L Tukikoirakkotoiminnan tukirakenteet Lohjan seudun mielenterveysseuran mallin mukainen tukikoirakkotoiminnan organisointiopas Laatija: projektipäällikkö Helena Prepula 25.6.2012 Tukikoirasta hyvinvointia kehityshanke
Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 A.TUKIKOIRAKKOTOIMINNAN PUITTEET... 3 B.TUKIKOIRAKOIDEN TYÖNOHJAUS... 5 1. Eettiset periaatteet... 5 2. Työnohjauksen tarkoitus... 5 3. Työnohjauksen järjestäminen... 6 4. Osallistumisvelvoite... 8 5. Puitteet työnohjaukselle... 8 C.TUKIKOIRAKOIDEN JATKOKOULUTUS... 9 D.KEHITYSKESKUSTELUT JA VIRKISTYSTOIMINTA... 10 2
TUKIKOIRAKKOTOIMINTA ->tavoitteena syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja mielenterveyskuntoutujien tukeminen A. JOHDANTO Tukikoirakkotoiminta pohjautuu Suomen Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön linjauksiin ja käytäntöihin. Tukikoirakkotoiminnan erityispiirre on kuitenkin se, että kaikessa tukikoirakkotoiminnassa, sisältäen siis myös jatkokoulutuksen, työnohjauksen, virkistystoiminnan sekä kehityskeskustelut, koira on pääsääntöisesti ohjaajan työparina aina tilaisuuksissa ja toiminnassa mukana. Lisäksi tukikoirakon peruskoulutuksesta on julkaistu oma kurssimateriaalinsa, jota tämä tukikoirakkotoiminnan tukirakenteita kuvaava materiaali täydentää. Tämän dokumentin sisältö on syntynyt tukikoirakkotoiminnan käytännön kokemuksiin pohjautuen tukikoirasta hyvinvointia - jatkohankkeen tuotoksena keväällä 2012. B. TUKIKOIRAKKOTOIMINNAN PUITTEET Lähtökohtana on, että tukikoirakkotoimintaa järjestetään siitä vastuussa olevan paikallisen mielenterveysseuran osoittamissa tiloissa. Käytännössä koirakävelyihin ei tarvita tiloja lainkaan, toiminta tapahtuu ulkona. Sen sijaan muut ryhmät kuten koirakahvila sekä teemaryhmät tarvitsevat sisätiloja toiminnan järjestämiseen. Toimintaa voidaan järjestää paikallisseuran omien/ käytössä olevien tilojen ohella myös tukikoirakkotoimintaa varten solmittujen yhteistyökumppaneiden tiloissa. Nämä voivat olla esimerkiksi lähettävien tahojen edustajia, esim. kouluja (Tytöt ja koira kerho), palvelutaloja (seniorikahvila), nuorisotaloja (nuorisokahvila) tai työttömien tupia/ kokoontumistiloja (Hyvinvoinnin avaimia ryhmä). Toimivia tiloja on löydettävissä myös kyläyhdistysten, Lions clubin tai liikuntaseurojen kautta. Puitteiden järjestymistä edistää toiminnan tunnettuus, joka edellyttää paikallisnäkyvyyttä tai ainakin sopivien yhteistyösuhteiden solmimista toiminta-alueella. Tila-asian suhteen on huomioitava se, että muut tilankäyttäjät hyväksyvät koirien läsnäolon tilassa. Tämä on ehdottoman tärkeää ennakoida mm. allergiakysymysten takia. 3
Tukikoirakkotoimintaan kuuluu luonteeltaan erilaisia ryhmiä, joilla on erilaisia tavoitteita. Avoimia ryhmiä, kuten koirakahvila, voidaan järjestää yleisesti ryhmätoimintaan soveltuvissa paikoissa. Sen sijaan suljettujen ryhmien kuten Tytöt ja koira -kerho sekä Hyvinvoinnin avaimia ryhmä osalta on huomioitava, että ryhmätila on eristetty muusta toiminnasta. Mikäli esimerkiksi ryhmä kokoontuu paikallisseuran toimiston yhteydessä olevissa tiloissa, tulee vastuuhenkilöiden huolehtia etteivät ryhmän ulkopuoliset ihmiset ole paikalla ryhmätilan välittömässä läheisyydessä ryhmäaikana. Tällä on suuri merkitys ryhmän turvallisuudentunteen rakentumisen kannalta. Lisäksi koirien keskittyminen ryhmään saattaa helposti herpaantua mikäli tila on avoin. Tukikoirakot työskentelevät pareittain, pääsääntöisesti kaksi tukikoirakkoa yhdessä. Joissain tapauksissa työparin toinen osapuoli voi olla muu kuin tukikoirakko, esimerkiksi paikallisseuran tukihenkilö tai yhteistyökumppanin työntekijä (nuoriso-ohjaaja, vapaa-ajan tai virikeohjaaja). Jälkimmäisissä tapauksissa on etukäteissuunnittelulla erityisen tarkoin huolehdittava siitä, että ryhmätila on koirille ja tukikoirakkotoiminnalle soveltuva. Tukikoirakon peruskoulutuksen suorittanut vastuuohjaaja osaa tehdä tämän arvion koiran ja toiminnan edellytykset huomioiden. Työparin apuna voi toimia myös työharjoittelijoita tai opiskelijoita (esim. sosiaali- ja terveysalan sairaanhoitajaopiskelijoiden Terveystori-harjoittelu). Nämä henkilöt eivät kuitenkaan voi korvata koulutettua tukikoirakkoa eli toimia vastuullisena tukikoirakkona. Erityisesti suljetuissa ryhmissä on tärkeää, että tukikoiratoiminnalla on koko ryhmän ajaksi nimetyt vastuuohjaajat koirineen. Työparityöskentely mahdollistaa yhteisen reflektoinnin ja vastuun jakamisen käytännön tehtävistä. Työparityöskentely on työsuojelullinen, turvallisuuteen ja riskien ennakointiin liittyvä asia erityisesti haastavissa ryhmissä. Lisäksi työparityöskentely on ohjaajan jaksamisen kannalta merkittävää. C. TUKIKOIRAKOIDEN TYÖNOHJAUS 1.Eettiset periaatteet Työnohjaus on oleellinen osa Suomen Mielenterveysseuran tukihenkilötyön kokonaisuutta, tukihenkilöiden tueksi ja turvaksi. Tukikoirakoiden työnohjauksessa pätevät vapaaehtoistyön työnohjauksen eettiset periaatteet. Työnohjaus on luottamuksellista ja avointa sekä työnohjauksen tilanneeseen mielenterveysseuraan että tukikoirakoihin. Työnohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus tilaajan ja tukikoirakoiden kertomiin asioihin. Työnohjaaja kunnioittaa tukikoirakoiden 4
maallikkoauttamisen osaamista ja auttaa heitä löytämään oman ainutkertaisen tapansa ja kykynsä toimia tukijana. Ohjattavat asettavat työnohjaajan toiminnan rajat, mutta työnohjaaja on kokonaan vastuussa omasta ohjaustyöstään. Työskentely työnohjauksessa lähtee tukikoirakoiden ja ryhmän tarpeista. 2.Työnohjauksen tarkoitus Vapaaehtoistyön työnohjauksen tarkoituksena on tukihenkilötyön tukeminen, kehittäminen ja laadun varmistaminen. Se on osa tukihenkilöistä huolehtimista, heidän tukemistaan osaamisessa, jaksamisessa ja yhteisön jäsenyydessä. Työnohjauksen merkitys työssä jaksamiseen on suuri. Työnohjauksessa käsitellään niin ryhmään, ryhmän ohjaamiseen ja työparityöskentelyyn liittyviä asioita, ohjaajan kokemuksia ja tunteita. Työnohjauksella voidaan tukea toimijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, löytää yhteisiä toimintalinjoja ja haastaa tukihenkilö kasvuun ihmisenä, tukihenkilönä ja yhteisön jäsenenä. Työnohjauksessa pyritään muuttamaan hiljaista, elämänkokemuksen mukanaan tuomaa tietoa ryhmän käytettävissä olevaksi tiedoksi ja luodaan yhdessä uutta tietoa. Työnohjaus tapahtuu ilmapiirissä, joka mahdollistaa luovuuden käyttämisen oppimisessa. Asioita opitaan yhdessä pohtimalla. Työnohjauksessa pyritään jatkuvaan kasvuun ja kehittymiseen ihmisenä ja tukihenkilönä. Työnohjaus auttaa tukihenkilöä tunnistamaan omikseen tunteensa, asenteensa ja kokemuksensa sekä erottamaan ne tuettavan vastaavista. Työnohjauksessa opitaan havaitsemaan omia kykyjä, mahdollisuuksia, rajoja ja kehittämistarpeita tukihenkilönä, sekä asettamaan tukihenkilötoiminnan eettisten periaatteiden mukaisia tavoitteita itsen kasvulle ja vapaaehtoistyölle. Työnohjaus on jatkuvaa, säännöllistä ja ennalta sovittua. 3.Työnohjauksen järjestäminen Tukikoirakoiden työnohjaajana toimii henkilö, joka on saanut perusvalmiuksia vapaaehtoistyön työnohjaukseen joko 10 opintopisteen laajuisessa Suomen Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön tukiohjaajakoulutuksessa tai 30 opintopisteen laajuisessa vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuksessa. Jos paikallisen mielenterveysseuran käytettävissä ei ole edellä mainittua koulutusta suorittanutta henkilöä, tukikoirakoiden työnohjaajana voi toimia myös muun työnohjaajakoulutuksen suorittanut henkilö. Tällöin työnohjaajalla tulee olla kokemusta ja tietoa vapaaehtoistyöstä sekä 5
taustaorganisaatiosta. Lisäksi tukikoirakoiden työnohjaajalla tulee olla riittävästi kokemusta koirista ymmärtääkseen koiran lajityypillistä käyttäytymistä ja sen lainalaisuuksia sekä koiran ja ihmisen väliseen kanssakäymiseen liittyvää problematiikkaa. Vaihtoehtoisesti työnohjauksessa voidaan hyödyntää koira-alan asiantuntijoita niinä työnohjauskertoina, jolloin halutaan pureutua tarkemmin nimenomaan koiraan tai koiran ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen liittyviin asioihin. Tämä kuitenkin edellyttää työnohjauksen kertakohtaisen sisällön ennakointia hyvissä ajoin ennen istuntoa. Työnohjauksen perustana on paikallisyhdistyksen ja työnohjaajan välinen kirjallinen sopimus, joka sisältää tavoitteet, aikataulun ja hinnoittelun. Suomen Mielenterveysseurassa on kehitetty malli vapaaehtoistyön työnohjaussopimukseksi. Tämä löytyy mm. Vapaaehtoistyön työnohjauksen järjestäminen Opas yhdistyksille julkaisusta (Porkka & Salmenjaakko 2012). Yksittäisessä työnohjausistunnossa on alkuvaihe, työskentelyvaihe ja lopettamisvaihe. Asiansa osaava työnohjaaja käyttää työnohjaukseen varatun ajan (ka.1,5h/kerta) kokonaisuudessaan ohjaamiseen. Tukikoirakoiden työnohjausryhmän suositeltava koko on noin kuusi (6) koirakkoa. Myös työnohjaukseen käytettävissä olevat tilat saattavat rajoittaa ryhmän kokoa. Tukikoirakoiden työnohjaukseen osallistuvat myös ohjaajien koirat. Tämä on tärkeä asia ohjaajien motivaation kannalta. Tukikoirakkotoiminnan vahvuuksia on laatuaika oman koiran kanssa vapaa-ajalla. Työnohjausryhmät uudistetaan parin vuoden välein. Työnohjausryhmän muodostaminen on luonnollisimmin tukikoirakkotoiminnasta vastaavan paikallisen mielenterveysseuran tukihenkilökoordinaattorin tai vapaaehtoistyöstä vastaavan henkilön tehtäviä. Vaihtoehtoisesti ryhmän voidaan antaa muodostua itsenäisesti. Työnohjausryhmä on tavallisesti suljettu ryhmä ja uusien jäsenten ottamisesta päättää ryhmä itse. Työnohjauksen tulee olla säännöllistä ja riittävän usein toistuvaa. Suositeltavaa on, että tukikoirakoilla on mielenterveysseurassa oma työnohjausryhmä. Tämä siksi, että tukikoirakoiden työ on omanlaistaan, sitä tehdään koiran kanssa, yhdessä toisen tukikoirakon kanssa ja ryhmätoimintamuodossa. Ryhmätoiminnan erityispiirteisiin kuuluu se, että useimmiten ohjaajille riittää yksilötukisuhdetoimintaa väljempi työnohjauksen kokoontumisväli. Aikataulu kuitenkin vaihtelee ryhmän elinkaaren aikana. Alussa, ryhmän tutustumisvaiheessa (noin puoli vuotta ryhmän kokoamisesta) on usein syytä tavata useammin, noin kerran kuukaudessa. Ryhmän saavuttaessa kypsän työskentelyvaiheen kokoontumisväli voi olla noin puolitoista kuukautta. Kokoontumisajankohdat on syytä sopia etukäteen koko kevät- tai syyskaudeksi. Osallistujille esimerkiksi lähetetään kirjallinen kutsu, jossa on ensimmäisen kerran päivämäärä ja kellonaika sekä 6
osoitetiedot ja työnohjaajan yhteystiedot. Lisäksi pyydetään ottamaan ensimmäiseen istuntoon mukaan kalenterit, jolloin voidaan yhteisesti sopia paikan päällä seuraavat istuntokerrat. Työnohjauksessa on hyvä pitää kiinni sovituista kokoontumisajoista, aloittaa ja päättää istunto ajallaan. Muutenkin työnohjauksen istuntoajan olisi hyvä olla mahdollisimman rauhallinen, esimerkiksi kahvittelu olisi syytä keskittää joko istuntoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan. Mikäli työnohjausistunnon yhteyteen halutaan tuoda myös operatiivisia, käytännön tukikoirakkotoimintaan liittyviä asioita, olisi sille varattava oma aika vastaavasti ennen tai jälkeen varsinaisen työnohjauksen. Säännöllisten työnohjausistuntojen ohella on suositeltavaa, että paikallisseura pyrkii järjestämään tukikoirakoille takapäivystäjän, joka pystyy antamaan akuutissa tilanteessa työnohjausta istuntojen välillä esimerkiksi puhelimitse. 4.Osallistumisvelvoite Mielenterveysseurassa työnohjaus on oleellinen osa vapaaehtoistyön kokonaisuutta ja eräs tärkeimmistä keinoista huolehtia vapaaehtoisten jaksamisesta. Tukikoirakoksi aikoville korostetaan jo alkuhaastattelussa työnohjauksen merkitystä olennaisena osana tukikoirakkona toimimista. Tukikoirakon peruskoulutuksessa asiaa avataan edelleen ja mahdollisesti tehdään työnohjausdemonstraatio, ns. harjoitusistunto. Samalla varmistetaan että tulevat tukikoirakot ymmärtävät työnohjauksen tärkeyden, ja että sen hyödynsaajana on tukikoirakko itse. 5.Puitteet työnohjaukselle Työnohjaukselle on järjestettävä häiriötön paikka. Samoin kuin työnohjaajan rekrytointi, myös paikan järjestäminen on viime kädessä paikallisen mielenterveysseuran hallituksen tehtävä. Kokoontumispaikan on mieluiten oltava aina sama. Tuttu paikka auttaa orientoitumisessa, eikä siihen tottumiseen kulu aikaa ja energiaa. Ryhmäläisten olisi voitava istunnossa asettautua siten, että kaikki näkevät toisensa. 7
D. TUKIKOIRAKOIDEN JATKOKOULUTUS Suomen Mielenterveysseura turvaa toimijoidensa toimintaedellytyksiä erilaisilla perus-, jatko- ja lisäkoulutuksilla. Tukihenkilötyön yhtenäisen laadun takeena on vapaaehtoistyön yhtenäinen koulutus- ja tukirakenne. Tukikoirakon vapaaehtoistyön polku (kuvio 1) alkaa 1.Tukikoirakon peruskurssi 2.Vastuullisena tukikoirakkona toimimista mielenterveysseurassa eri toimintamuodoissa: koirakävelyt, koirakahvila sekä teemaryhmät vähintään yksi vuosi 3.Osallistuminen harjoittelevana kouluttajana tukikoirakon peruskoulutukseen vastuukouluttajien kanssa 4.Tukikoirakon peruskoulutuksen kouluttajan pätevyys Kuvio 1: Tukikoirakon vapaaehtoistyön polku haastattelusta ja valinnasta tukikoirakon peruskoulutusta (25 tuntia) varten, jossa arvioidaan koirakon soveltuvuus ja voimavarat koulutusta ja toimintaa silmälläpitäen. Peruskoulutuksen suorittaminen antaa pätevyyden toimia vastuullisena ohjaajana tukikoirakkotoiminnassa. Kun tukikoirakko on toiminut vastuullisissa tukikoirakkotehtävissä toiminnan eri muodoissa: koirakävelyt, koirakahvila ja teemaryhmät yhtäjaksoisesti yhteensä yhden (1) vuoden verran, tukikoirakko voi hakea kouluttajakoulutukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että tukikoirakko pyytää taustayhteisöltään (paikallisyhdistys) suosituksen ja todistuksen siitä, että on toiminut seurassa vastuullisena tukikoirakkona. Tämän jälkeen tukikoirakko osallistuu harjoittelevan kouluttajan statuksella johonkin paikalliseen tukikoirakon peruskoulutukseen, jota ohjaavat pätevöidyt tukikoirakkokouluttajat. Lista näistä kouluttajista sekä tulevista koulutuksista on saatavilla valtakunnalliselta tukikoirakkokoordinaattorilta (tätä kirjoitettaessa Helena Prepula, helena.prepula@gmail.com). Edellyttäen että kouluttajan tehtävää harjoitteleva tukikoirakko toteuttaa (kurssin aikana ja yleisemmin tukitehtävissä) vastuukouluttajien arvion mukaan toiminnassaan tukikoirakkotoiminnalle linjattuja eettisiä periaatteita ja on muutenkin ominaisuuksiltaan kouluttajan tehtävään soveltuva, saavuttaa se kouluttajapätevyyden näiden suoritusten jälkeen. Pätevyydestä annetaan kirjallinen todistus, samoin kuin tukikoirakon peruskoulutuksestakin. Kouluttajapätevyys antaa valmiudet järjestää ja kouluttaa uusia tukikoirakoita paikallisessa mielenterveysseurassa tukikoirakon peruskoulutus ohjeistuksen mukaisesti, aina kaksi kouluttavaa tukikoirakkoa yhdessä kurssista vastuussa. Kouluttajatyö samoin kuin tukikoirakon tukitehtävät ovat vapaaehtoistyötä, josta ei makseta palkkaa. Kulut kuitenkin korvataan Suomen Mielenterveysseuran Seuralaisen käsikirjan ohjeistuksen mukaisesti. Osallistuminen koulutuksiin tulee olla mahdollista henkilön varallisuudesta riippumatta. 8
Tukikoirakon peruskoulutuksen käyneen ohjaajan on mahdollista kouluttautua myös osallistumalla muihin Suomen Mielenterveysseuran mallintamiin koulutuksiin. Näihin kuuluvat mm. tukihenkilön peruskoulutus, ryhmänohjaajan ja hyvinvointivastaavan koulutus. Tukihenkilön peruskoulutuksesta tukikoirakon peruskoulutuksen suorittanut saa automaattisesti hyväksi luettua 15 lähiopetustuntia tukihenkilökurssin yhteensä 35 lähiopetustunnista. Lisätietoa koulutuksista saa paikalliselta mielenterveysseuralta sekä Suomen Mielenterveysseuralta. E. KEHITYSKESKUSTELUT JA VIRKISTYSTOIMINTA Työnohjauksilla, koulutuksilla, kehityskeskusteluilla ja virkistystapahtumilla huolehditaan siitä, etteivät vapaaehtoistoimijat kuormitu liikaa toiminnassa. Tukikoirakoiden huolenpidolla varmistetaan tukityön laatu, tukikoirakoiden jaksaminen työssä sekä se, että tuettavan ja tukikoirakon välinen suhde toimii auttavana tukisuhteena. Kehityskeskusteluiden samoin kuin virkistystoiminnan organisoinnin suhteen päävastuullisia ovat paikallisyhdistykset, joiden riveissä tukikoirakot toimivat. Käytännössä vastuuhenkilö on tyypillisimmin tukihenkilökoordinaattori tai muu vapaaehtoistyötä organisoimaan paikallisseurassa palkattu henkilö. Poikkeustapauksissa vastuuhenkilö voi olla myös seurassa vapaaehtoisena tukikoirakkotoimintaa koordinoiva henkilö. Tällöin hän tekee kuitenkin tiivistä yhteistyötä palkatun henkilökunnan tai seuran hallituksen kanssa. Kehityskeskustelu järjestetään noin kerran vuodessa. Sen tarkoitus on mahdollistaa luottamuksellinen kahdenkeskinen keskustelu, jossa käydään läpi vapaaehtoisen kokemuksia ja ajatuksia kuluneen vuoden varrelta sekä toiveita seuraavalle vuodelle koskien vapaaehtoistyötä. Tavoite on että vapaaehtoinen tulee kuulluksi ja että hän saa tehdä vapaaehtoistyötä omista lähtökohdistaan, jotka vaihtelevat eri elämäntilanteissa. Myös vaikuttamismahdollisuudet paranevat kehityskeskustelujen myötä. Paikallisseura puolestaan voi saada arvokkaita kehitysideoita yhdistykseen näiden keskustelujen siivittämänä. 9
10