän yhteistyön väylänä, seurata alansa kehitystä ja tedä tarvittaessa koulutusta ja opetusta koskevia kehittämisehdotuksia, antaa lausuntoja koulutusta ja sen kehittämistä koskevissa asioissa, toimia oman alansa osalta näyttötoimikunnan tukena antamalla lausuntonsa opetussuunnitelman osana olevaan tutkintokohtaiseen ammatillisten tutkinnon osien arviointisuunnitelmaan ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmaan. 2.11 Tutkintokohtaiset muut erityisvaatimukset Pääsy- ja soveltuvuuskokeet Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon opintoihin voidaan pitää pääsykoe. Kokeesta ja sen toteuttamistavasta päätetään erikseen vuosittain. 3 TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat). Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat 50 ov Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 20 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 20 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Sisältäen: työssäoppiminen väh. 20 ov, yrittäjyys 5 ov, opinnäyte väh. 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 16 ov Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 4 ov Vap aast i valit tava t tutk inn on osat 10 ov Opinto-ohjauksen opintojaksot väh. 1,5 ov

3.1 Opintopolku Opiskelijalla on mahdollisuus muodostaa tutkintonsa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Tässä tutkinnossa opiskelija voi edetä mm. seuraavanlaisten vaihtoehtojen mukaan: Peruspolku sähköasentajan koulutuksessa PAKOLLISET TUTKINNON OSAT PAKOLLINEN TUTKINNON OSA VALINNAISET TUTKINNON OSAT AMMATTI- TAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaamine n 30 ov Sähkö- ja automaatioasennukset 20 ov Sähkö- ja energiatekniikka 20 ov Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset 10 ov + 10 ov TOP TAI Sähkölaitteiden kokoonpano 10 ov + 10 ov TOP TAI Sähkölaitteiden huolto ja kunnossapito 10 ov + 10 ov TOP TAI Pakolliset tutkinnon osat, 16 ov Valinnaiset tutkinnon osat, 4 ov 10 ov Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset 10 ov + 10 ov TOP 2+1- mallin opintopolku sähköasentajan koulutuksessa PAKOLLISET TUTKINNON OSAT PAKOLLINEN TUTKINNON OSA VALINNAISET TUTKINNON OSAT AMMATTI- TAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 30 ov Sähkö- ja automaatioasennukset 20 ov Sähkö- ja energiatekniikka 10ov + 10 ov opso Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset 20 ov opso TAI Sähkölaitteiden kokoonpano 20 ov opso TAI Sähkölaitteiden huolto ja kunnossapito 20 ov opso Pakolliset tutkinnon osat, 16 ov Valinnaiset tutkinnon osat, 4 ov 10 ov opso TAI Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset 20 ov opso

Lukiopolku sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnossa automaatioasentajan koulutuksessa PAKOLLISET PAKOLLISET TUTKINNON TUTKINNON OSAT 30 ov OSAT 20 ov Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 30 ov Sähkö- ja automaatioasennukset 20 ov Prosessiautomaatio 20 ov KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT 20 ov Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset 10 ov + 10 ov (lukio) TAI Sähkölaitteiden kokoonpano 10 ov + 10 ov (lukio) TAI Sähkölaitteiden huolto ja kunnossapito 10 ov + 10 ov (lukio) TAI Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset 10 ov + 10 ov (lukio) AMMATTI TAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT 20 ov Pakolliset tutkinnon osat, 16 ov Valinnaiset tutkinnon osat, 4 ov Osaaminen tunnustetaan lukio-opintoihin VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov 10 ov Osaaminen tunnustetaan lukio-opintoihin LUKIO- OPINNOT AIKUISLUKION OPETUSSUUN- NITELMAN MUKAAN Koko lukio tai 4-5 ainetta Konesähköasentajan opintopolku on kuvattu erillisessä tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa.

3.2 Tutkinnonrakenne TAMPEREEN SEUDUN AMMATTIOPISTO, LUKUSUUNNITELMA Perustutkinto: Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto VH/31.1.2014 Koulutusohjelma: Tutkintonimike: Ops-tunnus: Sähkö- ja automaatiotekniikka Sähköasentaja 13SASA06 Lisätieto: Santalahdentie LUKUVUOSI AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 90 ov 1. 2. 3. ov ov ov ov 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 50 ov 50 30 19 1 4.1.1. SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSOSAAMINEN 30 ov 30 4.1.1.1 Tietotekniikka 2 Tiedon 1 1 PC-tietokoneen 1 1 4.1.1.2 Sähkötekniikka ja elektroniikka 15 Sähkötekniikka 8 8 Elektroniikka 4 4 Digitaalielektroniikan perusteet 2 2 Juotokset 1 1 4.1.1.3 Metallityöt 5 Metallityöt 3 3 Tekninen piirtäminen 1 1 Työturvallisuuskurssi, tulityökurssi 0,5 0,5 Ensiapukurssi, 0,5 0,5 4.1.1.4 Asennustekniikka 1 8 Sähköasennustekniikka 5 5 Sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS6002 Sähköasennustekniikka, TYÖSSÄOPPIMINEN 3 3 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, ammattiosaamisen näyttö X X 2013-2016 4.1.2 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOASENNUKSET 20 ov 20 Asennustekniikka 2 (sisältää sähköpienkojekorjaus) 5 5 Asennustekniikka 2, TYÖSSÄOPPIMINEN 5 5 Teollinen kokoonpano 7 3 4 Hydrauliikka ja pneumatiikka 2 2 Työelämätieto ja yrittäjyys 1 1 Sähkö- ja automaatioasennukset, ammattiosaamisen näyttö X X 4.2 KOULUTUSOHJELMA 20 ov 20 0 8 12 4.2.1 Sähkö- ja energiatekniikka 20 ov 20 Dokumentointi ja asennusten varmennus 6 2 4 Verkostoasennukset 2 2 Kiinteistöasennukset 12 4 6 Kiinteistöasennukset, TYÖSSÄOPPIMINEN 2 Sähkö- ja energiatekniikka, ammattiosaamisen näyttö X

4.4 KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT 20 ov 20 ##### ##### 10 4.4.4 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA 20 ov, neljä vaihtoehtoa 20 Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset 20 ov Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset 10ov 10 10 Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset, TYÖSSÄOPPIMINEN 10ov 10 10 Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset, ammattiosaamisen näyttö X Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset 20 ov Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset 10ov 10 10 Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset, TYÖSSÄOPPIMINEN 10ov 10 10 Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset, ammattiosaamisen näyttö X Sähkölaitteiden huolto ja kunnossapito 20 ov Sähkölaitteiden huolto ja kunnossapito 10ov 10 10 Sähkölaitteiden huolto ja kunnossapito, TYÖSSÄOPPIMINEN 10ov 10 10 Sähkölaitteiden huolto ja kunnossapito, ammattiosaamisen näyttö X Sähkölaitteiden kokoonpano 20 ov Sähkölaitteiden kokoonpano 10ov 10 10 Sähkölaitteiden kokoonpano, TYÖSSÄOPPIMINEN 10ov 10 10 Sähkölaitteiden kokoonpano, ammattiosaamisen näyttö X 4.5 MUUT VALINNAISET TUTKINNON OSAT 10 ov 0 0 0 0 Yrittäjyys 10 ov x Työpaikkaohjaajaksi valmententautuminen 2 ov x Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Lukio-opinnot x x x 4.6 AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖLLISESTI SYVENTÄVÄT TUTKINNON OSAT Yritystoiminta, 10 ov Tutkinnon osa ammatillisista tutkinnoista Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT (YHTEISET OPINNOT) (20 ov 20 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT (16 ov) 16 10 5 1 AT08.ÄID Äidinkieli, suomi*) 4 AT08.ÄID.01 Äidinkieli 1 1 1 AT08.ÄID.02 Äidinkieli 2 1 1 AT08.ÄID.03 Äidinkieli 3 1 1 AT08.ÄID.04 Äidinkieli 4 1 1 AT08.RUO Toinen kotimainen kieli, ruotsi*) 1 AT08.RUO.01 Ruotsi 1 1 1 AT08.ENG Vieras kieli, A-englanti*) 2 AT08.ENG.01 Englanti 1 1 1 AT08.ENG.02 Englanti 2 1 1 AT08.MAT Matematiikka*) 3 AT08.MAT.01 Matematiikka 1 1 1 AT08.MAT.02 Matematiikka 2 1 1 AT08.MAT.03 Matematiikka 3 1 1 AT08.FYK Fysiikka ja kemia 2 AT08.FYS.01 Fysiikka 1 1 AT08.KEM.01 Kemia 1 1 AT08.YYT Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 AT08.YYT.01 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 1 1 AT08.LII Liikunta 1 AT08.LII.01 Liikunta 1 1 1 AT08.TER Terveystieto 1 AT08.TER.01 Terveystieto 1 1 1 AT08.TAK Taide ja kulttuuri 1 AT08.TAK.01 Taide ja kulttuuri 1 1 1 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN PAKOLLISTEN TUTKINNON OSIEN VALINNAIS 4 0 4 0 Valitaan 4 ov seuraavista valinnaisista tutkinnon osista: 4 Edellä olevista ammattitaitoa täydentävistä pakollisista tutkinnon osista tai: Ympäristötieto Tieto- ja viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Yritystoiminta VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT (10 ov.)* Vapaasti valittavat opinnot 10 0 4 6 Tarjonnan mukaan 4 6 KAIKKI OPINNOT YHTEENSÄ 120 ov. 120 40 40 40

3.3 Koulutusohjelman valinta Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnossa on vain yksi koulutusohjelma. Ottaessaan opiskelupaikan vastaan opiskelijat esittävät toiveensa tutkintonimikkeeksi sähköasentajan tai automaatioasentajan. Opiskelijat valitaan opetusryhmiin toiveidensa ja yhteisvalintapisteiden mukaisessa järjestyksessä. Valitessaan yhteishakuvaiheessa lukiovaihtoehdon opiskelija opiskelee automaatioasentajaksi. Lukio-opinnot valinnut opiskelee ammattiaineet Santalahdentien/Hepolamminkadun toimipisteessä. Lukio-opintoja on mahdollista valita myös myöhemmässä vaiheessa. 3.4 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Vuosittain kahdella päättävän luokan opiskelijalla on mahdollisuus kansainväliseen työssäoppimiseen. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka koostuu pakollisista opinnoista ja opiskelijan valinnaisista ammatillisista opinnoista perustutkintojen perusteiden määrittämien linjausten. Perustutkintoa 20 ov laajentavat opinnot. Tutkintoa laajentava koulutus toteutetaan niissä toimipisteissä, missä koulutusryhmässä on tilaa. Osaamisen tunnustamisessa Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon Elektroniikan ja ICT perustehtävät (30 ov) tutkinnon osa korvaa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen (30 ov) tutkinto-osan. Matemaattiset opinnot pyritään integroimaan ammatillisiin opintoihin tukemaan ammatillista kasvua. Suoritettu Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto täyttää sähköalalla itsenäiseen työhön kykenevän henkilön koulutusvaatimuksen Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 516/1996 liitteen kohdan 1 mukaan (TEM 518/2011). 3.5 Työssäoppiminen Työssäoppiminen toteutetaan toisena ja kolmantena opiskeluvuonna jakautuen kahteen 10 opintoviikon jaksoon, yhteensä 20 opintoviikkoa. Tarvittavat työturvallisuuteen liittyvät opinnot, kuten e nsiapu-, tulityö, työturvallisuusja sähkötyöturvallisuuskortit suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ja ovat edellytyksenä työssäoppimiseen pääsyssä. Ammatinopettaja hyväksyy opiskelijoiden työssäoppimispaikat ja niiden soveltumisen tutkinnon osan tavoitteisiin. Ammatinopettaja varmistaa opiskelijan riittävän osaamisen ennen työssäoppimisen aloittamista. 3.6 Arviointi Noudatetaan nuorten koulutuksen opetussuunnitelman yhteisen osan linjauksia.

3.7 Yrittäjyys Sähkö- ja automaatiotekniikan perututkinnon opinoissa yrittäjyys sisältää kolme erilaista näkökulmaa; yrittäjämäisen tavan tehdä töitä, sisäisen yrittäjyyden ja ulkoisen yrittäjyyden. Yrittäjämäinen tapa tehdä töitä (eli omaehtoinen yrittäjyys) Yrittäjämäinen tapa tehdä töitä eli omaehtoinen yrittäjyys tarkoittaa aktiivisuutta, omaaloitteisuutta ja laadukkaan työtuloksen aikaansaamista. Yrittäjämäinen toimintatapa on tärkeä osa arviointia kaikissa tutkinnon osissa ja opintojaksoissa. Tutkinnossa voi syntyä vaaratilanteita ja omatoimisuus ei saa vaarantaa turvallisuutta. Omatoimisen ajattelun ja ideoinnin jälkeen opettajalta/esimieheltä on pyydettävä varmistus ennen toteutusvaihetta. Sisäinen yrittäjyys tähän löytyvät elinikäisen oppimisen kuvauksesta valtakunnallisista ammatillisen tutkinnon perusteista sivulta 68 (Sähkö- ja automaatio). Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa oman alan työnantajien liiketoiminnan ymmärtämistä ja halua edistää oman työnantajansa toimintaa. Sisäinen yrittäjyys sisältyy kaikkien eri ammatillisten tutkinnon osien tavoitteisiin ja on myös osa jokaisen opintojakson arviointia. Ymmärrys on tärkeää, jotta opiskelija tietää, miten hänen työnsä vaikuttaa työnantajan toimintaan. Näin hän voi tehdä parhaansa työnantajansa toiminnan edistämiseksi omassa työssään ja laajemminkin. Työnantaja voi olla valtio, kunta, kolmas sektori, yksityinen yritys tai opiskelijan oma yritys. Ulkoinen yrittäjyys tähän löytyvät elinikäisen oppimisen kuvauksesta valtakunnallisista ammatillisen tutkinnon perusteista sivulta 68 (Sähkö- ja automaatio). Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa yrityksen perustamista ja liiketoiminnan pyörittämistä. Ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvää sisältöä ovat mm. yrityksen perustamistoimenpiteet, yrityksen kannattavuus, asiakaspalvelu, myyntityö, eri kustannusten tunnistaminen, sekä työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvoitteet. löytyvät tutkintokohtaisesta opetussuunnitelmasta seuraavan listan. Sähkö- ja automaatiotekniikan perututkintojen yhtäaikaisissa opinnoissa yrittäjyyttä opetetaan kaikille opiskelijoille seuraavilla opintojaksoilla.

Opintojakson Opintojakso / Tutkinnon osa laajuus / josta yrittäjyyden Opetusmenetelmiä (esimerkiksi) osuus Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 0,5 Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteiden sivut 24-29 Oman työskentelyn tehokkuuden seuranta, työpaikan kustannusten ja tuottojen selvitys. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto / Atto 0,5 ov Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteiden sivut 109-110 Vierailut erilaisiin työpaikkoihin, yrittäjien vierailut koululla ja yrittäjätarinoihin tutustumista, kirjallisia tehtäviä Työelämätieto ja yrittäjyys 1 ov Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteiden Oikean asiakkaan kohtaaminen, oman työskentelyn tehokkuuden seuranta, työpaikan kustannusten ja tuottojen selvitys, kilpailijoiden sivut 36-45 toiminnan selvittäminen Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa TOP 3 ov Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteiden sivut 36-45 Asiakkaiden palvelu työpaikalla, oikeat työtilaukset asiakkailta ja tilaukseen liittyvät dokumentit. Kustannuslaskenta oman työn osalta (Tarvikkeet ja työ)

4 TUTKINNON OSIEN KUVAUKSET 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 30 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tietokoneen peruskäyttö ja tietojen sekä tietokoneen käyttöönoton Opiskelija osaa tehdä työpaikkahakemuksen ja laatia harjoitustöihin tai laitteiden ja järjestelmien käytön opastukseen tarvittavia kirjallisia selvityksiä kuvineen ja taulukoineen osaa hyödyntää valmisohjelmia työsuorituksiensa raportointiin, sähkötarvikelistojen laatimiseen ja sähköpiirustusten täydentämiseen tai muuttamiseen osaa käyttää tietokonetta viestintävälineenä ja apuna tiedon hankinnassa osaa ottaa huomioon tietoturvaan liittyvät asiat käyttäessään tietoverkkoja. Sähkötekniikan ja elektroniikan perusosaaminen Opiskelija tuntee sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin laki ja Kirchhoffin lait osaa virtojen ja jännitteiden mittaukset vastusten sarja-, rinnan- ja sekakytkennöistä osaa perussuureisiin liittyvät laskutehtävät ja osaa rakentaa laskutehtävien mukaiset kytkennät ja osaa käsitellä suureita fysiikkaan liittyvinä ilmiöinä osaa perusmittauksia tehdessään käyttää oikein yleismittaria, pihtivirtamittaria ja jännitteenkoetinta osaa käyttää virran ja jännitteen mittaamiseen oskilloskooppia tasa- ja vaihtosähköpiireistä osaa mittaamalla todeta erilaisten komponenttien kuten vastuksen, kelan, kondensaattorin, diodin ja sähköparin vaikutuksen tasa- ja vaihtosähköpiirin toimintaan osaa esittää magnetismin osuuden sähkölaitteiden, kuten generaattorin, moottorin, releen ja muuntajan, toimintaan osaa laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita käyttäen standardien mukaista esitystapaa osaa määrittää jännitteen, virran ja vaihesiirtokulman mittaustuloksiin perustuen ja 3-vaiheisten piirien ottaman sähkötehon tuntee elektroniikan analogisten ja digitaalisten peruskomponenttien ominaisuudet sekä niistä muodostuvat peruskytkennät. Osattavia analogisia peruskytkentöjä ovat puoli- ja kokoaaltotasasuuntaus, jänniteregulaattori ja transistorin käyttö kytkimenä. Digitaalisiin peruskomponentteihin liittyen tulee osata porttipiirien ja kiikkujen käyttö osaa peruskytkentöjen mekaanisen rakentamisen ja osaa liittää ja irrottaa juottamalla

komponentteja piirilevyyn ja johtimia liittimiin ottaen huomioon ESD -suojauksen (electro static discharge) osaa mitata analogisiin ja digitaalisiin peruskytkentöihin liittyvien signaaleja normaaleilla mittalaitteilla sekä osaa arvioida saamiaan mittaustuloksia osaa selvittää valmiiden piirikaavioiden avulla kytkentöjen toimintaa. Käsityökalujen käyttö, sähköalan puu-, metalli- ja muovityöt Opiskelija osaa valita työkalunsa käyttötarkoituksen mukaan ja käyttää niitä oikein osaa huoltaa käyttämänsä käsityökalut ja pitää ne käyttökunnossa osaa käyttää työkaluja vahingoittamatta niitä, käsiteltävää kohdetta, itseään tai muita osaa valita tarkoituksenmukaiset tarvikkeet ja työkalut kiinnittäessään laitteita erilaisille pinnoille osaa valmistaa puusta, metalleista tai muoveista yksinkertaisia suoja- ja kiinnitystarvikkeita osaa valita ja käyttää työssään tarkoituksenmukaisia raaka-aineita, työstää niitä ja noudattaa niiden käsittelyohjeita osaa liittää teräskappaleita toisiinsa hitsaamalla tai ruuviliitoksilla käyttäen oikein kone- ja levyruuveja sekä karaniittejä osaa liittää puukappaleita toisiinsa naula- ja ruuviliitoksilla tai liimaamalla osaa valita kiinnitystavan kiinnitettävän kalusteen ja kiinnityskohteen ominaisuuksien mukaan siten, että kiinnityksestä tulee luotettava osaa tulkita koneenpiirustuksia, kuten valmistus- ja kokoonpanopiirustukset osaa piirtää käsin ja tietokoneella jotain suunnitteluohjelmistoa hyödyntäen yksinkertaisesta kappaleesta tarpeelliset kuvannot mitoituksineen ja mittakaavoineen osaa mitata ja mitoittaa sekä valita sopivimman mittaustyökalun kulloinkin tarvitsemaansa kohteeseen. Työturvallisuuden, sähkö- ja sähkötyöturvallisuuden Opiskelija suorittaa hyväksytysti Suomen Pelastusalan keskusjärjestön perusteiden vaatimusten mukaisen tulityökurssin suorittaa hyväksytysti Työturvallisuus keskuksen perusteiden vaatimusten mukaisen työturvallisuuskurssin suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille tarkoitetun Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 vaatimusten mukaisen ensiapukoulutuksen suorittaa hyväksytysti SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin määrittämän yleisen sähkötyöturvallisuutta koskevan koulutuksen tuntee sähköturvallisuuteen liittyvien säädösten (Sähköturvallisuuslaki, sähköturvallisuusasetus, ministeriöiden päätökset ja asetukset), sähköturvallisuusviranomaisen (Tukes) ohjeet sekä sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 vaatimukset tuntee alan keskeiset tietolähteet ja osaa etsiä niistä työhön liittyviä vaatimuksia

annettujen kohdetietojen avulla osaa käyttää henkilökorttia YSE 98 osaa käyttää asianmukaista työvaatetusta, josta ei aiheudu työssä vaaraa. Sähköasennusmateriaalien tunteminen ja käyttö Opiskelija osaa tehdä ryhmäjohtotason sähköasennustöitä, kuten perusvalaistuskytkennät ja osaa tehdä jännitteettömänä tehtävät käyttöönottotarkastukset tekemiinsä asennuksiin sekä dokumentoida ne. Tehdessään asennuksia opiskelija osaa valita käyttötarkoitukseen sopivia kalusteita, kaapeleita, kiinnitystarvikkeita ja liittimiä osaa tarvikkeiden valintoja tehdessään toimia ympäristötietoisesti, materiaaleja säästäen ja energiatehokkaasti osaa tarvikelistoja tehdessään hyödyntää tietolähteitä kuten SSTL:n sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä sekä käyttää näitä nimikkeitä keskustellessaan alan ammattihenkilön kanssa osaa sähköalan asennustöissä kiinnittää erilaisia komponentteja rakennusalan materiaaleihin (kuten puu, tiili, betoni ja rakennuslevyt) tuntee sähköalalla käytettävät johtotiet ja osaa asentaa niihin kaapelit ja sähkökalusteet osaa valita sopivat sähköasennusmateriaalit erilaisiin tiloihin laitteissa olevien merkintöjen perusteella ottaen huomioon tilan sähkölaitteille asettamat vaatimukset esim. sähkölaitteiden kotelointiluokat osaa tehdä tarvittavat mittaukset ja aistinvaraiset tarkastukset esim. koteloinnin ja kaapeleiden kiinnitysten osalta sähkölaitteiden korjausten yhteydessä osaa tulkita ja piirtää sähköalan piirustuksia kuten asennuspiirustuksia ja keskuskuvien pääkaavioita osaa tulkita sähköalalla tarvittavia rakennusalan piirustuksia osaa selvittää, mistä asennustyössä tarvittavat tarvikkeet voidaan hankkia. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: 4.1.1.1 Tietotekniikka 2 ov (Tiedon + PC-tietokoneen ) ammattialan perusohjelmistojen käyttö tietokoneen A-ajokorttitiedot käyttöjärjestelmät yleisellä tasolla ja oheislaitteet internet- ja lähiverkon perusperiaatteet

4.1.1.2 Sähkötekniikka ja elektroniikka 15 ov Opintoviikkojen määrä sisältöjen kohdalta voi vaihdella +/- 1 ov opintojakson kokonaismäärän pysyessä määrättynä (15 ov). sähkötekniikka (10 ov +/-1ov) o tasasähkötekniikka ja virtapiirit. o vaihtosähkötekniikka sekä RLC-piirit o kolmivaihejärjestelmä elektroniikka (5 ov +/-1ov) o passiiviset ja aktiiviset komponentit o analogiaelektroniikka o digitaalielektroniikka 4.1.1.3 Mekaaniset perusteet 5 ov Työturvallisuuden o EA1-koulutus o työturvallisuuskorttikoulutus o tulityökorttikoulutus Käsityökalujen käyttö Sähköalan metalli- ja muovityöt Liitostekniikoiden o Hitsaustekniikat o Muut liitostavat Tekninen piirtäminen käsin ja esimerkiksi AutoCad tai CADs ohjelmistoa käyttäen sekä kuvienlukutaito 4.1.1.4 Asennustekniikka 1 8 ov Opintojaksoon sisältyy työssäoppimista 3 ov, joka toteutetaan 2. vuoden työssäoppimisjaksolla yritteliäs ja työturvallisuuden mukainen toiminta yleinen työ- ja sähkötyöturvallisuus SFS 6002 (sähkötyöturvallisuuskorttikoulutus) kestävän kehityksen mukainen toiminta dokumentointi ESD-suojaukset ryhmäjohtotason sisäjohtoasennukset jännitteettömänä tehtävät käyttöönottotarkastusmittaukset, kuten eristysresistanssi- ja jatkuvuusmittaukset oikeiden asennusmateriaalien valinta tietolähteiden tehokas käyttö sähkö- ja rakennusalan piirustusten tulkinta

OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimisympäristöt: Ammattiopisto, muut oppilaitokset, verkkoympäristöt ja työssäoppimispaikat. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S), täydennettävä (T) tai opinnot jatkuvat (J). Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia, sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöissä. Osaamisen arviointi on kuvattu Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmassa. (ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3)

4.1.1.5 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, Ammattiosaamisen näyttö- ja arviointisuunnitelma Näytön numero Tutkinnon osa 1 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 30 ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Varmistetaan, että Elektroniikan ja Sähkötekniikan osaaminen on osoitettu oppilaitoksella ennen näyttöä ja/tai työssäoppimis-jaksoa toteutettavalla näyttöä täydentävällä osalla. Asennustekniikan ja mekaanisten perusteiden osalta riittävä osaaminen tulee varmistaa ennen näyttöä ja työssäoppimisjakson alkua. Ennen työssäoppimisjakson ja/tai näytön aloitusta on suoritettava hyväksytysti Sähköalan ammattihenkilöille tarkoitettu sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 vaatimusten mukainen ensiapukoulutus Työturvallisuuskeskuksen perusteiden mukainen työturvallisuuskurssi Suomen Pelastusalan keskusjärjestön perusteiden mukainen tulityökurssi SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin määrittämä yleistä sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus Työssäoppimisen aikana opiskelija osoittaa valmiutensa näyttöön. Ennen ammattiosaamisen näyttöä hän on laatinut ohjatusti kirjallisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja hyväksyvät. Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja automaatioasennustyömaalla, oppilaitoksen työsalissa tai muussa mahdollisimman hyvin sähkö- ja automaatioasennustyömaaoloja vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Näytössä arvioitava osaaminen työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Elektroniikan ja Sähkötekniikan osaaminen osoitetaan oppilaitoksella ennen työssäoppimisjaksoa toteutettavalla näyttöä täydentävällä osalla. Näytön arvosanan muodostuminen: Näytön arvioijat: opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan Osaamisen tunnustamisessa Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät 30 ov korvaa Sähkö - ja automaatiotekniikan perustutkinnon Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 30 ov tutkinnon osan. Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto Sähkö- ja automaatioalan ammatillisessa neuvottelukunnassa 30.10.2013. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 07.11.2013. Voimassa 1.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi arviointiaineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja (puheenjohtaja) sekä työssäoppimispaikalla työpaikkaohjaaja arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttava muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosanaan ei vaikuta muu arvi ointi kuin näytön arvosana Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnonosan arvosana on sama kuin näytön arvosana.

4.1.1.6 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, arviointikriteerit Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen valitsee ohjattuna tilanteeseen valitsee tilanteeseen valitsee tilanteeseen parhaiten sopivan työmenetelmän ja tarkoituksenmukaisen soveltuvan työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän työmenetelmän ja välineet välineet taloudellisen ja lopputuloksen saamiseksi hyväksyttävän lopputuloksen laadukkaan lopputuloksen saamiseksi. saamiseksi. Tuloksellinen ja taloudellinen toiminta (yrittäjyys) tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta toimii ohjattuna toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden selviytyy työtehtävästä toimien oma-aloitteisesti toimii toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden selviytyy työtehtävästä sujuvasti ja ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan toimien oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi arvioi ohjattuna omaa työtään. arvioi omaa työtään. arvioi omaa työtään laatuvaatimuksiin perustuen. työskentelee välttäen turhaa hävikkiä pyrkii työskentelyssään kustannus- ja materiaalitehokkuuteen. työskentelee kustannus- ja materiaalitehokkaasti 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin Työmenetelmien työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ohjeiden arvioi valitsemiensa työmenetelmien soveltuvuutta työn edetessä sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin Työvälineiden ja materiaalin käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjattuna valitsee ja käyttää tarvikkeita ja materiaaleja annettujen dokumenttien ja ohjeiden mukaan käyttää ja huoltaa työvälineitä oma-aloitteisesti ohjeiden käyttää tarvikkeita ja materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet käyttää tarvikkeita ja materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ottaen huomioon materiaali- ja energiatehokkuuden 3. Työn perustana olevan tiedon Piirustusten tulkitseminen tunnistaa sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmien ja kaavioiden avulla tärkeimmät komponentit paikantaa sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmista ja kaavioista eri komponentit hyödyntää työssään sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmia ja kaavioita Työssä tarvittavan tiedon ja soveltaminen osaa ohjattuna etsiä ja käyttää työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää sen ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä tehdä johtopäätöksiä.

4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen ottaa vastuun oman toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä Oppiminen ja ongelmanratkaisu käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä tarvitsee ohjausta tavallisimpien ongelmatilanteiden ratkaisuissa varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet selviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyödyntäen. työskentelee omatoimisesti ja varmistaa tarvittaessa valintansa ohjaajalta osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön selviytyy itsenäisesti yllättävistäkin ongelmatilanteista. työskentelee innovatiivisesti ja uutta luovasti ottaen ympäristön odotukset huomioon Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä tai ammattihenkilön työparina. toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön toimii innovatiivisesti ja sopeutuu luontevasti työyhteisöön ja tukee sen toimintaa tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken kykenee yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. on yhteistyökykyinen ja halukas yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa Ammattietiikka käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja käyttäytyy hyvien käyttäytymistapojen mukaan neuvottelee mahdollisista poikkeamista.

4.1.2 Sähkö- ja automaatioasennukset, 20 ov AMMATTITAITO VAATIMUKSET TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT 4.1.2.1 Asennustekniikka 2, 5ov 4.1.2.1.1 Sähköasennustekniset työt Sähkö- ja automaatioasennusten työsuunnitelmien käyttö ja soveltaminen Opiskelija osaa käyttää asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeita ja ymmärtää niiden tärkeyden ja merkityksen asennustyön, asennusten ja laitteiden käytön ja elinkaaren kannalta. kerää dokumentit talteen ja luovuttaa ne asiakkaalle työn valmistuessa. osaa selvittää asennuskohteen dokumenteista tilaluokat, laitteiden kotelointiluokat ja asennuspaikat osaa huomioida mekaanisen ja sähköisen suojauksen vaatimukset asennuksia tehdessään osaa määritellä työssä tarvittavat telineet ja nostolaitteet työturvallisuuslain vaatimusten mukaan, sekä varata ja käyttää asennustyössä tarvittavat työ- ja suojeluvälineet. osaa etsiä säädöksistä (lait, asetukset, ministeriöiden määräykset ja päätökset sekä standardit) alaa koskevia tietoja. osaa tulkita ja piirtää asennuspiirustuksia sekä pää- ja piirikaavioita osaa käyttää myös voimassaolevien määräysten ja standardien (esim. SFS 6000) ja sähköturvallisuustutkinto 2:een liittyviä julkaisuja tarvitsemansa tiedon hankkimiseen. osaa toimia sähköturvallisuustoimintaohjeen kuten esim. sähköalan ammatilliseen koulutukseen Henkilö- ja Yritysarviointi SETI Oy:n julkaiseman sähköturvallisuustoimintaohjeen 4.1.2.1.2 Putkitus-, johdotus- ja kalustustyöt Opiskelija osaa valita yleisimmät asennusjohtimet ja -kaapelit, sekä tietää niiden rakenteet, sallitut vetolujuudet, taivutussäteet sekä asennuslämpötilat. osaa asentaa sähkö- ja automaatiopiirustuksissa määritellyt kaapelireitit osaa asentaa ja kiinnittää kaapelit suunnitelmien kaapelireiteille. osaa ottaa huomioon asennustöitä tehdessään taloudellisuuden ja asiakaspalvelun sekä toimia kustannustehokkaasti. osaa asentaa maadoitus- ja potentiaalitasausjohdotukset kytkentöineen niitä koskevien suunnitelmien. osaa toteuttaa kaapeloinnit häiriösuojausvaatimusten osaa asentaa ja kytkeä sähkösuunnitelman mukaiset valaistuksen ohjaus- ja pistorasiakalusteet sekä asennuksiin liittyvät jako-, haaroitus- ja valaisinpistorasiat. tietää yleisimmät energiasyötön ohjauksiin ja valvontoihin käytettävät kaapelit sekä väyläkaapelit ja tietää kyseisten kaapelien rakenteet sekä osaa asentaa niitä.

osaa suojata kaapelit huomioiden asennusympäristöstä aiheutuvat vaatimukset osaa tehdä kaapelien kuorinta-, päättämis- ja kytkentätyöt sekä kaapelien merkintätyöt. osaa käyttää asennuksissa käytettäviä työ- ja erikoistyökaluja oikein ja turvallisesti 4.1.2.1.3 Jakokeskusasennukset Opiskelija osaa asentaa sähkökeskukset erityyppisille asennusalustoille ja asennustiloihin, tehdä johdotukset keskuksiin kotelointiluokkaa heikentämättä ja mekaanisen suojauksen vaatimukset täyttäen ja kytkeä keskukseen liittyvät johtimet, johdot ja kaapelit. osaa tehdä tarvittavia lisäyksiä ja muutoksia kalustukseen ohjeiden sekä keskusasennuksiin liittyvät merkinnät. 4.1.2.1.4 Asennusten varmentaminen ja käyttöönottotarkastukset Opiskelija tietää sähköasennusten yhteydessä tehtävän oman työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen koko asennustyön aikana ennen asennustöiden tilaajalle luovuttamista osaa tehdä SFS 6000 standardin mukaisen käyttöönottotarkastuksen osaa täyttää kohdetta varten laaditut käyttöönottotarkastuspöytäkirjat ja lisätä asennuspiirustuksiin tarkastuksien tai työn tekemisen aikana ilmenneet muutokset. osaa antaa valmistuneen sähköasennustyön käytön opastuksen 4.1.2.1.5 Sähköpienkojekorjaus Opiskelija osaa huoltaa ja korjata yleisimpiä sähkötyökaluja ja sähkökäyttöisiä kulutuskojeita, kuten pistorasialiitännäiset käsityökalut, sähkölämmittimet, kiukaat ja liedet osaa hyödyntää laitekorjauksen avuksi laadittuja oppaita ja muuta materiaalia 4.1.2.1.6 Laatujärjestelmiin liittyvien julkaisujen käyttö ja soveltaminen Opiskelija tuntee laatujärjestelmien tarkoituksen ja periaatteen. osaa tarvikkeiden valintoja tehdessään toimia ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkaasti Alan ammattilaisen on sisäistettävä sähköturvallisuus ja laatuajattelu, niin että asennukset ja laitteet toimivat turvallisesti ja luotettavasti. Alan toimintaa ohjaavia arvoja ja periaatteita ovat järjestelmien toimintavarmuus, luotettavuus, turvallisuus ja tehokkuus, palveluiden ja tuotteiden korkea laatu, kestävä kehitys ja elinkaariajattelu. 25