Paikannuksen matematiikka MAT

Samankaltaiset tiedostot
Kohdeyleisö: toisen vuoden teekkari

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 2

Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.

Numeeriset menetelmät

Matemaattinen Analyysi / kertaus

Lineaarialgebra, kertausta aiheita

Alkeismuunnokset matriisille, sivu 57

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42

MS-A0003/A Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6

Lineaarialgebra II, MATH.1240 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg

Ominaisarvo ja ominaisvektori

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Insinöörimatematiikka D

Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Demorastitiedot saat demonstraattori Markus Niskaselta Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/104

Ortogonaalisen kannan etsiminen

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

Matematiikka B2 - TUDI

Ominaisarvo-hajoitelma ja diagonalisointi

Ominaisarvo ja ominaisvektori

Esimerkki 19. Esimerkissä 16 miniminormiratkaisu on (ˆx 1, ˆx 2 ) = (1, 0).

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 5. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 5 () Numeeriset menetelmät / 28

Neliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja

Matriisihajotelmat. MS-A0007 Matriisilaskenta. 5.1 Diagonalisointi. 5.1 Diagonalisointi

ominaisvektorit. Nyt 2 3 6

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

Ortogonaaliset matriisit, määritelmä 1

Talousmatematiikan perusteet: Luento 14. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu

5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

Lineaariset mollit, kl 2017, Harjoitus 1

Matriisilaskenta Luento 16: Matriisin ominaisarvot ja ominaisvektorit

Matriisialgebra harjoitukset, syksy 2016

Insinöörimatematiikka D

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

Ominaisarvot ja ominaisvektorit 140 / 170

Talousmatematiikan perusteet: Luento 13. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot ja vektorit Ääriarvon laadun tarkastelu

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

6 MATRIISIN DIAGONALISOINTI

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät

Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa

Singulaariarvohajotelma ja pseudoinverssi

2.5. Matriisin avaruudet ja tunnusluvut

Insinöörimatematiikka D

1 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

6. OMINAISARVOT JA DIAGONALISOINTI

Tällä viikolla viimeiset luennot ja demot. Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/162

Pienimmän neliösumman menetelmä

Sisätuloavaruudet. 4. lokakuuta 2006

Käänteismatriisi 1 / 14

Kanta ja Kannan-vaihto

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 4

Monissa käytännön ongelmissa ei matriisiyhtälölle Ax = b saada ratkaisua, mutta approksimaatio on silti käyttökelpoinen.

Pienimmän neliösumman menetelmä (PNS)

Osoita, että täsmälleen yksi vektoriavaruuden ehto ei ole voimassa.

Ratkaisuehdotukset LH 7 / vko 47

Päättelyn voisi aloittaa myös edellisen loppupuolelta ja näyttää kuten alkupuolella, että välttämättä dim W < R 1 R 1

Similaarisuus. Määritelmä. Huom.

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3 /

Esimerkki 4.4. Esimerkki jatkoa. Määrää matriisin ominaisarvot ja -vektorit. Ratk. Nyt

Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät kurssimateriaalin lukuun 7 eli vapauden käsitteeseen ja homogeenisiin

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Harjoitus 4 / Ratkaisut

Iteratiiviset ratkaisumenetelmät

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

2. Teoriaharjoitukset

Likimääräisratkaisut ja regularisaatio

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 3

Pienimmän neliösumman menetelmä (PNS)

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

= 2±i2 7. x 2 = 0, 1 x 2 = 0, 1+x 2 = 0.

Matriisi-vektori-kertolasku, lineaariset yhtälöryhmät

Insinöörimatematiikka D

Pienimmän neliösumman menetelmä (PNS)

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Lineaarialgebra (muut ko)

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

ja F =

1 Singulaariarvohajoitelma

(1.1) Ae j = a k,j e k.

Ratkaisuehdotukset LH 10 / vko 48

Numeeriset menetelmät

Neliömatriisit A ja B ovat similaareja toistensa suhteen, A B, jos on olemassa kääntyvä matriisi P, jolle pätee A = PBP 1.

Ratkaisuehdotukset LH 8 / vko 47

Milloin A diagonalisoituva?

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 5 / vko 48

Avaruuden R n aliavaruus

802120P Matriisilaskenta (5 op)

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 4. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 4 () Numeeriset menetelmät / 44

ax + y + 2z = 0 2x + y + az = b 2. Kuvassa alla on esitetty nesteen virtaus eräässä putkistossa.

Taustatietoja ja perusteita

Aiheet. Kvadraattinen yhtälöryhmä. Kvadraattinen homogeeninen YR. Vapaa tai sidottu matriisi. Vapauden tutkiminen. Yhteenvetoa.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Optimaalisuusehdot. Yleinen minimointitehtävä (NLP): min f(x) kun g i (x) 0 h j (x) = 0

Transkriptio:

TA M P E R E U N I V E R S I T Y O F T E C H N O L O G Y M a t h e m a t i c s Paikannuksen matematiikka MAT-45800 4..008. p.1/4

Käytännön järjestelyt Kotisivu: http://math.tut.fi/courses/mat-45800/ Luennot: Maanantaisin klo 1-14 TB4 Harjoitukset: Perjantaisin klo 1-14 TB06 Porkkanapisteet tenttiin 0-6 pistettä Tentti ( open book ): ke 19.. klo 9-1 ma 1.5. klo 9-1 xx.9.? Jatko-osa TKT-540 Paikannuksen menetelmät http://www.tkt.cs.tut.fi/kurssit/540/. p./4

Sisältö Johdanto Matriisilaskentaa Ylimäärätty systeemi Matriisilaskenta jatkuu. p./4

Johdanto Olkoon ratkaise paras estimaattori ˆx. y = f(x) + ǫ, (1). p.4/4

Matriisilaskentaa: nolla-avaruus A:n nolla-avaruus N(A) = {x R n Ax = 0}.. p.5/4

Matriisilaskentaa: nolla-avaruus A:n nolla-avaruus N(A) = {x R n Ax = 0}. 0 Esim: A = 0 4 ratkaistaan Ax = 0 1 0 1 [A 0] R 1 R 4 1 0 1 0 0 4 0 0 0 N(A) = span 5 R R 1 1 1 4 1 0 1 0 0 4 0 0 0 0 0 5 1 R 4 1 0 1 0 0 1 0 0 0 0 0 5. p.5/4

Matriisilaskentaa: pystyriviavaruus A:n pystyriviavaruus R(A) = {y R m y = Ax;x R n }.. p.6/4

Matriisilaskentaa: pystyriviavaruus A:n pystyriviavaruus R(A) = {y R m y = Ax;x R n }. Esim: A = 4 0 0 4 1 0 1 R(A) = span 5 R 1 R 4 1 0 1 0 4 0 0 1, 5 R R 1 0 0 4 1 0 1 0 4 0 0 0 5 1 R 4 1 0 1 0 1 0 0 0 5. p.6/4

Matriisilaskentaa: dimensiolause A R m n dim(r(a T )) = dim(r(a)) = rank(a). dim(n(a)) + rank(a) = n (Dimensiolause).. p.7/4

Matriisilaskentaa: dimensiolause A R m n dim(r(a T )) = dim(r(a)) = rank(a). dim(n(a)) + rank(a) = n (Dimensiolause). Esim: A = 4 0 0 4 1 0 1 5 R 1 R 4 1 0 1 0 4 0 5 R R 1 4 1 0 1 0 4 0 0 0 5 1 R 4 1 0 1 0 1 0 0 0 dim(n(a)) = 1, rank(a) =, 1 + = ok! 5. p.7/4

Matriisilaskentaa: symmetrisyys A on symmetrinen jos A T = A. p.8/4

Matriisilaskentaa: symmetrisyys A on symmetrinen jos A T = A Seuraus: Jos A on symmetrinen niin A on neliömatriisi.. p.8/4

Matriisilaskentaa: symmetrisyys A on symmetrinen jos A T = A Seuraus: Jos A on symmetrinen niin A on neliömatriisi. Esim: olkoon A neliömatriisi, tällöin matriisit A + A T ja AA T ovat symmetrisiä.. p.8/4

Matriisilaskentaa: ortogonaalisuus A on ortogonaalinen jos A T A = I.. p.9/4

Matriisilaskentaa: ortogonaalisuus A on ortogonaalinen jos A T A = I. Seuraus: Jos A R n n on ortogonaalinen niin A 1 = A T.. p.9/4

Matriisilaskentaa: ortogonaalisuus A on ortogonaalinen jos A T A = I. Seuraus: Jos A R n n on ortogonaalinen niin A 1 = A T. Esim: kiertomatriisi cos(θ) sin(θ) 0 sin(θ) cos(θ) 0 0 0 1 on ortogonaalinen.. p.9/4

Matriisilaskentaa: idempotettisuus A R n n on idempotentti jos AA = A.. p.10/4

Matriisilaskentaa: idempotettisuus A R n n on idempotentti jos AA = A. Esim: matriisit 1 1 0 0 0 0 0 0 1 ja A(A T A) 1 A T ovat idempotentteja.. p.10/4

Matriisilaskentaa: idempotettisuus A R n n on idempotentti jos AA = A. Esim: matriisit 1 1 0 0 0 0 0 0 1 ja A(A T A) 1 A T ovat idempotentteja. Jos matriisi on symmetrinen ja idempotentti niin sitä kutsutaan projektiomatriisiksi. B = B T, B = BB (I B)y R(B) = N(B T ), y By = argmin y x = argmin y By + By x x R(B) x R(B). p.10/4

Ylimäärätty systeemi Yhtälöryhmän Ax = y pienimmän neliösumman ratkaisu on ˆx = argmin x y Ax = (A T A) 1 A T y, mikäli matriisin A pystyrivit ovat lineaarisesti riippumattomia eli Ax = 0 x = 0.. p.11/4

Ylimäärätty systeemi Yhtälöryhmän Ax = y pienimmän neliösumman ratkaisu on ˆx = argmin x y Ax = (A T A) 1 A T y, mikäli matriisin A pystyrivit ovat lineaarisesti riippumattomia eli Ax = 0 x = 0. y Ax = y By + A [ (A T A) 1 A T y x ], missä B = A(A T A) 1 A T.. p.11/4

Kolme etäisyys mittausta Linearisointipiste Estimaatti. p.1/4

Etukäteistiedon hyödyntäminen Olkoon mittaus y ja alkuarvaus x 0 annettu. Laske estimaatti ˆx, joka minimoi lausekkeen y Hx + x 0 x.. p.1/4

Etukäteistiedon hyödyntäminen Olkoon mittaus y ja alkuarvaus x 0 annettu. Laske estimaatti ˆx, joka minimoi lausekkeen y Hx + x 0 x. ˆx = argmin x ( y Hx + x 0 x ) ( [ ] [ ] ) y H = argmin x x x 0 I = ( H T H + I ) 1 ( H T y + x 0 ).. p.1/4

Tien yhtälön ratkaiseminen Autoilija ajoi suoraa tietä ja sai seuraavat kaksiulotteiset paikkaratkaisut 8 < 4 1 : 0 5, 4 0 0 5, 4 0 1 5, 4 1 1 5 ja 4 9 = 5, ; Ratkaise tien yhtälö y = ax + b siten että virhe P 5 i=1 y i (ax i + b) minimoituu.. p.14/4

Tien yhtälön ratkaiseminen Autoilija ajoi suoraa tietä ja sai seuraavat kaksiulotteiset paikkaratkaisut 8 < 4 1 : 0 5, 4 0 0 5, 4 0 1 5, 4 1 1 5 ja 4 9 = 5, ; Ratkaise tien yhtälö y = ax + b siten että virhe P 5 i=1 y i (ax i + b) minimoituu. Nyt 5X y i (ax i + b) = i=1 6 4 0 0 1 1 7 6 5 4 1 1 0 1 0 1 1 1 1 4 a 7 b 5 5 = y Az, ẑ = (A T A) 1 A T y = 4 6 5 1 5 4 5 4 5 = 1 6 4 5 6 5 4 5 4 5 = 4 17 6 14 6 5. Joten ratkaistu tien yhtälö on y = 17 6 x + 7 1.. p.14/4

Matriisilaskentaa: ominaisarvot ja -vektorit A R n n ja Ax = λx, missä x 0. Tällöin λ on A:n ominaisarvo ja x on siihen liittyvä ominaisvektori.. p.15/4

Matriisilaskentaa: ominaisarvot ja -vektorit A R n n ja Ax = λx, missä x 0. Tällöin λ on A:n ominaisarvo ja x on siihen liittyvä ominaisvektori. Esim: Ratkaistaan matriisin 4 4 6 5 ominaisarvot 6 1 0 1 det @ 4 4 λ 6 5A = (λ 17 6 1 λ ) 5 4 = 0 λ = 1 λ = 16. p.15/4

Matriisilaskentaa: ominaisarvot ja -vektorit A R n n ja Ax = λx, missä x 0. Tällöin λ on A:n ominaisarvo ja x on siihen liittyvä ominaisvektori. Esim: Ratkaistaan matriisin 4 4 6 5 ominaisarvot 6 1 0 1 det @ 4 4 λ 6 5A = (λ 17 6 1 λ ) 5 = 0 λ = 1 λ = 16 ja ominaisvektorit 4 λ = 1 : 4 6 5 R R 1 4 6 5 1 R 1 4 1 5, x λ=1 = 4 5 6 1 0 0 0 0 1 λ = 16 : 4 1 6 5 R + 1 R 1 4 1 6 5 1 1 R 1 4 1 1 5, x λ=16 = 4 1 5 6 0 0 0 0. p.15/4

Idempotentti matriisin ominaisarvot Olkoon A idempotentti ja λ matriisin A mielivaltainen ominaisarvo ja x sitä vastaava ominaisvektori. Tällöin λx = Ax = AAx = λ x = λ = 1 tai λ = 0, joten matriisin A kaikki ominaisarvot ovat joko ykkösiä tai nollia.. p.16/4

Matriisin definiittisyys Olkoon A R n n symmetrinen ja x R n. Matriisi A on positiivisesti definiitti jos x T Ax > 0, x 0, tällöin merkitään A > 0. Matriisi A on positiivisesti semidefiniitti jos x T Ax 0, x. Esimerkki: V (x) 0. p.17/4

Matriisin definiittisyys: jatkoa Vastaavasti määritellään: A < 0, A 0 A <> 0 A > B Olkoon A R n n symmetrinen. Tällöin A > 0 A : n ominaisarvot positiivisia A > 0 det(a) > 0 A > 0 A 1 > 0. p.18/4

Matriisin definiittisyys: esimerkkejä Esimerkkejä: [ I 0 ] I > 0, 0 I <> 0 ja I < 0. Jos A > 0 niin tr(a) > 0.. p.19/4

Matriisin definiittisyys: esimerkkejä Jos A 0 ja λ matriisin A mielivaltainen ominaisarvo ja x sitä vastaava ominaisvektori. Tällöin λx = Ax = λ x = x T Ax 0 = λ 0, joten matriisin A kaikki ominaisarvot ovat epänegatiivisia.. p.0/4

Schurin lause Olkoon A R n n symmetrinen. Tällöin on olemassa ortogonaalinen neliömatriisi Q ja diagonaali matriisi Λ siten että A = QΛQ T.. p.1/4

Schurin lause Olkoon A R n n symmetrinen. Tällöin on olemassa ortogonaalinen neliömatriisi Q ja diagonaali matriisi Λ siten että A = QΛQ T. Esim: Jos A on symmetrinen ja x 1 ja x ovat ominaisvektoreita vastaten erisuuria ominaisarvoja λ 1 ja λ.nyt x T 1 x = 0. λ x T 1 x = x T 1 Ax = (A T x 1 ) T x = λ 1 x T 1 x x T 1 x = 0. p.1/4

Matriisin neliöjuuri Schurin lauseen mukaan A 0 voidaan kirjoittaa muotoon A = Q λ 1,...λ n Q T. Määritellään matriisin A neliöjuureksi A 1 = Q λ1,... λ n Q T.. p./4

Matriisin neliöjuuri Schurin lauseen mukaan A 0 voidaan kirjoittaa muotoon A = Q λ 1,...λ n Q T. Määritellään matriisin A neliöjuureksi A 1 = Q λ1,... λ n Q T. Yleensä matriisia B kutsutaan matriisin A neliöjuureksi jos A = BB. Joissakin tapauksessa myös matriisia C kutsutaan matriisin A neliöjuureksi jos A = CC T. Kumpikaan yllä olevista matriiseista (B tai C) ei ole yksikäsitteinen. Huomaa, että matriisi Σ 1 0 toteuttaa molemmat määritelmät ja on yksikäsitteinen.. p./4

Matriisilaskentaa: kertaus A:n nolla-avaruus N(A) = {x R n Ax = 0}. A:n pystyriviavaruus R(A) = {y R m y = Ax;x R n }. dim(r(a T )) = dim(r(a)) = rank(a). dim(n(a)) + rank(a) = n (Dimensiolause). A on symmetrinen jos A T = A. A on ortogonaalinen jos A T A = I. A R n n on idempotentti jos AA = A. A R n n ja Ax = λx, missä x 0. Tällöin λ on A:n ominaisarvo ja x on siihen liittyvä ominaisvektori.. p./4

Ratkaise ominaisarvot ja ominaisvektorit [ 5 ] 5, diag([1,,,...,n]). p.4/4