Suomen Punaisen Ristin laitosystävätoiminta ohjeistus laitoksen henkilökunnalle

Transkriptio

1 Suomen Punaisen Ristin laitosystävätoiminta ohjeistus laitoksen henkilökunnalle Varpu Salmenrinne ja Siina Lepola 2015 Laitosystävätoiminta...1 Laitosystävien tehtävät ja toimintamuodot...2 Laitosystävätoiminnan koulutus...3 Ohjeistus laitoksen koulutusosuuden suunnitteluun...5 Yhteystiedot...7 Laitosystävätoiminta Erilaisissa laitoksissa asuvat ihmiset kokevat tutkitusti paljon yksinäisyyttä. Monien tutkimusten mukaan esimerkiksi laitoshoidossa olevat ikääntyneet henkilöt kokevat yksinäisyyttä jopa enemmän kuin kotona asuvat. Kun hoitajien työ menee asukkaiden perustarpeiden tyydyttämiseen, ei aikaa rupatteluun tai virkistykseen välttämättä liikene. Vapaaehtoisilla on tärkeä rooli tuoda iloa ja vaihtelua laitoksen arkeen. Punaisen Ristin laitosystävätoiminnalla on pitkät perinteet. Jo useamman vuosikymmenen ajan vapaaehtoiset ovat olleet ystävinä laitoksissa ja kodeissa. Myös erilaisia kursseja ja koulutuksia on vuosien saatossa järjestetty laitosvapaaehtoistoimintaan liittyen. Vuonna 2014 suunniteltiin uusi laitosystävätoiminnan koulutus ystävätoiminnan peruskurssin jatkokoulutukseksi. Sitä voidaan soveltaa käytettäväksi erilaisissa laitoksissa tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan. Jokainen laitosystävien koulutus järjestetään yhteistyössä laitoksen kanssa. Samalla vapaaehtoiset voivat perehtyä luontevasti laitoksen toimintaan. Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on antaa laitoksellenne tietoa Punaisen Ristin laitoksissa tapahtuvalle vapaaehtoistoiminnalle asettamista ohjeistuksista sekä tulevasta laitosystävätoiminnan kurssista. Ohjeistus auttaa henkilökuntaa 1

2 valmistautumaan laitoksessa tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan ja laitoksen pitämään kurssikertaan. Laitoksen esittely osiosta vastaa laitoksenne henkilökunta, hygienia ja hätätilanteessa toimiminen osiosta SPR:n oma kouluttaja. Laitoksenne henkilökunnan tai jonkun laitoksen edustajan on tärkeää osallistua koulutuksen järjestämiseen. Tavoitteena on, että vapaaehtoiset tietävät miten laitoksessa toimitaan ja toiminnan aloittaminen on mahdollisimman helppoa kaikille osapuolille. Koulutuksen aikana voitte kertoa millainen on laitoksenne päivärytmi, toiminnan luonne, henkilökunnan määrän, vierailuajat ja asukkaiden erityispiirteet. Laitosystävien tehtävät ja toimintamuodot Laitosystävien tehtävänä on tuoda iloa ja vaihtelua laitoksen arkeen. Laitosystävät eivät tee hoidollisia tai ammatillisia toimenpiteitä tai hoida esimerkiksi raha-asioita ystäväasiakkaansa puolesta. Laitosystävätoiminnan edellytyksenä on kunnioittaa asukkaan itsemääräämisoikeutta. Toiminnan tulisikin lähteä aina asukkaan mieltymyksistä. Aina erilaisissa laitoksissa asuvilla ei ole sanoja. Tällöin laitoksen henkilökunnan kannattaa kertoa vapaaehtoiselle asukkaan mieltymyksistä ja elämäntarinasta. Sujuvaa vapaaehtoistoimintaa edistää myös vapaaehtoisten ja henkilökunnan luottamuksellinen suhde. Vapaaehtoisten kanssa voitte sopia tarkemmin toiminnan yksityiskohdista. Laitoksen kannattaa avoimesti ja arvostavasti käydä keskustelua vapaehtoisten kanssa esimerkiksi vierailuajoista sekä toimintamahdollisuuksista, jotta ne sopivat mahdollisimman hyvin laitoksessa asuvien ja laitoksen henkilökunnan päivärytmiin. Esimerkkejä laitosystävän tehtävistä: Juttelu ja seurustelu Lukeminen Toimintaryhmän/kerhon vetäjänä toimiminen Tapahtuman tai teemapäivän järjestäminen Ulkoilun apuna toimiminen 2

3 Yhteydenpidossa laitoksen ulkopuolelle avustaminen, esimerkiksi puhelimen käytössä tai postikortin kirjoituksessa sekä lähettämisessä. Asioinnissa avustaminen esimerkiksi saattoapuna kauppa- tai pankkireissuilla Vapaaehtoinen ei saa: Syöttää Toimia peseytymisen tai pukeutumisen apuna Lääkitä tai hoitaa Hoitaa ystäväasiakkaan puolesta käytännön asioita kuten ostoksia tai pankkiasioita Laitosystävät voivat käydä vierailulla yksin esimerkiksi tapaamassa yhtä tiettyä laitoksessa asuvaa. Suositeltavaa kuitenkin on, että laitosystävät toimisivat työpareina tai ryhminä. Työparin kanssa voi olla mukavampi suunnitella vierailuiden toimintaa ja itseä mietityttäviin kysymyksiin saa tukea työparista. Vapaaehtoiset voivat toimia myös ryhmissä. Laitosystäväryhmät voivat järjestää esimerkiksi säännöllistä tapahtuma- tai ulkoilutoimintaa laitoksessa asuville. Tällöin vapaaehtoinen voi osallistua toimintaan joustavasti omat aikataulunsa ja elämäntilanteensa huomioiden. Laitosystävät voivat järjestää tapahtumia ja tempauksia myös yhteistyökumppaneiden kanssa. Harrastelijakuoron, oppilaitoksen tai vaikkapa Terhokerhon kanssa yhdessä järjestetty tapahtuma tuo mukavaa vaihtelua vapaaehtoistoimintaan. Laitosystävätoiminnan koulutus Laitosystäviä kouluttaessa laitoksen tehtävänä on: Järjestää toiselle kurssikerralle tarpeeksi tilava koulutustila, jossa on kaikille osallistujille istumapaikka. Mikäli mahdollista, tilassa olisi hyvä olla toimiva nettiyhteys ja valkokangas. Kahvitarjoilun järjestämisestä on hyvä sopia etukäteen Punaisen Ristin osaston edustajan kanssa. 3

4 Järjestää laitoksen edustaja (esim. vapaaehtoistoiminnan yhteyshenkilö) esittelemään toisella kurssikerralla laitoksen tiloja, asukkaiden toiveita, apuvälineitä jne. Laitoksen asukkaat ovat myös tervetulleita mukaan kertomaan toiveistaan ja tutustumaan vapaaehtoisiin. Koulutuksen käytännönjärjestelyt ja sisältö Laitosvapaaehtoistoiminnan koulutus on 6 tunnin mittainen ja sen voi pitää esimerkiksi kahden illan kurssina. Koulutuksen käytännönjärjestelyistä kuten mainostamisesta, ilmoittautumisten vastaanottamisesta ja tarjoiluista vastaavat Punaisen Ristin osasto tai piiritoimisto. Kurssin ensimmäisellä kerralla perehdytään laitosystävätoimintaan, tehtäviin ja vuorovaikutukseen. Kouluttajana toimii Punaisen Ristin sosiaalipalvelukouluttaja. Mikäli koulutus järjestetään kahden illan kurssina, voi ensimmäinen kurssikerta olla osaston tai piirin tiloissa. Toisella kurssikerralla tutustutaan laitoksen vapaaehtoistoiminnasta vastaavan yhteyshenkilön tai muun edustajan johdolla laitoksen tiloihin ja käytäntöihin paikanpäällä. Toinen kurssikerta tulisikin järjestää laitoksessa ja laitoksen on hyvä järjestää sille sopiva tila. Esimerkiksi ruokailutila sopii tarkoitukseen erinomaisesti mikäli kaikki kurssitettavat mahtuvat sinne istumaan. Koulutustilassa tarvitaan projektori esitystä varten sekä hieman tilaa hätätilanneja hygieniaharjoituksiin. Koulutuksen järjestävä osasto tai piiri ilmoittaa osallistujamäärän laitokselle etukäteen sopivan tilan järjestämiseksi. Toisella kurssikerralla saadaan koulutusta myös hätätilanteissa toimimiseen sekä hyvään hygieniaan laitosympäristössä. Tämän osuuden voi vetää joko Punaisen Ristin sosiaalipalvelukouluttaja, kokenut ensiapuryhmän vetäjä, piiritoimiston ensiavun ja terveystiedon kouluttaja tai laitoksen edustaja. Laitos voi täydentää tätä osiota kertomalla omista toimintatavoistaan. Toisella kurssikerralla esittäytyy myös Punaisen Ristin paikallisen osaston edustajat, esimerkiksi ystävävälittäjä tai ystävätoiminnan yhteyshenkilö tai promo. Osaston yleisesittelyn lisäksi he kertovat lisää ystävävälityksestä. Henkilökunta on erittäin tervetullut osallistumaan kurssille, mutta voi pyytää koko kurssimateriaalin Punaisen Ristin yhteistyökumppaneilta etukäteistutustumista varten. 4

5 Koulutusrunko 1. kurssikerta osastossa (vetäjänä sosiaalipalvelukouluttaja), 3h a. Kurssin avaus b. Mitä laitosystävätoiminta on? c. Laitosystävän tehtävät d. Laitoksessa asuvan kohtaaminen ja suhde omaiseen e. Haastavat tilanteet laitosystävätoiminnassa f. Vapaaehtoisen tuki ja ohjaus 2. kurssikerta laitoksessa (vetäjänä laitoksen edustaja ja SPR:n osaston edustaja ja SPR:n kouluttaja), 3h a. Laitoksen esittely kiertokävelynä ja laitoksen käytäntöjen läpikäyminen: aikataulut, apuvälineiden käyttö ym. (laitoksen edustaja) b. Punaisen Ristin osaston esittely (osaston edustaja) c. Mitä tehdä hätä- ja ongelmatilanteissa? (SPR:n kouluttaja) d. Hygienia ja puhtaus (SPR:n kouluttaja) e. Arviointi ja todistukset (SPR:n kouluttaja) Ohjeistus laitoksen koulutusosuuden suunnitteluun Laitoksen esittely ja kiertokävely (yhteensä noin 50min, laitoksen henkilökunta) Tässä osiossa vapaaehtoisten on tarkoitus tutustua tarkemmin laitokseenne, sen toimintaan, aikatauluihin ja asukkaisiin. Vapaaehtoisille voi esitellä esimerkiksi kiertokävelyn avulla laitoksen tilat ja henkilökunnan ja käydä läpi miten menetellään kun vapaaehtoiset aloittavat toiminnan laitoksessa. Kurssilaisille voi vielä tässäkin vaiheessa tähdentää, että vapaaehtoistoimintaan eivät kuulu hoidolliset tehtävät eikä sillä saa korvata ammattilaisten tekemää työtä. Henkilökuntanne tehtävänä on perehdyttää vapaaehtoiset laitosystävät laitoksenne päiväjärjestykseen sekä miettiä yhdessä laitoksessa asuvien henkilöiden kanssa ketkä asukkaista haluaisivat osallistua toimintaan. Henkilökunta voi yhdessä vapaaehtoisten ja laitoksessa asuvien kanssa miettiä 5

6 minkälaisia toimintamuotoja tai kerhoja laitoksessa voisi järjestää vai soveltuuko teille paremmin vapaaehtoisten yksilövierailut jonkun tietyn laitoksessa asuvan henkilön luona. Laitoksen esittely (laitoksen henkilökunta) Aluksi voitte kertoa esimerkiksi laitoksen nimen, toimintamuodot ja muut yleiset asiat. Vapaaehtoisille on hyvä kertoa tärkeimmät käytännöt laitokseen liittyen. Tässä osiossa käydään mahdollisuuksien mukaan läpi laitoksen eri osat: missä vapaaehtoiset voivat liikkua, mistä löytyy ruokatila, yhteiset tilat ja henkilökuntaa tarpeen vaatiessa. Mikäli mahdollista, laitosystävät voivat tavata myös laitoksessa asuvia henkilöitä. Vapaaehtoiset kuulevat myös mielellään asukkaiden toiveita toiminnan suhteen! Muutamia oleellisia kysymyksiä, jotka on hyvä käydä läpi vapaaehtoisten kanssa: Miten menetellään kun vapaaehtoinen saapuu laitokseen, kenelle ilmoittaudutaan? Missä tiloissa vapaaehtoiset voivat liikkua, missä tilassa tavataan asukkaat? Mihin aikaan vapaaehtoiset voivat vierailla laitoksessa, mikä on sopiva vierailun kesto? Millaisia ovat asiakkaat, joiden luona vapaaehtoiset vierailevat? Miten toiminnasta tiedotetaan laitoksen asukkaille? Mitä muita asioita olisi hyvä ottaa huomioon? Mitä toiveita asukkailla on toiminnan suhteen? Tässä osiossa on hyvä mainita myös vakuutuksista, kattaako laitoksen vakuutus myös vapaaehtoiset vai vain asukkaat? Mikäli laitoksen vakuutus ei kata vapaaehtoisa, SPR:llä on vapaaehtoisten ryhmävakuutus. Laitoksen yhteyshenkilöiden esittely ja yhteystiedot Koulutusajankohtana paikalla olevan henkilökunnan on hyvä esittäytyä vapaaehtoisille ja antaa heille tieto, kuka toimii vapaaehtoisten yhteyshenkilönä. Tässä osiossa on hyvä kertoa myös se miten yhteydenpito laitoksen henkilökunnan ja vapaaehtoisen välillä tapahtuu. 6

7 Laitoksen odotukset Tässä osiossa käydään läpi mitä laitoksenne odottaa vapaaehtoisilta ja millainen on vapaaehtoisen rooli hänen toimiessaan laitoksessa. Mitkä ovat laitoksenne toiveet ja ajatukset laitosvapaaehtoistoiminnan suhteen? Millaista toimintaa asukkaille voisi järjestää? Minkälainen tilanne esimerkiksi terveyden suhteen asukkailla on? Mitä vapaaehtoisen roolissa laitoksessanne voi ja mitä ei voi tehdä? Mitä asioita asiakkaiden kanssa toimiessa on hyvä ottaa huomioon? Mitä asiakkaita ulkoiluttaessa on tärkeää huomioida? Miten laitos toivoo, että vapaaehtoiset tiedottavat asiakkaiden omaisia toiminnastaan? Opastus asiakkaiden apuvälineiden käyttöön Vapaaehtoisten on hyvä perehtyä laitoksessanne käytössä oleviin apuvälineisiin, (esimerkiksi pyörätuoliin) ja niiden käytössä huomioon otettaviin asioihin. Mitä apuvälineitä vapaaehtoisten tulee osata käyttää vieraillessaan laitoksessanne? Apuvälineiden käyttöä pitää harjoitella myös käytännössä sillä niiden käyttö ei välttämättä ole vapaaehtoisille ennestään tuttua. Yhteystiedot Punaisen Ristin osasto: Muistiinpanoja: 7