PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Samankaltaiset tiedostot
PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Bayes-verkot meri- ja sisävesiseurantaparametrien arvottamisessa työraportti maastosta heti avoin tietoa kaikkien käyttöön

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Sanginjoen ekologinen tila

TAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS. Vanha Ortopedia, neuvotteluhuone Becker, Jyväskylä

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

Joroisten vesienhoito

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta (alustava)

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila vuonna 2008

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS. Veranta neuvotteluhuone, Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylä

Karhijärven kalaston nykytila

Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen

Vesien tila ja vesiluvat

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Huittinen Heli Perttula

Vesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Vesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Simpelejärven verkkokoekalastukset

BioTar-hankkeen yleisesittely

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen

Vesienhoito ja maatalous

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Vesipuitedirektiivi yhteistyötä ja maatalouden ympäristötukea kalatutkimukseen. Jukka Ruuhijärvi RKTL:n tutkimusseminaari Helsinki

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS. Maatalo, Makumaan kokoustila, Kauppakatu 19 C, Jyväskylä

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

2. Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä (liite 1)

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

Kyyveden tila. Yleisötilaisuus , Haukivuori. Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Orimattilan pintavesien luokat vuodet vanhan ohjeen mukaan ja vuonna 2016 uuden ohjeen mukaan on esitetty liitteenä olevassa taulukossa.

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista

Vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Vesienhoidon toimenpideohjelman päivittäminen

UIMARANTAPROFIILI Murskan uimala

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhyödyn arvioiminen vesienhoidon toisella suunnittelukaudella

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Transkriptio:

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013

LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan: yli 1 km²:n suuruiset järvet valuma-alueeltaan yli 100 km²:n joet. 48 erityisvesistöä (valtakunnallinen ohjeistus) muutamia vesiensuojelullisesti tärkeitä tai kuulemisen yhteydessä esille nousseita pienempiä vesistöjä Käytettävissä olevan tiedon vähäisyys voi rajoittaa/vaikeuttaa luokittelua. 2

LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Vesienhoitokausi 2016-2021 VHA2 järvet 261 VHA2 joet 120 YHT. 381 VHA3 järvet 55 VHA3 joet 28 YHT. 83 VHA2 = Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue VHA3= Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue 3

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUSTA Suomen ympäristökeskus ohje: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012-2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen ohjeistuksen. www.ymparisto.fi (hae ohjeen nimellä) Opas täydentää 1-kauden ohjeistusta (käytettävä luokittelussa yhdessä) Lisäksi on täydentävää ohjeistusta esim. voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten pintavesien tunnistaminen ja tilan arviointi Luokittelussa käytetään vuosijaksoa 2006-2012. 4

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUSTA Pintaveden ekologinen tila määritellään biologisten ja luokittelua tukevien hydrologismorfologisten sekä fysikaaliskemiallisten tekijöiden perusteella noudattaen ohjeen rajaarvoja. Luokkarajat jokaiselle järvi ja jokityypille perustuvat vertailupaikkoihin): Erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono Tilan arvioinnissa painotetaan ekologisia tekijöitä ja arvioidaan koko vesiekosysteemin tilaa. Otetaan huomioon vesialueen luontaiset ominaisuudet ja arvioidaan missä määrin ihmistoiminta on muuttanut vesien ominaisuuksia vertailuoloihin suhteutettuna. 5

LUOKITTELUN BIOLOGISET TEKIJÄT (JÄRVET) Kasviplankton (4 muuttujaa) Vesikasvit (3 muuttujaa) Päällyslevät ( 2 muuttujaa, piileväyhteisön rakenne) o Vesikasvit ja päällyslevät on 1 laatutekijä: yhdestä osalaatutekijästä on tietoja, sitä käytetään. Molemmista on tietoa, käytetään huonommassa tilassa olevaa osatekijää (aineistoa oltava riittävästi). Pohjaeläimet (4 muuttujaa, syvänne ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet) yhdestä osalaatutekijästä on tietoja, sitä käytetään. Molemmista on tietoa, käytetään heikommassa tilassa olevaa elinympäristöä (aineistoa oltava riittävästi). Kalat (4 muuttujaa): biomassayksikkösaalis (verkko/yö), lukumääräyksikkösaalis (verkko/yö), särkikalojen biomassaosuus (%), indikaattorilajien esiintyminen 6

LUOKITTELUN BIOLOGISET TEKIJÄT (JOET) Kasviplankton (4 muuttujaa) Päällyslevät ( 2 muuttujaa, piileväyhteisön rakenne) Pohjaeläimet (3 muuttujaa,) Kalat (5 muuttujaa): lajilukumäärä, herkkien kalalajien osuus, kestävien kalalajien osuus, särkikalaryhmän tiheys sekä lohen ja taimenen 0+ -ikäisten poikasten tiheys 7

FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LUOKITTELU, JOET Käytetään keskiarvoa, myös järvissä (1-kaudella mediaania) Kaikki näytteet ajalta 1.1. -31.12. Fys.kem. yleiset olosuhteet (päämuuttujat): Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l ph (vuotuisten ph-minimien keskiarvo) Fys.-kem. lisämuuttujat Kiintoaine, karkea (mg/l) ja kiintoaine, hieno mg/l Kemiallinen hapenkulutus CODMn Hapen kyllästysaste (%) ja happi liukoinen (mg 02/l) Bakteerit ( 4 fys.kem. Lisämuuttujaa) 8

FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LUOKITTELU, JOET Jokien vedenlaatu luokitellaan pääsääntöisesti kokonaisfosforin, kokonaistypen ja vuotuisten ph-minimien keskiarvon mukaan. Pääpaino on fosforilla Fys. kem. lisämuuttujien osalta merkitään vain keskiarvo ja arvioidaan lisämuuttujan ominaisuutta: Ei merkittäviä havaittuja ongelmia Merkittäviä havaittavia ongelmia (voidaan huomioida fys.kem. luokittelussa) 9

LUOKITTELUTAPAHTUMA Ekologisen luokituksen suurin painoarvo on biologisen tilan luokittelulla: Laatutekijöiden skaalattujen ELS-arvojen (ekologinen laatusuhde) keskiarvo ja sitä vastaava laskennallinen tilaluokka ohjaa luokitusta Muut tilaluokat eli fys.kem, HyMo ovat ns. apumuuttujia painoarvo kasvaa, mikäli biologista aineistoa on vähän tai ei lainkaan Biologinen luokittelu ja muiden tekijöiden luokittelu ei aina ole sopusoinnussa voi hankaloittaa luokittelua 10

VESIMUODOSTUMAN LUOKITTELU, VEMU2 11

LUOKITTELUN AIKATAULU Luokittelulle Suomessa asetettu takaraja maaliskuun loppu 2013 osoittautui epärealistiseksi. Kaikissa ELY-keskuksissa työ on kesken, syynä: työn suuri määrä suhteessa resursseihin ohjeistuksen keskeneräisyys, (mm): keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt haitalliset aineet luokittelun laajuus (luokitellaanko kaikki pintavesimuodostumat, vaikka aineisto vähäinen?) Uusi valtakunnallinen takaraja 31.5.2013. 12

Kiitos! Pussijoki (perattu) Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.11.2012 13